Palle Sörensen ja neljä poliisimurhaa, Tanska 1965

[Aizerbaidzan]

Lähteenä olen käyttänyt toimittaja Søren Larsenin artikkelia Poliisi kertoo 1996 -kirjassa (s. 457-460) ja aikalaisuutisointia.

Murroista se alkoi
 
Kaksi ehdonalaisessa ollutta rikollista ― 38-vuotias Palle Mogens Fodge Sörensen ja 47-vuotias Norman Lee Bune ― löivät viisaat päänsä yhteen lauantaina 18.9.1965 ja toteuttivat rikossarjan, joka sai verisen lopun.
 
Edellä mainitun päivän aamuna he ajoivat Sörensenin valkealla Simca Beaulieu -autolla Roskildeen ja murtautuivat erääseen autoliikkeeseen, josta varastivat 400-500 kruunua ja autojen varaosia.
 
Saalis ei kaksikolle riittänyt, vaan he ajoivat Amagerille jatkamaan rötöstelyä. Ensimmäiseksi he murtautuivat kemikaaliokauppaan, josta varastivat rahaa ja tavaroita. Seuraavaksi kohteeksi valikoitui kirjakauppa, josta saaliiksi tarttui 400-500 kruunua ja pelikortteja.
 
Neljän nuoren poliisin viimeinen päivä
 
Keikkojen jälkeen miesten oli tarkoitus ajaa Bunen asunnolle. Poliisit olivat kuitenkin saaneet jo tiedon tapahtuneista rikoksista, ja Sörensen oli ykkösepäilty. Sörenseniä oli rangaistu aikaisemmin vastaavanlaisista teoista, eikä häntä onnistuttu tapahtumapäivänä tavoittamaan kotoaan. Rikospaikoilla oli myös nähty samanlainen valkea Simca, jollaisen Sörensenin tiedettiin omistavan.
 
Saltsverkvejlle saapuessaan Sörensen ja Bune kohtasivat poliisiauton, joka lähti ajamaan heitä takaa. Sörensen yritti karistaa poliiseja kannoiltaan, mutta ei onnistunut. Bune pyysi takaa-ajon aikana poispääsyä autosta, mutta Sörensen ei suostunut. Siinä vaiheessa jompikumpi miehistä totesi, että "meidän siis täytyy ampua heidät".
 
Lopulta Sörensen pysäytti auton. Molemmat miehet astuivat autosta ulos aseistautuneina ja kävelivät aseettomia poliiseja vastaan. Yhtäkkiä Sörensen ampui molemmat 24-vuotiaat virkamiehet, Gert Søndergaard Harkjærin ja Henning Skov Hansenin. Bune oli ennen ampumisia heittänyt oman pistoolinsa pusikkoon ja juossut karkuun, joten Sörensen jatkoi ajomatkaa yksinään.
 
Øresundsvejllä Sörensen sai peräänsä toisen poliisiauton. Hän ajoi niin kovaa kuin pystyi, mutta ei saanut tälläkään kertaa kyttiä karistettua. Stoppi ajelulle Vermlandsgadella, jossa poliisiauto ajoi Sörensenin kaaran eteen. Sörensen ampui molemmat poliisit lähes saman tien pysäytyksen jälkeen. Surmansa saaneet Aksel Dybdahl Andersen, 28, ja Elmer Gert Jeppesen, 24, eivät tiettävästi tienneet hetkeä aiemmin tapahtuneista virkatoverien surmista.

Epäillyt jäävät nopeasti kiinni

Veritekojen jälkeen Sörensen ajoi Amageriin, missä hän hajotti surma-aseen ja kätki sen osat. Sitten hän ajoi varastetulla naisten polkupyörällä Bunen asunnolle ja lainasi sieltä puvun, omissa vaatteissaan kun oli ruutipölyä. Valkean Simcansa hän pysäköi Korfuvejlle, asuntonsa lähellä olleelle sivukadulle.

