Hans Assmann ja Valdemar Gyllström
Ehkä "yhtiö" likvidoi miehensä, joka levitteli `humalaspäissään kylällä tietoa osallisuudestaan...?
Ammun ensin ja kysyn vasta sitten 
Ammattiväittelijän toteuttama kylmänviileä ja nopea perusneuvostoliittolainen pikakyykytys: http://murha.info/phpbb2/viewtopic.php?p=276372#p276372
"Onnistuu usein, kun vastassa amatööriräksyttäjä"
Ammattiväittelijän toteuttama kylmänviileä ja nopea perusneuvostoliittolainen pikakyykytys: http://murha.info/phpbb2/viewtopic.php?p=276372#p276372
"Onnistuu usein, kun vastassa amatööriräksyttäjä"
" ........ Tässä toistetaan nyt valantehneiden lääkärien kertomaa, vaikka pikemminkin saattaisi luulla tätä mielikuvitusrikkaan jännityskirjailijan keksimäksi tarinaksi.
Mainittu potilas A. tahtoi myös välttämättä jäädä sairaalaan juhannuksen yli. Kun se muuten ei käynyt päinssä, hän oli saavinaan kauheita kipukohtauksia, joiden aikana hän huusi kuin pistetty eläin. Ja seuraava oikku oli, että hän tahtoi viettää juhannusyön sairaalan toisen kerroksen parvekkeella.
Juhannus oli vuonna 1960 helluntain täydellinen vastakohta: kylmä, myrskyinen ja sateinen. Urheasti A. kuitenkin värjötteli avonaisella parvekkeella pyytäen tuon tuostakin sairaalan henkilökunnalta lisää huopia peitokseen. Sattumalta havaittiin, että melkein koko juhannusyön seisoi sairaalan piha-aukiolla 25 metrin päässä parvekkeella palelevasta A:sta mäkistarttiasentoon pysäköity pakettiauto, jossa istui isokokoinen, tumma, karkeakasvoinen mies. Auton rekisterinumero merkittiin muistiin. Sen haltijaksi osoittautui Bodominjärven rannalla lähellä murhapaikkaa asuva henkilö. Potilas A. puolestaan asui 5 km:n päässä murhapaikasta eräiden itäsaksalaisten vuokraaman omakotitalon yläkerrassa.
Todella merkillisiä yhteensattumia.
Ja lisää tulee lunta tupaan. Lehdissä julkaistiin ensimmäiset Bodominjärven oletetun murhaajan tuntomerkit: vaaleatukkainen, sinisilmäinen, finnejä. A. ajatti oitis loistavan vaalean tukkansa aivan lyhyeksi ja rupesi ahkerasti ottamaan sairaalan parvekkeella auringonkylpyjä, joka on tunnettu keino finnien poistamiseksi. Kaiken lisäksi hän esiintyi sairaalassa täysin etsintäkuulutuksen mukaisessa asussa. Sama vaatetus hänellä oli ollut silloinkin, kun hänet "tajuttomana" tuotiin sairaalaan, mutta sen päällä olivat vielä haalarit. ......... "
----------------------------------------
Tuo on suoraa lainausta Aake Jermon kirjasta: "Murha ei vanhene koskaan".
Jorma Palo: Bodomin arvoitus, s. 126 taas vuorostaan kertoo:
" ..... Kysymykseen, onko ZD-779:ssä juhannuksena istuneen miehen alibi murhayölle tarkistettu, Jousimaa vastasi:
"Mitä varten se olisi tarkistettu?"
Tähän Jermo vastasi: "Asuihan hän Assmanin tavoin niin lähellä tapahtumapaikkaa, ja onhan merkillinen yhteensattuma, että molemmat viettivät kolean juhannusyön tuollaisissa olosuhteissa toistensa lähituntumassa."
"Voi voi, jos tietäisitte, kuinka paljon meille on kerrottu murhayönä sattuneista merkillisistä tapahtumista", Jousimaa vastasi. ........ "
Tosi on, että tulee sellainen tuntuma, että siinä on tutkimus jäänyt kesken sen haaran osalta. Ilman muuta olisi pitänyt tarkoin selvittää tuon miehen retket ja jopa alibi murhayölle. Muussa yhteydessä Palo tai Paloaro on kertonut, että tuo mies oli antanut selityksen, joka ainakin Palon mielestä oli keksitty. Hän olisi ollut odottamassa sairaalasta pääsemässä ollutta sukulaistaan, mutta Palon mukaan tuo potilas oli sairaalassa vasta seuraavana syksynä. Sitäpaitse keskellä yötä ei ketään päästetä sairaalasta. Selitys siis vaikuttaa täysin keksityltä.
