Gudmundurin ja Geirfinnurin tapaus, Islanti 1974
Lähetetty: Ma Kesä 11, 2018 8:43 pm
Yöllä tammikuun 26. 1974 Reykjavikin alueella oli lumimyräkkä. 18-vuotias sekatyöläinen Gudmundur Einarsson oli ollut juhlimassa tanssipaikan Alpyouhusidissä Hafbarfjordurissa, joka sijaitsee Reykjavikin eteläpuolella. Juhlien päätteeksi hän lähti kävelemään 10 kilometrin matkaa kotiinsa. Hänet nähtiin kävelemässä ja liftaamassa toisen miehen seurassa. Vähän myöhemmin motoristi näki hänet yksin. Tuolloin hän oli niin juovuksissa, että meinasi kaatua toisen henkilön kuljettaman auton eteen. Tämän jälkeen hänestä ei ole havaintoja. Miestä etsittiin läheisiltä laavakentiltä, mutta paksu lumikerros haittasi etsintöjä. Laavakentät ovat laajoja, ja niissä on railoja ja halkeamia, joista joissakin on syvä pudotus. Katoamista ei tutkittu tuolloin rikoksena.
Geirfinnur Geirfinnur nuorempana
Marraskuussa 1974 Reykjavikin eteläpuolelta Keflavikista katosi toinen mies, 32-vuotias rakentaja ja kahden lapsen isä, Geirfinnur Einarsson. Geirfinnur oli ennen katoamistaan viettänyt varsin tavanomaista elämää. Hän keskittyi lapsiinsa ja kävi silloin tällöin ystäviensä kanssa ottamassa pari juomaa tai katsomassa elokuvan. Marraskuun 19. 1974 Geirfinnur oli kotona poikansa kanssa, kun joku soitti hänelle Keflavikin satamakahvilasta. Geirfinnur lähti autolla kahvilaan. Hän jätti autonsa kahvilan lähistölle. Avaimet hän oli jättänyt lukkoon. Auto löytyi paikalta, mutta Geirfinnuria ei ole nähty koskaan tämän jälkeen. Miestä, joka oli soittanut Geirfinnurille, ei löydetty, eikä hänen henkilöllisyytensä selvinnyt. Satamassa, meressä ja laavakentillä suoritettiin laajoja etsintöjä, mutta mitään ei löytynyt. Huhujen mukaan Geirfinnur olisi osallistunut laittomaan alkoholin tuontiin, mutta tälle ei tutkinnassa löytynyt vahvistusta. Katoamista pidettiin kuitenkin epäilyttävänä, ja sitä tutkittiin alusta asti rikoksena.
Alueella liikkui huhu, jonka mukaan Saevar Ciesielskilla olisi katoamisten kanssa jotain tekemistä. Saevar ja hänen tyttöystävänsä Erla Bolladottir pidätettiin kavalluksista ja kannabiksen maahantuonnista. Heillä oli tuolloin 11 kuukauden ikäinen tytär. Tyttöystävän mukaan Saevar oli halunnut tehdä rikoksen, jota poliisi ei pystyisi selvittämään. Tyttöystävän mukaan satojen eurojen kavallus oli hänen oma ajatuksensa. Kuulusteluissa Erla myönsi kavallukseen ja kertoi laajasti myös muusta Saevar rikollisesta toiminnasta. Poliisin näyttäessä tammikuussa 1974 kadonneen miehen kuvaa Erla sanoi tietäneensä miehen. Myöhemmässä haastattelussa hän kertoi, että miehen katoamisiltana Saevar ja kolme hänen ystäväänsä olisivat kantaneet asunnosta mattoon käärittyä ruumista.
Saevar myönsi kuulusteluissa surmanneensa miehen kahden ystävänsä kanssa. Neljäs mies oli Saevarin mukaan kuljettanut autoa, kun he olivat kätkeneet ruumiin. Surmaan osallistuneet miehet olivat Saevarin mukaan Kriatjan Vidar Vidarsson ja Trygfvi Runar Leifsson. Kristjan oli isokokoinen mies, jolla oli taustallaan huumerikoksia ja murtovarkaita. Hän teki satunnaisesti erilaisia töitä. Tryfvi tunnettiin humalassa väkivaltaisena ja riitaa haastavana miehenä, joka myös teki satunnaisia töitä. Hän oli ollut vankilassa, mutta hänellä ei ollut taustallaan vakavampia rikoksia. Kuskina Saeverin mukaan toimineella Albert Klahn Skaftasonilla ei ollut tilillään kannabiksen hallussapitoa vakavampia rikkomuksia. Kristjan ja Trygfi myönsivät viikkojen sisällä surmanneensa miehen alkoholista syntyneen riidan vuoksi. Miehille oli tullut käsirysyä. Mies olisi lyönyt Trygfiä, johon Trygfi olisi vastannut lyömällä tätä niin, että tämä kaatui lattialle, jonka jälkeen Saevar olisi potkaissut miestä päähän. Albert sanoi kuljettaneensa ruumiin laavakentälle ja heittäneensä sen sinne halkeamaan.
