Nils Gustafssonin pidättäminen vuonna 2004

[matlockb]

Ulvilan murha ja tämä Bodom -oikeudenkäyti saavat koko ajan enemmän ja enemmän yhteisiä piirteitä. Sariolakin on pontevasti ollut A. Auerin puolestapuhuja ja tukenut huppumiestä (näin muistelen). Ulkopuolista murhaajaa on etsitty kissojen ja koirien avulla, mutta tekijää ei murhia ensimmäisenä tutkinut poliisi hoksannut epäillä. Myöhemmin asia selvitettiin ja mosaiikki l. "palapelin palaset" alkoivat asettua paikoilleen. Näin Ulvilan murhatapauksessa on käynyt ja lopullinen läpimurto on lähellä.

Bodom on juuri samankaltainen, ainoastaan kulunut pitkä aika antaa "palapelin palasille" minimaalista liikkumavaraa. Olen varma, että lopullinen ratkaisu BJ3S suhteen tulee hyvinkin pian.

Lyhensin lainausta.
Haluaisin todellakin olla tuosta viimeisestä lauseesta samaa mieltä awan kanssa, mutta kuten olen jo jankuttanut useaan kertaan, olen sitä mieltä että vaadittaisi Bodomin surmien selviämiseen kyllä tunnustus, ja riittäisikö sekään välttämättä, jos tunnustaja/syyllinen (olipa nyt NG tai kuka tahansa) ei osaa näyttää esimerkiksi tavaroiden kätköpaikkaa. Enkä ole ainakaan itse kuullut että Bodomin jutussa olisi tapahtunut sitten vuoden 2005 mitään uusia käänteitä. Se vain on ikävä tosiasia että aika on 52:ssa vuodessa tehnyt tehtävänsä. Kukapa meistä ei toivoisi näin raa`an murhan selviämistä vaikka näinkin pitkän ajan jälkeen. Ulvilan henkirikos tapahtui 2006 ja surmapaikka oli selvä ja tekijäkin onneksi jäi kiinni, Auerin syyllisyys on mielestäni selvä, vuonna 2009 tuomittiin 43-vuotias taparikollinen Hannu Rissanen Espoossa vuonna 1987 tapahtuneesta murhasta elinkautiseen (http://murha.info/phpbb2/viewtopic.php? ... 2&start=75). Samoin Kangasalan juttu (http://www.murha.info/phpbb2/viewtopic.php?p=167296) selvisi kun poliisi vaivautui viimein asiaa kunnolla ja täydellä teholla tutkimaan. Kuitenkin Ulvilan ja Kangasalan mysteerit (tai enää ne eivät onneksi mysteereitä ole vaan syyllinen tiedetään) kertovat selvästi siitä, että kun aikaa ehtii kulua useampi vuosi ja tekijä jatkaa elämäänsä normaalisti, ei tunnustus irtoa sitten millään, myöskään Espoon jutussa tunnustusta ei koskaan tullut ja tuomittu ilmoittikin tyytymättömyyden tuomioon mutta ei kuitenkaan tehnyt varsinaista valitusta hovioikeuteen vai oliko niin että perui viime hetkillä valituksensa, kuitenkin kiisti syyllisyytensä, perusteli valituksen tekemättömyyttä sillä ettei halunnut olla jutun kanssa enää missään tekemisissä.

[rootbeer]

Niin,onhan niitä jonkin asteisia tunnustuksia jo puol tusinaa täynnä.NG vois varmaan tunnustaa ihan piruuttaan,vaikka olisikin syytön.Vaikka tietty NG:n hirtehinen tunnustus, yhdistettynä Tenovuon epäpätevyyteen aivovammojen suhteen,yhdistettynä NG:n sukkien väriin, riittäisi varmasti monelle...

[matlockb]

^Jos nyt viittaat Marjattaan ja kumppaneihin tuossa tunnustuksissa niin niiden perusteella en lähtisi tuomitsemaan ketään täältä kotisohvalta sen enempää kuin tuomarinakaan. Eihän esimerkiksi Virpi Kariste kelvannut edes syyttäjälle todistajaksi.
Vai tarkoitatko muiden henkilöiden tunnustuksia, niitähän riittää.

[rootbeer]

^Kyllä mä just HA,KG,PS jne. tunnustajia tarkoitin.Heitä,jotka ovat joillekin henkilöille surmat myöntänyt tehneensä.Tai ainakin jotkut henkilöt näin väittävät tapahtuneen.