ÄKKINÄINEN voisi ajatella, että A. oli paossa sairaalassa. Jospa hän pelkäsi, että hänet oli nähty rikospaikalla ja se henkilö, joka oli nähnyt hänet, oli juuri ennen juhannusta, eli 23. päivänä päässyt pois sairaalasta. Ehkä A. ei tiennyt, että G:llä on muistiaukko, ja hän ei muista mitään. Pelkäsikö hän henkilökohtaista kostoa? Vieläpä niin paljon, että hän oli komentanut henkivartijansa paikalle varmistamaan, että hänen kimppuunsa ei hyökättäisi. Tämä vain pälkähti päähän. Tuo autossa istunut isokokoinen mies olisi sen mukaan A:n avustaja. Heillä oli keltainen OPEL pakettiauto ZD-799. Tällaisia ajatuksia tulee mieleen. Tämä nyt on tällainen mieleen juolahtanut teoreettinen kuvio. Totuus on se mikä on, tuntematon.
Mainittu potilas A. tahtoi myös välttämättä jäädä sairaalaan juhannuksen yli. Kun se muuten ei käynyt päinssä, hän oli saavinaan kauheita kipukohtauksia, joiden aikana hän huusi kuin pistetty eläin. Ja seuraava oikku oli, että hän tahtoi viettää juhannusyön sairaalan toisen kerroksen parvekkeella.
Juhannus oli vuonna 1960 helluntain täydellinen vastakohta: kylmä, myrskyinen ja sateinen. Urheasti A. kuitenkin värjötteli avonaisella parvekkeella pyytäen tuon tuostakin sairaalan henkilökunnalta lisää huopia peitokseen. Sattumalta havaittiin, että melkein koko juhannusyön seisoi sairaalan piha-aukiolla 25 metrin päässä parvekkeella palelevasta A:sta mäkistarttiasentoon pysäköity pakettiauto, jossa istui isokokoinen, tumma, karkeakasvoinen mies. Auton rekisterinumero merkittiin muistiin. Sen haltijaksi osoittautui Bodominjärven rannalla lähellä murhapaikkaa asuva henkilö. Potilas A. puolestaan asui 5 km:n päässä murhapaikasta eräiden itäsaksalaisten vuokraaman omakotitalon yläkerrassa.
Todella merkillisiä yhteensattumia.
Ja lisää tulee lunta tupaan. Lehdissä julkaistiin ensimmäiset Bodominjärven oletetun murhaajan tuntomerkit: vaaleatukkainen, sinisilmäinen, finnejä. A. ajatti oitis loistavan vaalean tukkansa aivan lyhyeksi ja rupesi ahkerasti ottamaan sairaalan parvekkeella auringonkylpyjä, joka on tunnettu keino finnien poistamiseksi. Kaiken lisäksi hän esiintyi sairaalassa täysin etsintäkuulutuksen mukaisessa asussa. Sama vaatetus hänellä oli ollut silloinkin, kun hänet "tajuttomana" tuotiin sairaalaan, mutta sen päällä olivat vielä haalarit. ......... "
----------------------------------------
Tuo on suoraa lainausta Aake Jermon kirjasta: "Murha ei vanhene koskaan".
Jorma Palo: Bodomin arvoitus, s. 126 taas vuorostaan kertoo:
" ..... Kysymykseen, onko ZD-779:ssä juhannuksena istuneen miehen alibi murhayölle tarkistettu, Jousimaa vastasi:
"Mitä varten se olisi tarkistettu?"
Tähän Jermo vastasi: "Asuihan hän Assmanin tavoin niin lähellä tapahtumapaikkaa, ja onhan merkillinen yhteensattuma, että molemmat viettivät kolean juhannusyön tuollaisissa olosuhteissa toistensa lähituntumassa."
"Voi voi, jos tietäisitte, kuinka paljon meille on kerrottu murhayönä sattuneista merkillisistä tapahtumista", Jousimaa vastasi. ........ "
Tosi on, että tulee sellainen tuntuma, että siinä on tutkimus jäänyt kesken sen haaran osalta. Ilman muuta olisi pitänyt tarkoin selvittää tuon miehen retket ja jopa alibi murhayölle. Muussa yhteydessä Palo tai Paloaro on kertonut, että tuo mies oli antanut selityksen, joka ainakin Palon mielestä oli keksitty. Hän olisi ollut odottamassa sairaalasta pääsemässä ollutta sukulaistaan, mutta Palon mukaan tuo potilas oli sairaalassa vasta seuraavana syksynä. Sitäpaitse keskellä yötä ei ketään päästetä sairaalasta. Selitys siis vaikuttaa täysin keksityltä.
