Onko kivi todennäköinen murha-ase?
Miten kuvataan Esitutkintapöytäkirjassa yhtä lyöntivälinettä
ESITUTKINTAPÖYTÄKIRJASTA
..... Oikeushammaslääkärin lausunnossa vuodelta 2004 todetaan, että Björklundin alaleuassa oikeanpuoleisen leukanivelen kohdalla on hiusmurtuma. Hampaiden kruunujen lohkeamisen ja irtoamisen ja alveoliluun murtumisen syyksi voidaan olettaa yhtä iskua, joka on kohdistunut alueelle voimakkaasti. Iskun on aiheuttanut raskas iskuosaltaan 20-30 mm:n levyinen jyrkkäreunainen esine. .....
Kirveen hamarapuoli? Nelikulmainen metalliputki? Metalliesine, jossa on yksi taho tuollainen? Olisiko sellaista vasaraa tai moukaria, tai muuta työkalua?
ESITUTKINTAPÖYTÄKIRJASTA
..... Oikeushammaslääkärin lausunnossa vuodelta 2004 todetaan, että Björklundin alaleuassa oikeanpuoleisen leukanivelen kohdalla on hiusmurtuma. Hampaiden kruunujen lohkeamisen ja irtoamisen ja alveoliluun murtumisen syyksi voidaan olettaa yhtä iskua, joka on kohdistunut alueelle voimakkaasti. Iskun on aiheuttanut raskas iskuosaltaan 20-30 mm:n levyinen jyrkkäreunainen esine. .....
Kirveen hamarapuoli? Nelikulmainen metalliputki? Metalliesine, jossa on yksi taho tuollainen? Olisiko sellaista vasaraa tai moukaria, tai muuta työkalua?
No olihan noita työkaluja ennenaikaakin jos jonkinlaisia, mutta en usko, että kukaan kirveen kanssa, on varsin niemelle mennyt surmantyöt mielessään.
Tai sitten olisi pitänyt löytyä muita vastaavia jälkiä uhreista, vaan kun ei taida olla kuin tämä yksi, mutta kenestä se on löytynyt?
Lapiohommissa olleena heh, niin eipä siinäkään sellaista kohtaa ole, ellet Loka tarkoita sitä, josta jalalla painetaan, kun lapion työntää maahan.
Siinä oli ja taitaa olla vieläkin sellainen parin sentin pokkaus, mutta sitä ei oikein voisi sovittaa lyöntijälkeen, ennemminkin olisi lapiolla saattanut halkaista koko kallon, jos "särmällä" olisi sivaltanut.
En usko myöskään talikolla ketään tulleen lyödyksi, joten täytynee keksiä uusia aseita.
Nythän täytynee ottaa huomioon se madollisuus, ettei surmaaja ole varmaankaan suunnitellut murhia etukäteen, sillä mikä olisi ollut motiivi?
Joku tietenkin sanoo, että P.P:llä olisi ollut motiivi, mutta nuorten löytäminen Bodomin rannoilta, olisi ollut edelleenkin melkoista hakuuammuntaa, kuten olen aiemminkin todennut.
Eräs olisi voinut olla Irmelin isäpuoli, mutta siinä on sama ongelma, ettei myöskään hän voinut tietää tarkkaa paikkaa.
Kioskimies olisi myös saattanut olla nuorille vihainen, mutta tuskin hän kuitenkaan niin juoppohullu olisi ollu, että neljä nuorta olisi mennyt telomaan hengiltä, nyt sanoin tuon neljännen, koska murhaaja on sitten kait luullut Gussea kuolleeksi, kun on jättänyt henkiin.
Kioskimieheltä ei lötynyt mitään asetta tai nuorten kadonneita tavaroita, enkä usko hänen niin tyhmän olleen, että olisi vienyt poikien kengänlonttoset melkein kotinsa eteiseen jemmaan.
