CIA ja NATO terroristeina

Aiheet terrorismista ja terroriryhmistä tänne.
Avatar
CSI
Perry Mason
Viestit: 3877
Liittynyt: To Tammi 10, 2013 11:04 am

CIA ja NATO terroristeina

Viesti Kirjoittaja CSI »

Törmäsin mielenkiintoiseen kirjoitukseen. Saitilla on usein vasemmistolaisvärittyneitä kirjoituksia, mutta mielenkiintoista siitä huolimatta. Aiheesta ei käytännössä ole keskustelua näkynyt.

---------------


Operaatio Gladio ja Naton salaiset armeijat


Elias Krohn 11.9.2015

Pommi-iskuja, murhia, vallankaappauksia, kidutusta... Tällaista oli synkimmillään Naton koordinoimien salaisten armeijoiden toiminta kylmän sodan Länsi-Euroopassa. Niiden paljastuminen muistuttaa jatkuvasta tarpeesta suhtautua kriittisesti kulloinkin esiin nostettuihin viholliskuviin.

SALAISET ARMEIJAT perustettiin alkujaan rintaman takaista vastarintaa varten Neuvostoliiton mahdollisen hyökkäyksen varalle. Nämä niin sanotut stay behind -organisaatiot olisivat organisoineet paikallisia vastarintaliikkeitä, sabotoineet räjähtein vihollisen huoltoreittejä ja tuotantolaitoksia sekä raportoineet tilanteiden kehittymisestä toiselle puolelle rintamaa. Miehityksen varalta kätkettiin aseita, räjähteitä, viestintälaitteita ja muita tarvikkeita metsiin, niityille ja maanalaisiin bunkkereihin eri puolille Länsi-Eurooppaa.

Taustalla olivat kokemukset toisesta maailmansodasta, jossa tällaiseen vastarintaan valmistautuminen oli ollut monissa Saksan miehittämissä maissa puutteellista. Toisaalta mallia otettiin saksalaisten vastarintaorganisaatioista, jollaisia he perustivat useissa maissa vetäytyessään sodan lopulla.

Naton salainen verkosto ei kuitenkaan tyytynyt vain odottelemaan Neuvostoliiton hyökkäystä, jota ei koskaan tullut, vaan ryhtyi monissa maissa käymään salaista sotaa kotimaista vasemmistoa vastaan.

Vyyhti alkoi purkautua italialaisen tutkintatuomarin Peteanossa vuonna 1972 tehtyä pommiattentaattia koskevien tutkimusten myötä. Paljastusten seurauksena pääministeri Giulio Andreotti joutui elokuussa 1990 vahvistamaan, että Italiassa ja muissa Länsi-Euroopan maissa toimi salaisia armeijoita. Muualtakin tihkui tietoja verkoston operaatioista, ja asiasta kehkeytyi Länsi-Euroopan laajuinen skandaali, joka kuitenkin jäi Persianlahden kriisin varjoon.

Tutkimusten myötä julkisuuteen nousi ilmaus ”jännitteen strategia”, jolla viitattiin pyrkimykseen säilyttää poliittinen status quo tarvittaessa väkivalloin — mm. terrori-iskuin, joista syyllistettiin poliittinen vasemmisto. Peteanon iskusta tuomitun Vincenzo Vinciguerran lausunnon mukaan siviileihin kohdistuneiden iskujen tarkoituksena oli saada kansalaiset vaatimaan valtiolta lisää turvallisuutta.

Vakavin yksittäinen Gladioon yhdistetty terrori-isku on vuonna 1980 tehty Bolognan rautatieaseman pommi-isku. Siitä tuomittiin 15 vuotta myöhemmin kaksi uusfasistia, mutta myös Italian sotilastiedustelun entinen agentti Francesco Pazienza sekä Pietro Musumeci ja Giuseppe Belmonte Italian salaisesta palvelusta. Heidän todettiin koettaneen johtaa tutkijat väärille jäljille tavoitteenaan todellisten tekijöiden suojelu.

