Pirjo Pentti Timperi & Co.

[papillon]

Aikanaan kirjoitin NG n pidätyksen jälkeen niillä sen hetken tiedoilla, kafepaussilla, tarinan Hra Huberista.
Aikanaan vettä sanottiin stadissa huberiksi, putkiliikkeen mukaan.

Siis tarkoitin vesilaitoksen heppua Hra Huberilla.

No, silloisella waltsun palstalla jo sekin että vesilaitoksella olisi ollut yötä joku, sai tietyt nikit halkeamispisteeseen.

Heidän mukaansa laitoksella ei ollut ketään.
Nyttemmin on sitten hippusen tullut lisääkin tietoa, josta on selvinnyt mm. se että olihan siellä kämppä, jopa kahden miehen asuttava, jossa asui ainakin Pirjo Pentti Timperi.

Etp: tä selaillessani jäin funtsimaan tätä Pirjo Penttiä, Timperiä ( niin nimi on mysteriossa ) .

Hänen kuulusteluaan ei ole käsillä, voidaan tietenkin poistaa heppu listalta vain sillä että ” onhan ne pollarit asian tutkineet ”.

Voi olla, tai sitten ei, mitään dokumenttia tästä en ole nähnyt.

No kumminkin:

Pirjo Pentin majapaikka oli murhapaikalta vain reilun 200 m päässä.

Mysterion mukaan hän oli ollut illalla 4.6 Helsingissä, ja palannut sieltä klo 24.00 Vestolle, kiertänyt vesilaitoksen, tarkka kaveri.

Yöllä kolmen maissa hän oli tähystellyt ulkona muttei kuullut sen kummempaa.

Aamulla 8 jälkeen hän sitten lähtikin Bempöleen syömään, palaten takaisin klo 9:30.

Kertoo Vuolasmaan poikenneen vartin päässä tästä.

10 maissa Timperin mukaan sitten olikin jo tullut Johansson ja Vuolasmaa hälyttämään apua puhelimella.

Timperi oli tehnyt inventaarion vakuuttaen että mitään ei puutu.

Näin siis kertoilee Mysterion välityksellä Timperi.

Vuolasmaa kertoo käyneeensä kuitenkin jo 8:30-9:00 ja jo sitä ennen on ollut Fäldtin ja Ruohosen poikkeaminen, sillä Timperi kertoi Vuolasmaalle näiden menneen järvelle.


Miten Timperi meni illalla Helsinkiin?
Ehkä bussilla, tosin klo 21:00 kävi Seppä tuomassa putken osia, laittoi ne Timperin koppiin, tästä kertoo Aarne Kesseli ( Veston duunari ), joka saapui 20:00 dösällä Helsingistä Ritva Happosen kanssa.

Kesseli ei kerro mitään Timperistä kopillaan, saattoi tämä silti olla siellä ja lähteä Sepän matkaan, ainakin alku semmoiseen.

Tuskin Timperi kuivin suin juhlisti Marskin patsaan paljastusta, vaikka mistäpä sitäkään tietää, toki oli hänellä kopillaan kaljaa, sillä tarjosi sitä aamulla Vuolasmaalle.

Pikkuisen ontuvalta tuntuu Timperin väite siitä että olisi kiertänyt alueensa, mutta jos kiersikin teltalle saakka, viina laulu ja naiset mielessä?

Ehkä sitten kävi kuten Hra Huberille, ehkä ei.

Ilmeisesti ( oma oletukseni, voin näinkin olettaa kun siltä tuntuu ) on että Janne Kinnunenkin oli Veston duunareita, saapui mimminsä Raili Rautiaisen kanssa Veston työmaalle klo 22.30, istuskelivat siinä sivustalla.

Suosittu paikka, tuo laitos ja niemi sinä yönä vai mitä?

No entäpä sitten aamulla?

Kahdeksalta syömään, mutta minne? Ilmeisesti kuitenkin kenkäpiilon ohi, joten olisiko siinä mennyt sitten kaksi asiaa samalla, aamupala ja kenkien viitoittama vihje kioskiukon suuntaan?

Entäpä astalokysymys?

No niitä oli työkaluvarasto väärällään, niitä siellä olleita sai rauhassa vaikka pollarit tutkia, Timperihän sanoi että mitään ei puutu, kas teki itse inventaarin.

Saattoi se käytetty olla muiden kamojen kanssa jossain perustusten juuressa, ei sitä kukaan kaivannut.

