Pelipuhelimet

[oldstyle]

Näytön arviointi ja käräjäoikeuden johtopäätökset Arvioinnin lähtökohta on, että syytteessä tarkoitetut liittymät ovat 22.7.2011 olleet edellä todetuin perustein ja Aarnion myöntämin tavoin hänen hallussaan, kun Aarnio on saapunut Hangosta Itä-Pasilaan väistötiloihin. Puhelimet ovat jälleen 23.7.2011 iltapäivällä olleet Aarnion hallussa, kun hän on palannut Hankoon. Asiassa on arvioitava, onko Aarnio luovuttanut puhelimet 22.7.2011 Runebergille väittämällään tavalla. Paikantumiset Itä-Pasilassa kello 14.28 Itä-Pasilassa väistötiloissa, kello 14.43 Esterinporttiin Länsi-Pasilassa ja kello 14.44 Karjalankadulle (JA89) viittaavat siihen, että puhelimet ovat liikkuneet väistötiloista hotellille samaan aikaan, kun Aarnio on ollut matkalla sinne. Tämä on ajallisesti mahdollista ottaen huomioon, että Aarnio on tullut Larkion kyydillä, eikä hänen ole tarvinnut esimerkiksi parkkeerata autoaan, vaan hän on voinut kävellä suoraan vastaanottoon kirjautumaan sisään hotelliin kello 14.50. Näin ollen - toisin kuin Aarnio on tuonut esiin - käräjäoikeus arvioi, että Itä-Pasilasta on mahdollista saapua kello 14.50 mennessä hotellille ja että paikantumiset osuvat matkan varrelle. Alppikadun tukiasema sijaitsee hotellin kohdalla Töölönlahden toisella puolella, jonne liittymä on paikantunut kello 14.53. Käräjäoikeus on jäljempänä arvioinut tämän paikannuksen merkitystä. Johtopäätös on, että nämä paikantumiset eivät poissulje sitä, että liittymät ovat olleet Aarnion hallussa. Toisaalta Runeberg on vahvistanut Aarnion kertomuksen siitä, että Aarnio olisi Itä-Pasilassa jättänyt puhelimet hänelle ja että puhelimet ovat olleet Runebergin hallussa. Asiassa on siten oleellista arvioida Runebergin kertomuksen luotettavuutta. Runeberg on ollut 22.7.2011 kesälomalla, eikä Runeberg ole kertonut mitään syytä, miksi hän olisi ollut työpaikalla keskellä kesälomaansa. Työaikoihin liittyvistä epävarmuustekijöistä huolimatta, tapahtumien ajoittuminen keskelle Runebergin kesälomaa heikentää Runebergin kertomuksen luotettavuutta. Runeberg kertoi viipyneensä jonkin aikaa väistötiloissa, ottaneensa Aarnion jättämät puhelimet ja lähteneensä ajelemaan kotiin. Matkalla Aarnio olisi soittanut ja pyytänyt kyytiä Tolvasen juhliin. Runeberg ei muistanut ajankohtia tai ajoreittiään. Teletietojen perusteella Runebergin olisi täytynyt ajaa aivan Larkion perässä, jotta liittymä -551/Vilhunen olisi voinut paikantua hotellin lähellä heti kello 14.50 jälkeen. Larkio ei ole havainnut Runebergiä. Asiassa ei myöskään ole kerrottu syytä sille, miksi Runeberg ei ole kuljettanut Aarnion hotellille, jos he ovat tavanneet väistötiloissa ja jos Runeberg on lähtenyt väistötiloista heti Aarnion ja Larkion perään. On outoa, että Aarnio olisi jutellut puhelimien päivystämisestä Runebergin kanssa, mutta pyytänyt Larkion viemään hotellille ja matkalla soittanut Runebergille ja pyytänyt tältä kyytiä. Siten Runebergin ja Aarnion kertoma tapahtumienkulku on epäuskottava, eikä se saa vahvistusta mistään muusta näytöstä. Teletiedot sen sijaan liikkuvat selkeästi samaan aikaan väistötiloista hotellille kun Aarniokin. Tämä viittaa vahvasti siihen, että liittymät eivät ole olleet Runebergillä vaan Aarniolla tämän kirjautuessa hotelliin. Syytteessä tarkoitetut liittymät ovat paikantuneet Alppikadun, Siltasaarenkatu 18 ja Mannerheimintie 50 -tukiasemiin ensin kello 14.53 alkaen seuraavaan päivään 23.7.2011 kello 9.57. Alppikadun ja Siltasaarenkatu 18 -tukiasemat sijaitsevat hotellin kohdalla Töölönlahden vastakkaisella puolella. Paikantuminen näin pitkän ajan samoihin tukiasemiin viittaa siihen, että liittymät ovat olleet paikoillaan. Aarnion puolesta on kuitenkin tuotu esiin, että hotellilta ei voisi paikantua Siltasaarenkatu 18 -tukiasemaan. Käräjäoikeus arvioi, että teleliikenteen paikantumista arvioitaessa on otettava huomioon, että tukiasemat sijaitsevat hotellin kohdalla vesistön toisella puolella. Näin ollen tukiasemien ja hotellin välillä ei ole esteitä, mikä mahdollistaa paikantumisen etäisyydestä huolimatta. Tämä ilmenee myös televalvontatiedoista, kun liittymät ovat muutaman minuutin välein paikantaneet vuoron perään molempiin tukiasemiin esimerkiksi kello 14.54-15.22. Lisäksi televalvontatietojen mukaan liittymä -467/Romano on paikantanut Siltasaarenkatu 18 -tukiasemaan aamulla kello 8.11.-9.57, jolloin Runeberg oli kertomansa mukaan odotellut Aarniota hotellilla. Aarnion mukaan hän oli hotellilla käynyt suihkussa ja kiirehtinyt Hakaniemen kautta juhliin Senaatintorille kello 15.30 mennessä. Runebergin kertoman mukaan hän oli ajanut Aarnion paitaostoksille Hakaniemeen, sieltä Senaatintorille ja mennyt sieltä kotiinsa (Kamppiin). Televalvontatietojen mukaan liittymä -467/Romano on paikantanut vielä kello 15.57 Siltasaarenkatu 18, mikä on ajallisesti ristiriidassa Runebergin kertoman kanssa. Teletieto viittaa siihen, että puhelin on jäänyt hotellille, vaikka myös Hakaniemestä on mahdollista paikantua Siltasaarenkatu 18 -tukiasemaan. Runeberg kertoi pari tuntia kotona oltuaan käyneensä illalla tietolähdetapaamisella Tokoinrannassa, mikä selittäisi myöhemmät paikantumiset Siltasaareen. Käräjäoikeus toteaa, että myös Tokoinrannasta on mahdollista paikantua Siltasaarenkatu 18 -tukiasemaan. Kuitenkin kun teletietoja tarkastellaan kokonaisuutena, ei edellä todetusti jää epäilyä siitä, että puhelimet ovat olleet paikoillaan hotellilla. Lisäksi Runebergin mukaan lomat oli pyritty pitämään normaalisti, mistä syystä myös puhelimia oli päivystetty toisten puolesta. Tähän nähden Runebergin kertomus siitä, että hän olisi ollut töissä ja vieläpä menossa tapaamaan Sievälää ja illalla toistakin tietolähdettä, on ristiriitainen ja vaikuttaa muutenkin hyvin epätodennäköiselle. Runeberg ei myöskään ole kertonut syytä sille, miksi hänellä on ollut Romanon yhteydenpitopuhelin tapaamisella mukanaan. Aamulla 23.7.2011 Runeberg kertoi vieneensä puhelimen hotellille ja joutuneensa odottamaan Aarniota yli tunnin parkkipaikalla. Edellä todetusti liittymä -467/Romano on paikantunut Siltasaarenkatu 18 -tukiasemaan aamulla kello 8.11.-9.57, mikä tarkoittaa, että Runebergin olisi pitänyt odottaa lauantaiaamuna kesälomallaan Aarniota hotellin edessä lähes kaksi tuntia. Jo Runebergin kertoma yli tunnin odottelu on niin pitkä aika, että se on epätodennäköinen. Teletiedoista ilmenevä jo lähes kahden tunnin odottelu on selvästi ristiriidassa Runebergin kertoman kanssa. Lisäksi liittymiin saapuneisiin viesteihin ei ole vastattu kello 15.22-18.19 välisenä aikana, vaan vasta seuraavan aamuna kello 8.11. Tähän nähden on outoa, että puhelimia olisi kuitenkin pitänyt päivystää. Lisäksi tutkijoiden kertomusten perusteella RHU:n yhteydenpitopuhelimiin saapuneisiin viesteihin on vastattu tai ainakin ne on kuitattu vastaanotetuiksi - tämähän on ollut syynä sille, miksi ylipäätään on pidetty tärkeänä päivystää yhteydenpitopuhelimia. Siten jos liittymät olisivat olleet Runebergillä, hän olisi todennäköisesti vastannut viesteihin heti eikä vasta aamulla kello 8 jälkeen. Seikka tukee johtopäätöstä siitä, että puhelimet eivät ole olleet Runebergillä vaan Aarniolla, joka on jättänyt puhelimet hotellille lähtiessään Tolvasen juhliin. Runeberg kertoi myös, että hän oli tapaamassa Sievälää, mutta tapaaminen oli peruuntunut, koska Aarniolla oli ollut niin kiire. Runeberg ei tiennyt, oliko Sievälä tullut tapaamiselle eikä sitä, miksi Sievälä oli tullut hotellille. Teletietojen perusteella Sievälä on kuitenkin varmasti ollut hotellilla ja se, ettei Runebergillä ole asiasta tietoa heikentää Runebergin kertomuksen luotettavuutta. Runeberg ei myöskään ole kertonut siitä, että Vilhusen yhteydenpitopuhelimella on oltu yhteydessä Sievälään. Tämä on ollut poikkeuksellista siihen nähden, mitä tutkijat - Runeberg mukaan lukien - ovat muuten kertomuksissaan painottaneet eli siihen, että yhdellä liittymällä on voitu pitää yhteyttä vain yhteen tietolähteeseen. Siten Runeberg olisi todennäköisesti muistanut asian ja maininnut sen, jos hän olisikin pitänyt yhteyttä tietolähteeseensä toisen tietolähteen liittymällä. Ylipäätään se, että Vilhusen liittymällä on oltu yhteydessä Sievälään on ristiriidassa sen kanssa, mitä RHU:n yhteydenpitopuhelimista on kerrottu. Runebergin kertomus on siten monessa kohdin ristiriidassa televalvontatiedoista ilmenevien seikkojen ja RHU:n yhteydenpitopuhelimista kerrotun kanssa. Näin ollen Runeberg ei ole kertonut tapahtumista totuudenmukaisesti tai sitten hänen hallussaan olleet liittymät ovat olleet muita liittymiä kuin syytteessä tarkoitetut liittymä -551/Vilhunen ja -467/Romano. Televalvontatiedoista ilmenee käräjäoikeuden arvion mukaan yksiselitteisesti se, että puhelimet ovat olleet hotellilla ja Aarnion hallussa. Lisäksi koska Sievälän käytössä ollut liittymä on paikantunut samaan tukiasemaan minuutin välein kuin Aarnion hallussa ollut -551/Vilhunen, käräjäoikeudelle ei ole jäänyt järkevää epäilyä myöskään siitä, että Aarnio ja Sievälä ovat myös tavanneet hotellin läheisyydessä ennen kuin Aarnio on lähtenyt Tolvasen juhliin.

