Tässä on malliesimerkki kun et lue edes kunnolla asioita^, jatkuvasti; aikaisemmin kysyin sinulta aluksi vuorokauden-, en kellonaikaa jonka luit väärin. Tämän jälkeen puhut 12 h odottelusta vaikka mainitsin vain 12h näytöllä olevasta digitaalikellosta, ja miten tulkitsisit am/pm aikoja kun et aiemmin niitä mm Aarnion sähköpostien aikaleimoissa tajunnut, kuten et ymmärtänyt aikavyöhykkeitäkään. Ennenkuin ne selitettiin sulle pädit löytäneesi taas etp -materiaalista kohtia jotka eivät voi olla todellisuudessa mahdollisia.Nicht schuldig kirjoitti: Ihmettelinkin jo, että mihin tämä 12 tuntia ajankäyttö liittyi? Oletin sen olevan jonkinlainen vitsi, jota en ymmärrä. Mutta jos minulla olisi 12 tuntia aikaa istua pimeässä huoneessa ja kello mukanani katsoisin edelleen kellosta, mikä on aika, ja vertailisin sitä siihen hetkeen, kun jouduin huoneeseen. Tietenkin jos istuisin siellä pimeässä huoneessa vaikka 12 vuorokautta niin varmasti menevät ajat sekaisin.
En yritätäkään olla juristi, mutta nyt olen havainnut sen, että todellakin siellä on kaksi eri totuutta, toinen liittyy faktisiin todellisiin tapahtumiin ja niiden seuraamuksiin ikäänkuin siihen lopputulemaan mikä kaikesta seuraa. Toinen ajattelu on puhtaasti juridista, eli tarkistat mitä siellä lakikirjassa sanotaan mistäkin rikoksesta, ja sitten kaivat esille ennakkotapauksia tai samankaltaisia tapauksia, ja sitten näiden pohjalta tehdään eräänlainen tuomitsemismalli, joka näyttää päällisin puolin aivan loogiselta. Se on järjestelmän kannalta katsottuna ristiriidaton, se on kelpo tuomio.
Oikeus tekee kyllä päätökset rationaalisin perustein ja aina kokonaiskuvaan voi jäädä aukkoja. Mikäli uskottaisiin oikeudenkäytössä päädyttävän 100% totuuteen (vaikka siihen pyritäänkin), alkaa olemaan jo idealismin puolelle menevää ajattelua. Täysin eri asia on että kyllä tämä Aarnion keissi on sen verran aukoton ettei epäselvyyttä jää. Siitä myös tuomio. Olet aika dissidentti ja vähemmistöön jäävä omine mielipiteinesi todistusaineiston kvalifikoinnista.
Tässä tuomiossa siihen on harvinaisen hyvin paneuduttu, juuri em kriteereillä.Ongelmia tulee silloin, jos lähtee kaivamaan totuutta, eli sitä todellista tapahtumaketjua aivan konkreettisesti ja koko ajan mielessä pitäen kellonajat, päivämäärät, sijainnit, rahasummat ym. Tästä sitten voi tulla ristiriita.
Se mikä tässä on ratkaisevaa omasta mielestäni on logiikka, eli asioiden eräänlainen järjestys, joka on ajallinen, paikkaan sidottu, rahamääriin sidottu, ihmisiin. Toimiiko se rakennelma käytännössä, joka tässä on luotu? Tässä nimenomaisessa rahaan liittyvässä yhtälössä näen ongelman siinä, että miten se rahamäärä, jonka Aarniolla väitettäisiin olevan riittäisi tähän kaikkeen. Esimerkiksi nämä samat rahat on käytetty nyt kolmeen kertaan, ensin niillä on maksettu Trevocin siis liikeyrityksen pyörittämistä, niillä on maksettu mm. Pataman palkkoja ja materiaaliostoja, seuraavaksi samat rahat on tarvittu vähintäänkin ensimmäisen tynnyrin ostoon, jonka olen arvioinut noin 300 000 euron ostokseksi, ja kolmanneksi niillä on rakennettu talo.
Tässä mennään taas sinun päästäsi vedettyihin kuvitelmiin, ei faktoihin käräjäoikeuden tulkinnoista:
Ensinnäkin, tämä ei ole mitenkään poikkeava tai harvinaislaatuinen tuomio siinä suhteessa että on todettu Aarniolla olevan selittämättömiä rahavaroja (joiden suuruutta tai lähdettä oikeuden ei edes tarvitse lähteä arvioimaan). Toistan: ei mitenkään poikkeava tuomio, näitä on vaikka kuinka paljon (seuraavaksi alat jaarittelemaan kuinka oikeuden väärinkäytöksiä löytyykin liikaa).
Toiseksi on omaa kuvitelmaasi että rahojen tarvitsisi perustua:
a) Trevoc tuomiossa selittämättömään, vähintään yli 500 000€ käteismäärään joka Aarniolla on todettu olevan käytössä. Se liittyy huumausainetuomioon ja siitä seurauksena katsottuihin voittoihin ja/tai liikevaihtoon. Todennäköisesti voittoihin kun Aarnio on ne törsännyt. Trevoc tuomiossa ei eritellä mistä rahat ovat peräisin. Ne voivat olla tuon 500 000€ päälle; missään ei väitetä että Aarniolla olisi maximissaan tuon verran ollut käytössä, vaan vähintään. Tuomiossa puhutaan nimenomaan 500 000€ KÄTEISTÄ (esim Aarnion ostokset, ei Trevoc rahaa) Tämä tekeekin tilanteen Aarnion kannalta vielä tukalammaksi kun tuota käteistä ja varallisuutta on todistetusti enemmänkin kuin se 447 000€. Huomattavasti. Entäs ne joita ei ole löydetty?
b) kun rahat ovat eritelty eri tuomioille niin silloin ei voi puhua saman rahan käytöstä "kolmeen otteeseen", seuraavassa mennään ainoastaan sinun ja vain sinun tulkintasi mukaan: Missään ei ole mainittu että Aarnio olisi yksin rahoittanut tynnyrit tai rahoittanut ylipäätään. Voi olla että on.
c)Hinta ei ole 300 000€ per tynnyri. Vai onko?
d)nuo 500 000€ eivät ole pelkästään sidottu tämän keissin liikevaihdoksi/voitoksi.
e)niillä on nimenomaan rakennettu talo, ostettu auto jne. Trevoc ostot ovat erikseen.
