L. Ron Bumqvist kirjoitti:
Siksi, että ihmiset vihdoin uskaltavat mennä päihtyneenä terveydenhuollon ammattilaisten juttusille. Nautitko ajatuksesta, että kieltolain aikana moni jättää lääkärikäynnin väliin (ja lopulta ongelma on suurempi kuin mitä se olisi alunperin hoidettuna ollut)?
Jostain syystä
halusit taas takertua lillukanvarsiin ja käyttää alatyylin ilmaisuja kanssakeskustelijastasi, vaikka sinulla on ollut useitakin tilaisuuksia puolustella kieltolakia. Et myöskään ole tehnyt kantaasi kovin selväksi, että kannatatko myös alkoholin kieltolakia?
Riippuu varmaan vaivan laadusta, nyt vaan näyttää siltä että nimenomaan vakavammissa tapauksissa huumeiden käyttäjät eivät uskalla kutsua apua koska pelkäävät poliisin tulevan samalla oven avauksella.
Huumeisiin kuollaan vanhempana kuin ennen ja yksin – narkomaani ei aina uskalla soittaa ambulanssia, koska pelkää paikalle tulevan myös poliisin
Yliannostuskuolemissa ensiapua ei ehditä useinkaan antaa lainkaan. Kuolemien määrään vaikuttaa muiden muassa korvaushoidon saatavuus ja se, että huumeet saattavat olla turvallisempia kuin ennen.
Maija Aalto HS
Julkaistu: 3.5. 2:00 , Päivitetty: 3.5. 13:49
HUUMEIDEN yliannostukseen kuollaan Suomessa aiempaa vanhempana. Keski-ikä on vähitellen hiipinyt korkeammalle. Tuoreimmassa vuoden 2015 tilastossa se oli jo 35 vuotta.
Osataanko kuolemia siis ehkäistä paremmin kuin ennen?
”Hengissä selvitään pidempään”, vahvistaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) oikeuskemisti Pirkko Kriikku. Syyt ovat kuitenkin monimutkaisempi asia: huumekäytössä olevat aineet saattavat olla turvallisempia kuin aiemmin. Varmasti myös huumehoidossa on tehty oikeansuuntaisia toimenpiteitä.
Keinoja nimittäin on, joskaan kaikki, mikä toimii muualla, ei istu Suomeen.
SUOMESSA yliannostukseen kuollaan usein yksin. Ensiapua ei siis ehditä antaa lainkaan.
”Usein uhri on jäänyt nukkumaan yksin tai huonovointisena. Hänet löydetään sitten myöhemmin kuolleena”, Kriikku kuvailee.
Yliannostukseen kuolleista yli 80 prosenttia on miehiä.
Suomessa erityisen tavallinen on tilanne, jossa ruumiinavauksessa löytyy merkkejä useammasta kuin yhdestä aineesta, kaikkein tyypillisimmin yleisesti buprenorfiinin eli Subutexin ja jonkin muun aineen yhteiskäytöstä. Buprenorfiinia käytetään yleisesti korvaushoidossa, mutta kuolemantapauksiin liittyvät aineet on yleensä tuotu ulkomailta laittomasti.
Myös rauhoittavat lääkkeet sekä amfetamiini ja metamfetamiini ovat suomalaisissa huumekuolemissa mukana muuta Eurooppaa useammin. Heroiiniin sen sijaan kuolee Suomessa harva.
HUUMEKUOLEMIEN määrä ei Kriikun mukaan ole dramaattisesti viime aikoina muuttunut, vaikka lehtiotsikoista voisi päätellä toista. Aivan tuoreimmissa tilastoissa näkyy lievä heilahdus ylöspäin verrattuna edellisiin vuosiin.
Jos katsotaan ilmiötä laajemmin, myrkytyksiä noin ylipäätään oli vuosituhannen alussa hieman enemmän kuin nyt. Huumeiden, alkoholin ja lääkkeiden aiheuttamat kuolemat kokonaisuutena ovat hitaassa laskussa.
Tosin huumekuoleman määrittelykin on monimutkaista. THL laskee toimittaa EU-tilastoihin vain selkeät yksiselitteiset huumemyrkytykset, Tilastokeskuksen luvuissa on mukana myös epäsuorasti huumeista johtuvia kuolemia.