Oli kyllä aika uskomaton tarina Arskalta ja Ruuneperiltä..

[pop]

Ei jätä paljon epäilyksen varaan, nicht schuldig (saksaa, suomeksi=syytön) kyllä pitää varmasti tuota riittämättömänä näyttönä ja pieni liekki runebergia hyväntahtoisena tutkijana. Ei lisättävää.

[Nicht schuldig]

Ei jätä paljon epäilyksen varaan, nicht schuldig (saksaa, suomeksi=syytön) kyllä pitää varmasti tuota riittämättömänä näyttönä ja pieni liekki runebergia hyväntahtoisena tutkijana. Ei lisättävää.

Normaalitapauksessa, jos väitetään, että Aarnio ja Sievälä ovat tavanneet, silloin kysytään sekä Aarniolta että Sievälältä ovatko he tavanneet. Jos puolustus ja syyttäjä eivät halua jostain syystä kysyä toisen osapuolen eli Sievälän käsitystä siitä, että missä on oli tapaamishetkellä, silloin ei vaihtoehdoksi jää kuin selvittää asiaa muilla tavoin.

Nyt muita tapoja on esim. saada kuvamateriaalia tai tositteita esim. osto kuiteista. Tällaista materiaalia ei ole.

Seuraavaksi voidaan kysyä todistajia tapahtumille. Jos tapahtumalla löytyy todistaja, jonka kertomus on yhtäpitävä Aarnion kanssa ilman, että on mahdollisuutta ollut sopia yhtäpitävästä tarinasta, täytyisi sen silloin olla vahva todiste siitä, että Aarnion kertomus tapahtumista on totta, jos Sievälän kertomusta ei ole laisinkaan olemassa.

Jos vielä löytyy toinen todistaja tapahtumille, jonka kertomus sopii sekä todistaja Runebergin kertomaan että Aarnion kertomaan, voidaan sanoa, ettei ole mitään syytä epäillä Aarnion kertomaa.

Tässä eroaa abduktiivinen ajattelu, se ei seuraa tällaista todistuskaavaa, vaan sitä voisi kuvailla eräänlaiseksi seinälle nostetuksi leveäksi köysiradaksi jolloin oikeastaan ainoa reaalinen mahdollisuus keskeyttää kiipeäminen ylöspäin, on osua molemmilla jaloilla sellaiseen heikkoon kohtaan, joka pudottaa kiipeilijän alas. Jos köysirataa pääsee ylös saakka millä keinoilla tahansa, on maali saavutettu.

Kieltämättä tämä on vähän vaikea ajatus, mutta väitän, että jollakin tavalla nämä tuomarit ovat joutuneet tekemisiin tällaisen erilaisen ajattelun kanssa, jota itse asiassa käytetään jonkin verran myös oikeusistuimissa. Esim. voitaisiin ajatella vaikka terroritekoa, joka on ollut erityisesti menneisyydessä ja jota selvitellään, tai jonkinlaista mellakkaa, jossa on uhreja. Silloin ei voi tietää kuka lyö ketä ja miten tapahtumien kulku on sekuntti sekunnilta edennyt kuin vasta jossakin suuressa vasta muotoutuvassa kuvassa. Silloin yksityiskohdat tai niiden tarkka esim. juuri kronologinen järjestys ei ole merkityksellistä ja osa oletuksista liittyen tapahtumiin ovat niin epävarmoja, ettei normaalissa oikeudenkäynnissä niillä olisi juuri mitään merkitystä todistusvoiman kannalta katsottuna. Mutta tällaisessa ajattelussa niillä heikoilla yksityiskohdilla voi olla suurtakin merkitystä sen kokonaisuuden kannalta katsottuna.

Toinen sellainen mielenkiintoinen seikka on se, että tässä kyseisessä tapauksessa ei mietitty esim. ristiriitaa tapaamisen paikan suhteen verrattuna aiemmin kertomaan. Tiedettiin, että tietolähteitä tavattiin tietyissä paikoissa, nyt se paikka olisi ollut siinä hotellin ulkopuolella, koska aika ei riitä muuhun. Keskellä aurinkoista iltapäivää tai varhaisiltaa kaikkien näkyvillä. Mihinkään ei voi piiloutua, jonne ei voida nähdä. Aikatekijä rajoittaa tilannetta tiedetään sisäänkirjautumishetki ja tiedetään juhlien alkamishetki, aikaa ei siis jää mihinkään tapaamisen suunnitteluun. Tämä on täydellisessä ristiriidassa sekä huumekaupan sääntöjen kanssa että tietolähdetoiminnan tapaamisten kanssa, mitä on aiemmin kuvailtu.

Mutta tässä teoriassa se ei edellytä tällaisten käytännön seikkojen huomioon ottamista, jotka siis eivät ole poissulkevia. Siihen riittää se, että se voi olla jotenkin mahdollista, että tapaaminen on tapahtunut jossakin.

Tässäkin kohden tämä tulkinta poikkeaa varmasti erittäin paljon siitä miten oikeus miettisi asioita normaali tapauksessa ja normaalien kokemussääntöjen puitteissa.