Näin ollen aseiksi on pikaistuksessa luultavimmin valittu ne, jotka ovat parhaiten olleet saatavilla, eli kivi, jolla on hakattu telttakepit maahan ja Sepin puukko, näin minä asian näkisin.
Tai sitten olisi pitänyt löytyä muita vastaavia jälkiä uhreista, vaan kun ei taida olla kuin tämä yksi, mutta kenestä se on löytynyt?
Lapiohommissa olleena heh, niin eipä siinäkään sellaista kohtaa ole, ellet Loka tarkoita sitä, josta jalalla painetaan, kun lapion työntää maahan.
Siinä oli ja taitaa olla vieläkin sellainen parin sentin pokkaus, mutta sitä ei oikein voisi sovittaa lyöntijälkeen, ennemminkin olisi lapiolla saattanut halkaista koko kallon, jos "särmällä" olisi sivaltanut.
En usko myöskään talikolla ketään tulleen lyödyksi, joten täytynee keksiä uusia aseita.
Nythän täytynee ottaa huomioon se madollisuus, ettei surmaaja ole varmaankaan suunnitellut murhia etukäteen, sillä mikä olisi ollut motiivi?
Joku tietenkin sanoo, että P.P:llä olisi ollut motiivi, mutta nuorten löytäminen Bodomin rannoilta, olisi ollut edelleenkin melkoista hakuuammuntaa, kuten olen aiemminkin todennut.
Eräs olisi voinut olla Irmelin isäpuoli, mutta siinä on sama ongelma, ettei myöskään hän voinut tietää tarkkaa paikkaa.
Kioskimies olisi myös saattanut olla nuorille vihainen, mutta tuskin hän kuitenkaan niin juoppohullu olisi ollu, että neljä nuorta olisi mennyt telomaan hengiltä, nyt sanoin tuon neljännen, koska murhaaja on sitten kait luullut Gussea kuolleeksi, kun on jättänyt henkiin.
Kioskimieheltä ei lötynyt mitään asetta tai nuorten kadonneita tavaroita, enkä usko hänen niin tyhmän olleen, että olisi vienyt poikien kengänlonttoset melkein kotinsa eteiseen jemmaan.
Näin ollen aseiksi on pikaistuksessa luultavimmin valittu ne, jotka ovat parhaiten olleet saatavilla, eli kivi, jolla on hakattu telttakepit maahan ja Sepin puukko, näin minä asian näkisin.
-
- Christopher Lorenzo
- Viestit: 1515
- Liittynyt: Pe Marras 02, 2007 6:18 pm
- Paikkakunta: Helsinki
Puukko kyllä, mutta se toinen on sitten jotain ihmisen tekemää oli se sitten kikkapihdit, kirves tai mikä tahansa "astalo".Hessu52 kirjoitti: Näin ollen aseiksi on pikaistuksessa luultavimmin valittu ne, jotka ovat parhaiten olleet saatavilla, eli kivi, jolla on hakattu telttakepit maahan ja Sepin puukko, näin minä asian näkisin.
Silmittömässä raivossa oleva ihminen tuskin hamuilee kiveä kouraansa. Minusta isohko lituska kivi ei ole mitenkään näppärä lyömäase. Lisäksi sen iskuja on helpompi väistää kuin puukon tai jonkun varrellisen esineen lyöntejä.
Pasilan mies.
-
- Christopher Lorenzo
- Viestit: 1515
- Liittynyt: Pe Marras 02, 2007 6:18 pm
- Paikkakunta: Helsinki
Kioskimies on ilman muuta toinen pääepäilty Nissen ohella. Tuohon maailmanaikaan oli paljon ukkoja, jotka saivat totaalisen hepulin häiritsevästi luontoon leiriytyvistä nuorista. Mieshän oli selkeästi häiriintynyt, kulki puukon kanssa ja puukottikin lopulta jotakuta onnetonta.Hessu52 kirjoitti: Kioskimies olisi myös saattanut olla nuorille vihainen, mutta tuskin hän kuitenkaan niin juoppohullu olisi ollu, että neljä nuorta olisi mennyt telomaan hengiltä, nyt sanoin tuon neljännen, koska murhaaja on sitten kait luullut Gussea kuolleeksi, kun on jättänyt henkiin.