Euroopan parlamentti tuomitsi Gladion marraskuussa 1990 todeten päätöslauselmassaan, että ”tietyissä jäsenvaltioissa sotilaalliset salaiset palvelut (tai niiden kontrolloimattomat haarat) olivat sekaantuneet vakaviin terrorismi- ja rikostapauksiin, minkä eri juridiset selvitykset ovat osoittaneet”, ja vaati perusteellista selvitystä näiden toimijoiden osallisuudesta ”terrorismin ongelmaan Euroopassa”. Italiassa, Sveitsissä ja Belgiassa kansalliset parlamentit alkoivat tutkia salaisia armeijoita.

Selvitykset ovat edenneet hitaasti. Nato ja tiedustelupalvelut salaavat aiheeseen liittyviä asiakirjoja – sikäli kuin niitä edes on säilytetty –, ja poliitikkojen halu selvityksiin on ollut vaihtelevaa. Sveitsiläisen Baselin yliopiston historiantutkijan Daniele Ganserin teos Naton salaiset armeijat: operaatio Gladio ja terrorismi Länsi-Euroopassa kuuluu perinpohjaisimpiin aiheesta tehtyihin tutkimuksiin.

Ganserkin kertoo törmäänneensä Natossa täydelliseen vaikenemisen ja kiistämisen muuriin lähteitä hakiessaan.

Muuta lähdeaineistoa on kuitenkin melko runsaasti. Italian ja Belgian senaatit ovat tehneet merkittävät tutkimusraportit, asiakirjoja on vuotanut julkisuuteen ja muutamat toiminnassa mukana olleet ovat antaneet haastatteluja.
Parlamenttien ulottumattomissa

Salaisia armeijoita kutsuttiin italiankielisellä nimellä Gladio, joka merkitsee miekkaa. Niillä oli myös muita maakohtaisia peitenimiä.

Armeijoita koordinoi Naton epätavanomaisen sodankäynnin osasto. Koordinointikomiteat ACC ja CPC (Liittoutuneiden salainen komitea ja Salainen suunnittelukomitea) oli perustettu Naton Euroopan-joukkojen ylipäällikön päätöksellä, ja ne olivat suoraan yhteydessä Naton päämajaan. Ganserin siteeraamien lähteiden mukaan myös Naton liittosopimukseen ja eri maiden liittymissopimuksiin sisältyi salaisia lisäosia, jotka koskivat maanalaista kommunismin vastaista taistelua.

Kansallisesti armeijat toimivat kunkin maan salaisten palvelujen johdolla, mutta läheisessä yhteistyössä Yhdysvaltain ja Iso-Britannian tiedustelupalvelujen CIA:n ja MI6:n kanssa.

Salaisiin armeijoihin valittiin huolellisesti seuloen luotettavimpia antikommunisteja oikeistososiaalidemokraateista ja maltillisista porvareista äärioikeistolaisiin terroristeihin ja entisiin natseihin.

Toiminta oli niin salaista, että siitä eivät tienneet edes ne parlamenttien valiokunnat, joiden tehtävänä oli salaisten palvelujen valvominen. Hallituksissakin tietoa saivat korkeintaan tarkkaan valikoidut henkilöt. Esimerkiksi Hollannissa tietoa kerrotaan annetun vain hyvin harvoille ministeriöiden kansliapäälliköille, ministerit kun vaihtuivat liian tiuhaan.

Samoin Naton koordinointikomiteat, joissa istui lähinnä salaisten palvelujen edustajia, olivat käytännössä kontrollin ulottumattomissa.

Ei olekaan ihme, että alkujaan ymmärrettäviin lähtökohtiin perustunut hanke riistäytyi hallinnasta ja sai piirteitä, joita ei olisi voitu demokraattisessa prosessissa hyväksyä.
Väkivallan uhalla hallitusta vastaan

Erityisesti Italian itsenäisyys ja demokratia oli hyvin rajoitettua. Yhdysvallat ja CIA pitivät tarkasti huolen siitä, että laajaa kannatusta nauttinut kommunistipuolue ei nousisi hallitukseen. Yhteistyökumppaneina olivat Italian oma salainen palvelu (SIFAR) Gladio-armeijoineen, oikeistolaiset terroristit sekä mafia.