Sitten tähän ajatteluun liittyy osana tällainen nk. epäily, eli jos esiin tulee jotain poikkeavaa, tällöin epäillään sitä poikkeavaa eikä sitä muodostumassa olevaa kokonaiskuvassa. Ellei sitten esille tule jotain sellaista, että kokonaiskuva on pakko hylätä. Esimerkiksi se, että tässä todistajan roolissa olevan Runebergin lausunto on kyseenalaistettu, liittyy juuri tähän ajatukseen. Sen luotettavuutta ei kyseenalaisteta sen takia, että Runeberg on epäluotettava todistaja, vaan sen takia, että todistajan lausunto horjuttaa kokonaiskuvaa, koska se vaikuttaa olevan ristiriidassa niiden johtopäätösten kanssa, jotka tätä kokonaiskuvaa tukevat. Sitä ei edes tarvitse sanoa, että todistajan lausunto on kokonaisuudessaan epätosi, vaan todeta, että siinä on jotain sellaista, joka on ristiriidassa kokonaiskuvan ja tällöin myös siitä jo tehtyjen johtopäätösten kanssa.

[pop]

Normaalitapauksessa, jos väitetään, että Aarnio ja Sievälä ovat tavanneet, silloin kysytään sekä Aarniolta että Sievälältä ovatko he tavanneet. Jos puolustus ja syyttäjä eivät halua jostain syystä kysyä toisen osapuolen eli Sievälän käsitystä siitä, että missä on oli tapaamishetkellä, silloin ei vaihtoehdoksi jää kuin selvittää asiaa muilla tavoin.

Nyt muita tapoja on esim. saada kuvamateriaalia tai tositteita esim. osto kuiteista. Tällaista materiaalia ei ole.

Eikö Sievälältä kysytty;

Oikeudessa Sievälä kertoi olleensa poliisin tietolähde 90-luvun lopulta lähtien.

Sievälä oletti viestitelleensä aina saman poliisin kanssa, mutta hän ei voinut olla siitä varma, koska viesteissä poliisi ei paljastanut henkilöllisyyttään.

Sievälä kuitenkin tapasi vain yhtä poliisia. Yhteyshenkilö oli vaihtunutkin ainakin kerran vuosien varrella.

Syyttäjät halusivat tietää Sievälältä keihin kaikkiin tämä piti yhteyttä Helsingin huumepoliisissa, mutta Sievälä ei suostunut mainitsemaan muita nimiä kuin Aarnion alaisen, joka on syytettynä virkarikoksista tynnyrivyyhtijutussa.

- Olen huomannut tässä jutussa, että kaikki joutuu ihan käsittämättömään liemeen, jos nimiä mainitsee. En aio kertoa mitään nimiä tässä, hän sanoi päättäväisesti.

Kännykkä turvana

Sievälä avasi oikeudessa yhteistyötään poliisin kanssa.

Välillä poliisit antoivat hänelle tehtäviä tai pyysivät häneltä tietoja, joskus hän kertoi itse omia tietojaan poliisille.

Tapaamisia järjestettiin silloin tällöin ja niistä sovittiin erilaisin viestimenetelmin. Välillä järjestettiin automaattitapaamisia, joista ei viestitelty etukäteen. Tapaamiset olivat aina tietyissä, samoissa paikoissa.

Aluksi yhteyttä pidettiin kadunvarsipuhelimilla, mutta vuonna 1999 siirryttiin käyttämään kännyköitä, kun yleiset puhelimet katosivat katujen varsilta ja julkisista tiloista.

- Kännykkä oli tietynlainen pelastusrengas mulle, että jos poliisille selviäisi, että mä olisin paljastunut, niin ne voisi tulla hakemaan mut. Se oli pakon sanelema juttu.

Sievälän mukaan kännyköissä käytettiin prepaid-liittymiä, joita vaihdettiin poliisin käskystä säännöllisin väliajoin. Hän ei itse hankkinut liittymiä, vaan ne toimitettiin hänelle.

Sievälä ei kyseenalaistanut poliisien käskyjä tai pyyntöjä, vaan hän luotti näiden arviointikykyyn ja ammattitaitoon. Hän myös luotti siihen, ettei hänen yhteydenpitonsa poliisin kanssa koskaan paljastuisi kenellekään. Toisin kuitenkin kävi, kun Aarnioon liittyvä tynnyrivyyhtitutkinta alkoi.

-Nyt jostain käsittämättömästä syystä niitä (tietolähteitä) käsitellään täällä koko maailman kuullen. Se on ihan sairasta, Sievälä totesi.

Sievälää kuullaan oikeudessa todistelutarkoituksessa. Hän sanoi edelleen tänään oikeudessa, että hänen lainvoimainen tuomionsa tynnyrivyyhdissä on väärä ja hän on syytön siihen mistä hänet on tuomittu. Hän korostaa toimineensa vain poliisin apuna ja tietolähteenä.

Syyttäjien mukaan Sievälä toimi huumepoliisin päällikön Jari Aarnion apuna tynnyrivyyhdissä.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016010 ... 5_uu.shtml
Tuo loppuosa tekstistäsi oli kyllä harvinaisen korkealentoista, ei siinä mitään. Kukin tyylillään.

[Nicht schuldig]

Normaalitapauksessa, jos väitetään, että Aarnio ja Sievälä ovat tavanneet, silloin kysytään sekä Aarniolta että Sievälältä ovatko he tavanneet. Jos puolustus ja syyttäjä eivät halua jostain syystä kysyä toisen osapuolen eli Sievälän käsitystä siitä, että missä on oli tapaamishetkellä, silloin ei vaihtoehdoksi jää kuin selvittää asiaa muilla tavoin.

Nyt muita tapoja on esim. saada kuvamateriaalia tai tositteita esim. osto kuiteista. Tällaista materiaalia ei ole.

Eikö Sievälältä kysytty;

Oikeudessa Sievälä kertoi olleensa poliisin tietolähde 90-luvun lopulta lähtien.

Sievälä oletti viestitelleensä aina saman poliisin kanssa, mutta hän ei voinut olla siitä varma, koska viesteissä poliisi ei paljastanut henkilöllisyyttään.

Sievälä kuitenkin tapasi vain yhtä poliisia. Yhteyshenkilö oli vaihtunutkin ainakin kerran vuosien varrella.

Syyttäjät halusivat tietää Sievälältä keihin kaikkiin tämä piti yhteyttä Helsingin huumepoliisissa, mutta Sievälä ei suostunut mainitsemaan muita nimiä kuin Aarnion alaisen, joka on syytettynä virkarikoksista tynnyrivyyhtijutussa.

- Olen huomannut tässä jutussa, että kaikki joutuu ihan käsittämättömään liemeen, jos nimiä mainitsee. En aio kertoa mitään nimiä tässä, hän sanoi päättäväisesti.

Kännykkä turvana

Sievälä avasi oikeudessa yhteistyötään poliisin kanssa.

Välillä poliisit antoivat hänelle tehtäviä tai pyysivät häneltä tietoja, joskus hän kertoi itse omia tietojaan poliisille.

Tapaamisia järjestettiin silloin tällöin ja niistä sovittiin erilaisin viestimenetelmin. Välillä järjestettiin automaattitapaamisia, joista ei viestitelty etukäteen. Tapaamiset olivat aina tietyissä, samoissa paikoissa.

Aluksi yhteyttä pidettiin kadunvarsipuhelimilla, mutta vuonna 1999 siirryttiin käyttämään kännyköitä, kun yleiset puhelimet katosivat katujen varsilta ja julkisista tiloista.

- Kännykkä oli tietynlainen pelastusrengas mulle, että jos poliisille selviäisi, että mä olisin paljastunut, niin ne voisi tulla hakemaan mut. Se oli pakon sanelema juttu.

Sievälän mukaan kännyköissä käytettiin prepaid-liittymiä, joita vaihdettiin poliisin käskystä säännöllisin väliajoin. Hän ei itse hankkinut liittymiä, vaan ne toimitettiin hänelle.

Sievälä ei kyseenalaistanut poliisien käskyjä tai pyyntöjä, vaan hän luotti näiden arviointikykyyn ja ammattitaitoon. Hän myös luotti siihen, ettei hänen yhteydenpitonsa poliisin kanssa koskaan paljastuisi kenellekään. Toisin kuitenkin kävi, kun Aarnioon liittyvä tynnyrivyyhtitutkinta alkoi.

-Nyt jostain käsittämättömästä syystä niitä (tietolähteitä) käsitellään täällä koko maailman kuullen. Se on ihan sairasta, Sievälä totesi.

Sievälää kuullaan oikeudessa todistelutarkoituksessa. Hän sanoi edelleen tänään oikeudessa, että hänen lainvoimainen tuomionsa tynnyrivyyhdissä on väärä ja hän on syytön siihen mistä hänet on tuomittu. Hän korostaa toimineensa vain poliisin apuna ja tietolähteenä.