ÄKKINÄINEN voisi ajatella, että A. oli paossa sairaalassa. Jospa hän pelkäsi, että hänet oli nähty rikospaikalla ja se henkilö, joka oli nähnyt hänet, oli juuri ennen juhannusta, eli 23. päivänä päässyt pois sairaalasta. Ehkä A. ei tiennyt, että G:llä on muistiaukko, ja hän ei muista mitään. Pelkäsikö hän henkilökohtaista kostoa? Vieläpä niin paljon, että hän oli komentanut henkivartijansa paikalle varmistamaan, että hänen kimppuunsa ei hyökättäisi. Tämä vain pälkähti päähän. Tuo autossa istunut isokokoinen mies olisi sen mukaan A:n avustaja. Heillä oli keltainen OPEL pakettiauto ZD-799. Tällaisia ajatuksia tulee mieleen. Tämä nyt on tällainen mieleen juolahtanut teoreettinen kuvio. Totuus on se mikä on, tuntematon.
No joo, Sariola, muuten hyvä, mutta kun kaikki lehdet toitottivat, että Nissellä on muistissa aukko, niin olisi KGB:n huippuvakoojan myös osanneen tuon lukea.
Mitä taas piiloon tulee, niin sairaalaahan ei ole mikään huippu piilopaikkana, vaikka se öisin lukittu tila onkin.
Assmannin oma mökki, missä se sitten sijaitsikaan, olisi ollut paljon turvallisempi paikka kuin sairaala, jossa vieras voi kävellä kukkapuska kädessä melko huolettomasti, rullarevolveri puskan sisällä.
Minkä vuoksi sitten ainoastaan yhdeksi, eli juhannusyöksi "henkivartija" olisi ollut suojelemassa "akentin" turvallisuutta ja vieläpä kadulla autossa?
Jotenkin minulla on kuva siitä, että hommaan liittyi jotenkin huumeet ja niiden tulo maahan, jolloin Assmann odotti merkkiä, että nyt on jotain tapahtunut.
Silloin olisi ollut auto ja kuljettaja, sekä melko varmaan varavaatteetkin autossa odottamassa, huumelastin noutajia.
Yöllähän kukaan ei olisi murtautumatta päässyt sairaalaan sisään, eikä puhelimellakaan olisi voinut keskustella, sillä puhelimia kuunneltiin siihen aikaan ilman mitään lupia, jos vakoojasta oli kysymys.
Ainoa konsti olisi ollut tuollainen hullu parvekkeella makuu.
Kuinka pian sen juhannuksen jälkeen Assmann häipyi sairaalasta ja tuliko hän enää sinne uudelleen takaisin?
Mitä taas piiloon tulee, niin sairaalaahan ei ole mikään huippu piilopaikkana, vaikka se öisin lukittu tila onkin.
Assmannin oma mökki, missä se sitten sijaitsikaan, olisi ollut paljon turvallisempi paikka kuin sairaala, jossa vieras voi kävellä kukkapuska kädessä melko huolettomasti, rullarevolveri puskan sisällä.
Minkä vuoksi sitten ainoastaan yhdeksi, eli juhannusyöksi "henkivartija" olisi ollut suojelemassa "akentin" turvallisuutta ja vieläpä kadulla autossa?
Jotenkin minulla on kuva siitä, että hommaan liittyi jotenkin huumeet ja niiden tulo maahan, jolloin Assmann odotti merkkiä, että nyt on jotain tapahtunut.
Silloin olisi ollut auto ja kuljettaja, sekä melko varmaan varavaatteetkin autossa odottamassa, huumelastin noutajia.
Yöllähän kukaan ei olisi murtautumatta päässyt sairaalaan sisään, eikä puhelimellakaan olisi voinut keskustella, sillä puhelimia kuunneltiin siihen aikaan ilman mitään lupia, jos vakoojasta oli kysymys.
Ainoa konsti olisi ollut tuollainen hullu parvekkeella makuu.
Kuinka pian sen juhannuksen jälkeen Assmann häipyi sairaalasta ja tuliko hän enää sinne uudelleen takaisin?
Tuohon outoon käyttäytymiseen ja parvekkeella nukkumiseen on tietysti joku hyvä syy olemassa. Sitä minä en tiedä, tuo esittämäni oli vain arvailua. En myöskää tiedä kuinka kauan HA oli sairaalassa. Se tiedetään, että melko pian Bodomin tapahtumien jälkeen HA muutti alueelta pois. Taisi muuttaa peräti Ruotsiin.
Minä en usko, että HA oli tyhmä mies. Hän saattoi kyllä sellaista näytellä. Hän osasi useita kieliä, ja hän oli ilmeisen hyväoppinen, siis melko älykäs. Toisaalta hän oli kyllä huumeiden käyttäjä, ja ajoittain äkkipikainen ja väkivaltainen. Mielestäni Bodomin tekijäksi hyvin sopiva luonteensa puolesta. Jotain puuhailua HA:lla oli meneillään siellä sairaalassa juhannuksena.