Kioskimieheltä ei lötynyt mitään asetta tai nuorten kadonneita tavaroita, enkä usko hänen niin tyhmän olleen, että olisi vienyt poikien kengänlonttoset melkein kotinsa eteiseen jemmaan.
.
Nissen henkiinjättäminen ja kenkien kuljetus puhuvat hänen syyllisyyttään vastaan, muuten hänellä on ollut motiivi ja riittävän sairas mielenlaatu moiseen.
Pasilan mies.
Kivihän se on saattanut olla, josta Gusse on kaiketi päähänsä saanut, mutta miten pää ja kivi ovat kohdanneet, taitaapi olla sitten hankalampi juttu todistaa, kun toinen ei muista ja toinen on kateissa.
Gussen vammaahan verrattiin matalaenergiseen kallovammaan, jollaisia sattuu kun putoaa metrin korkeudelta maahan päälleen, tai kioskitappelussa nyrkiniskusta, potkusta tms.
Muiden uhrien vammat olivat asteeltaan aivan toisenlaiset, näin olen antanut itseni ymmärtää asiantuntijoiden todisteluista, eli paljon vahingollisempia, toisin sanoen niiden tekijällä on ollut tappamisen meininki, eikä mitään ole jätetty puolitiehen.
Uskoisin edelleenkin, että Tuulikki on ollut surmaajan viimeinen uhri, mutta häntä surmaaja ei puukottanut jostain syystä, vaikka Tuulikki varmaan korisi henkitoreissaan tajuttomana.
Tekikö tappajasta sitten pahaa tuikata Tuulikkia puukolla, vai oliko hän saanut jo tyydytyksen tappamisvimmassaan ja alkanut miettiä, mitä onkaan tullut tehtyä?
Ainakin hän on Tuulikin pään peittänyt viltillä, josta voisi päätellä, että tappajalla on saattanut olla jonkinlaisia sieluntuskia tehdystä kamaluudesta.
Tuolla aiemin muistaakseni Jukka oikaisi allekirjoittanutta siitä, ettei murhaaja ollut runnellut Tuulikin kasvoja, jonka olin epähuomiossa kirjoittanut, ei ollutkaan ja myönnän virheeni, mutta tulos Tuulikkia kohtaan tekemälleen tihutyölle oli kuitenkin pahin mahdollinen.
Miksi sitten Gusse oli myös jätetty henkiin ja millä astalolla häntä olisi lyöty, kun vammat eivät ole linjassa muiden uhrien vammojen kanssa?
Josko villaiseen sukkaan sujautettu kivi olisi ollut aseena, kun ei henkeä Gussesta saanut, vaikka yritti jopa järveenkin viedä, muttei sitten vienytkään.
Järvi murhavälineenä onkin ollut varmaan monen murhaajan työkalu, sillä kukapa sen todistaisi, etteikö se v-mäinen kaveri olisi verkkoja veteen laskiessaan järveen pudonnut, ja päänsä veneen laitaan kolauttanut pudotessaan.
Olis yksi omakohtainen kokemuskin veneestä putoamisesta, mutta en viitsi sillä teitä vaivata.
Gussen vammaahan verrattiin matalaenergiseen kallovammaan, jollaisia sattuu kun putoaa metrin korkeudelta maahan päälleen, tai kioskitappelussa nyrkiniskusta, potkusta tms.
Muiden uhrien vammat olivat asteeltaan aivan toisenlaiset, näin olen antanut itseni ymmärtää asiantuntijoiden todisteluista, eli paljon vahingollisempia, toisin sanoen niiden tekijällä on ollut tappamisen meininki, eikä mitään ole jätetty puolitiehen.