Syyttäjien mukaan Sievälä toimi huumepoliisin päällikön Jari Aarnion apuna tynnyrivyyhdissä.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016010 ... 5_uu.shtml
Tuo loppuosa tekstistäsi oli kyllä harvinaisen korkealentoista, ei siinä mitään. Kukin tyylillään.

Kyseisessä kohdassa käräjäoikeuden tuomiossa ei ole mitään mainintaa mistään Sievälältä kyselystä. Ilmeisesti juuri tästä tapahtumasta 22.7.2011 ei kukaan kysynyt häneltä mitään.
Sievälä olisi voinut hyvinkin kertoa tämän yhteyden Runebergiin sehän oli muutenkin jo paljastunut, jos Runeberg on se yksi poliisi, johon hän oli yhteydessä.

Tämä "korkealentoisuus" johtuu siitä, että tämä menetelmä, josta tässä on kysymys on sellainen, että siinä yritetään tutkia jotain ilmiötä ja sen tutkinnan aikana henkilö vakuuttuu sen ilmiön todenperäisyydestä tai vähintäänkin siitä, että vihjeet johtavat siihen suuntaan.

Sen jälkeen menetelmä kulkee niin, että suuresta massasta kerätään paljon tietoa myös sellaista tietoa, joka ei liity mitenkään aihepiiriin. Nyt tämä kerätty tieto ja aihepiiriin jopa kuulumaton tieto liitetään jollain tavalla toisiinsa, jolloin sitä ongelmaa lähestytään hieman vaanien sieltä kaukaa sitä keskiötä lähestyen. Tämä selittää esim. sen, että miksi tätä materiaalia on tuhansia sivuja, jotka eivät varmaankaan edes ole tarkoitettu kiinnittyvän tarkasti siihen kulloiseenkin syytteeseen vaan sitä paremminkin pohjustaen.

Tämä on vaikeaa siksi, että teoria sen taustalla on vaikea ja vähän korkealentoinenkin. Se liittyy itseasiassa yhteiskunta- ja sosiaalitieteisiin enemmän kuin tähän oikeusoppiin.

Olen melko varma siitä, että tämä ratkaisumenetelmä on päätetty jo paljon ennen oikeudenkäynnin alkua mahdollisesti jopa yhdessä syyttäjän kanssa. Tietenkin vain sillä tavalla kerrottuna, että syyttäjän näkemyksiä on esitelty, tässä vaiheessa tuomarit ovat astuneet kelkkaan ja siellä on yhdessä menty eteenpäin.

Sinällään olisi ollut hyvä laittaa tämän tuomiolauselman aivan alkuun tällainen eräänlainen "käyttöohje", eli mikä on ollut se ratkaisuperuste. Tosin sitä on jonkin verran siellä käsiteltykin tässä Pasilan mies osiossa.

Siellä on kerrottu, että ratkaisumenetelmä on yksinkertaistaen sellainen, että vain puolustuksen poissulkeva näyttö voi kaataa syyttäjän esittämän kulloisenkin väitteen. Tietenkin tässä on lopputuloksena juuri se, että mikään ei kaada näyttöä, jos sitten ei paljastuisi, että väitetyn tapahtuman osapuoli on sadan prosentin varmuudella esim. sairaalassa, poliisin huostassa tai ulkomailla tai jossain varmassa paikassa. Tällainen johtaa helposti ajatukseen siitä, että syytön ei ole enää syytön, kun oikeuskäsittely alkaa. Se johtaa myös helposti tulkintaan, että syytetyllä on käänteinen todistustaakka. Hänen on todistettava olinpaikkansa juuri tietyllä kellon lyömällä tiettynä päivänä ja tiettynä vuonna.

Riskinä tässä jutussa on se, että jos tämä menetelmä oikeasti saa lainvoiman myös hovioikeudessa, voidaan jatkossa tuomiot tehdä sen mukaan mikä tarina on kehitelty jonkun varmana olevan tiedon ympärille. Varma tieto tässä on se, että Sievälä on ollut samaan aikaan samalla tukialueella siis noin kilometrin vähän enemmänkin säteellä hotellista, jossa Aarnio on ollut tietyllä hetkellä kello 14.50 tiettynä päivänä.

Jatkossa voitaisiin ajatella, ettei mitään konkreettisia todisteita oikeastaan tarvitakaan enää. Riittää, jos on televalvontatieto, joka saadaan siis digitaalisesti. Riittää, jos on tietoa muista televalvontatiedoista jossain samalla tukialueella tai läheisellä. Tarvitaan tieto rikoksesta tai mahdollisesta rikoksesta, ja nämä tiedot yhdistetään toisiinsa ja haetaan tätä esitietoa (kuuluuko asiaan vai ei?) ja nämä liitetään toisiinsa ja tuomari voi sitten päättää näiden pohjalta, jos syytetty ei muuta pysty oikeaksi osoittamaan. Eikö tässä ole mitään riskiä?

[tutkittuako]

Arvoisa Nicht Schuldig,

olet oikealla jäljellä, huomaat parhaiten asian kun vertaat miten mikäkin asia kirjataan oikeuden päätökseen.
Vertaa T-1 jutun 23.5.2011 ja T-2 jutun tuota 22/23.7 päivän teletunnistetietojen oikeudelle kertomien seikkojen kirjaamistapaa koskien tapahtumia.

Tahtotila tuomitsemiseen valmiina; osataan valikoida tarkoin millaisilla sanoilla asia tuodaan esiin, ja, tätä kulloistakin kirjoittamistapaa varten on valmis päätös mielessä siitä mitä halutaan osoittaa toteen jollakin asialla.

Tuossa heinäkuun " tapaamisasiassa " osataan kertoa Stadin ytimen lähellä matkoistakin ja on tarkoitus näyttää toteen, paitsi se, että nimenomaan A ja S tapasivat, mutta myös se että jotakin huumeisiin liittyvää ollut tuolloin kyseessä. Muttei missään tapauksessa tietolähdetoimintaa, jonka päätöksen kirjoittaja jostain syystä on tietävinään.

Kun tuota päätettiin, oli pakko heivata T-1 päätöksestä pari pointtia ( ne siis jätetään kokonaan mainitsematta, koska eivät rimmaa tarinaan tässä T-2 jutussa ).
T-1 päätöksessä, siis silloinen todellisuus samassa asiassa, todetaan, että N ja S myivät kaikki huumeet, ja, muuten samana päivänä kuin niiden kerrottiin tulleen, 23.5.2011 - voisi olettaa, että kahden kuukauden kuluttua ainakaan siitä asiasta ( syystä ) A ja S eivät tapaa, eikö.

Jäljelle jääkin, ja tästäkään ei sanaakaan, se, että olisi tavattu puhuen siitä seuraavasta eli 1.11.2011 jutusta, reilu kolme kuukautta ennen kuin " teko " tapahtuu.

Kun oikeus haluaa S:n olevan lähellä Isnäsin satamaa, niin kirjataankin, että " Heskerintien linkin alue, siten myös S, on hyvin lähellä satamaa ".
Teletiedot osoittavat paikaksi muun kuin ns. rikoksentekopaikan ja se sivuutetaan tuolla - toki kun ottaa kartan ja vilkaisee missä nuo paikat ovat, niin jokainen tajuaa, että eivät ne hyvin lähellä ole vaan 15 km. etäisyydellä toisistaan.

T-1 jutussa, tuohon samaan päivään liittyen ko. toteaa, että teletunnistetiedot tukevat syyllisyyttä - se varsinainen tynnyrin vastaanottoon liittyvä puhelin/numero loistaa poissaolollaan ja sen paikannustieto on 22.5.2011 Stadissa Hämeentie 111 osoitteessa, joten siitä syytä ollakin hiljaa päätöstä kirjoittaessa. Tuota puhelinta ei myöskään haluta laittaa kenenkään käteen ( oli 3 henkilöä jutussa päätöksen mukaisesti ).

Heinäkuun " tapaamisasiassa " päätellään puhelimen paikallaanolosta ( linkit eivät vaihdu ), että se yhdellä ja samalla ihmisellä - toukokuun, sama juttu, tapauksessa henkilö liikkuu, mutta ei puhelin, joka kaiken aikaa ( väitteenä ) saman henkilön käsissä; tämä ei ongelma lainkaan, ja, valitettavan tavanomaista huumejutuissa.
Huikea päätös onkin, T-1 jutussa, että henkilö on oikeuden päättämänä kahdessa eri paikassa samaan aikaan - satamassa ja käyttämässsä puhelinta 15 km etäisyydellä.