Minä en usko, että HA oli tyhmä mies. Hän saattoi kyllä sellaista näytellä. Hän osasi useita kieliä, ja hän oli ilmeisen hyväoppinen, siis melko älykäs. Toisaalta hän oli kyllä huumeiden käyttäjä, ja ajoittain äkkipikainen ja väkivaltainen. Mielestäni Bodomin tekijäksi hyvin sopiva luonteensa puolesta. Jotain puuhailua HA:lla oli meneillään siellä sairaalassa juhannuksena.
-
Loka
- Alibin Kestotilaaja
- Viestit: 5207
- Liittynyt: Ti Kesä 12, 2007 10:28 pm
- Paikkakunta: On The Edge
^Välttämättä ei edes ollut mitään outoa, sairaalassa olossa. Ehkä tarvitsi vain lääkitystä. Mutta toki on mahdollista miettiä muutakin kuin mahdolliset hallusinaatiot ja huumeen puute. Piilosilla oloa en usko, sairaaloista etsitään ensimmäisten paikkojen joukossa jos olet surmannut kolme ja poliisi kyllä pitää mahdollisena että olet siinä tapauksessa voinut loukkaantua. Assmannia vastaan on vähemmän syyllisyyteen viittaavaa kuin Nisseen, miksi siis tarjotella häntä ehdokkaaksi? Nisseä vastaan pitää perustella ja jaaritella kaikki mahdollinen fakta, Hansista riittää sairaalassa olo ja taustat. No, ehkä kaikki ei ajattele näin naivisti.
Hessu52 kirjoitti: ...
Jotenkin minulla on kuva siitä, että hommaan liittyi jotenkin huumeet ja niiden tulo maahan, jolloin Assmann odotti merkkiä, että nyt on jotain tapahtunut.
...
Hessulle huumehistoriaa:
Pari lainausta Tapio Onnelan ”Huumausaineet historiallisesta näkökulmasta, katsaus huumeidenkäytön ja huumepolitiikan historiaan”
… Sittemmin Kansainliitto ja myöhemmin YK määrittelivät kielletyt aineet näiden varhaisten kokousten antamien suuntaviivojen mukaisesti.(17) YK:n huumausaineyleissopimukset, joissa kielletyt aineet määriteltiin, tehtiin vuosina 1961, 1971 ja 1988. Näiden sopimusten pakottamina joutuivat eräät maat, joissa oli länsimaista poikkeava päihteiden käyttökulttuuri, kriminalisoimaan omia perinteisiä päihdeaineitaan samalla kun länsimaisille päihteille, kuten alkoholille ja psyykenlääkkeille avautui uusia markkinoita. Esimerkiksi Intian tai Pakistanin kokemuksille aineiden säännöstelyssä ei annettu minkäänlaista painoa, ei myöskään Tunisialle, jossa valtio säänteli kannabiksen kulutusta monopolisointijärjestelmän avulla. Etelä-Amerikassa koka-pensaan lehtiä oli käytetty perinteisenä nautintoaineena hyvin kauan.(18)
Haagin vuoden 1912 kansainvälinen oopiumisopimus astui voimaan Suomessa 1922. Vuoden 1928 asetus lisäsi kontrolloitavien aineiden listaa Geneven oopiumisopimuksen nojalla siten, että se käsitti nyt oopiumin, morfiinin, kokaiinin ja heroiinin lisäksi myös koka-lehdet ja kannabiksen. Näillä kansainvälisillä kontrollitoimilla, jotka vakiintuivat 1920-luvulla, pyrittiin estämään muissa kulttuureissa käytettyjen huumausaineiden leviäminen läntisiin teollisuusmaihin. Läntisten huumeiden, kuten alkoholin ja lääkkeiden kauppa kehitysmaihin tosin säilyi vapaana. Kontrollin tarkoitus oli myös, että tiettyjen tajuntaan vaikuttavien synteettisten aineiden käyttö rajattaisiin vain lääketieteellisiin tarkoituksiin tai kriminalisoitaisiin kokonaan. Suomi seurasi kansainvälisiä huumausainesopimuksia vasta Kansainliiton painostuksen jälkeen. Lääkintöhallitus vastusti muun muassa vuosien 1925 ja 1931 sopimuksiin liittymistä.(19) Suomessa käytettiin 1930-luvulla heroiinia noin 7 kiloa vuodessa miljoonaa asukasta kohden. Koko maailmassa vain Japanissa kulutus oli suurempaa. Kansainvälinen oopiumikontrollin valvontalautakunta joutui huomauttamaan asiasta suomalaisille useita kertoja. Heroiinista ei kuitenkaan haluttu luopua, sillä se oli suosittu kipulääke Suomessa 1920- ja 1930-luvuilla. Heroiini syrjäytti morfiinin, ja sitä lisättiin muun muassa yskänlääkkeisiin.(20) Heroiini vedettiin kokonaan pois apteekkijakelusta vuonna 1957.(21)
Pervitin-nimistä vilustumislääkettä markkinoitiin sodan jälkeen Suomessa muun muassa kaupungeissa valomainoksilla. Pervitin-nimellä oli sodanjäkeisessä Suomessa hyvä maine, sillä samannimistä saksalaisten kehittämää amfetamiinivalmistetta jaettiin sodan aikana "höökipillereinä" kaukopartiomiehille, jotta he olisivat pysyneet vuorokausikaupalla jalkeilla vaikeissa olosuhteissa. (vilustumislääkkeet eivät sisältäneet amfetamiinia) Amfetamiinijohdannaisia käytettiin vielä 1960-luvulla yleisesti laihdutuslääkkeissä.