Huolena eivät olleet vain kommunistit, vaan myös sosialistinen puolue PSI. Vuonna 1963 PSI sai vasemmiston vaalivoiton jälkeen ensimmäisen kerran ministerinsalkkuja konservatiivipuolueen (DCI) vasenta siipiä edustaneen Aldo Moron hallituksessa.

Yhdysvaltojen silloinen presidentti John F. Kennedy oli suorastaan ilahtunut ja edeltäjistään poiketen salli Italian siirtymisen vasemmalle. Mutta myöhemmin samana vuonna Kennedy murhattiin, ja viisi kuukautta myöhemmin CIA aloitti Piano Soloksi kutsutun oikeistovallankaappauksen yhdessä SIFARin, Gladio-armeijan ja karabinieerien kanssa.

Gladio-joukot tekivät pommi-iskun DCI:n puoluetoimistoon sekä muutaman sanomalehden toimitukseen. Iskuista syytettiin vasemmistoa. Kun tämä ei riittänyt horjuttamaan hallitusta, Piano Solon puitteissa valmistaudutiin miehittämään muun muassa hallituksen kanslia, radio- ja tv-keskukset ja vasemmiston puoluetoimistot sekä tuhoamaan vasemmistoa lähellä olevien lehtien painokoneet. Samaan aikaan Nato pelotteli hallitusta suurella sotaharjoituksella Rooman lähistöllä.

Kaappausuhan edessä sosialistiministerien oli lähdettävä hallituksesta, ja sosialistipuolue PSI nimitti heidän tilalleen kaikkein maltillisimmat edustajansa.

Muutamaa vuotta myöhemmin rikostutkijat halusivat kuulustella tuolloisista tapahtumista Gladion komentajaa Renzo Roccaa. Hän suostui yhteistyöhön, mutta päivää ennen kuulustelua hänet löydettiin asunnostaan pistoolilla päähän ammuttuna.

Tämä on ollut Ganserin kertoman valossa tyypillinen kuvio: juuri kun tutkimuksissa ollaan etenemässä, avainhenkilö yllättäen kuolee tai aineisto katoaa.
Terrorismia väärän lipun alla

Toista oikeistokaappausta oltiin toteuttamassa vuonna 1970, mutta se peruttiin ilmeisesti suuremman selkkauksen pelossa: Neuvostoliiton tiedustelu oli saanut siitä vihiä, ja maan laivat risteilivät Välimerellä.

Italiaa 1970–80-luvuilla koetellut terroriaalto, joka on virallisesti pantu vasemmistolaisen terroristijärjestön Punaisten prikaatien nimiin, näyttäytyy Ganserin kirjassa samojen oikeistovoimien toimintana kuin vallankaappaushankkeet. Julkisille paikoille asetetuista pommeista syytettiin kommunisteja vasemmiston vaalimenestyksen heikentämiseksi. Tällainen metodi tunnetaan nimellä ”false flag” eli terroritekoina ”väärän lipun” alla.

Muun muassa senaatin valiokunnan vahvan epäilyn mukaan myös pääministeri Aldo Moron murhan takana olivat CIA, Italian sotilastiedustelupalvelu ja Gladio-iskuryhmät. Moro kaapattiin maaliskuussa 1978, kun hän oli matkalla parlamenttitaloon esittelemään suunnitelmaansa kommunistien ottamisesta hallitukseen, ja murhattiin 55 päivän vankeuden jälkeen. Tästäkin syytettiin Punaisia prikaateja.

Kun senaatin valiokunta yritti 1990-luvulla käynnistää uudet tutkimukset, lähes kaikki murhaa koskevat tiedot olivat kadonneet sisäministeriön arkistosta.