Voidaanko puhua tarkoin tutkitusta asiasta vaiko ettei ymmärretä mistä ja mitä piti päättää.

Sain jonkinlaisen vastauksen kun ihmettelit, eikö S:ltä kysytty.
Asiasi koski tuota heinäkuuta, oletan, mutta siihen et vastausta saanut ( liekö salaisessa osiossa vaiko ei ), mutta jos olisi kysytty ja olisi vastaus, niin se olisi Sinulle laitettu lainattuna, koska sekin olisi nyt luettavissa päätöksestä.

Teletietoja jutussa riittää, riittää ja riittää.

[pop]

Arvoisa Nicht Schuldig,

Tahtotila tuomitsemiseen valmiina; osataan valikoida tarkoin millaisilla sanoilla asia tuodaan esiin, ja, tätä kulloistakin kirjoittamistapaa varten on valmis päätös mielessä siitä mitä halutaan osoittaa toteen jollakin asialla.
Yleensä tuomio ei ole tajunnanvirtaa, vaan todisteharkintaa, siksi tämänkin kirjoittamisessa kesti niin kauan. Vertaat aiemmin ohimennen tynnyri1 sekä -2 keissejä unohtaen pienen eron esim jo ihan vastaajien 5 vs.13 mutta eniten syytekohtien, todisteiden ym määrällä.

Kun tuota päätettiin, oli pakko heivata T-1 päätöksestä pari pointtia ( ne siis jätetään kokonaan mainitsematta, koska eivät rimmaa tarinaan tässä T-2 jutussa ).
T-1 päätöksessä, siis silloinen todellisuus samassa asiassa, todetaan, että N ja S myivät kaikki huumeet, ja, muuten samana päivänä kuin niiden kerrottiin tulleen, 23.5.2011 - voisi olettaa, että kahden kuukauden kuluttua ainakaan siitä asiasta ( syystä ) A ja S eivät tapaa, eikö.
Niin, tietenkään näihin edellä tulleen tynnyrin mahdollisiin velka- ym. järjestelyihin sekä ylipäätään kommunikaatioon rikollisten välillä; ei voi olettaa että vain silloin tavataan kun jotain tapahtuu mutta kummasti näiden Aarnion "tietolähteiden" kanssa teleliikenne kiihtyy merkitsevästi juuri kun tynnyrijutussa on jotain meneillään, ja toisaalta; joka kerta kun jotain on meneillään.

Kun oikeus haluaa S:n olevan lähellä Isnäsin satamaa, niin kirjataankin, että " Heskerintien linkin alue, siten myös S, on hyvin lähellä satamaa ".
Teletiedot osoittavat paikaksi muun kuin ns. rikoksentekopaikan ja se sivuutetaan tuolla - toki kun ottaa kartan ja vilkaisee missä nuo paikat ovat, niin jokainen tajuaa, että eivät ne hyvin lähellä ole vaan 15 km. etäisyydellä toisistaan.
Tuolla taajamaalueella Heskerintien linkkimasto (mikäli se oli sellainen) kattaa "hieman" kauemmaksi kuin kaupungissa (parhaimmillaan yli 20 km, riippuen maaston tasaisuudesta) puhumme vuodesta 2011, vai oletitko että Sievälä seisoi tasan linkkimaston alla? Otetaanpa toinen, tekninen esimerkki: Mitäpä jos tämä vastaanottopuhelin oli Sievälällä pienellä etäisyydellä Isnäsistä, jolloin siihen tulleeseen puheluun (normaalikäytäntö kuljetusalalla) vastattiin ja annettiin ohjeet purkuun. Tämän jälkeen menty purkamaan ja tapahtumia ei tämän jälkeen ole, koska puhelin suljettu/viskattu jorpakkoon (ajankohdissa linkityksestä tavaran purkuun reilu vartti), yhteensattuma tämäkin. Siviililiittymähän oli ollut kotona koko päivän hiljaa mutta "peliliittymät" taas seilasivat Loviisa/Porvoo/Korso. Lisätään nyt vielä tuosta vastaanottopuhelimesta, että se oli Nikon käyttämän puhelimen kanssa samaan aikaan hankittu. Mutta "yhteensattumia" tuomio on täynnä.

Heinäkuun " tapaamisasiassa " päätellään puhelimen paikallaanolosta ( linkit eivät vaihdu ), että se yhdellä ja samalla ihmisellä - toukokuun, sama juttu, tapauksessa henkilö liikkuu, mutta ei puhelin, joka kaiken aikaa ( väitteenä ) saman henkilön käsissä; tämä ei ongelma lainkaan, ja, valitettavan tavanomaista huumejutuissa.
Huikea päätös onkin, T-1 jutussa, että henkilö on oikeuden päättämänä kahdessa eri paikassa samaan aikaan - satamassa ja käyttämässsä puhelinta 15 km etäisyydellä.
Eipä ole, selitetty kyllä tuossa ylhäällä. Tuohon yllä mainitsemaasi ihminen liikkuu, puhelin ei, voin hyvin valaista sinua että (3g) puhelin ei kokoajan ole yhteydessä linkkimastoon; Riippuen asetuksista se ottaa tietyin frekvenssein yhteyttä itsestään ja tämän lisäksi ainoat muut linkittäytymiskirjaukset tulevat soitoista, viesteistä, sammuttamisesta ja sulkemisesta.

Teletietoja jutussa riittää, riittää ja riittää.
Totta turiset.

[Nicht schuldig]

Arvoisa Nicht Schuldig,

olet oikealla jäljellä, huomaat parhaiten asian kun vertaat miten mikäkin asia kirjataan oikeuden päätökseen.
Vertaa T-1 jutun 23.5.2011 ja T-2 jutun tuota 22/23.7 päivän teletunnistetietojen oikeudelle kertomien seikkojen kirjaamistapaa koskien tapahtumia.

Kun oikeus haluaa S:n olevan lähellä Isnäsin satamaa, niin kirjataankin, että " Heskerintien linkin alue, siten myös S, on hyvin lähellä satamaa ".
Teletiedot osoittavat paikaksi muun kuin ns. rikoksentekopaikan ja se sivuutetaan tuolla - toki kun ottaa kartan ja vilkaisee missä nuo paikat ovat, niin jokainen tajuaa, että eivät ne hyvin lähellä ole vaan 15 km. etäisyydellä toisistaan.

T-1 jutussa, tuohon samaan päivään liittyen ko. toteaa, että teletunnistetiedot tukevat syyllisyyttä - se varsinainen tynnyrin vastaanottoon liittyvä puhelin/numero loistaa poissaolollaan ja sen paikannustieto on 22.5.2011 Stadissa Hämeentie 111 osoitteessa, joten siitä syytä ollakin hiljaa päätöstä kirjoittaessa. Tuota puhelinta ei myöskään haluta laittaa kenenkään käteen ( oli 3 henkilöä jutussa päätöksen mukaisesti ).

Heinäkuun " tapaamisasiassa " päätellään puhelimen paikallaanolosta ( linkit eivät vaihdu ), että se yhdellä ja samalla ihmisellä - toukokuun, sama juttu, tapauksessa henkilö liikkuu, mutta ei puhelin, joka kaiken aikaa ( väitteenä ) saman henkilön käsissä; tämä ei ongelma lainkaan, ja, valitettavan tavanomaista huumejutuissa.
Huikea päätös onkin, T-1 jutussa, että henkilö on oikeuden päättämänä kahdessa eri paikassa samaan aikaan - satamassa ja käyttämässsä puhelinta 15 km etäisyydellä.

Voidaanko puhua tarkoin tutkitusta asiasta vaiko ettei ymmärretä mistä ja mitä piti päättää.

Sain jonkinlaisen vastauksen kun ihmettelit, eikö S:ltä kysytty.
Asiasi koski tuota heinäkuuta, oletan, mutta siihen et vastausta saanut ( liekö salaisessa osiossa vaiko ei ), mutta jos olisi kysytty ja olisi vastaus, niin se olisi Sinulle laitettu lainattuna, koska sekin olisi nyt luettavissa päätöksestä.

Teletietoja jutussa riittää, riittää ja riittää.

Samantyyppinen tilanne on 27.12.2011, jolloin Sievälällä kerrotaan olevan kaksi puhelinta mukanaan mutta toinen niistä liikkuu ja toinen ei? Näin siis tynnyrijuttu I:ssä liittymä -983 (huumepuhelin) kello 12 Sipoossa ja sitten -929 (tietolähde/tai huumepuhelin) kello 12.15 ja 12.47 Porvoossa? Paikantuminen Sipoossa voisi olla mahdollista, jos huumepuhelin laitettu siellä matkan varrella kiinni ja auki pidetty kuitenkin liittymää -929. Silloin tietenkin heräisi pienehkö kysymys siitä, että jos -929 toisessa päässä olisi Aarnio, uskaltaisiko Sievälä sitten avata sen varsinaisen huumepuhelimen, jotta paikannus voisi tapahtua?