Amfetamiini lisättiin Suomessa kiellettyjen aineiden luetteloon vuonna 1966, ja samana vuonna kiellettyjen aineiden käyttö muuttui rangaistavaksi teoksi. (22)
Tarkasteltaessa huumeiden käyttöä ja huumeongelmaa historiallisesta näkökulmasta ei voi välttyä muutamilta ilmeisiltä kysymyksiltä: Miksi heroiinin käyttö ei Suomessa esimerkiksi 1930-luvulla ollut ongelma, sen käytön laajuudesta huolimatta? Miksi amfetamiinijohdannaisten väärinkäyttö oli kuitenkin varsin vähäistä niiden helposta saatavuudesta huolimatta? Miksi huumausaineiden käyttö vakavana sosiaalisena ongelmana syntyi vasta 1960-luvulla, jolloin huumelainsäädäntöä kiristettiin? Miten tehokas keino huumeiden kriminalisointi on ollut huumeongelman ratkaisijana?
Historiallisesta näkökulmasta tarkastellen voi nykyisiä huumeongelmia rinnastaa 1920-luvun alkoholikieltolakien seurauksiin Suomessa tai Yhdysvalloissa. Alkoholin hinnat laskivat, juopottelu yleistyi ja laittoman alkoholin kauppa synnytti vahvoja rikollisorganisaatioita. Laittomuus ja taistelu markkinoista johtivat rikolliset aseistautumaan, minkä seurauksena väkivalta ja korruptio lisääntyivät. Yhdysvalloissa väitettiin 25 % lainvalvojista olleen korruptoituneita. Suomessakin esiintyi korruptiota, mutta se oli kuitenkin varsin vähäistä eikä ehtinyt onneksi pureutua yhteiskuntaamme syvemmälle. Tislatun alkoholin kulutus moninkertaistui, koska oli taloudellisempaa salakuljettaa väkevää pirtua kuin olutta. Korvikeaineet aiheuttivat alkoholinkäyttäjien kuolemia. Samankaltaiset ongelmat liittyvät nykyisin laittomien päihteiden, esimerkiksi heroiinin, käyttöön ja kontrolliin. Epäpuhtaat aineet aiheuttavat kuolemia, voimakkaamman heroiinin salakuljetus on kannattavampaa kuin miedompien aineiden, ja rikollisjärjestöjen voitot ovat tähtitieteellisiä.”
…
”Nykyisin huumausaineiden käyttöön suhtaudutaan usein rikosoikeuteen liittyvänä ongelmana, jota ìhoitavatî etupäässä poliisin huumeyksiköt, oikeus ja vankeinhoitolaitos. Suomessa tämä muutos konkretisoitui 1960-luvun lopulla, kun huumeasiat siirrettiin huoltopoliisilta rikospoliisille ja huumeiden käyttö kriminalisoitiin.(28)
Kuva huumeiden käyttäjästä muuttui teollistuneissa länsimaissa radikaalisti toisen maailmansodan jälkeen, myös meillä Suomessa. Vaikka 1800-luvulla esimerkiksi oopiumin käyttö Britanniassa oli varsin tavallista työväenluokan parissa, niin ongelmakäyttäjäksi nostettiin silloin keskiluokkainen oopiumia tai morfiinia käyttävä nainen. Työväenluokkaista oopiumin käyttöä pyrittiin rajoittamaan lainsäädännöllä, mutta keskiluokan käyttöä alettiin määritellä sairautena. Huumeiden käyttöä saattoi esiintyä myös 'dekadenteissa' taiteilijapiireissä, (kuuluisimpia ovat romantiikan ajan brittiläiset runoilijat kuten Thomas De Quincey tai Samuel Coleridge) mutta se oli kuitenkin varsin vähäistä eikä ole rinnastettavissa 1950- ja 1960-luvuilla syntyneisiin huumealakulttuureihin.(29)Kuva huumeita käyttävästä keskiluokkaisesta naisesta oli vallitseva vielä pitkään. ”
…
Aika mielenkiintoisia juttuja, mm.:
..."Suomessa käytettiin 1930-luvulla heroiinia noin 7 kiloa vuodessa miljoonaa asukasta kohden. Koko maailmassa vain Japanissa kulutus oli suurempaa. Kansainvälinen oopiumikontrollin valvontalautakunta joutui huomauttamaan asiasta suomalaisille useita kertoja. Heroiinista ei kuitenkaan haluttu luopua, sillä se oli suosittu kipulääke Suomessa 1920- ja 1930-luvuilla. Heroiini syrjäytti morfiinin, ja sitä lisättiin muun muassa yskänlääkkeisiin.(20) Heroiini vedettiin kokonaan pois apteekkijakelusta vuonna 1957."