[Blackman]

Uuden Suomen mukaan potilas pääsi vapaasti poistumaan sängystään 14.6.1960.

Tuo viittaa selvästi siihen, että sitä ennen oli kävelyharjoituksia hoitajien tukemana. Eipä tuota juuri muuten voi tulkita.

Totuushan on niin, että lehdet kirjoittavat mitä kirjoittavat ts. mikä sopii kupletin juoneen parhaiten. Lehtimiehet kirjoittavat mitä heille kerrotaan, ja tämä kertomus tai sen todistusvoima riippuu siitä kuka kertoo ja mitkä ovat vaikuttimet.

Tuo "vapaasti poistumaan sängystään" voi nyt tarkoittaa mitä vaan, ei siis suinkaan "kävelyharjoituksia". Ei tarkoita tänäpäivänä eikä ole tarkoittanut 60-luvullakaan.
Joten sen voi tulkita monella tapaan.

[Sariola]

^ Kävelyharjoituksissa oli hoitaja tukemassa molemmin puolin. Tuo "vapaasti poistumaan sängystä" tarkoittaa nimenomaan, että hän "itse omin avuin poistui sängystä". Tämä lienee selvää. Tietysti voidaan epäillä, onko lehden kertomus varmuudella totta. Sitä tietysti voi epäillä.

[Blackman]

"Vapaasti poistumaan sängystään" ei suinkaan tarkoita "kävelyharjoituksia" vaan esim. ettei tarvitse kysyä lupaan nousta sängystä.

Kävelyharjoitus on kävelyharjoitus ja luvan kysyminen vapaaseen liikkumiseen on eri asia.
Vuodepotilaan liikkumista voidaan ja on voitu, rajoittaa erisyistä kautta aikojen.
Sillä ei ole mitään suoranaista tekemistä kävelyharjoitusten kanssa.

Ei sotketa selviä asioita joidenkin epämääräistem lehtikirjoittelujen takia, joita on kirjoiteltu "paremman" tiedon puutteesta.

[Sariola]

Totta. Kävelyharjoitus on tietysti kävelyharjoitus. Kun sai vapaasti poistua yksin on eri asia. Eihän tässä ole mitään epäselvää.

[awa]

Niin - eli vapaasti voi poistua (tupakoinnin jälkeen) vuoteestaan pissalle ja isommille tarpeilleen - mutta sitten oli nämä kävelyharjoitukset, joista Gustafsson mainitsi, että aina kun katsoi sivulle niin sitten mentiin. Juuri nämä kävelyharjoitukset kertovat Gustafssonin sanoin tasapainovaikeuksista, mutta tupakointi ja wc-reissut ei. Erikoista, eikö totta? Tuolloin 1960 ei "kävelyharjoituksia" potilaan papereihin merkitty, eli jostakin lehtitiedoista tuokin tieto lienee peräisin.

Jos ja kun faktat todetaan, niin tuolloin -60 aivotärähdystä hoidettiin levolla ja Gustafssonin tapauksessa vanhoillinen osastonlääkäri hoiti Gustafssonin "aivotärähdystä" tupla -levolla. Syystä siitä - että Gustafssonin aivot oli saatava muistamaan murhaillan tapahtumat. Hyväähän tämä vanhoillinen aikalaislääkäri tarkoitti ja eli omaa aikaansa. Nyt tiedämme, että tämä hoitava lääkäri -60 oli aikaansakin jäljessä. Tänä päivänä tiedämme sen totuuden, että makuuttaminen ei aivotärähdyspotilasta paranna (kuten ennen uskottiin), vaan makuuttaminen pitkittää aivovamman eli aivotärähdyksen oireita.

Sariolalle vinkiksi, että fiksumpi ymmärtää, että tuossa Gustafssonin kertomuksessa on hieman enemmän kuin vähän epäloogisuutta ja osin tuo lehtiin kirjoitettu tieto kävelyharjoituksista vaikuttaa Gustafssonin omaisten antamalta raportilta. Tästä poliisilla voi olla tarkempaa tietoa.

- hymm -

[Blackman]

Totta. Kävelyharjoitus on tietysti kävelyharjoitus. Kun sai vapaasti poistua yksin on eri asia. Eihän tässä ole mitään epäselvää.