Heskerintie 69 paikannuksesta todetaan, että se on hyvin lähellä Isnäsin satamaa? Sitä se ei kuitenkaan ole, joten miksi ylipäätään sitten "hyvin" lähellä, se johtaa kuvitelmaan, että todellakin oltaisiin aivan vieressä.

Sivu 443 tuomio Aarnio:
"Lisäksi Sievälä oli antanut tutkijoille tiedon, että Lunden oli pyytänyt pakettiauton viemistä Loviisan ABC:lle Heskerin tukiaseman alueelle. Autoon ei ollut tullut huumesatsia, koska se oli ollut tarkastettaessa tyhjä."

Sievälällä oli siis ollut syy olla siellä Helsingin tutkijoiden mukaan. Tästä ei tietenkään ollut mitään kertomusta tästä tynnyrijuttu I:ssä. Siellähän oli koko televalvonta-aineisto koossa, mutta sitä ei hyödynnetty, vaan Sievälä tuomittiin huolimatta näistä tiedoista, jotka olisivat voineet vapauttaa hänet.

Tynnyrijuttu II tuomareilla ei riittänyt sympatiaa kuin sanotaanko hieman "irvailla", että mikä olisi sellainen asia, että syytetty olisi valmis ottamaan syyllisyyden päälleen vaikka tietäisi olevansa syytön. On mielenkiintoista, ettei tuomari kuitenkaan havahdu siihen, että on mahdollista, että heidän tietoonsa on tullut syyttömänä tuomittu henkilö. Kenen siihen pitäisi reagoida, jos ei tuomarin?

[pop]

Heskerintie 69 paikannuksesta todetaan, että se on hyvin lähellä Isnäsin satamaa? Sitä se ei kuitenkaan ole, joten miksi ylipäätään sitten "hyvin" lähellä, se johtaa kuvitelmaan, että todellakin oltaisiin aivan vieressä.

Tuolla taajamaalueella Heskerintien linkkimasto (mikäli se oli sellainen) kattaa "hieman" kauemmaksi kuin kaupungissa (parhaimmillaan yli 20 km, riippuen maaston tasaisuudesta) puhumme vuodesta 2011, vai oletitko että Sievälä seisoi tasan linkkimaston alla? Otetaanpa toinen, tekninen esimerkki: Mitäpä jos tämä vastaanottopuhelin oli Sievälällä pienellä etäisyydellä Isnäsistä, jolloin siihen tulleeseen puheluun (normaalikäytäntö kuljetusalalla) vastattiin ja annettiin ohjeet purkuun. Tämän jälkeen menty purkamaan ja tapahtumia ei tämän jälkeen ole, koska puhelin suljettu/viskattu jorpakkoon (ajankohdissa linkityksestä tavaran purkuun reilu vartti), yhteensattuma tämäkin. Siviililiittymähän oli ollut kotona koko päivän hiljaa mutta "peliliittymät" taas seilasivat Loviisa/Porvoo/Korso. Lisätään nyt vielä tuosta vastaanottopuhelimesta, että se oli Nikon käyttämän puhelimen kanssa samaan aikaan hankittu.

Sivu 443 tuomio Aarnio:
"Lisäksi Sievälä oli antanut tutkijoille tiedon, että Lunden oli pyytänyt pakettiauton viemistä Loviisan ABC:lle Heskerin tukiaseman alueelle. Autoon ei ollut tullut huumesatsia, koska se oli ollut tarkastettaessa tyhjä."

Joo tietty näin. Of course.

Sievälällä oli siis ollut syy olla siellä Helsingin tutkijoiden mukaan. Tästä ei tietenkään ollut mitään kertomusta tästä tynnyrijuttu I:ssä. Siellähän oli koko televalvonta-aineisto koossa, mutta sitä ei hyödynnetty, vaan Sievälä tuomittiin huolimatta näistä tiedoista, jotka olisivat voineet vapauttaa hänet.

[Pieni liekki]

Heskerintie 69 paikannuksesta todetaan, että se on hyvin lähellä Isnäsin satamaa? Sitä se ei kuitenkaan ole, joten miksi ylipäätään sitten "hyvin" lähellä, se johtaa kuvitelmaan, että todellakin oltaisiin aivan vieressä.

Sivu 443 tuomio Aarnio:
"Lisäksi Sievälä oli antanut tutkijoille tiedon, että Lunden oli pyytänyt pakettiauton viemistä Loviisan ABC:lle Heskerin tukiaseman alueelle. Autoon ei ollut tullut huumesatsia, koska se oli ollut tarkastettaessa tyhjä."

Sievälällä oli siis ollut syy olla siellä Helsingin tutkijoiden mukaan. Tästä ei tietenkään ollut mitään kertomusta tästä tynnyrijuttu I:ssä. Siellähän oli koko televalvonta-aineisto koossa, mutta sitä ei hyödynnetty, vaan Sievälä tuomittiin huolimatta näistä tiedoista, jotka olisivat voineet vapauttaa hänet.

Jotenkin tuntuisi luontevalta, että Sievälä olisi notkunut jonkin aikaa Kuninkaantien ABC:llä toimitettuaan sinne Lundenin pyytämän pakettiauton. Sieltä on helppo autottoman kysellä kyytiä takaisin pääkaupunkiseudun suuntaan. Heskerintien tukiasema näyttäisi sijaitsevan aivan tuon ABC- liikenneaseman lähialueella. Kyseltiinkö tuolta ABC:ltä aikoinaan valvontakameroiden kuvatallenteiden perään?

[Nicht schuldig]

Heskerintie 69 paikannuksesta todetaan, että se on hyvin lähellä Isnäsin satamaa? Sitä se ei kuitenkaan ole, joten miksi ylipäätään sitten "hyvin" lähellä, se johtaa kuvitelmaan, että todellakin oltaisiin aivan vieressä.

Sivu 443 tuomio Aarnio:
"Lisäksi Sievälä oli antanut tutkijoille tiedon, että Lunden oli pyytänyt pakettiauton viemistä Loviisan ABC:lle Heskerin tukiaseman alueelle. Autoon ei ollut tullut huumesatsia, koska se oli ollut tarkastettaessa tyhjä."

Sievälällä oli siis ollut syy olla siellä Helsingin tutkijoiden mukaan. Tästä ei tietenkään ollut mitään kertomusta tästä tynnyrijuttu I:ssä. Siellähän oli koko televalvonta-aineisto koossa, mutta sitä ei hyödynnetty, vaan Sievälä tuomittiin huolimatta näistä tiedoista, jotka olisivat voineet vapauttaa hänet.

Jotenkin tuntuisi luontevalta, että Sievälä olisi notkunut jonkin aikaa Kuninkaantien ABC:llä toimitettuaan sinne Lundenin pyytämän pakettiauton. Sieltä on helppo autottoman kysellä kyytiä takaisin pääkaupunkiseudun suuntaan. Heskerintien tukiasema näyttäisi sijaitsevan aivan tuon ABC- liikenneaseman lähialueella. Kyseltiinkö tuolta ABC:ltä aikoinaan valvontakameroiden kuvatallenteiden perään?

Niinpä, jos tämä Sievälän ja Helsingin huumepoliisien versio pitää paikkansa, silloin Lunden olisi ollut se henkilö, joka olisi ollut kytköksissä Fagerholmiin, mutta tätähän ei käsittääkseni sitten tutkittu ollenkaan, kun Sievälää lähdittiin liittämään näihin tapahtumiin. Eikä tämä ollut ainoa kytkös Lundeniin vaan muistetaan se 5.1.2012 huumepuhelin -983 paikantuminen Herttoniemessä siis siellä missä Lunden asui Siilitiellä. Sen lisäksi Lunden ja Sievälä oli nähty yhdessä metrossa. Helsingin huumepoliisi oli myöskin epäillyt Lundenia. Käsittääkseni Lunden olisi ollut siellä kuvagalleriassa, joka oli tiedossa jo alkuvuodesta 2012. Se sitten jotenkin jäi sieltä kuvista ja mielestä pois.