...
” Amfetamiini lisättiin Suomessa kiellettyjen aineiden luetteloon vuonna 1966, ja samana vuonna kiellettyjen aineiden käyttö muuttui rangaistavaksi teoksi….”
Suomessa taidettiin voida käyttää huumeita aika villisti 1960, ne jotka niihin pääsivät käsiksi: varakkaat ja fiksut ja halukkaat... ja ongelmaiset.
Voit olla vapaasti eri mieltä varsinkin Sinä joka/jos tiedät enemmän.
Kiitos Nightowl hienosta artikkelin löydöstä.
Siinä oli paljon sellaista, jote en ole tiennyt, joten olikin jo suuri aika nähdä tämäkin totuuden valo.
Itse näet ajattelin tuossa sellaista teoriaa, että retkeläiset olisikin tapettu vahingossa.
Silloin illallahan Bodomillahan oli jos jonkin sortin seurueita, sekä muutama oikein teltankin kanssa.
Jos tällä tietyllä alan miehellä olisikin ollut helluntaina sovittu tapaaminen huumeiden tuojan kanssa, eikä sitten tuojaa jostain syystä olisi ilmestynytkään, niin sen vuoksi, eli kostoksi, telttailijat olisi tapettu.
Jos nämä Gussen kertomat kaksi "kalastajapoikaa" olisivatkin olleet juuri ne huumeiden hakijat (A ja G) ja olisivat tiukanneet Sepiltä ja Gusselta kautta rantain huumesatsia ja pojat pikku pöhnässä taas olisivat luulleet miesten puhuvan viinasta, ja he olisivat naureskelleen vastanneet, että paskat me teille mitään anneta, niin silloin tällainen lausahdus olisi voinut johtaa tappotöihin.
Nyt siis huumetukkuri olisikin jostain syystä tehnyt oharin, ja alaporras jäänyt ilman myyntiartikkeliaan, sekä tietenkin omaa annostaan, joka olisi narkomaanilla ollut varmaan melko matala kynnys antaa opetus pettureille, joiksi hän Sepiä ja Gussea luuli.
Kenties siksi teltta on myllätty mullin mallin, kun huumeita on etsitty joka paikasta, mutta turhaan.
Tälle pääpukarille, on tullut "niin paha apina selkään", jotta apuri on katsonut parhaaksi viedä tämän hoitoon, käytyään ensin pomonsa rakastajattaren luona ja ottanut tämän mukaan.
Seuraava lasti olisi ollut sitten Juhannuksen tienoilla, eli säiden puolesta riippuvainen, mutta eikö silloin ollut kova myrsky ja tuuli, joten laivan olisi ollut melko paha pudottaa lasti mereen, tai tuoda se satamaan.
Tiedä häntä, mutta pureksitaan tätä mahdollisuutta hetken aikaa.
Saattaahan olla, että aiheesta on joskus ennen Murhainfoa jossain keskusteltu, mutta minä en ole ollut mukana keskusteluissa.
Siinä oli paljon sellaista, jote en ole tiennyt, joten olikin jo suuri aika nähdä tämäkin totuuden valo.
Itse näet ajattelin tuossa sellaista teoriaa, että retkeläiset olisikin tapettu vahingossa.
Silloin illallahan Bodomillahan oli jos jonkin sortin seurueita, sekä muutama oikein teltankin kanssa.
Jos tällä tietyllä alan miehellä olisikin ollut helluntaina sovittu tapaaminen huumeiden tuojan kanssa, eikä sitten tuojaa jostain syystä olisi ilmestynytkään, niin sen vuoksi, eli kostoksi, telttailijat olisi tapettu.
Jos nämä Gussen kertomat kaksi "kalastajapoikaa" olisivatkin olleet juuri ne huumeiden hakijat (A ja G) ja olisivat tiukanneet Sepiltä ja Gusselta kautta rantain huumesatsia ja pojat pikku pöhnässä taas olisivat luulleet miesten puhuvan viinasta, ja he olisivat naureskelleen vastanneet, että paskat me teille mitään anneta, niin silloin tällainen lausahdus olisi voinut johtaa tappotöihin.