Uskoisin edelleenkin, että Tuulikki on ollut surmaajan viimeinen uhri, mutta häntä surmaaja ei puukottanut jostain syystä, vaikka Tuulikki varmaan korisi henkitoreissaan tajuttomana.
Tekikö tappajasta sitten pahaa tuikata Tuulikkia puukolla, vai oliko hän saanut jo tyydytyksen tappamisvimmassaan ja alkanut miettiä, mitä onkaan tullut tehtyä?
Ainakin hän on Tuulikin pään peittänyt viltillä, josta voisi päätellä, että tappajalla on saattanut olla jonkinlaisia sieluntuskia tehdystä kamaluudesta.
Tuolla aiemin muistaakseni Jukka oikaisi allekirjoittanutta siitä, ettei murhaaja ollut runnellut Tuulikin kasvoja, jonka olin epähuomiossa kirjoittanut, ei ollutkaan ja myönnän virheeni, mutta tulos Tuulikkia kohtaan tekemälleen tihutyölle oli kuitenkin pahin mahdollinen.
Miksi sitten Gusse oli myös jätetty henkiin ja millä astalolla häntä olisi lyöty, kun vammat eivät ole linjassa muiden uhrien vammojen kanssa?
Josko villaiseen sukkaan sujautettu kivi olisi ollut aseena, kun ei henkeä Gussesta saanut, vaikka yritti jopa järveenkin viedä, muttei sitten vienytkään.
Järvi murhavälineenä onkin ollut varmaan monen murhaajan työkalu, sillä kukapa sen todistaisi, etteikö se v-mäinen kaveri olisi verkkoja veteen laskiessaan järveen pudonnut, ja päänsä veneen laitaan kolauttanut pudotessaan.
Olis yksi omakohtainen kokemuskin veneestä putoamisesta, mutta en viitsi sillä teitä vaivata.
Useaa asetta on käytetty, se on selvä. Spesialisti oli arvioinut, että IB:ia oli isketty kovapintaisella teräväsärmäisellä esineellä, jossa kosketuspinta oli 20-30 mm leveä. Sitten on isketty teräaseella. Vaikuttaa puukolta. Mutta teltassa sanotaan olevan reikiä, joiden leveys on vai 6-8 mm. Siihen ei puukon terä oikein sovi, ei mahdu. Olisiko ollut 2 miestä, joilla molemmilla oli sekä teräase, että kovapintainen lyömäase. Toisella puukko ja pajavasara ja toisella pistin ja nelikulmainen putkenpätkä. Nämä ovat mielikuvituksen tuotteita, mutta enemmän kuin yksi ase on ollut käytössä.Hessu52 kirjoitti: .......
Josko villaiseen sukkaan sujautettu kivi olisi ollut aseena, kun ei henkeä Gussesta saanut, vaikka yritti jopa järveenkin viedä, muttei sitten vienytkään. .......
Järveen vienti kannattaa unohtaa, ne raahausjäljet oli lehtien keksintöä tai se oli totta, mutta miten ne syntyivät, se on jo toinen juttu. NG:n puheisiin ei kannata tässä luottaa. Hänkin on vain spekuloinut samaan tapaan kuin sanomalehti. Totuutta tässä suhteessa ei tiedetä. Siis itse NG ei suinkaan sano muistavansa raahaamista, vaan hänkin on tosiaan pelkästään spekuloinut maassa havaittujen jälkien perusteella, joista oli lehdissä kirjoitettu. Päähänsä iskun saanut NG on erinomaisen epäluotettava tietolähde tuon yön tapahtumista. On väärin koettaa löytää niistä kertomuksista virheitä ja sitä kautta todistaa NG:tä vastaan. NG ei näytä muistavan niistä yksityiskohdista mitään, spekuloi niinkuin sanomalehdistökin.
-
- Perry Mason
- Viestit: 3635
- Liittynyt: Su Joulu 23, 2007 12:12 pm
- Paikkakunta: Ei kenenkään maa.
