Lakimies 1/2013 s. 108–113 (Juttua typistetty/OAK)
MATTI NISSINEN:
Kenen tapa on oikeutta?
Kulttuuri rikoksen motiivina
Tapahtui niin, että Afganistanista maahan muuttaneen perheen teini-ikäinen tytär oli ryhtynyt seurustelemaan erään pojan kanssa. Tämä oli tapahtunut ilman tytön vanhempien lupaa, mikä oli ennenkuulumatonta. Siinä kulttuurissa juuri mitään ei saanut tehdä ilman perheen pään – isän – lupaa. Isä päätti kaikesta.
Tyttären vapaus tehdä asioita oman tahtonsa mukaan oli voimakkaasti rajoitettu:
hän ei saanut katsoa televisiota, ei käyttää tietokonetta eikä matkapuhelinta, hän
ei saanut leikata tukkaansa niin kuin olisi halunnut, eikä liikkua kodin ulkopuolella yksin ilman, että jompikumpi hänen kahdesta veljestään isän määräämin tavoin seurasi häntä kaikkialle. Tytär ei saanut olla yhteydessä muihin samaikäisiin kuin niihin, jotka isä oli erikseen hyväksynyt.
Veljet valvoivat, että heidän siskonsa noudatti annettuja määräyksiä. Jos hän
rikkoi niitä vastaan, tuli veljien lyödä häntä. Elleivät veljet tällaisessa tilanteessa ojentaneet siskoaan näin, joutuivat he itse väkivaltaisen ojennuksen kohteeksi isänsä taholta.
Mutta valvonta oli siis pettänyt ja tytär oli nyt, täytettyään 16 vuotta, omavaltaisesti muuttanut – tai oikeammin karannut – kotoaan ja muuttanut samanikäisen seurustelukumppaninsa kanssa yhteen. He aikoivat mennä naimisiin.
Tämä oli sietämätön loukkaus tytön perhettä kohtaan – ennen muuta hänen
isäänsä ja hänen kunniantuntoaan kohtaan. Isä ei voinut jäädä toimettomaksi
sellaisen loukkauksen edessä. Isän oli osoitettava, ettei hän suvainnut tällaista
uppiniskaisuutta ja arvovaltansa kyseenalaistamista. Hänen esi-isänsäkään lukemattomissa edeltävissä sukupolvissa eivät olisi suvainneet mitään vastaavaa.
Tämä perinne ja tiivis sukuyhteisö kohdistivat isään valtavan paineen perheensä
kunnian palauttamiseksi.
Tytär ja tämän poikaystävä kutsuttiin vierailemaan tyttären vanhempien luona. Paikalla olivat myös tyttären kaksi veljeä. Vieraat saapuivat vastentahtoisesti, lähinnä jonkinlaisen velvollisuudentunnon johdosta. Isä ja poikaystävä jäivät kahdestaan olohuoneeseen, tytär ja hänen äitinsä siirtyivät keittiöön. Tunnelma oli kireä. Isän ja poikaystävän välille sukeutui heti vihamielinen keskustelu.Tällä välin äiti oli tarjonnut tyttärelleen teetä. Hän oli sekoittanut siihen unilääkettä, joka varsin nopeasti sai tyttären väsyneeksi. Jonkun ajan päästä
tytär nojautuikin keittiönpöytää vastaan nukkuakseen.
Keittiössä puuhaillut äiti oli keittänyt muutakin kuin teevettä. Liedellä oli teekannun lisäksi toinenkin astia ja siinä kiehuvaksi kuumennettua maissiöljyä. Kun tytär oli nukahtanut, olohuoneessa käyty sananvaihto isän ja poikaystävän välillä oli muuttunut entistä vihamielisemmäksi. Isän käytös oli hyvin uhkaavaa. Samalla äiti oli rientänyt keittiöstä olohuoneeseen käsissään kattilallinen kiehuvaa maissiöljyä. Äiti oli heittänyt kattilan sisällön sohvalla istuvan pojan kasvoille, joka täysin yllätettynä ei ehtinyt suojautua mitenkään.
Kun poika tuskissaan piti käsiään palaneiden kasvojensa edessä, otti tyttären isä lähettyvilleen piilottamansa pesäpallomailan ja alkoi hakata sillä poikaa päähän. Lyönnit olivat niin voimakkaita, että luita murtui ja mailakin meni rikki.
Pojan menetettyä tajuntansa isä käski toisen pojistaan noutamaan metsästyspuukkonsa. Poika ei uskaltanut olla noudattamatta isänsä käskyä. Puukon saatuaan isä surmasi sillä tyttärensä poikaystävän. Ruumis vietiin salaa pois asunnosta läheiseen metsään. Tämän jälkeen isä
ilmoitti tapahtuneesta poliisille. Isä kertoi, että hänen poikansa oli omistamallaan puukolla tappanut siskonsa poikaystävän. Isän mukaan pojat olivat riitaantuneet ja kysymys oli äkkipikaistuksissa tapahtuneesta surmasta. Surmaajaksi ilmiannettu poika vahvisti poliisille nämä tiedot. Hänet tuomittiin alaikäisenä tehdystä murhasta vankeuteen.
Vankeudessa hän kuitenkin muutti mielensä ja päätti, ettei hän aio ottaa vastuulleen henkirikosta, jota hän ei ollut tehnyt. Yhteydenotto asianajajaan johti viranomaiskoneiston käynnistymiseen ja lopulta aiemman tuomion purkamiseen. Myöhemmin isä ja äiti tuomittiin yksissä tuumin tehdystä murhasta.
Edellä kertomani perustuu ruotsalaisen
Götan hovioikeuden (Göta hovrätt)
tuomioon 5.7.2011.
...
Edellä kerrotussa tapauksessa ruotsalaiset tuomioistuimet eivät antaneet lieventävää merkitystä tekijöiden kulttuuritaustalle tai sille, että teon vaikuttimena oli ollut tälle kulttuuritaustalle ominainen käsitys kunniasta. Henkirikokseen syyllistyneet vanhemmat tuomittiin 10 vuodeksi vankeuteen ja karkotettaviksi, kun vankeusrangaistus on kärsitty. Hovioikeuden mukaan teko oli ollut niin raaka, että normirangaistus olisi ollut elinkautinen.
Tekijät välttyivät elinkautiselta karkotuksen takia.
...
KOKO KIRJOITUS/PUHE ESIMERKIKSI TÄÄLTÄ: https://www.edilex.fi/oikeus/8290.pdf