Nyt siis huumetukkuri olisikin jostain syystä tehnyt oharin, ja alaporras jäänyt ilman myyntiartikkeliaan, sekä tietenkin omaa annostaan, joka olisi narkomaanilla ollut varmaan melko matala kynnys antaa opetus pettureille, joiksi hän Sepiä ja Gussea luuli.
Kenties siksi teltta on myllätty mullin mallin, kun huumeita on etsitty joka paikasta, mutta turhaan.
Tälle pääpukarille, on tullut "niin paha apina selkään", jotta apuri on katsonut parhaaksi viedä tämän hoitoon, käytyään ensin pomonsa rakastajattaren luona ja ottanut tämän mukaan.
Seuraava lasti olisi ollut sitten Juhannuksen tienoilla, eli säiden puolesta riippuvainen, mutta eikö silloin ollut kova myrsky ja tuuli, joten laivan olisi ollut melko paha pudottaa lasti mereen, tai tuoda se satamaan.
Tiedä häntä, mutta pureksitaan tätä mahdollisuutta hetken aikaa.
Saattaahan olla, että aiheesta on joskus ennen Murhainfoa jossain keskusteltu, mutta minä en ole ollut mukana keskusteluissa.
-
Doctor Lecter
- James Bond (Daniel Graig)
- Viestit: 17110
- Liittynyt: Pe Kesä 22, 2007 9:32 am
Tuossa viiva jo aloitti oman - tavallaan hauskan, mutta hyvin asiallisen osion mm. Nissen prätkästä ja sen omistussuhteiden selvityksestä. Onko kukaan Bodom-porukasta koskaan selvittänyt tuon pyörän historiaa jo ennen Nisseä ja hänen jälkeensä?
Samoin on asianlaita Assman & Co:n käytössä olleen Opelin ZD-jotain, (yritin etsiä tuota rekkaria, mutta en löytänyt - kyllä se mainittuna on). Millainen Opel? Kenellä ennen Bodomia, kenellä Bodomin aikoihin ja kenellä sen jälkeen. Missä auto on nyt? Otaksun, että romutettu jo aikoja sitten
atomeina maailman tähtitarhassa.
Mutta jos auto ei ollut Hansin, niin kenen nimissä? Missä silloinen omistaja asui, onko kenelläkään muistikuvia tuosta mainitusta autosta?
Monessa Hansia käsittelevässä artikkelissa tuo auto on mainittu, joten oliko se hänellä kauan?
Auton (ja miksei prätkänkin) historiaa voisi yrittää selvitellä Ajoneuvohallintokeskuksen (AKE) kautta, P. 0100-7810 ja pyytää arkistoon, josta selviää vanhat tiedot. En tosin usko, että noinkin vanhoja on olemassa ts. ehkä vuodesta 1965 löytyy. Mutta jo ei sieltä, niin Helsingin ja/tai Uudenmaan mobilisteilla saattaisi olla tuon ajan autojen rekisteritietoja, ks. sahk.fi ja tuon Opelin kohdalla voisi selvitä yhteys johonkin tiettyyn ihmiseen.
Samoin on asianlaita Assman & Co:n käytössä olleen Opelin ZD-jotain, (yritin etsiä tuota rekkaria, mutta en löytänyt - kyllä se mainittuna on). Millainen Opel? Kenellä ennen Bodomia, kenellä Bodomin aikoihin ja kenellä sen jälkeen. Missä auto on nyt? Otaksun, että romutettu jo aikoja sitten
atomeina maailman tähtitarhassa.Mutta jos auto ei ollut Hansin, niin kenen nimissä? Missä silloinen omistaja asui, onko kenelläkään muistikuvia tuosta mainitusta autosta?
Monessa Hansia käsittelevässä artikkelissa tuo auto on mainittu, joten oliko se hänellä kauan?
Auton (ja miksei prätkänkin) historiaa voisi yrittää selvitellä Ajoneuvohallintokeskuksen (AKE) kautta, P. 0100-7810 ja pyytää arkistoon, josta selviää vanhat tiedot. En tosin usko, että noinkin vanhoja on olemassa ts. ehkä vuodesta 1965 löytyy. Mutta jo ei sieltä, niin Helsingin ja/tai Uudenmaan mobilisteilla saattaisi olla tuon ajan autojen rekisteritietoja, ks. sahk.fi ja tuon Opelin kohdalla voisi selvitä yhteys johonkin tiettyyn ihmiseen.
Aina kun kuulen sanan suvaitsevaisuus, poistan varmistimen!
Harmi, kun Urkki ei ole enää linjoilla. Hän tietäisi yhtä jos toistakin näistä autoista.
Opel Käpitan mainitaan autoksi, jolla Assmann reissaili, mutta joka ei ollut Assmannin nimissä. En muista mihin tämä tieto perustui. Ainakaan minä en ole nähnyt kenenkään tietävän auton omistajan nimeä.