Raahausjäljistä ; tyyppiesimerkki tämän jutun " tiedoista " : Milloin mahdolliset jäljet ovat syntyneet? KU toimittelija niistä kertoi, koska hän sinne paikalle ehti?
Siihen mennessä paikalla oli varmasti kiskottu sitä sun tätä sinne sun tänne.
Mistä ne jäljet sitten edes tulivat? Mielestäni eivät ainakaan Nilsin kenkien kannoista jos häntä raahataan järveen, sillä moiset kusiluistimet, nauhattomat louskuttimet eivät pysy jalassa.
Sekin on testattu Bodomilla, varmaan muidenkin toimesta. Kaiken kaikkiaan ihmisen retuutus kainaloista esim. on rankkaa puuhaa. Puhumattakaan " heittämisestä kasan päälle" Sitä ei testattu silloin ammoin mutta kuvitella voi hyvinkin että yhdeltä ihmiseltä tajuttoman heitto kasan päälle on lähes mahdotonta
Yhtenä vaihtoehtona on tarjottu motskarin seisontatukien jättämiä raahausjälkiä, onko tämä mahdollista siihen toivoisin prätkäasiantuntija Hessun lausuntoa.
Siihen mennessä paikalla oli varmasti kiskottu sitä sun tätä sinne sun tänne.
Mistä ne jäljet sitten edes tulivat? Mielestäni eivät ainakaan Nilsin kenkien kannoista jos häntä raahataan järveen, sillä moiset kusiluistimet, nauhattomat louskuttimet eivät pysy jalassa.
Sekin on testattu Bodomilla, varmaan muidenkin toimesta. Kaiken kaikkiaan ihmisen retuutus kainaloista esim. on rankkaa puuhaa. Puhumattakaan " heittämisestä kasan päälle" Sitä ei testattu silloin ammoin mutta kuvitella voi hyvinkin että yhdeltä ihmiseltä tajuttoman heitto kasan päälle on lähes mahdotonta
Yhtenä vaihtoehtona on tarjottu motskarin seisontatukien jättämiä raahausjälkiä, onko tämä mahdollista siihen toivoisin prätkäasiantuntija Hessun lausuntoa.
Siis raahantatukien jälkiä?
Mistä penteleeestä se prätkä siihen olisi tullut?
Muutamathan kävivät keskustelua aikanaan siitä, että oliko "uhrikuvassa" näkyvä ura motukan tekemästä U-jarrutuksesta?
No ei se nyt oikein voi olla, sillä silloin mentäisiin fysiikanlakien vastaiseti jos varrutettaisiin ja pyörä jatkaisi jarru päällä, vielä metrikaupalla tulosuuntaansa.
Jos taas olisi ollut niin taitava kuski, että olisi saanut präkän jarrulla pysähtymään ja kääntymään, niin silloin olisi siitä jäänyt selvä merkki, että nyt on pantu pykälää sisään ja lähdetty takaisin tulosuuntaan.
Ei siis prätkän jalkatukien jälkiä, silloin olisi ollut myös renkaan jälkiä.
Kun sen ajan prätkistä jotain hiukan tiedän, niin yleisimmät renkaan kuviot, olivat sellaiset "useampinappulaiset", kuten Crossipyörissä nykyään, sillä tarkoitus oli ajella niin syysliukkaat, kuin talven pakkasetkin.
Gussen prätkäkuvasta huomaa hyvin, millaiset renkaat siinä on, vaikka kuva onkin himmeän sorttinen.
Jälkien luulen tulleen siitä, kun murhaaja on raivoissaan yrittänyt vetää telttaa järveen, mutta ei ole heti huomannut jalusnaruja ja on ollut juuri katkomassa niitä, kun lintupojat ovat tulleet.
Mistä penteleeestä se prätkä siihen olisi tullut?
Muutamathan kävivät keskustelua aikanaan siitä, että oliko "uhrikuvassa" näkyvä ura motukan tekemästä U-jarrutuksesta?