Saevarin huhuttiin olevan sekaantunut myös Geirfinnurin katoamiseen. Hänen oli kuultu sanovan, että Geirfinnurilla oli suuri suu. Tammikuussa 1976 poliisi alkoi kuulustella Saevaria ja tämän ystäviä surmasta. Erlaa epäiltiin avunannosta surmaan. Saevar myönsi surmanneensa Geirfinnurin Kristianin ja toisen miehen kanssa, jota Saevar kutsui ulkomaalaiseksi. Saevarin ulkomaalaiseksi mainitsema mies osoittautui 32-vuotiaaksi Gudjon Skarphebdinssoniksi, joka oli Saeverin entinen opettaja. Lempinimensä hän oli saanut tummista piirteistään. Miesten kertomus sen suhteen, mitä tapahtui, vaihteli veneestä putoamisesta maissa tehtyyn surmaan. Syyttäjän mukaan Geirfinnur oli puhunut pystyvänsä hankkimaan laitonta alkoholia miehille. Kun hän ei pystynytkään täyttämään puheitaan, hänen kimppuunsa olisi hyökätty. Poliisin mukaan Geirfinnurin ruumista oli piiloteltu Kristjanin isoäidin luona monta päivää, ennen kuin se vietiin laavakentälle, jossa se laitettiin matalaan kuoppaan ja poltettiin. Surma rekonstruoitiin oletetuilla surmapaikalla, jossa Kristjan näytti, miten Geirfinnur surmattiin.
Epäiltyjä vietiin laavakentälle kymmeniä kertoja etsimään ruumiita. Mitään ei löytynyt. Laavakenttä on noin 100 kilometrin laajuinen, ja siellä on lukuisia railoja ja halkeamia, joista osa on jopa 30 metriä syviä.
Myöhemmin useat epäillystä peruivat tunnustuksensa ja sanoivat tunnustaneista poliisin painostuksen seurauksena ja päästäkseen pois eristyksestä vankilassa. Oikeus oli toista mieltä. Saever tuomittiin elinkautiseen vankeuteen kahdesta murhasta. Muut saivat vankeutta 3-12 vuotta. Erla tuomittiin kolmeksi vuodeksi vankeuteen avunannosta murhaan.
Sittemmin poliiseja on arvosteltu tapauksen käsittelystä. Entisen rikostutkijan ja nykyisen rikospsykologin, Gisli Gudjonssonin, mukaan viisi kuudesta epäillystä kärsi syndroomasta, jota hän kutsuu false memory-syndroomaksi. Hänen mukaansa tästä syndroomasta kärsivä voi alka vähitellen alkaa ajatella olevansa syyllinen murhaan, josta hänellä ei ole mitään muistikuvaa. Albert Klah Skaftason ei Gislin mukaan tiedä, onko syytön vai syyllinen, koska ei muista asiasta mitään. Poliisin kuulustelutekniikka ja rekonstruktio olisivat Gislin mukaan vaikuttaneet false memory-syndrooman syntyyn.
Dylan Howittin epäiltyjen näkökulmasta tehdyssä dokumentissa Out of thin air keskitytään poliisin kuulustelutapaan, epäiltyjen eristykseen vankilassa ja muistiin liittyviin kysymyksiin. Erla ei missään vaiheessa dokumenttia mielestäni sano, että hän ei olisi ollut nähnyt mitään surmiin liittyvää tai ollut mukana toisessa surmassa. Hän vain puhui, ettei muista olleensa, ja muistiasiaa tuodaan koko ajan esille.
Avoimeksi jäävät muun muassa seuraavat kysymykset:
1. Kertoivatko epäillyt toisistaan riippumatta ja toistensa kansaa keskustelematta samanlaisia versioita tapahtumista?
2. Kertoivatko epäillyt sellaisia yksityiskohtia uhreista tapahtumailtoina, joita ei oltu julkistettu?
3. Mitä tietoa heidän liikkeistään surmailtoina on saatu muilta ihmisiltä?
4. Miksi epäillyillä ei ole alibia tapahtumien ajankohdalle?
5. Oliko Geirfinnur kehuskellut muille ihmisille pystyvänsä saamaan trokattua alkoholia jostain?
6. Onko silminnäkijähavaintoja epäillyistä Klefvikitä Geirfinnurin katoamispäivänä?
Syyttäjä on esittänyt Korkeimmalle oikeudelle tänä vuonna, että kadonneiden surmista tuomittujen tuomiot kumottaisiin. Asiaa ei ole vielä ratkaistu.
Lähteet mm
http://www.bbc.com/news/special/2014/ne ... index.html
Out of thin air-dokumentti