Joten ei tehdä yksioikoisia päätöksia, että "sai luvan vapaasti poistua sängystä" tarkoittaa "kävelyharjoituksia". Vai mitä Sariola

Ja kuten sanottua, taitaa tuo juttu luvasta ja vapaasta kävelystä olla lehtimiehen omaa höpinää. Olihan heidän jo silloin leipänsä jollain tavalla ansaittava.

[Sariola]

Tosiaan UUDEN SUOMEN mukaan (15.6.1960) mukaan potilas sai poistua vapaasti sängystään vasta 14.6.1960. Tietysti se ei tarkoittanut kävelyharjoituksia, enkä ole niin sanonutkaan. Se oli jo vapaata kävelyä. Kävelyharjoitukset olivat erikseen, ja ne oli aloitettu todennäköisesti 10.6.1960, koskapa puolustusasianajaja oli maininnut oikeudessa tuon päivämäärän kävelyharjoituksille. Kävelyharjoituksissa potilasta tuki kummaltakin puolelta hoitaja.

Lainataan kirjaa Jorma Palo: Nils Gustafsson ja Bodomin varjo s.121 :

Ensiavun jälkeen Nils siirrettiin saman sairaalan neurokirurgiselle osastolle. (Todellisuudessa tiistaina 7.6.1960). Hänen lääkärikseen tuli Niilo Karikoski (hyvin tunnettu alan spesialisti), joka lähetti hänet välittömästi polikliiniseen hoitoon Helsingin yliopiston hammasklinikalle. (Todellisuudessa tämä tapahtui 11.6.1960). Sinne hänet kuljetettiin paareilla, koska hän oli niin sairas, ettei pystynyt vieläkään kävelemään. Poliklinikalla hänen hampaidensa tila tarkistettiin, minkä lisäksi leukamurtumat pantiin paikoilleen ja niihin asetettiin erityiset tuet. Näillä toimenpiteillä hänen suunsa liikkeet alkoivat korjautua, mutta normaaleiksi ne eivät tulleet koskaan.

ETP:n kuvaus tästä ajasta on epätarkka, ja samoin Palon kuvaus. Kukaan ei ole silti väittänyt Palon kuvausta valheelliseksi. Tämä lääkäri, Niilo Karikoski, oli legendaarisen kuuluisa alan spesialisti, myöhemmin mm. sotavammasairaalan ylilääkäri, ja lääkintöneuvos. Alansa uranuurtajia. Hyvin kuuluisa alansa spesialisti.

Itse kukin saa uskoa mitä haluaa. Itse uskon tämän Palon hieman väritetyn kuvauksen osuvan lähemmäksi oikeaa, kuin ETP:n pelkistetty kerronta. Kiinnittää huomiota, että vielä 11.6.1960 potilasta liikuteltiin paareilla. Sen mukaan ensimmäinen vapaa poistuminen sängystä 14.6.1960 vaikuttaa aivan oikealta.

[Oulunmies]

Muistetaan kuitenkin, että se sängyssä makuuttaminen ja kiinnisitominen oli tuon ajan tapa. NG:n vammat eivät olisi estäneet aikaisempaa mobilisointia. Nykyään annettaisiin liikkua mahdollisuuksien mukaan jo aiemmin. Se nopeuttaa potilaan kuntoutumista ja siten lyhentää sairaalassaoloaikaa. Tämä on fakta.

[awa]

Sitominen voi olla voimakkaasti sanottu turvavyöstä, joka esti laidattomasta sängystä putoamisen. Sana sitominen voi olla Gustafssonin itsensä tai hänen vanhempien tietoisesti käyttämä termi tuohon aikaan sairaalan käyttämästä yövyöstä. Jos nyt joku sitoisi sänkyyn tiedottoman aivovammaisen ihmisen, niin hoitovirheestä soimattaisiin. Ei tiedotonta puolitajutonta voi sänkyyn kytkeä millään tavalla. Ei edes sillä turvavyöllä.

Tämä piti olla tiedossa myös vanhoillistakin vanhoillisemmalla Niilo Karikoskella. Tajunnaltaan häiriintynyttä ei voi kytkeä sänkyy koska tämä voi oksentaa milloin tahansa ja aspiroida (kansankielellä sanottuna vetää henkeensä) oksennusta ja kuolla tukehtumalla. Kaikki tämä vain sen vuoksi, että potilas oli kytketty sänkyyn. Ei kai tämä Sariolan mainostama legendaarisen kuuluisa alan spesialisti, myöhemmin mm. sotavammasairaalan ylilääkärinä tunnettu Niilo Karikoski olisi tuohon suostunut?