Ainoa mikä ontuu hieman on motiivi. Mutta Huber puutteineenkin käy siihen mielestäni.

Mutta kuten sanottu, kyllä pollarit on poissulkeneet Timperin….. vai onko?

Voi sitä näinkin ajatella, ei se ole kiellettyä.

[strangelove]

Pirjo Pentti? Eihän tuollaista nimeä voi olla!

Jos tosiaan tällainen heebo on majaillut vesilaitoksella murhayönä, on se tietenkin mielenkiintoa herättävä seikka. Veston työmaalla on kertoman mukaan ollut yllin kyllin murha-aseeksi sopivia putkenpätkiä. Olisiko äijä ollut luontoihminen tyyliin Kai Kustaa Vähäkallio, ja ottanut pultit nuorten "luonnonraiskaamisesta"? Vai kokiko tulevansa häirityksi. Muuta motiivia on kyllä vaikea keksiä. Oliko tämä Pirjo Pentti väkivaltainen tai rikostaustan omaava?

[Oulunmies]

Onko tämän poika nimeltä Päivin myöhemmistä vaiheista tietoa?

[papillon]

Onko tämän poika nimeltä Päivin myöhemmistä vaiheista tietoa?

Ei ainakaan minulla.
Sehän tässä onkin, että lähimpänä niemeä asustellut heppu on ikäänkuin unohtunut, ainakin palstalaisilta.

Jos pollarit ovat poissulkeneet tyypin - niinkuin mielestään ovat varmaan tehneetkin - olisi kiva tietää että miten?

Alibi? Keneltä? Kaikki skulaa, niin astalot kuin kätköpaikat, ja mitä pesumahdollisuuteen tulee, niin missäs jollei vesilaitoksella, hehehee.

Oikeesti, kiva olis tietää epäiltiinkö ja millä poissuljettiin.
Pätikö tässäkin Tuomisen lause: " Pakkohan se on ihmistä uskoa" tms.
Sillähän se kuittaantui kioskimiehen alibikin.

[VeriGood]

Hyvä papillon. Tuota vesilaitosjuttua ylipäätänsä olen itsekin mietiskellyt. Oliko Pirjo tosiaan ainut, joka vesilaitokselle bussilla tuli ja siellä yöpyi? (Illan aikana taisi tulla ainakin Kinnusen "pariskunta" bussilla, oli aikansa vesilaitoksella istuskelemassa, kunnes menivät (klo 24) kartanoon "jatkoille")

Tuo Pirjon sunnuntai aamuruokailu klo 8 kuulostaa vaan niin sopivalta tavaroiden kätkemisreissulta jonnekin. Missäköhän oli tuohon aikaan sunnuntaina aamupalalla pyörähtänyt ja millä kulkuneuvolla?

Toisena rassaa tuo aikajanan outous, onko virhe Bodomin mysteeriossa vai missä:

09:45 Vestolla töissä aikaisemmin ollut Vuolasmaa kyselee Timperiltä Fäldt nimistä miestä. Vuolasmaa poistuu.
10:00 Blomqvist aikoo ilmoittaa poliisille teltan päällä makaavasta miehestä (kasvot veressä), mutta paikalle tullut Johansson oli luvannut suorittaa hälytyksen toisen miehen (Vuolasmaa) kanssa. Timperin mukaan Vuolasmaa Johansson saapuvat herättämään Timperiä ja soittavat poliisin.

kuitenkin toinen tieto kertoo...

11:15 Johansson havaitsee teltan
11:30 Johansson soittaa Vuolasmaan kanssa Leppävaaran poliisille

Saattaapi olla myös aihe jota on jo käsitelty, mutta en nyt ainakaan ole löytänyt.

[Navetanhajuinen]

Spekuloidaan tätäkin lähinnä murhapaikkaa asustanutta henkilöä, kyseisenä ajankohtana.

Kaukiainen kohtasi tumman miehen n. klo 23.00 pyöräillessään rantapolkuja, tämä mies huuteli hänen peräänsä.

Oliko NG lähtenyt etsimään juopottelu kaverita toisaalta. Irmeli oli ehkä antanut känniselle ihastukselleen pakit ja Seppo oli lopettanut tyttöjen toiveesta juopottelun.

Tapasiko NG puolen yön aikoihin Timperin, viinamäenmiehiä kyllä vetää yhteen öinen vuorokauden aika. Yhteistuumin tehtävä pilluttelu reissukin saattaa jopa virilissäiässä, viina höyryssä juolahtaa mieleen.