Poliisisurmat aiheuttivat Tanskassa maan rauhanajan (ainakin siihen asti) laajimman takaa-ajon. Peräti 1200 poliisin ja etsivän käsittävä armeija teki tutkimuksia. Lisäksi puolustusvoimien yksiköitä pidettiin valmiustilassa takaa-ajoa varten. Myös yleisön apua pyydettiin, ja ampujien kiinnisaamiseen johtavista tiedoista luvattiin 42 000 kruunun palkkio. Uhrien neljää leskeä ja lapsia varten perustettiin rahasto, ja valtio toimitti uhrien hautajaiset.

Kovin pitkään syyllisiä ei tarvinnut kuitenkaan etsiä. Jo tapahtumapäivänä, joitakin tunteja ampumisten jälkeen poliisi pidätti Bunen asunnostaan Amagerilla. Sörensen arveli olevansa ykkösepäilty ja ilmoittautui itse poliisilaitokselle. Kaksikkoa kuulusteltiin, mutta kumpikaan ei maininnut poliisimurhia.

Sunnuntaina 19. syyskuuta kaksikko julistettiin kahdeksi viikoksi vangituiksi epäiltynä koevapaudesta annettujen säännösten rikkomisesta ja laittoman aseen hallussapidosta. Samaan aikaan suoritettiin kuulusteluja ja kerättiin teknistä näyttöä.

Bune murtui keskusteltuaan vaimonsa kanssa puhelimessa. Hän myönsi olleensa matkustajana valkeassa Simcassa, mutta kielsi osallistuneensa poliisimurhiin. Myös Sörensen kiisti aluksi osallisuutensa surmiin, mutta ei lopulta enää jaksanut valehdella. Tiistai-iltana 21. syyskuuta hän puhui avoimesti takaa-ajosta ja neljän poliisin ampumisesta. Hän kertoi myös autossa olleesta rikostoverista, joka ajatteli vaimoaan ja halusi pois kyydistä kesken takaa-ajon.

Bune kertoi kuulusteluissa myös pari päivää ennen poliisimurhia tapahtuneesta murtokeikasta, jonka yhteydessä eräs parikymppinen lääketieteen ylioppilas oli lähellä saada surmansa. Uhria kohti oli ammuttu kolme laukausta samalla aseella, jolla poliisit ammuttiin. Bune kielsi olleensa mukana tällä murtokeikalla, mutta Sörensen kertoi toista.

Tapahtumien nopea selviäminen oli helpotus tanskalaisille. Oikeusministeri K. Axel Nielsen sanoi rikoksen selvittämisen tapahtuneen hienosti ja tähdensi, että poliiseja on mahdollisesti liian vähän. Valtion poliisikomentaja E. Heide-Jörgensen kommentoi tapauksen kuvastavan "epätavallista gangsteri-mentaliteettia". Häntä kuitenkin ilahdutti tapauksen nopea selviäminen ja se, että tekijät eivät olleet nuoria vaan ammattirikollisia.

Palle Sörensenin taustoja

Bunen henkilöhistoriasta en löytänyt oikein mitään tietoa. Hän oli moninkertainen rikollinen, joka oli tapahtuma-aikaan työkyvyttömyyseläkkeellä. Sörensenistä sen sijaan löytyi jonkin verran taustatietoa.

Vuonna 1927 syntynyt Sörensen oli aikoinaan opiskellut hienomekaanikoksi, mutta tiensä vei rikollisille poluille. Vuonna 1947 hänet tuomittiin nuorisovankilaan varkauksista, laittomasta aseen hallussapidosta, autovarkaudesta ja vahingonteosta.
 
Sunnuntaina 9.1.1949 Sörensen teki Faxen kalkkilouhoksilla murron. Hän varasti 300 kiloa räjähteitä, joilla torstaina 20.1.1949 räjäytti Ingerslevsgadella sijaitsevan konttorin kassakaapin. Saaliiksi Sörensen sai 160 000 kruunua.
 
Jossain elämän vaiheessa Sörensen omisti Mercedes Benzin. Hän leikkasi auton polttoleikkurilla hajalle ja ilmoitti sen varastetuksi. Vakuutuspetos toi hänelle 50 000 kruunun korvauksen vakuutusyhtiöltä. Keskiviikkona 21.11.1951 Sörensen sai varkaudesta, varastetun tavaran kätkemisestä ja petoksesta viisi vuotta vankeutta.
 