Kuvamateriaalia ei varmaankin ole edes haettu sieltä huoltoasemalta, ainakaan en ole löytänyt mitään viitteitä näissä tuomioissa jostain muusta kuin tästä oletetusta "pelipuhelimen" televalvontatiedosta kello 14.50 Heskerintie 69, josta on siis matkaa siinä vajaata parikymmentä minuuttia autolla Isnäsin satamaan.

Fagerholm on kertonut tynnyrijuttu I:ssä, että Pasi Nikko ja Raine Sievälä olivat olleet purkamassa lastia Isnäsin satamassa tukokuussa 2011. Fagerholm otti tynnyrit vastaan ja häipyi sitten maisemista ja jätti jotenkin nämä kaksi 3-4 tunniksi purkamaan kahta tynnyriä. Mutta siihenkin liittyy taas outouksia, hän toisaalta väittää, että oli avaamassa tynnyreitä ja sitten hän itse olisi hävittänyt putket ja muut. Toisaalta ilmeisesti nyt hovioikeudessa hän olisi kertonut, ettei ole nähnyt mitään hasista missään jne. Siellä vankilakuuntelussa kaikki kääntyy taas niin, että hän ei olisi halunnut vastaanottaa mitään ja pyydettiin, että saatiin lasti purettua jne.

[tutkittuako]

arvoisa pop,

pidän faktoista, ja vain niistä.
Et voi vakavissasi väittää tuosta toukokuuhun liittyvästä pelipuhelimesta, että se olis teoreettisteknisesti auki ja siihen tulee puhelu tms., josta ei jälkeäkään teletiedoissa ja tietenkään sitä puhelinta ei heitetty jorpakkoon; syystä, jonka varmasti tiedät, kas, tämähän samainen ( imei-tunnuksen perusteella tunnistettu ), puhelin, joka ilmaantuu teletietoihin marraskuussa 2011 Nikon ja Fagerholmin väliseen kommunikointiin, olinpaikkana Korso.

Ole ystävällinen, älä väitä noista linkeistä sellaista mikä ei ole totta ja mikä ei varsinkaan liity tutkinnalla selvitettyyn; se kai tässä aiheena enemmän kuin mitä, haluamme tai emme, me halutaan, kukin tahollaan.

Isnäsin sataman alueella ja sen välittömässä läheisyydessä, tämä telekansiossa T-1 etptk:ssa,
kolme linkkiä ja F niissä kello 14.40 - 17.08 välisen ajan 23.5.2011, Kuusisaarentie, Isnäs ja postinumero ja Kabbölentie - ja taas telekansiossa S siellä Heskerintie 69 linkissä.

Ymmärrän halusi väittää, se ihan ok, mutta nämä ne asiat etptk:ssa ja kai me niillä mennään?

Jotakin vialla - sanoo mun aivot kun katson tuon päivän tarinat; ja tarinalla siinä mennään, ei teletiedoilla.
Karttaa katsomalla asia vain menee entistä enemmän solmuun - siitä katsottava ja soiteltava asiakaspalveluun ku ei joku esim. " Heskerintie 69 linkki " sano mitään ja se aukeaa, mm. etptk:lla.

Ihan vitun törkee temppu jopa huumejutussa laittaa joku kahteen paikkaan ihan vaan, et voidaan kirjoittaa langettavaan tuomioon johtanut päätös.

Näen niin; ja, hei, mulla varaa olla väärässäkin, et on tajuttu, et F:n kertoma koko aika meni avaamiseen ja ei jäänytkään aikaa havainnoida ns. ympäristöä, tässä erityisesti sitä tuntematonta.
Juttua ei missään tapauksessa saanut jättää sellaiseksi, että " Nikko ja tuntematon mies..", koska S:ää ei siten olisi voitukaan tuomita, joten keksittiin satojen prosenttien lisäyksellä avaamisajankohtaa pidemmäksi, vieläpä luoden, pelkällä tarinalla, hyvä valaistu juttuun ( sitä ei ole kun katsoo etptk:n valokuvakansiota ) ja sitten vedottiin tähän keksittyyn tarinaan ja kerrotaan sen jäävän paremmin tunnistajan mieleen kuin lyhytykestoisen vastaavan tapahtuman.

Päälle hyväksytään se puutteellisesti suoritettu tunnistaminen ja hyväksymiseen käytetään perusteluksi tuota oikeuden keksimää tarinaa, tähän voi ottaa sen mitä T-2 jutussa kirjoitetaan kun siinä puhutaan mahdollisuudesta ( ja ei mahdollisuudesta ) tuomita Aarnio tietyn S. kytköksen ollessa voimassa.

Miksiköhän se F:n kertoma ei kelvannut/riittänyt.
Ei ollut teletiedoilla olinpaikkana S:n kohdalla mitään merkitystä kun ne osoittivat ettei ole ollut rikospaikalla - tarinalla ohi, heittäen.

Hillitön hinku saada S juttuun, jota käytettiin sittemmin A-jutussa, et vois ehkä tulla mieleen ajatella, et noinko se silloin jo suunniteltiin.

Vaikka olis mikätahansa taikuri toi S, niin ei sekään voi olla kahdessa eri paikassa samaan aikaan.

Ei mene jakeluun ja siksi syytä katsoa mikä vialla jutussa -

[pop]

arvoisa pop,

pidän faktoista, ja vain niistä.
Et voi vakavissasi väittää tuosta toukokuuhun liittyvästä pelipuhelimesta, että se olis teoreettisteknisesti auki ja siihen tulee puhelu tms., josta ei jälkeäkään teletiedoissa ja tietenkään sitä puhelinta ei heitetty jorpakkoon; syystä, jonka varmasti tiedät, kas, tämähän samainen ( imei-tunnuksen perusteella tunnistettu ), puhelin, joka ilmaantuu teletietoihin marraskuussa 2011 Nikon ja Fagerholmin väliseen kommunikointiin, olinpaikkana Korso.

Nyt alkaa tarinan sekavuus olla sitä luokkaa, että vaan sokeat (lukutaidottomat) seuraajasi alkaa kohta uskoa noita. Puhelin (IMEI- sekä prepaid nro mikä, -sekä mahdolliset linkittäytymis, soitto ym. tapahtumat 22. vai 23.5) missä? Kerroin edellä varsin selkeästi miten on mahdollista että Sievälän pelipuhelimessa on voinut olla paikannustapahtuma, jonka jälkeen puhelimen kanssa on vielä liikuttu. Selvitin myös taajama-alueen tukiasemien kantomatkoja, sekä sitä, että on epätodennäköistä, tosin mahdollista, että Sievälä olisi ollut metrilleen tukiasema Heskerintie 69 suoraan tukiaseman kohdalla, vaan jossain sen peittoalueella, max hieman yli 20 km, riippuen olosuhteista. 2G puhelin ei edes jatkuvasti linkkaudu tukiasemaan joten on täysin mahdollista että joko puhelin on laitettu vastaanottopuhelun jälkeen kiinni, tai se on ollut jonkin aikaa auki linkkaantumatta mihinkään.

22.5.2011 klo 18:14 hasiserän vastaanottajan yhteystiedoksi Hollantiin ilmoitettu prepaid-liittymä -042 aktivoitiin Helsingissä Vantaan Tammiston Espert ASA -myymälästä 18.9.2010 ostetussa puhelimessa (358660038679048)

Ole ystävällinen, älä väitä noista linkeistä sellaista mikä ei ole totta ja mikä ei varsinkaan liity tutkinnalla selvitettyyn; se kai tässä aiheena enemmän kuin mitä, haluamme tai emme, me halutaan, kukin tahollaan.

Pidän erityisesti tuosta kursivoidusta osuudesta. Lisämainintana minä en ole mitään valheellista tuossa postauksessa väittänytkään, todista väitteesi siitä oikeaksi.

Isnäsin sataman alueella ja sen välittömässä läheisyydessä, tämä telekansiossa T-1 etptk:ssa, kolme linkkiä ja F niissä kello 14.40 - 17.08 välisen ajan 23.5.2011, Kuusisaarentie, Isnäs ja postinumero ja Kabbölentie - ja taas telekansiossa S siellä Heskerintie 69 linkissä.

Tässä kohtaa täytyisi tietää mitä tukiasemia eri operaattoreilla tuolla tienoilla,tuolloin. Tosin en näe Fagerholmin paikantumisen ja kuormakirjoihiin merkityn purkuajan vuoksi ristiriitaa.

Ymmärrän halusi väittää, se ihan ok, mutta nämä ne asiat etptk:ssa ja kai me niillä mennään?