Seuraava osio on kyllä niin sinunkuuloistasi "faktaa" että on hieman vaikeuksia uskoa "kilauttaneesi juristitutulle". Juristit eivät perustele asioita noin, eikä tuossa edes ole juridisia perusteluja.Koska en ole juristi, kilautin kaverille ja kysyin yleisessä mielessä, että onko todellakin niin, ettei sen kokonaisuuden tarvitsekaan hahmottua mitenkään, jotta oikeudentuomioita voitaisiin tehdä.
Seuraavassa joutuu jo mennä virke, pari kerrallaan, on niin helvetin sekavaa tekstiä, päättelyä ja lauserakennetta.
Tässä tultiin jo siihen ettet todellakaan minkään lakimiehen kanssa ole keskustellut:Ja siinä vastaus oli yksiselitteinen, jos toinen oikeusaste (vaikkakin samat tuomarit) tekee samasta asiasta kaksi eri tulkintaa, on se mahdollista, koska toisen oikeusasteen ei tarvitse (eikä välttämättä voikaan) ottaa sitä huomiooon, mitä edellisessä oikeudessa on päätetty.
.Pykälän 1 momentin mukaan tuomari on esteellinen, jos hän tai hänen läheisensä on aikaisemmin käsitellyt samaa asiaa toisessa tuomioistuimessa, muussa viranomaisessa taikka välimiehenä. Kysymyksessä on niin sanottu kahden instanssin jäävi, joka estää tuomaria ottamasta kantaa aikaisemmin tekemäänsä ratkaisuun. Ehdotus vastaa keskeisiltä osiltaan voimassa olevaa lakia. Läheisten piiri on kuitenkin rajattu tuomarin kaikkein lähimpiin, jotka on määritelty 3 §:n 1 momentin 1 kohdassa.
Tuomari ei saa käsitellä samaa asiaa eri oikeusasteissa. Samalla asialla tarkoitetaan paitsi täysin samaa asiaa myös saman asian osaa. Riita-asian käräjäoikeudessa ratkaissut tuomari ei saa hovioikeuteen siirryttyään käsitellä siellä samaa riita-asiaa tai sen osaa. Myöskin osatuomion antaminen ja pakkokeinoista tai turvaamistoimista päättäminen aiheuttaa vastaavan esteellisyyden muutoksenhakutuomioistuimessa, vaikka tuomari ei olisikaan osallistunut pääasian käsittelyyn käräjäoikeudessa.
Tuomari ei saa ratkaista asiaa myöskään silloin, jos hän on käsitellyt samaa asiaa muussa viranomaisessa
Myöskään saman tuomion sisällä ei tarvitse ajatella sitä kokonaiskuvaa mikä muodostuu, jos syytteitä on useita. Eli esimerkiksi tässä tapauksessa lahjus on syntynyt jo siitä, että on voitu olettaa tai arvioida jonkinlaisen hyödyn mahdollisesti tulevan jatkossa, vaikka tilanne kääntyisikin katastrofiin, eli pahaan tappioon. Syntynyttä tappiota voi käsitellä olevan näennäistä tai laskennallista oman harkinnan mukaisesti. Tappiota on varmaankin syntynyt, koska niitä rahoja ei sieltä Trevocin tilitä saatu takaisin kenellekään. Toisaalta sitten voi ajatella kuten oikeus tässä teki, että oikea Trevocin omistaja on Aarnio ja silloin ei ole väliä ovatko rahat Trevocin vai Aarnion käytössä. Tästähän tässä tulkinnassa on kysymys.
Yllä puhut lahjuksesta ja seuraava pätkä alkaa "...Lahjuksessa taasen.." wtf?! : D
Ainoastaan alempi lause on edes luettava ja pitää paikkansa^ Ylemmästä osiosta mainittakoon että Aarniolla oli vain 30% omistus Trevocista, ei täyttä.Lahjuksessa taasen voi tehdä oletuksen tai arvion mahdollisesta hyödystä, eikä tehty tappio vaikuta siihen mitenkään, joten todellista tappiota ei tarvitse edes laskea.
Tässäkin päästään, ei mitenkään harvinaiseen kohtaan, jossa hovioikeuden ei tarvitse erikseen miettiä miten rahat on hoidettu Aarniolle takaisin jos aiemmin on todistettu että Aarnio oli bulvaanijärjestelyjen vuoksi todellinen omistaja. Joten ihan rationaalisesti ajatellen rahat palautettiin hänelle.Eli samasta asiasta voi olla useampikin tulkinta, riippuu siitä mitä syytettä kulloinkin tarkastelee tai miten tämän argumentaatioketjun kulloisessakin käsittelyssä on rakentanut. Hovioikeus ei edes mieti miten Aarnio olisi saanut tämän 50 000 euroa takaisin. Enkä nyt muista miten se olisi selitetty missään näissä tuomioissa. Se jää sitten hämärään onko saanut vai ei. Yhteissummana on kuitenkin lähdetty siitä, että tämä 250 000 on Aarnion rahaa. Onko se sitä, en minä tiedä?