Jos Gustafssonin kohdalla turvavyötä käytettiin, niin sitä käytettiin ainoastaan tuvatoimena, että potilas (tervekin) ei yöllä kierähdä alas laidattomasta sängystä. Näin se taisi olla. Tässä taidan olla oikeassakin.

- hymm -

[Sariola]

Näyttää siltä, että awa ei ole pysynyt kärryillä aivan koko aikaa...

Muutama kommentti tuonne awan kirjoituksen väliin:

Sitominen voi olla voimakkaasti sanottu turvavyöstä, joka esti laidattomasta sängystä ( Kun NG oli kaatunut lattialle yritettyään pois sängystä, laitettiin sänkyyn korotetut sivulaudat ja potilas kiinnitettiin sänkyyn, niin että hän ei voinut poistua sängystä. Ei ole merkitystä sillä millä termeillä näitä laitteita kutsutaan. ) putoamisen. Sana sitominen voi olla Gustafssonin itsensä tai hänen vanhempien tietoisesti käyttämä termi tuohon aikaan sairaalan käyttämästä yövyöstä. Jos nyt joku sitoisi sänkyyn tiedottoman aivovammaisen ( Tässä ei ollut kysymyksessä tiedoton aivovammainen ihminen, vaan aivovammainen, joka oli toipumassa, mutta ei ollut suinkaan tiedoton. ) ihmisen, niin hoitovirheestä soimattaisiin. Ei tiedotonta puolitajutonta voi sänkyyn kytkeä millään tavalla. Ei edes sillä turvavyöllä.

Tämä piti olla tiedossa myös vanhoillistakin vanhoillisemmalla Niilo Karikoskella. Tajunnaltaan häiriintynyttä ei voi kytkeä sänkyy koska tämä voi oksentaa milloin tahansa ja aspiroida (kansankielellä sanottuna vetää henkeensä) oksennusta ja kuolla tukehtumalla. Kaikki tämä vain sen vuoksi, että potilas oli kytketty sänkyyn. Ei kai tämä Sariolan mainostama legendaarisen kuuluisa alan spesialisti, myöhemmin mm. sotavammasairaalan ylilääkärinä tunnettu Niilo Karikoski olisi tuohon suostunut? ( Nerokirurgi Karikoski oli aikansa arvostetuin spesialisti aivovammojen osalta, ja erittäin kuuluisa ja menestyksekäs lääkäri. Häntä voisi kuvailla uudistusmieliseksi, eikä suinkaan "vanhoillismielistäkin vanhoillisemmaksi" kuten awa kuvailee. Kyllä Karikoski näyttää hyväksyneen tuon menettelyn. Tuo tapahtui torstaina 9. päivänä kesäkuuta 1960. Potilas oli sairaalaan tuotaessa "alentuneessa tajunnan tilassa" mutta ei suinkaan enää myöhemmin etenkään enää torstaina 9.6.1960 )

Jos Gustafssonin kohdalla turvavyötä käytettiin, niin sitä käytettiin ainoastaan tuvatoimena, että potilas (tervekin) ei yöllä kierähdä alas laidattomasta sängystä. Näin se taisi olla. Tässä taidan olla oikeassakin. ( Sänkyyn siis asetettiin korotetut lisälaidat ja potilas kiinnitettiin sänkyyn ja tietysti tämä kaikki oli TURVATOIMI, se on selvää, jotta potilas ei uudelleen lähtisi omin avuinsa hortoilemaan käytävälle, koska pystyssä pysyminen oli ongelma. )

- hymm -

[Oulunmies]

On merkitystä millä termeillä sitomisvälineitä kutsutaan. Niitä on monenlaisia. Joka tapauksessa NG oli sidottu siten, että ei voinut liikkua. Se on se pointti. Sen jälkeen oli hyvin todennäköistä, että hänelle kehittyi hyvänlaatuinen asentohuimaus. Sitominen hidasti toipumista niin fyysisesti kuin ehkä henkisestikin. Se mitä Karikoski on silloin Sariolan mielestä pitänyt hyvänä ratkaisuna ei sitä tänään olisi. Ei lobotomioitakaan enää tehdä vaikka aikoinaan sen keksijä sai nobelin palkinnon.