https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005867788.html kirjoitti:Suomen ensimmäinen huumausainelaki ratkaistiin arvalla, mikä sinetöi huumepolitiikan vuosikymmeniksi – Miksi Suomesta puuttuu keskustelu kannabiksen asemasta?
Kanada laillisti kannabiksen ja Norjakin selvittää, pitäisikö käytön rangaistavuudesta luopua. Suomessa mikään merkittävä taho ei ole ajanut asiaa, sanoo THL:n tutkimusprofessori Pekka Hakkarainen.
Suomessa kannabiksen laillistaminen ei saa juurikaan kannatusta. (KUVA: LARS HAGBERG/AFP)
Anna Takala HS
Julkaistu: 17.10. 19:06
KANADASSA saa
keskiviikosta alkaen käyttää ja myydä kannabista laillisesti. Samalla Kanadasta tuli Uruguayn jälkeen maailman toinen valtio, jossa kannabiksen myynti ja viihdekäyttö on laillista.
Yhdysvalloissa kannabiksen käyttö ja hallussapito ovat sallittuja joissain osavaltioissa. Myös monissa
muissa maissa kannabiksen käyttö tai myynti on käytännössä sallittu, vaikkei kannabista ole varsinaisesti laillistettu.
Suomessa kannabiksen laillistamisesta ei ole juuri keskusteltu. Tosin tilanne on nyt muuttumassa, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori
Pekka Hakkarainen.
”Enää ei ole mahdoton ajatus, että Suomessa kyettäisiin käymään asiallista keskustelua kannabiksen asemasta. Mielestäni huumeista käytävä keskustelu on järkevöitynyt oleellisesti siitä, mitä se oli 10–15 vuotta sitten.”
Kannabiksen käytöllä on monia haittavaikutuksia. Sen säännöllinen käyttö muun muassa heikentää muistia ja reaktiokykyä. Kannabis voi myös laukaista masennuksen.
Toisaalta kannabiksen on tutkimuksissa todettu oikein käytettynä olevan myös tehokas kipulääke, ja kannabiksen lääkekäyttö on sallittu myös Suomessa.
TERVEYDEN ja hyvinvoinnin laitos
ehdotti helmikuussa Portugalin mallia, jossa huumeiden käytön rangaistavuudesta luovuttaisiin kokonaan.
Portugalissa huumeiden käyttäminen ja pienten määrien hallussapito ei ole enää rangaistukseen johtava rikos. Portugalissa rangaistavuudesta luopumisesta, eli dekriminalisaatiosta, on
hyviä kokemuksia.
Dekriminalisaatio on eri asia kuin laillistaminen. Dekriminalisaatiossa kannabiksen tai muun huumausaineen käyttö ja pienten määrien hallussapito sallitaan luopumalla käytön ja hallussapidon rangaistavuudesta.
Laillistaminen tarkoittaisi kannabiksen käytön vapauttamista ja saatavuuden järjestämistä samaan tapaan kuin esimerkiksi alkoholin kanssa.
Laillistaminen ja dekriminalisaatio on tärkeää pitää erillään, sanoo Hakkarainen.
”Dekriminalisaatiosta keskusteleminen on paljon oleellisempaa. Dekriminalisaatio koskisi kaikkia aineita, ei pelkästään kannabista ja se poistaisi stigmaa huumeiden käytön ympäriltä”, Hakkarainen sanoo.
Dekriminalisaation tavoitteena on vähentää huumeiden käyttöön liittyviä haittoja.
Ajatuksena on, että kun huumeiden käyttäjän ei tarvitse pelätä rangaistusta tai rikolliseksi leimautumista, hänelle on helpompi tarjota hoitoa sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita.
MUTTA miksi keskustelu kannabiksen laillistamisesta – tai edes dekriminalisoinnista – tuntuu Suomessa edelleen kaukaiselta? Listasimme kolme syytä.
1. Suomi seuraa Eurooppaa, jossa kannabiksen laillistamiseen suhtaudutaan varovasti
Euroopassa suhtautuminen kannabikseen on erilaista kuin Pohjois-Amerikassa.
”Kanadassa liberaalipuolue voitti vaalit, piti vaalilupauksensa ja laillisti kannabiksen. Yhdysvalloissakin niissä osavaltioissa, joissa kannabiksen hallussapito ja käyttö on sallittua, päätösten takana on ollut laaja tuki ja valtavat kampanjat ja paljon rahaa. Euroopassa tällaista ei ole ollut”, Hakkarainen sanoo.