Valtion kouluttamia terroristeja

Kreikassa salainen armeija LOK käynnisti vuoden 1967 sotilasvallankaappauksen, joka perustui Naton kommunistisen kapinan varalta laatimaan Prometeus-suunnitelmaan.

Kaappausta oli edeltänyt useita pommi-iskuja, muun muassa attentaatti tilaisuuteen, jossa vasemmistolaiset ja oikeistolaiset juhlivat yhdessä 20 vuoden takaista voittoa saksalaismiehittäjistä. Eräs salaisen armeijan upseeri totesi myöhemmin: ”Mehän olimme valtion kouluttamia terroristeja.”

Kaappauksen edellä Yhdysvaltojen presidentti Lyndon B. Johnson oli myös suoraan uhkaillut kreikkalaisia Kyprosta koskeneen kiistan yhteydessä: ”Jos teidän pääministerinne rupeaa puhumaan minulle demokratiasta, parlamentista ja perustuslaista, niin voi olla, ettei häntä, parlamenttia ja perustuslakia kohta ole.”

Turkissa salainen armeija Vastasissit oli mukana järjestämässä peräti kolmea onnistunutta sotilasvallankaappausta. Siellä salainen sota oli muutenkin erityisen aggressiivista maan strategisen sijainnin ja ”panturkkilaisen” ideologian vuoksi. Kidutus oli tavallista, tehtiin terrori-iskuja väärän lipun alla ja ammattiliittojen mielenosoitukseen järjestettiin verilöyly. Toiminta oli pitkälti CIA:n ohjailemaa ja rahoittamaa.

De Gaulle: ”Edesvastuutonta”

Ranskassa sosialistinen sisäministeri paljasti vuonna 1947 salaisen armeijan nimeltä Plan Bleu (Sininen suunnitelma), joka täyttä vauhtia suunnitteli maahan vallankaappausta. Se lakkautettiin, mutta vastaava toiminta jatkui.

Vuonna 1958 osa Ranskan salaisista iskujoukoista aikoi syrjäyttää hallituksen, jonka ei katsottu riittävän voimakkaasti vastustavan Algerian itsenäistymispyrkimyksiä, ja tuoda kenraali Charles de Gaullen eläkkeeltä takaisin valtaan. Kaappaajat saivat tahtonsa läpi ennen kuin huolellisesti suunniteltu operaatio ehdittiin aloittaa: pääministeri erosi ja presidentti pyysi de Gaullea muodostamaan uuden hallituksen.

De Gaullekin ryhtyi kuitenkin yllättäen toteuttamaan ”algerialaisen Algerian” politiikkaa, ja kolme vuotta myöhemmin oli hänen vuoronsa joutua vallankaappausyrityksen kohteeksi. Epäonnistuneessa hankkeessa, jossa tavoiteltiin militantin antikommunistista ja autoritaarista hallitusta, oli mukana ainakin salaisten operaatioiden yksiköstä IIe chocista eronnut jyrkempi siipi OAS, mahdollisesti myös CIA sekä Pentagonin ja Naton salaisia sotilasjoukkoja.

Algeriassa OAS:n vallankaappaus onnistui, kun neljä ranskalaista kenraalia kenraali Challen johdolla sai vallan. Salaisissa operaatioissa murhattiin ihmisiä Algeriassa, Ranskassa ja eri puolilla Eurooppaa pyrkimyksenä sabotoida Algerian rauhanprosessia. De Gaullekin joutui salamurhayrityksen kohteeksi. Rikoksiin puuttuminen oli vaikeaa, koska turvallisuuselimissä ja armeijassa sympatisoitiin ryhmittymää.

De Gaulle piti salaisten palvelujen vallankäyttöä ”edesvastuuttomana”. Luultavasti osittain juuri siksi hän irrotti Ranskan Naton sotilaskomennosta ja karkotti Naton koko organisaation salaisine agentteineen Ranskan maaperältä.