No ei se nyt oikein voi olla, sillä silloin mentäisiin fysiikanlakien vastaiseti jos varrutettaisiin ja pyörä jatkaisi jarru päällä, vielä metrikaupalla tulosuuntaansa.
Jos taas olisi ollut niin taitava kuski, että olisi saanut präkän jarrulla pysähtymään ja kääntymään, niin silloin olisi siitä jäänyt selvä merkki, että nyt on pantu pykälää sisään ja lähdetty takaisin tulosuuntaan.
Ei siis prätkän jalkatukien jälkiä, silloin olisi ollut myös renkaan jälkiä.
Kun sen ajan prätkistä jotain hiukan tiedän, niin yleisimmät renkaan kuviot, olivat sellaiset "useampinappulaiset", kuten Crossipyörissä nykyään, sillä tarkoitus oli ajella niin syysliukkaat, kuin talven pakkasetkin.
Gussen prätkäkuvasta huomaa hyvin, millaiset renkaat siinä on, vaikka kuva onkin himmeän sorttinen.
Jälkien luulen tulleen siitä, kun murhaaja on raivoissaan yrittänyt vetää telttaa järveen, mutta ei ole heti huomannut jalusnaruja ja on ollut juuri katkomassa niitä, kun lintupojat ovat tulleet.
-
- Perry Mason
- Viestit: 3635
- Liittynyt: Su Joulu 23, 2007 12:12 pm
- Paikkakunta: Ei kenenkään maa.
[quote="Hessu52"]Siis raahantatukien jälkiä?
Mistä penteleeestä se prätkä siihen olisi tullut?
Muutamathan kävivät keskustelua aikanaan siitä, että oliko "uhrikuvassa" näkyvä ura motukan tekemästä U-jarrutuksesta?
quote]
Niin Hessu, otitko huomioon sen että ne jäljet saattoivat olla siellä jo ennen retkeläisiä, ei se mikään niemen kastamisretki ollut...kyllä siellä porukkaa ramppasi illoittain, prätkillä ja ilman. Miksei olisi käyneet?
Mistä penteleeestä se prätkä siihen olisi tullut?
Muutamathan kävivät keskustelua aikanaan siitä, että oliko "uhrikuvassa" näkyvä ura motukan tekemästä U-jarrutuksesta?
quote]
Niin Hessu, otitko huomioon sen että ne jäljet saattoivat olla siellä jo ennen retkeläisiä, ei se mikään niemen kastamisretki ollut...kyllä siellä porukkaa ramppasi illoittain, prätkillä ja ilman. Miksei olisi käyneet?
Oletko todellinen tietäjä tai näkijä, joka tietää tekijän mutta ei kerro sitä.papillon kirjoitti:Niin Hessu, otitko huomioon sen että ne jäljet saattoivat olla siellä jo ennen retkeläisiä, ei se mikään niemen kastamisretki ollut...kyllä siellä porukkaa ramppasi illoittain, prätkillä ja ilman. Miksei olisi käyneet?
??? .....tti
Totuus on faktojen tunnustamista.
http://www.youtube.com/watch?v=v4YNI-1bw6I
http://www.youtube.com/watch?v=5mFSOqKMaJA
http://www.youtube.com/watch?v=aXMM9CHrxlw
"kalanpää minun, minun pää pirun, minä pirun, kala minun"
http://www.youtube.com/watch?v=v4YNI-1bw6I
http://www.youtube.com/watch?v=5mFSOqKMaJA
http://www.youtube.com/watch?v=aXMM9CHrxlw
"kalanpää minun, minun pää pirun, minä pirun, kala minun"
Tietysti siinä piti lukea seisontatuki, eikä raahantatuki, mikä pentele sellainen olisi.
Niin, olisihan siellä niemellä voinut rampata porukkaa, jotka ovat myös sen kuuluisan rätin kenties jättäneet niemeen, mutta nyt siitä tuli hauskasti tärkeä puolustuksen todiste, että niemellä on ollut ulkopuolinen.