Taas ollaan henkilössä jonka jutut eivät näytä olevan täysin paikkansa pitäviä.

[EkstroverttiEevertti]

Yllättävän vähälle huomiolle ovat jääneet nämä ihmiset , jotka viettivät aikaansa murhapaikan välittömässä läheisyydessä yöllä ja aamulla.Etenkin Fäldtin ( väittämänsä mukaan Gyllströmin tunnustuksen kuulija) ja Timperin liikkeet, oliko niille muuta vahvistusta kuin oma kertoma.Mysteeriossa jotain, mutta niukasti. Ketkä loppujen lopuksi viettivät yönsä vesilaitoksella?

[EkstroverttiEevertti]

KUULUSTELUPÖYTÄKIRJA
Todistaja
Espoon kihlakunnan poliisilaitos
21.5.2004
13.00

…

KUULUSTELUKERTOMUS

Merkitään: Ennen kuulustelun aloittamista on kuultavalle ilmoitettu hänen oikeutensa sekä velvollisuutensa. Kuultavan ilmoituksen mukaan hänen äidinkielensä on Ruotsi mutta kuulustelu voidaan suorittaa suomenkielellä ilman todistajan läsnäoloa.

Olen tuntenut Nils Gustafssonin noin 12 vuoden ajan. Hänen vaimonsa Birgitin olen tuntenut alakouluajoilta saakka. Olin käymässä kylässä Birgitin isän luona noin puolitoista viikkoa sitten jolloin juttelin tästä asiasta Birgitin kanssa. Tässä yhteydessä kerroin hänelle, mitä minä olin kuullut Bodom järven asiasta. Seuraavana päivänä minulle soitti asianajaja, joka antoi minulle poliisin puhelinnumeron minne voin soittaa.

Minulle tästä asiasta on kertonut Fäldt-niminen mieshenkilö, joka asui kioskinpitäjä Gyllströmin naapurissa ja eräs toinen vanhempi mies, jonka nimeä en enää muista. En tiedä Fäldtin etunimeä tai sitä, onko hän enää elossa.

Paljon Bodomin surmien jälkeen oli Fäldt ja Gyllström ottaneet yhdessä runsaasti alkoholia jolloin he olivat Gyllströmin pyynnöstä menneet Bodom-järven rantaan surmapaikan vieressä olevalle niemelle.

Gyllström oli kertonut Fäldtille, että kesällä –60 retkeilijät olivat saapuneet moottoripyörillä Gyllströmin kioskille jolloin siinä olisi tullut kinaa retkeilijöiden ja Gyllströmin välillä. Mitä tämä kina koski, minulla ei ole siitä tietoa.

Gyllström oli kertonut Fäldtille, että oli sulkenut kioskin 1-2 tuntia aiemmin mennäkseen katsomaan, minne moottoripyöräilijät olivat leiriytyneet. Tämän jälkeen Gyllström oli mennyt kotiinsa.

Yöllä Gyllström oli kertonut ottaneensa mukaan veitsen, mennyt takaisin rantaan ja leikanneensa teltan kulmanarut poikki, ettei kukaan pääse teltasta ulos. Gyllström oli myöntänyt Fäldtille tehneensä murhat. Hän oli kertonut Fäldtille, että ei kestä enää elämää ja aikovansa tehdä sen mitä on miettinyt tarkoittaen itsemurhaa.

Merkitään: Kuulustelu keskeytettiin kuultavan wc käynnin ajaksi klo 14.03. Kuulustelua jatkettiin klo 14.06.

Gyllström ja Fäldt olivat istuneet vierekkäin samalla kalliolla ja Gyllströmillä oli ollut mukanaan purkki unilääkettä. Hän oli ottanut purkista lääkkeitä ja huuhtonut ne alas viinalla. Tämän jälkeen hän hyppäsi järveen ja hukuttautui.

Gyllströmin itsemurhan jälkeen Fäldt kertoi näistä asioista kaikille kyläläisille.

Näin Fäldt on minulle kertonut. Hänen puheidensa todenperäisyydestä en tiedä. Kuulustelun alussa mainitsin kuulleeni tästä Gyllströmistä myös toiselta mieheltä mutta ne ovat samoja asioita, kuin mistä olen kertonut.