Sosialisti François Mitterandin noustua presidentiksi vuonna 1981 parlamentti asetti valiokunnan tutkimaan Ranskan salaisen armeijan toimia. Valiokunta totesi sen syyllistyneen väkivallantekoihin ja laittomuuksiin, ja se määrättiin lakkautettavaksi. Andreotti väitti sen edustajien kuitenkin osallistuneen Naton koordinointikomitean kokoukseen vielä vuonna 1990.

Poliittiset elimet eivät jälkeenpäin ole selvityttäneet Ranskan salaista sotaa. Tämä ei ole ihme, koska keskeisiä poliitikkoja oli siinä mukana: esimerkiksi myöhempi pääministeri ja presidentti Jacques Chirac oli 1970-luvulla salaisen SAC-armeijan johtaja.
Belgian murhat yhä selvittämättä

Järkyttävimpiin terroritekoihin, jotka on yhdistetty Gladio-verkostoon, kuuluvat Belgian joukkomurhat vuosina 1982–1985. Erittäin ammattimaisesti suoritetuissa iskuissa ammuttiin ihmisiä summittaisesti, muun muassa supermarketin joulunalusvilinässä sarjatulella kaikkea mikä liikkui.

Belgian parlamentin asettama Gladio-tutkintavaliokunta ei pystynyt selvittämään tekojen Gladio-yhteyttä. Belgian vastarintaorganisaatiot kieltäytyivät luovuttamasta agenttiensa henkilötietoja tarkistuksia varten. Salaisen armeijan SDRA8:n johtaja, komentaja Bernard Legrand ei ymmärtänyt ollenkaan, ”miksi aiheesta pidetään tällaista meteliä”: ”[E]n voi uskoa, että joku voi olla niin kiinnostunut tällaisista asioista, kun maailmassa on isompiakin ongelmia.”
Aktiviteettia Naton ulkopuolellakin

Gladio toimi myös muualla kuin Naton jäsenmaissa. Sillä oli vahvat kytkökset oikeistodiktaattori Francisco Francon johtamaan Espanjaan, joka liittyi Natoon vasta myöhemmin. Gladion agentteja koulutettiin Espanjassa, ja maa tarjosi turvasataman muiden Länsi-Euroopan maiden oikeistoterroristeille.

On kuvaavaa, että Espanja ja myös Portugali olivat innostuneita osallistumaan Gladioon, vaikka maantieteellisen sijaintinsa vuoksi Neuvostoliiton miehitys tuskin oli niille kovin realistinen uhkakuva.

Puolueettomat Itävalta, Ruotsi ja Suomi olivat niin ikään ainakin epävirallisesti mukana. Ganser lisäsi teokseensa Suomea koskevan luvun vuonna 2009 ilmestynyttä suomennosta varten. Se perustuu lähinnä toimittaja Jukka Rislakin selvityksiin sekä CIA:n entisen johtajan William Colbyn kirjaan.

Suomen ensimmäinen stay behind -verkosto tuhottiin jo 1940-luvun lopulla kommunistisen sisäministerin Yrjö Leinon määräyksestä, mutta Washingtonissa ja Lontoossa ryhdyttiin pian virittelemään uutta. CIA otti yhteyttä suomessa asuviin amerikkalaisiin, joiden kautta luotiin kontakteja luotettavina pidettyihin suomalaisiin kommunisminvastustajiin. Mukana oli Suomen armeijan upseereita ja muita korkeassa asemassa olevia henkilöitä. Suomen puolueettomuuspolitiikan vuoksi verkosto täytyi pitää erityisen salaisena — myös maan hallinnolta.

Suomessa verkosto ei sekaantunut veritekoihin, mutta täälläkään se ei tyytynyt pelkästään varautumaan sodanaikaiseen vastarintaan: se vakoili Suomen kansalaisia, jopa presidentti Urho Kekkosta, jonka se epäili pitävän yhteyttä KGB:hen. Myös Neuvostoliittoa koskevia tietoja kerättiin, luultavasti CIA:lle ja MI6:lle välitettäväksi.