Ja miten se sen niin muka todistaa, että se on ilmestynyt sinne juuri murhayönä?
Kyllä oikeudenkäynnissä oltiin puolustuksen kanssa melko heikoilla todisteilla, mutta sehän ei ollut puolustuksen vika, kun syyttäjä ei osannut hommaansa ja pystynyt kumoamaan tuollaisen rätin todistusvoimaa.
Hieman kun siinä laamanni, no olkoon.
Siis ennen retkeläisiä niemellä ei ole ollut ketään, vaan he ovat ensimmäiset, jotka ovat sinne jalallaan astuneet, joten motukan seisontatuen jälkiä ne eivät ole olleet.
Tuskin poikien prätkissä sellaisia olikaan, sillä olen antanut itseni kuulla ja ymmärtää, että he "harrastivat"crossia, jolloin seisontatuki olisi ollut vain kiinni joka kantturassa.
Siihen aikaan oli Helsingin ympäristössä paljon hiekkakuoppia, joissa saattoi ajella crossia, kenenkään tulematta kieltämään.
Silloin rakennettiin mm. Tapiolaa ja Tarvon moottoritietä ja hiekkaa tarvittiin.
Yleensä tuolloin oli muotia laittaa prätkään sellainen yhden jalan varassa nojaava tuki, joka ei ollut niin herkkä tarttumaan kantoihin eikä juurakoihin kiinni.
Uhrikuvassahan Gussen prätkä ja siinä kyseenalaisessa kuvassa, jossa Sepin prätkä nojaa koivuun, prätkät todella nojaavat "stongiensa" varassa puihin, eivätkä ole minkään seisontatuen varassa.
Niin, olisihan siellä niemellä voinut rampata porukkaa, jotka ovat myös sen kuuluisan rätin kenties jättäneet niemeen, mutta nyt siitä tuli hauskasti tärkeä puolustuksen todiste, että niemellä on ollut ulkopuolinen.
Ja miten se sen niin muka todistaa, että se on ilmestynyt sinne juuri murhayönä?
Kyllä oikeudenkäynnissä oltiin puolustuksen kanssa melko heikoilla todisteilla, mutta sehän ei ollut puolustuksen vika, kun syyttäjä ei osannut hommaansa ja pystynyt kumoamaan tuollaisen rätin todistusvoimaa.
Hieman kun siinä laamanni, no olkoon.
Siis ennen retkeläisiä niemellä ei ole ollut ketään, vaan he ovat ensimmäiset, jotka ovat sinne jalallaan astuneet, joten motukan seisontatuen jälkiä ne eivät ole olleet.
Tuskin poikien prätkissä sellaisia olikaan, sillä olen antanut itseni kuulla ja ymmärtää, että he "harrastivat"crossia, jolloin seisontatuki olisi ollut vain kiinni joka kantturassa.
Siihen aikaan oli Helsingin ympäristössä paljon hiekkakuoppia, joissa saattoi ajella crossia, kenenkään tulematta kieltämään.
Silloin rakennettiin mm. Tapiolaa ja Tarvon moottoritietä ja hiekkaa tarvittiin.
Yleensä tuolloin oli muotia laittaa prätkään sellainen yhden jalan varassa nojaava tuki, joka ei ollut niin herkkä tarttumaan kantoihin eikä juurakoihin kiinni.
Uhrikuvassahan Gussen prätkä ja siinä kyseenalaisessa kuvassa, jossa Sepin prätkä nojaa koivuun, prätkät todella nojaavat "stongiensa" varassa puihin, eivätkä ole minkään seisontatuen varassa.
-
- Perry Mason
- Viestit: 3635
- Liittynyt: Su Joulu 23, 2007 12:12 pm
- Paikkakunta: Ei kenenkään maa.
Hessu52 kirjoitti:Tietysti siinä piti lukea seisontatuki, eikä raahantatuki, mikä pentele sellainen olisi.