Tiedän Gyllströmin vihanneen moottoripyöräilijöitä ja minulla on tästä myös omia havaintoja. Murhien jälkeen saman kylän poika Henrik Lindelöf. ajoi moottoripyörällään Gyllströmin talon ohi. Ohitettuaan Gyllströmin talon ja ajettuaan muutaman 100 metriä, ampui Gyllström häntä kohti haulikolla osuen moottoripyörän takalokasuojaan. Tämän jälkeen Gyllström kysyi meiltä, meitä oli siinä useita nuoria paikalla, oliko se joku tuttu. Joku vastasi, että Lindelöf. oli menossa Bemböleen tankkaa-maan moottoripyöräänsä jolloin Gyllström sanoi, ettei olisi ampunut jos olisi tiennyt kyseessä olevan oman kylän pojan.

Muistan Gyllströmin käyttäneen jalkineinaan pitkävartisia saappaita, joidenka toisessa varressa oli pamppu ja toisessa pitkä puukko. Eräänä lauantai-iltana nuorisoporukkamme piti kokoontuessaan liikaa meteliä jolloin Gyllström tuli moittimaan meitä. Hän oli aika kännissä. Gyllström sanoi ”Onneksi olette oman kylän väkeä, niin saatte tästä” ja näytti pamppua oikeassa saappaanvarrestaan. Hän jatkoi sanomalla ”Mutta jos olisitte olleet vieraita, niin olisitte saaneet maistaa tästä” ja näytti pitkää puukkoa, minkä hän otti vasemmasta saappaanvarrestaan. Pienensimme meteliämme ja Gyllström jäi hetkeksi juttelemaan meidän kanssamme. Tämän jälkeen hän palasi kotiinsa.

Gyllström oli kylillä pelätty mies. Häntä pelkäsivät aikuiset ja nuoret.

En ole Nils Gustafssonin kanssa puhunut Bodomin asiasta sanaakaan. Minun on pitänyt kysyä häneltä mutta en ole kysynyt, koska hän ei ole puhunut siitä mitään.

Minulla ei tällä hetkellä tule muuta mieleeni tästä asiasta.

Merkitään: Kuultavan ilmoituksen mukaan kuulustelukertomus on oikein kirjattu eikä siihen ole mitään lisättävää tai muutettavaa.

Luettu, annettu tarkistettavaksi ja hyväksytty: Dan Holmström.

[EkstroverttiEevertti]

...Sekatyömies Aarne Kesseli, joka on Veston työläisiä, kertoi tulleensa 4.6.60 kello 20.00 aikaan Helsingistä linja-autolla Ritva Happonen nimisen naisen kanssa ja olivat he noin kello 21.00 lähteneet veneellä eteläisimmästä lahden pohjukasta soutamaan Oittaan kartanon rantaan, josta he olivat edelleen soutaneet noin kello 21.15 järven yli Lillnäsin niemelle. Heidän ohittaessaan tapausniemet he olivat havainneet murhaniemessä teltan ja niemen kärjessä kaksi noin 20-30 vuotiasta miestä pukeutuneina tummiin housuihin ja vaaleisiin patoihin (mahdollisesti jälempänä mainitut Aurasaari ja Iäs nimiset miehet). Palatessaan kello 22.30 jälkeen Lillnäsistä he eivät olleet kiinnittäneet mitään huomiota telttaan (ilmeisesti sen vaiheilla ei ollut näkynyt silloin mitään liikettä eikä sieltä ollut kuuluut ääniäkään). Rantaan palatessaan ehkä noin kello 23.45 he olivat tavanneet Janne Kinnunen nimisen miehen, joka oli yhdessä Raili Rautiainen nimisen naisen kanssa istunut ensimmäisen – siis lähinnä Vestoa olevan – niemen kärjessä.

Kinnunen ja Rautiainen puolestaan olivat saapuneet Helsingistä Veston työmaalle noin kello 22.30 ja noin kello 23.00 istuskelleet vesilaitosrakennuksen metsänpuoleisella sivustalla, jolloin he olivat kuulleet rakennuksen koilliskulmalta kävelyääniä – ilmeisesti kahden henkilön. He arvelivat kävelijöiden olleen ehkä tulossa vesilaitokselle, mutta kääntyneen sitten ehkä kaakkoon päin. Koillissuunta on murhapaikalle päin. Noin kello 23.10 he olivat siirtyneet rantaan ensimmäisen niemen kärkeen,jonne Kesseli seuralaisineen oli soutanut ehkä noin kello 23.40. Nämä olivat melkein heti jatkaneet matkaansa maantielle päin Kinnusen seuralisineen mennessä noin kello 24.00 Oittaan kartanoon. Ketään muita he eivät olleet alueella havainneet.