Kekkonen tiesi maanalaisen armeijan olemassaolosta ja informoi siitä pääministerinä ollessaan presidentti J.K. Paasikiveä. Kekkonen pelkäsi verkoston toiminnan voivan vahingoittaa Suomen ja Neuvostoliiton suhteita.

Vastapainoa Nato-hymistelylle

Neuvostoliiton KGB:n ja DDR:n Stasin vehkeilyt ovat viimeisten 20 vuoden aikana tulleet mediassa tutuiksi. Operaatio Gladio tekee selväksi, että likaista pengottavaa riittää entisen rautaesiripun länsipuolellakin. Se tarjoaa aineksia myös suomalaiseen Nato-keskusteluun sekä asiallista vastapainoa Naton ja Yhdysvaltojen kritiikittömälle käsittelylle tutkimuksessa ja mediassa.

Vaikka Gladio onkin nyt historiaa, on turha kuvitella, että sotilasliittojen ja tiedustelupalvelujen toiminta olisi yhtäkkiä muuttunut viattomaksi. Ihmisiä hallitaan edelleen pelolla ja viholliskuvilla: kommunismin sorruttua sellaiseksi on nostettu islamilainen terrorismi. On vahvoja viitteitä siitä, että terrorismi on ainakin osittain ”synteettistä”, esimerkiksi salaisten palveluiden kaltaisten valtiollisten toimijoiden tuottamaa.

Daniele Ganser peräänkuuluttaa teoksessaan ihmisten tajunnan muutosta pelon ja väkivallan kierteestä irtipääsemiseksi. Muutos vaatii tuekseen tietoa myös kansainvälisen politiikan salaisimmista ja arkaluontoisimmista asioista. Tämän tiedon tarve ei ole ainakaan vähentynyt 2000-luvulla.

Päälähde

Daniele Ganser (2009): Naton salaiset armeijat: operaatio Gladio ja terrorismi Länsi-Euroopassa. Suomentanut Lauri Itäkannas. Like ja Suomen Rauhanpuolustajat, Pystykorva-sarja.

Kirjoitus on yhdessä Vesa Raiskilan kanssa täydennetty versio artikkelista, joka julkaistiin alun perin Kansan Uutisten Viikkolehdessä 21.8.2009.

http://vastavalkea.fi/2015/09/11/operaa ... -armeijat/
Pieni Liekki annelistisen rikostutkinnan perusteellisista menetelmistä:
"Minä en ole nähnyt tuomiota, mutta aiheeseen perinpohjaisesti perehtymällä..."

Avatar
CSI
Perry Mason
Viestit: 3877
Liittynyt: To Tammi 10, 2013 11:04 am

Re: CIA ja NATO terroristeina

Viesti Kirjoittaja CSI »

Wikissä Operaatio Gladiosta https://wikispooks.com/wiki/Operation_Gladio

Filosofian tri, sveitsiläisen SIPER-instituutin johtaja ja historian tutkija Daniele Ganser haastateltavana englanniksi NATOn salaisista armeijoista.
https://www.youtube.com/watch?v=coIJWITJWCs
Pieni Liekki annelistisen rikostutkinnan perusteellisista menetelmistä:
"Minä en ole nähnyt tuomiota, mutta aiheeseen perinpohjaisesti perehtymällä..."

JanJin
Alokas
Viestit: 9
Liittynyt: Ma Maalis 27, 2023 11:10 am

Re: CIA ja NATO terroristeina

Viesti Kirjoittaja JanJin »

Punaisten prikaatien tunnetuin terroriteko on pääministeri Aldo Moron kidnappaus ja murha. Sekä Yhdysvallat että Neuvostoliitto vastustivat Moron "historiallista kompromissia": Moron johtamien kristillisdemokraattien hallitusyhteistyötä sosiaalidemokraattien kanssa Italian kommunistipuolueen tukemana. Yhdysvalloissa pelättiin Naton sotilassalaisuuksien vuotamista kommunisteille. Neuvostoliiton näkökulmasta Italian kommunistinen puolue katkaisi liekanarunsa Moskovan suuntaan. Arvelen Washingtonin eliitin hyötyneen Moron murhasta enemmän kuin Kremlin nomenklatuura. Punaisten prikaatien jäsen Prospero Gallinari myönsi jopa oikeudessa, että Punaisilla prikaateilla, CIA:lla ja vapaamuurarilooši P-2:lla oli yhteinen intressi Aldo Moron murhaan, tosin eri syistä.