Muistaakseni Urkki oli myös selvitellyt autoja ARK:sta, mutta tietoja ei enää ollut saatavilla.
Tuo kirurgilla parkissa ollut auto ja sen omistaja on kyllä selvitetty. Urkki oli muistaakseni haastatellut omistajan veljeäkin. Siitä taitaa löytyä tietoa tältäkin palstalta.
Opel Käpitan mainitaan autoksi, jolla Assmann reissaili, mutta joka ei ollut Assmannin nimissä. En muista mihin tämä tieto perustui. Ainakaan minä en ole nähnyt kenenkään tietävän auton omistajan nimeä.
Muistaakseni Urkki oli myös selvitellyt autoja ARK:sta, mutta tietoja ei enää ollut saatavilla.
Tuo kirurgilla parkissa ollut auto ja sen omistaja on kyllä selvitetty. Urkki oli muistaakseni haastatellut omistajan veljeäkin. Siitä taitaa löytyä tietoa tältäkin palstalta.
Älä sinä Urkkia kaipaa, sillä jos tietoa haluaa, niin mene AKE:n Fabianinkadulle ja kysy sieltä lähemmin asiaa, sekä heitä noin 40€ jokaisesta haluamastasi vanhasta rekisteröinnistä ja ja ajoneuvon uusista tiedoista rahhaa tiskiin, niin kuukauden päästä saat tioetoja.
AKE on nykyjään ihan bisnes, eikä sieltä saa tietoja edes tutkimuksiinsa, ellei maksa "kynnysrahaa", joten ihan halvalla tietoja ei saa, joten voi varautua jopa satojen € jen maksuun, jos rekisteröintejä on paljon.
Olen käynyt henkilökohtaisesti AKE:ssa, siis huom AKE, eikä ARK, kuten konsta tuossa virhellisesti mainitsee, niin sieltä niitä tietoja saa ja aika mielenkiintoisia.
Sen verran paloi rahaa, etten halua muille tietojani uhrata, siispä hakekoon jokainen itse ne tiedot.
Tämä ei ole mitään veetuilua, mutta kuluista olen joutunut tekemään tilinselvityksen "rahakirstun vartijallemme", eli vaimolleni ja melkoiset jupinat tuli, joten se on syy, etten voi muille tietoja antaa, vaikka haluaisnkin.
AKE on nykyjään ihan bisnes, eikä sieltä saa tietoja edes tutkimuksiinsa, ellei maksa "kynnysrahaa", joten ihan halvalla tietoja ei saa, joten voi varautua jopa satojen € jen maksuun, jos rekisteröintejä on paljon.
Olen käynyt henkilökohtaisesti AKE:ssa, siis huom AKE, eikä ARK, kuten konsta tuossa virhellisesti mainitsee, niin sieltä niitä tietoja saa ja aika mielenkiintoisia.
Sen verran paloi rahaa, etten halua muille tietojani uhrata, siispä hakekoon jokainen itse ne tiedot.
Tämä ei ole mitään veetuilua, mutta kuluista olen joutunut tekemään tilinselvityksen "rahakirstun vartijallemme", eli vaimolleni ja melkoiset jupinat tuli, joten se on syy, etten voi muille tietoja antaa, vaikka haluaisnkin.
-
murhavaari
- Harjunpää
- Viestit: 305
- Liittynyt: Ti Huhti 24, 2007 8:54 pm
- Paikkakunta: Kajaani
Opel Kapitän ZD-779. Vuosimallia ei muistaakseni mainita, sen takia en laita kuvaa. Auto oli siis rekisteröity uudenmaan lääniin.Doctor Lecter kirjoitti:Samoin on asianlaita Assman & Co:n käytössä olleen Opelin ZD-jotain, (yritin etsiä tuota rekkaria, mutta en löytänyt - kyllä se mainittuna on). Millainen Opel?
Veikkaisin mallin olevan 51-58. Ehkä Hessu voi tämän faktan paljastaa?
Lähteenä Luottamus tai kuolema! -kirja.
vanha ja väsynyt
-
murhavaari
- Harjunpää
- Viestit: 305
- Liittynyt: Ti Huhti 24, 2007 8:54 pm
- Paikkakunta: Kajaani
Paljastatko tiedot jos keräämme kolehdin vaimollesi?Hessu52 kirjoitti:Sen verran paloi rahaa, etten halua muille tietojani uhrata, siispä hakekoon jokainen itse ne tiedot.
Tämä ei ole mitään veetuilua, mutta kuluista olen joutunut tekemään tilinselvityksen "rahakirstun vartijallemme", eli vaimolleni ja melkoiset jupinat tuli, joten se on syy, etten voi muille tietoja antaa, vaikka haluaisnkin.
vanha ja väsynyt