Ihan vitun törkee temppu jopa huumejutussa laittaa joku kahteen paikkaan ihan vaan, et voidaan kirjoittaa langettavaan tuomioon johtanut päätös.

Hillitön hinku saada S juttuun, jota käytettiin sittemmin A-jutussa, et vois ehkä tulla mieleen ajatella, et noinko se silloin jo suunniteltiin.

Vaikka olis mikätahansa taikuri toi S, niin ei sekään voi olla kahdessa eri paikassa samaan aikaan.

Ei mene jakeluun ja siksi syytä katsoa mikä vialla jutussa -

Teletiedoista:

Sievälän sijainti on 23.5.2011 klo 6:21-11:17 Loviisa/Porvoo (0417492993)

23.5.2011 klo 11:43-12:00 Flowertrucks Oy:n kuljettaja purki tynnyrit kuorma-autosta Isnäsin satamaan. Fagerholm otti metallitynnyrit vastaan, siirsi ne trukilla kuorma-auton kyydistämaahan ja kuittasi rahtikirjan. Fagerholm siirsi tynnyrit trukilla Isnäsin satamassa sijaitsevaan rakennukseen nro 5.

23.5.2011 klo 14.40 tekstiviesti Sievälä Aarnio ja viestittely jatkuu klo 20:56 saakka. Sievälä paikantuu klo 14:50 Loviisassa, klo 20:21 Porvoossa ja klo 20:55 Koivukylässä.

Sievälä on saanut Lundenilta pyynnön järjestää vuokra-auto tiettyyn aikaan Porvoon
moottoritien varteen. Nikko vuokrasi auton Sievälän pyynnöstä ja toimitti sen 23.5.2011 aa-
mulla paikalle ja ilmoitti sen sijainnin RHU:lle. Illalla Sievälä siirsi sen Vantaalle lähelle Ni-
kon asuntoa. Päivän aikana olleisiin yhteydenottoihin ja havaintoihin perustuu Aarnion kerto-
ma tutkijoiden käsityksestä, että Sievälä ei ole voinut olla purkamassa hasislastia 23.5.2011.
Nikko ei ollut Sievälän seurassa vaan Sievälä vei auton paikalle erään virolaisen kanssa. Sie-
välä ilmoitti myös siitä, minne hän vei auton illalla.

Tietenkin minua kiinnostaa että mitenkä, jäikö se oma luuri sinne Lundenille vuokrattuun pakuun Loviisaan, (vai Aarnion kolleegan autoon joka on päättänyt vastata aikansa kuluksi Aarnion viesteihin pitkin pvää), ja Lunden palautti sen sitten illalla Sievälälle, joka oli aiemmin poistunut taksilla himaansa? Virolaisen kanssa joka oli mukana kun auton sinne vienyt? Loviisaan vai, ja kuka palautti sen ilman virolaista vai virolaisen kanssa sen illalla? Taksilla vai ilman? Tästä numerosta kun oli vielä välissä tekstailtu eestaas, sekä huonomuistiset rhu -miehet muistivat juuri tuona pvänä nähneensä Sievälän parvekkeella. (Missä tarkkailuraportti tästä?) Tässäkin alkaa olla jo Aarnion ja Sievälän kertomukset toisistaan poikkeavia, pl. kuolleen miehen syyttely.

[Pieni liekki]

Tietenkin minua kiinnostaa että mitenkä, jäikö se oma luuri sinne Lundenille vuokrattuun pakuun Loviisaan, (vai Aarnion kolleegan autoon joka on päättänyt vastata aikansa kuluksi Aarnion viesteihin pitkin pvää), ja Lunden palautti sen sitten illalla Sievälälle, joka oli aiemmin poistunut taksilla himaansa? Virolaisen kanssa joka oli mukana kun auton sinne vienyt? Loviisaan vai, ja kuka palautti sen ilman virolaista vai virolaisen kanssa sen illalla? Taksilla vai ilman? Tästä numerosta kun oli vielä välissä tekstailtu eestaas, sekä huonomuistiset rhu -miehet muistivat juuri tuona pvänä nähneensä Sievälän parvekkeella. (Missä tarkkailuraportti tästä?) Tässäkin alkaa olla jo Aarnion ja Sievälän kertomukset toisistaan poikkeavia, pl. kuolleen miehen syyttely.

Eikö ainakin osaan noista pohdinnoistasi löydy vastauksia Helsingin käräjäoikeuden 29.12.2016 antamasta tuomiosta? Pitäisi vaan koota hajallaan olevat tiedot yhteen ja katsoa, mikä on lopputulema. Ei kai kukaan kuollutta miestä halua turhaan syytellä, vaan nimenomaan selvittää, mitä hän on tehnyt oman elinaikansa viimeisinä vuosina. Aarniohan oli nostanut tämän vuonna 2013 kuolleen miehen nimen tussitaulupalaverissa esille jo 24.1.2012. Pitikö paikkansa, että kuolleen miehen lähisukulaisilla oli kesäpaikka Isnäsin suunnalla? Kuljettiinko kyseiseen paikkaan Isnäsin sataman kautta?

[oldstyle]

Tietenkin minua kiinnostaa että mitenkä, jäikö se oma luuri sinne Lundenille vuokrattuun pakuun Loviisaan, (vai Aarnion kolleegan autoon joka on päättänyt vastata aikansa kuluksi Aarnion viesteihin pitkin pvää), ja Lunden palautti sen sitten illalla Sievälälle, joka oli aiemmin poistunut taksilla himaansa? Virolaisen kanssa joka oli mukana kun auton sinne vienyt? Loviisaan vai, ja kuka palautti sen ilman virolaista vai virolaisen kanssa sen illalla? Taksilla vai ilman? Tästä numerosta kun oli vielä välissä tekstailtu eestaas, sekä huonomuistiset rhu -miehet muistivat juuri tuona pvänä nähneensä Sievälän parvekkeella. (Missä tarkkailuraportti tästä?) Tässäkin alkaa olla jo Aarnion ja Sievälän kertomukset toisistaan poikkeavia, pl. kuolleen miehen syyttely.

Eikö ainakin osaan noista pohdinnoistasi löydy vastauksia Helsingin käräjäoikeuden 29.12.2016 antamasta tuomiosta? Pitäisi vaan koota hajallaan olevat tiedot yhteen ja katsoa, mikä on lopputulema. Ei kai kukaan kuollutta miestä halua turhaan syytellä, vaan nimenomaan selvittää, mitä hän on tehnyt oman elinaikansa viimeisinä vuosina. Aarniohan oli nostanut tämän vuonna 2013 kuolleen miehen nimen tussitaulupalaverissa esille jo 24.1.2012. Pitikö paikkansa, että kuolleen miehen lähisukulaisilla oli kesäpaikka Isnäsin suunnalla? Kuljettiinko kyseiseen paikkaan Isnäsin sataman kautta?

Käräjäoikeus toteaa, että Lundenin nimi on ollut esillä KRP:n tutkinnassa heti alussa tammikuussa 2012. Heinikarin mukaan Kim Lunden oli yksi nimi, joka oli Sievälä-yhteyden vuoksi ollut esillä tutkinnan alussa (tussitaulupalaveri 24.1.2012). Lunden oli tullut nimenä esiin, koska häntä oli seurattu Sievälään kohdistuneen tarkkailun yhteydessä. Heinikari oli kirjoittanut nimen taululle ja kysynyt RHU:n edustajilta, tietävätkö nämä Lundenin liittyvän asiaan, mihin oli vastattu, että ei sovi kuvaan eikä Sieväläkään sovi. Tutkinnassa ei kutenkaan löytynyt mitään yhteyttä Lundeniin, eikä RHU:n tai Sievälän puolesta ole aikaisemmin kerrottu Lundenin liittymisestä asiaan ennen kuin nyt käräjäoikeudessa. Heinikarin mukaan Lundenin nimi oli tullut esiin uudelleen vasta Aarnion loppulausunnossa. Lundenia ei ole esimerkiksi Sievälän taholta tuotu esiin tynnyri I -jutun oikeudenkäynnissä. Heinikarin mukaan Lunden oli kuollut vuonna 2013. Aarnio on ihmetellyt sitä, miksei Lundenia ole kuultu asiassa, vaikka muita Sievälään liittyneitä henkilöitä on kuultu. Käräjäoikeuden arvion mukaan syynä on ollut se, että Lundenin liittymisestä ei ole löytynyt näyttöä. Ilmeistä on, että pelkästään se, että hän on ollut yhteydessä Sievälään, ei ole ollut KRP:lle riittävä syy kuulustella häntä.