Euroopastakin löytyy poikkeuksia. Jo aiemmin mainitun Portugalin lisäksi myös Norja suunnittelee poistavansa huumeiden käyttöön liittyvät rangaistukset.
Vapaamielisenä pidetyssä Hollannissa huumeiden valmistaminen, myyminen ja hallussapito on laissa kielletty, mutta mietojen huumeiden käyttöä siedetään eikä kannabistuotteita myyviä coffee shopeja vastaan nosteta syytteitä.
Euroopassa Kanadan tilannetta seurataankin nyt mielenkiinnolla, uskoo Hakkarainen.
”Tulevaisuudessa, jopa vuodenkin sisällä, voi Euroopassa tapahtua paljonkin, ellei sitten Pohjois-Amerikasta tule todella huolestuttavia uutisia. Nyt näyttää siltä, että uudistuksia haetaan ja parempia malleja etsitään. Laajalti hyväksytty käsitys on, että nykyinen huumepolitiikka ei ole toiminut, sillä huumeiden käyttö on koko ajan kasvanut.”
2. Suomen huumepolitiikan suuret linjat vedettiin 1970-luvulla
Suomen ensimmäinen huumausainelaki astui voimaan vuonna 1972. Sitä edelsi pitkä keskustelu, jossa väännettiin kättä huumeiden käytön dekriminalisoimisesta. Lopulta eduskunnan suuressa valiokunnassa kannan ratkaisi arpa.
Jos keskustelu olisi päätynyt toiseen lopputulokseen, saattaisi Suomen huumepolitiikka näyttää nyt hyvin erilaiselta.
”Sen jälkeen muotoutui ilmapiiri, joissa huumeisiin ja huumeiden käyttöön suhtauduttiin hyvin kielteisesti. Julkisuus keskittyi vuosikymmeniä eteenpäin huumeiden haittoihin ja rikollisuuteen”, Hakkarainen sanoo.
Hänen mukaansa keskusteluilmapiiri on vapautunut vasta 2000-luvulla.
”Nyt huumeista on tullut Suomessa normaali, hyväksytty keskustelunaihe ja erilaisista politiikkamalleista voi puhua ilman, että saa hörhön leimaa.”
3. Kansa on puhunut – ja se sanoo laillistamiselle ei
THL tutkii suomalaisten huumeiden käyttöä ja suomalaisten suhtautumista huumeisiin kerran neljässä vuodessa tehtävällä kyselytutkimuksella. Edellinen kysely tehtiin vuonna 2014, ja sen mukaan suomalaiset eivät ole kiinnostuneita kannabiksen laillistamisesta.
Kyselyn mukaan vain 15 prosenttia vastaajista kannatti kannabiksen laillistamista. Kannabiksen laillistamisen kannatus oli kuitenkin kasvanut vuodesta 2010, jolloin kannabiksen laillistamista kannatti 10 prosenttia vastaajista.
Toisaalta noin 40 prosenttia vastaajista katsoi, ettei kannabiksen polttamisesta tulisi käytännössä rangaista.
”Meillä kannabiksen laillistamista ajaa ja keskustelua käyvät lähinnä pienet aktivistiyhdistykset ja puolueiden nuorisojärjestöt. Mikään merkityksellinen taho ei ole lähtenyt asiaa ajamaan, jolloin myös keskustelu pyörii omissa piireissään eikä mene eteenpäin”, Hakkarainen sanoo.
THL kerää parhaillaan uutta kyselyaineistoa, josta nähdään, miten suhtautuminen huumeisiin on muuttunut sitten vuoden 2014.
HAKKARAINEN ei pidä mahdottomana, että huumeiden käytön rangaistavuudesta luovuttaisiin Suomessa jossain vaiheessa.
”Ei se tietenkään tältä istumalta tapahdu. Mutta keskustelua jatketaan, ja kaikki on mahdollista. Nyt keskusteluun on erilaisia virikkeitä ja painetta tulee myös siihen suuntaan.”
Jos huumeiden käytön rangaistavuudesta luovuttaisiin, tarkoittaisi se isoa muutosta suomalaisessa huumepolitiikassa.