Luettuani tämän, aloin uskoa 'Lasermies-kopiointiin' Malmössä.
Auttaako tieto Lasermiehestä ruotsin poliisia ampujan jäljille?
Harvoin näkee noin tylyä katsetta :O
John Ausonius -Lasermies
John Wolfgang Alexander Ausonius (s. 12. heinäkuuta 1953) on ruotsalainen maahanmuuttajia jahdannut murhaaja. Hänet tuomittiin elinkautiseen vankeusrangaistukseen murhasta, kymmenestä murhayrityksestä ja pankkiryöstöistä. Ruotsin mediassa hänet tunnettiin yleisesti nimellä Lasermannen, lasermies hänen aseissaan käyttämänsä lasertähtäimen mukaan.
Ausonius ampui yhtätoista ihmistä elokuun 1991 ja helmikuun 1992 välisenä aikana. Hänet pidätettiin kesäkuussa 1992. Hän teki ensimmäiset murhayrityksensä lasertähtäimellä varustetulla kiväärillä ja siirtyi myöhemmin revolveriin. Uhreista ainoastaan yksi kuoli vammoihinsa, mutta Ausonius haavoitti myös useita muita.
Varhainen elämä
Ausonius syntyi Lidingössä vuonna 1953. Hänen isänsä oli sveitsiläinen ja äitinsä saksalainen. Hän kasvoi Länsi-Tukholmassa Vällingbyssa ja joutui koulussa jatkuvan kiusaamisen kohteeksi lähinnä sukujuuriensa takia. Hänet ristittiin Wolfgang Alexander Zauggiksi, mutta myöhemmin hän muutti nimensä muotoon John Wolfgang Alexander Stannerman ja sitten muotoon John Wolfgang Alexander Ausonius.
Ausonius lähti saksalaiseen yksityiskouluun Tukholmaan, mutta jätti sen kesken valmistumatta. Hän ehti opiskella tovin myös Kuninkaallisessa teknillisessä korkeakoulussa ilman menestystä. Hänestä oli tullut Ruotsin kansalainen vuonna 1979.
Aikuisiällään Ausonius tunsi vastenmielisyyttä maahanmuuttajia, kommunisteja ja sosiaalidemokraatteja kohtaan. Hän teki aluksi huonopalkkaista työtä taksikuskina, mutta menestyi sitten osakemarkkinoilla ja tuli melko rikkaaksi.
Minua hämmästyttää, että ulkomaalaistaustainen 'Lasermies', jota jopa juuriensa takia on kiusattu, kohdistaa vihansa juurikin maahanmuuttajiin
Menestys ei kuitenkaan ollut kestävää, vaan pian Ausonius menetti omaisuutensa ja joutui ylläpitämään juppi-elämäntyyliään pankkiryöstöillä. Saksan-matkallaan hänelle kehittyi riippuvuus uhkapeleihin, joka oli omiaan tekemään hallaa Ausoniuksen taloudelle.
Rikokset
Elättäessään itseään rikoksella Ausoniuksen viha maahanmuuttajia ja pakolaisia kohtaan yltyi, ja hän päätti murhata kenet hyvänsä heistä.
1)
2. elokuuta 1991 Ausonius ampui selkään ensimmäistä uhriaan, joka oli 21-vuotias eritrealainen mies. Hän selvisi; kaksi todistajaa ilmoitti nähneensä punaisen valon ennen laukauksen kuulumista.
2)
llalla 21. lokakuuta 1991 Ausonius ampui Tukholman yliopiston ulkopuolella 25-vuotiasta iranilaista opiskelija Shahram Khosravia selkään. Hän selviytyi.
3)
27. lokakuuta 1991 Ausonius yritti ampua koditonta kreikkalaissyntyistä miestä kahdesti vatsaan. Mies näki kirkkaanpunaisen valon, kuuli laukauksia ja pakeni. Hän selvisi haavoittuneena.
4)
Keskipäivällä 1. marraskuuta 1991 Ausonius käveli ravintolan keittiöön Tukholmassa ja ampui brasilialaista muusikkoa kerran päähän ja useasti vatsaan. Hän haavoittui vakavasti, mutta selvisi ja osasi antaa poliisille "Lasermiehen" tuntomerkit. Myös hän oli nähnyt punaisen valon ennen joutumistaan murhayrityksen kohteeksi.
5)
8. marraskuuta 1991 Ausonius haavoitti kuolettavasti iranilaista opiskelija Jimmy Ranjbaria, joka menehtyi vammoihinsa seuraavana päivänä.
Tämän jälkeen Ausonius lähti Las Vegasiin pelaamaan. Hän vieraili myös Grand Canyonilla ja "katosi" siten muutamaksi kuukaudeksi.
6)
22. tammikuuta 1992 Ausonius lähti Uppsalaan. Hän ampui chileläissyntyistä Erik Bongcam-Rudloffia, joka oli siihen aikaan tohtoriopiskelija ja joka nykyään on menestynyt tutkija ja apulaisprofessori.
7+8+9)
23. tammikuuta 1992 Ausonius palasi Tukholmaan ja ampui keskellä päivää zimbabwelaista bussikuskia rintaan. Hän selvisi. Samana iltana hän meni somalikerholle ja ampui kahta miestä, jotka selvisivät hekin.
10)
Yöllä 28. tammikuuta 1992 Ausonius ampui neljästi turkkilaista kioskinpitäjä Isa Aybaria. Hän sai vakavia vammoja, mutta onnistui kutsumaan poliisin ja selvisi lopulta.
11)
30. tammikuuta 1992 Ausonius ampui hägerstensåsenilaista kaupanpitäjää, joka halvaantui, mutta selvisi hengissä.
Ausonius oli käynyt armeijan ja osasi käyttää aseita, jotka kuitenkin olivat huonolaatuisia ja Ausoniuksen itsensä muokkaamia. Ausonius oli sahannut kiväärin piipun ja tukin lyhyemmäksi ja lisännyt revolveriin äänenvaimentimen, vaikka sen tyyppisen aseen vaimennus on mahdotonta.
Mies pidätettiin pankkiryöstön yhteydessä 12. kesäkuuta 1992. Hän pahoinpiteli myöhemmin oman lakimiehensä ja joutui oikeudenkäynnin ajaksi käsirautoihin. Hän sai elinkautisen ja suoritti sitä vuonna 2005 Kumlan vankilassa. Ausoniuksella on todettu antisosiaalinen persoonallisuushäiriö eli psykopatia.
Gellert Tamas (s. 1963) on julkaissut Ausoniuksesta bestsellerin Lasermannen – en berättelse om Sverige (2002). Kirjasta tehtiin vuonna 2005 näytelmä ja kolmiosainen minisarja. Huhtikuussa 2006 Aftonbladet ilmoitti, että Ausonius oli mennyt kihloihin 23-vuotiaan naisen kanssa, joka oli rakastunut häneen nähtyään sarjan televisiossa.