Avatar
sikakoira
James Bond (Daniel Graig)
Viestit: 25883
Liittynyt: Ke Kesä 07, 2017 8:50 am

Re: CIA ja NATO terroristeina

Viesti Kirjoittaja sikakoira »

Herra Corbettilla sivutolkulla erittäin mielenkiintoista materiaalia Gladio operaatioista aikaisemmin ja tänäpäivänä.

https://www.corbettreport.com/?s=gladio
Maailma avautuu aivan toisella tavalla kuin jos yritätte rakentaa kuvaa maailmasta pelkän suomalaisen valtamedian varassa Se kuva on täysin virheellinen ja harhainen tarkoituksellisesti Se on mediapoolin ja hybridikeskuksen hybridisotaa teitä kohti

Avatar
sikakoira
James Bond (Daniel Graig)
Viestit: 25883
Liittynyt: Ke Kesä 07, 2017 8:50 am

Re: CIA ja NATO terroristeina

Viesti Kirjoittaja sikakoira »

Tässä hieman taustoja siitä kuinka tiedämme Gladio operaation jatkuvan edelleenkin.

https://ceasefiremagazine.co.uk/whistle ... u-s-asset/
Special Report | Why was a Sunday Times report on US government ties to al-Qaeda chief spiked?
FBI whistle-blower Sibel Edmonds was described as "the most gagged person in the history of the United States" by the American Civil Liberties Union. Was the Sunday Times pressured to drop its investigation into her revelations?
Maailma avautuu aivan toisella tavalla kuin jos yritätte rakentaa kuvaa maailmasta pelkän suomalaisen valtamedian varassa Se kuva on täysin virheellinen ja harhainen tarkoituksellisesti Se on mediapoolin ja hybridikeskuksen hybridisotaa teitä kohti

Avatar
sikakoira
James Bond (Daniel Graig)
Viestit: 25883
Liittynyt: Ke Kesä 07, 2017 8:50 am

Re: CIA ja NATO terroristeina

Viesti Kirjoittaja sikakoira »

Gladion toiminnasta Euraasiassa esitelmä joka on vieläkin ajankohtainen.

Maailma avautuu aivan toisella tavalla kuin jos yritätte rakentaa kuvaa maailmasta pelkän suomalaisen valtamedian varassa Se kuva on täysin virheellinen ja harhainen tarkoituksellisesti Se on mediapoolin ja hybridikeskuksen hybridisotaa teitä kohti

EL Coyote
Armas Tammelin
Viestit: 80
Liittynyt: La Elo 11, 2018 8:57 am

Re: CIA ja NATO terroristeina

Viesti Kirjoittaja EL Coyote »

Kiitos CSI:lle. Hemmetin mielenkiintoinen juttu. Aloin miettimään tässä yhteydessä Ukrainaa missä koko soppa alkoi vaaleilla valitun presidentin syrjäyttämisellä.

SuomenColumbo
Neuvoja-Jack
Viestit: 567
Liittynyt: Pe Elo 19, 2011 1:04 pm

Re: CIA ja NATO terroristeina

Viesti Kirjoittaja SuomenColumbo »

Mutta sitten kun joku näistä ex Gladion johtajista aikoo laulaa ja lähteä oikeuteen, niin käy kuten eversti Herbert Albothille, joka löytyi
kotoaan murhattuna 18.4.1990 juuri päivää ennen kuin hän oli luvannut lähteä todistamaan oikeudessa.

Vastaa Viestiin