Niin, olisihan siellä niemellä voinut rampata porukkaa, jotka ovat myös sen kuuluisan rätin kenties jättäneet niemeen, mutta nyt siitä tuli hauskasti tärkeä puolustuksen todiste, että niemellä on ollut ulkopuolinen.
Ja miten se sen niin muka todistaa, että se on ilmestynyt sinne juuri murhayönä?
Kyllä oikeudenkäynnissä oltiin puolustuksen kanssa melko heikoilla todisteilla, mutta sehän ei ollut puolustuksen vika, kun syyttäjä ei osannut hommaansa ja pystynyt kumoamaan tuollaisen rätin todistusvoimaa.
Hieman kun siinä laamanni, no olkoon.
Siis ennen retkeläisiä niemellä ei ole ollut ketään, vaan he ovat ensimmäiset, jotka ovat sinne jalallaan astuneet, joten motukan seisontatuen jälkiä ne eivät ole olleet.
Tuskin poikien prätkissä sellaisia olikaan, sillä olen antanut itseni kuulla ja ymmärtää, että he "harrastivat"crossia, jolloin seisontatuki olisi ollut vain kiinni joka kantturassa.
Siihen aikaan oli Helsingin ympäristössä paljon hiekkakuoppia, joissa saattoi ajella crossia, kenenkään tulematta kieltämään.
Silloin rakennettiin mm. Tapiolaa ja Tarvon moottoritietä ja hiekkaa tarvittiin.
Yleensä tuolloin oli muotia laittaa prätkään sellainen yhden jalan varassa nojaava tuki, joka ei ollut niin herkkä tarttumaan kantoihin eikä juurakoihin kiinni.
Uhrikuvassahan Gussen prätkä ja siinä kyseenalaisessa kuvassa, jossa Sepin prätkä nojaa koivuun, prätkät todella nojaavat "stongiensa" varassa puihin, eivätkä ole minkään seisontatuen varassa.
Hessu, tuosta ei nyt oikein selviä - taaskaan - että oletko nyt sitä mieltä että jäljet saattoivat olla jo paikalla nuorten tullessa, toisekseen ei oikein sekään olivatko ne mahdolliset jäljet, seisontatukien, tai " raahantatukien " kuten leikittelit taitavasti sanoilla.
Tuossa lopussa kerrot havaintosi siitä että mm. Nilsin prätkä nojaa puuhun stongansa varassa...ok, onko se varma merkki siitä että pyörassä ei ole raahaus- eikun seisontatukea?
Olisko mahdollista että puun sattuessa kohdalle ei sitä tarvittu.
Toki havaitsin että perustelit niiden puuttumisen krossailun helpottumisella, voit hyvinkin olla oikeassa, mutta olisi mukava tietää varmasti.
Kukaties jos se se haamukuvasi Sepin pyörästä löytyy, näemme tilanteen niemellä.
Siihen saakka tyydyn Sepin pyörästä kuvaan joka on otettu kotipihalla, jonka olet myös nähnyt, eikö niin? Jos et, se taitaa olla täälläkin jossain linkitettynä.
Nimittäin siinä kuvassa Sepin pyörässä on seisontatatuki.
Eräs asia joka noissa seisontatuissa oli vikana, ne olivat jousikuormitettuja, jolloin jousen katketessa, ne roikkuivat aina maassa ja kuka sitä varajousta nyt mukanaan kantaisi.
Olet oikeassa, Sepin pyörässä olis sellainen, mutta ihmettelen lokasuojan puuttumista.
Siitä olisi sakotettu, sillä kilven piti näkyä myös edessä, jollei se sittenollut muuten kiinni.
Olet oikeassa, Sepin pyörässä olis sellainen, mutta ihmettelen lokasuojan puuttumista.
Siitä olisi sakotettu, sillä kilven piti näkyä myös edessä, jollei se sittenollut muuten kiinni.