Sitten taas esimerkiksi YK rajaa huumekuolemiksi monenlaiset muutkin terveysongelmat, jotka johtuvat kauan jatkuneesta huumeidenkäytöstä.
”Meillä on tapauksia, joissa kuoleman syy on jokin ihan muu, vaikka liikenneonnettomuus tai diabetes. Ruumiinavauksessa näkyy kuitenkin merkkejä huumausaineiden käytöstä. Näitä ei THL:n EU-raportoinnissa tilastoida huumekuolemiksi, mutta niitä on tullut Suomessa lisää”, Kriikku sanoo.
VOITAISIINKO huumekuolemia siis ehkäistä? Siis nimenomaan kuolemia, huumeidenkäytön ehkäiseminen yleensä on laajempi kysymys.
Tutkimustieto sanoo kyllä. Ja vieläpä melko tehokkaasti, jos halutaan vaikuttaa työikäisten kuolemiin.
”Varmasti näitä pystytään ehkäisemään. Tärkeintä on laskea kynnystä pyytää apua”, sanoo tutkimusprofessori Pekka Hakkarainen THL:stä.
THL on koonnut yhteen esimerkiksi Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen keräämää tutkimusdataa. Seuraavat keinot tiedetään tepsiviksi opioidien yliannostuksista johtuviin kuolemiin.
Yksi on pääsy korvaushoitoon ja hoidon jatkuvuus. Vaikka yliannostuksissa Suomessa korvaushoitolääkkeet ovatkin usein mukana, ilman korvaushoitoa tilastot olisivat luultavasti vielä nykyistä synkempiä.
Toinen on käyttäjille jaettu tieto riskeistä, esimerkiksi eri päihteiden yhdistelmistä ja tilanteista, jotka ovat erityisen vaarallisia. Käyttäjien ja heidän läheistensä on myös tärkeää saada tietoa yliannostuksen tunnistamisesta ja toimintaohjeet tilanteen varalle.
Kolmas on naloksonin eli erityisesti heroiinimyrkytyksissä keskeisen vastalääkkeen saatavuus. Tällä tosin on enemmän merkitystä muualla Euroopassa, jossa heroiinikuolemat ovat tavallisempia. Muissa maissa käyttäjille ja heidän perheilleen on jaettu naloksonia suoraan.
Neljäs keino on se, että huumeiden käyttäjille olisi turvallisia tiloja. Tarvittaisiin siis huoneita, joissa saisi piikittää ja myös testata, mitä käytetyt aineet todellisuudessa sisältävät. Paikalla tulisi olla terveydenhuollon ammattilaisia. Ajatus on samantapainen kuin puhtaiden neulojen jakamisessa. Riskejä pyritään pienentämään myös niiden ihmisten kohdalla, jotka eivät ainakaan heti pysty lopettamaan käyttöä.
Kaupunginvaltuutettu Kati Juva (vihr) jätti aiemmin keväällä aloitteen, jonka mukaan Helsinkiin pitäisi perustaa turvallisia tiloja huumeiden käyttäjille. Toteutuessaan ne olisivat ensimmäisiä Suomessa. Päätöksiä asiasta ei vielä ole tehty.
HAKKARAINEN ajattelee, että keskeistä olisi rohkaista käyttäjiä hälyttämään apua ajoissa. Hän vertaa tilannetta Portugaliin, jossa huumeiden käyttö dekriminalisoitiin vuosituhannen alussa.
Huumemyrkytyskuolleisuus oli Portugalissa ennen lain muuttamista yli 40 kuolemaa miljoonaa 15–64-vuotiasta kohti. Lainmuutoksen jälkeen luku on laskenut 5,8:aan. Suomessa vastaava luku vuonna 2015 oli 43,1, mikä tarkoittaa 166 tapaturmaista yliannostusta ja muunlaista huumekuolemaa vuosittain.
”Yksi ongelma on, että ambulanssia ei Suomessa uskalleta soittaa, koska pelätään, että samalla paikalle tulee poliisi.”
Vaikka ollaan ensin oltu muka jotain arvokonservatiiveja, mutta niin sieltä kuoren alta vain paljastuu liberaali vihervasemmistolainen pilvihippi.
jos kirjoituksessaan toteaa jonkun mielipiteitä jakavan asian laidan - nii sekö tarkoittaa, että tämän ääneen sanoja on tämän asian kannattaja... haloo?