Poliisimurhien aikaan Sörensen oli työtön ja asui äitinsä kanssa. Hän ei ollut kiinnostunut naisista, mutta räjähteiden suhteen hän oli lähes tekninen nero. Lisäksi hän harjoitteli ampuma-aseilla päivittäin.

Melkein kirjaimellinen elinkautinen

Perjantaina 19.3.1966 Sörensen tuomittiin elinkautiseen vankeusrangaistukseen. Myöhemmin samana vuonna Bune passitettiin suljettuun hoitoon. 

Sörensen oli mallivanki, mutta raaka virantoimituksessa olleisiin poliiseihin kohdistunut veriteko takasi, että mies istui ainakin yli 10 vuotta eristyksissä. Yleisö ei unohtanut häntä vuosien aikana, vaan reagoi voimakkaasti jokaiseen tämän vapautusanomukseen. Joitain kannattajia neloismurhaaja kuitenkin sai. Esimerkiksi vuonna 1986 BZ-liike valtasi erään Ryesgadella Kööpenhaminassa sijaitsevan talon ja ripusti seinälle vaatteen, jossa oli teksti: Palle Sörensen, WE need you.
 
Kuolemaan asti Sörensen ei lusinut, vaikka välillä siltä näyttikin. Toukokuussa 1998 Sörensen sai armahduksen yli 30 vuoden käkkimisen jälkeen. Oikeusministeri Frank Jensen kommentoi 71-vuotiaan elinkautisvangin armahdusta sanoin: "Nok er nok (liikaa on liikaa)". Tiettävästi Sörensen on Tanskan historian pisimpään elinkautista istunut vanki.
 
Vuonna 2007 julkaistiin Frank Bøghin kirjoittama kirja Palle Sørensen - politimorder. Suomeksi sitä ei ole käännetty, mutta ainakin Cdon.fi myy tanskankielistä painosta (http://cdon.fi/kirjat/frank_b%C3%B8gh/p ... r-20988701).

Aiheesta muualla:
* BT 19.11.2007: Mordene der rystede Danmark

[Aizerbaidzan]

Palle Sörensen istui elinkautista tanskalaisittain poikkeuksellisen pitkään, mutta ehti elämään armahduksen jälkeen vapaudessa semmoiset 20 vuotta. Sörensen menehtyi 90 vuoden iässä 1.2.2018. Vapautumisensa jälkeen neloismurhaaja oli asustellut Valbyssä.

Kuolinuutinen: https://www.information.dk/telegram/201 ... ensen-doed

[paccasucco]

Aivan liian vähälle huomiolle on tämäkin pöyristyttävä rikostapaus jäänyt.Muilta pohjoismaalaisilta rikosfoorumeilta lienee ammennettavissa lisätietoja.Siihen olit viitannutkin.

Viikkosanomat- lehti kirjoitti lokakuussa 1965 aiheesta yhden sivun mittaisen jutun.Artikkeli ei mahtunut kokonaan skanneriin,mutta toisaalta kaiken oleellisen kerroitkin jo alustuksessa.

Kuvassa poliisisurmaaja Palle Sörensen, jota eräs silminnäkijä luonnehti "lasisilmäiseksi".


Sörensenistä sanottiin myös, että "hän oli ollut lain kanssa ristiriidoissa puolet 38. ikävuodestaan".Ensimmäiset rikoksensa hän oli suorittanut 19-vuotiaana, minkä jälkeen hän oli istunut vankiloissa toistuvasti.Häntä kutsuttiin "Kööpenhaminan gangsterikuninkaaksi".Viikkosanomien mukaan Sörensenin isä oli tehnyt itsemurhan 15.vuotta aikaisemmin, koska hän ei ollut kestänyt poikansa rikollista urakehitystä.Hänkin oli poliisi.

[Martti Kyttä]

Aizerbaidzan ja paccasucco käyneet tapauksen läpi melko perusteellisesti, joten alla olevassa tekstissä ei ole mitään uutta.

Kuvat ja teksti Kirjayhtymän Maailman tapahtumat 1965 -teoksesta.