Juhani Samuli Miettinen oli morsiamensa Gertrud Simonssonin kanssa ollut 4.6.60 kello 21.30 –24.00 välisenä aikana uimassa tapahtuma-alueella sekä havainnut murhaniemessä olleen teltan ja ilmeisesti myös sen asukkaat. Rannalla oli istuskellut ensimmäisessä niemessä (lähinnä Oittaata) eräs pariskunta, jonka luokse oli veneellä tullut toinen pariskunta (Kesseli ja Kinnunen seuralaisineen). Tämän niemen seutuvilla oli myös ollut eräs nuori poika polkupyörällä (Kaukiainen?), mutta ketään muita ei ollut näkynyt. (Miettinen ja Simonsson ovat mahdolliset aiheuttaneet Kinnusen mainitsemat kävelyäänet, sillä kaikesta päätellen he eivät olleet aina aivan rannalla.)

Kari Kaukiainen oli ollut ajelemassa polkupyörällään pitkin Oittaan rantoja noin kello 23.00, kun häntä vastaan rannasta päin oli tullut tuntematon mies, joka oli huutanut hänelle ”poika”. Miehen pituus oli ollut yli 170 mutta alle 180 senttiä, tukka oli ollut musta, taaksepäin kammattu ja kasvot olivat olleet laihat ja parrattomat. Vaatetuksena oli ollut vaaleansininen paita, siniset, kuluneet ja likaiset suorat housut tai farmarit sekä mustat puolikengät. (Kinnunen ei sovi tähän kuvaan, joten toistaiseksi ei tiedetä kuka tämä mies oli).

Samana iltana oli Pentti Kuitunen niminen mies myös ollut uimassa murhaniemen kärjessä noin kello 21.00 ja nähnyt telttakuntaan kuuluvat pojat sekä vesihuollon pihalla erään noin 30-vuotiaan 170 sentin pituisen tummahkotukkaisen miehen yllään ruskeanharmaa tuulitakki ja hieman tummemmat suorat housut. (Tätäkään miestä ei toistaiseksi tunneta).

Tapahtumarannalla olivat myös käyneet 4.6.60 kello 20.45 – 21.45 aikaan uimassa Paul Johannes Aurasaari, sorvari Eino Johannes Iäs sekä näiden seurassa olleet Raili ja Elina Knuutinen nimiset naisetolivat tulleet Ifa merkkisellä autolla, jonka he olivat jättäneet hiekkakuopalle vähän ennen Oittaata. Rannalla he olivat murhaniemessä nähneet teltan, mutta kaikki oli ollut täysin rauhallista. Uimassa oli myös ollut eräs poika ja tyttö (Miettinen ja Simonsson). Elina Knuutisen muistaman mukaan Miettinen oli saapunut polkupyörällä ja Raili Knuutinenkin muistaa piikkilanka-aidan luona olleen sinisen miesten pyörän.

Koululainen Keijo Kalevi Karjalainen, s. 1946, oli samana iltana noin kello 18.30 lähtenyt Bodominjärvelle yhdessä sisartensa Mailis ja Monica Karjalaisen sekä Markku Helokankaan ja Kurt ja Birgitta Hilden nimisten lasten kanssa uimaan ajaen polkupyörillä aina niemissä olevaan metsänreunaan asti. He olivat nähneet teltan ja tytön ja pojan sekä ainakin yhden moottoripyörän sekä murhaniemen kärjessä erään tytön ja pojan (nämä olivat Pentti Hämäläinen ja Helena Lundström Tuomarilasta), jotka olivat melko välittömästi poistuneet rannalta. Lisäksi oli keskimmäisen niemen kärjessä ollut kaksi 12-14 vuotiasta poikaa ja eräs ehkä 20-vuotias nuorukainen ongella (todennäköisesti Ole Ahlroos, Krister Ekroos ja Seppo Vuolio, jotka olivat myös nähneet teltan pystyttämisen). Teltan edustalla oli ollut tyttö ja poika, joista poika oli vaikuttanut olleen humalassa (toisten lasten mukaan ei mitään merkkejä alkoholista ollut esiintynyt) ja järvellä oli myös näkynyt soutuvene. Lapset poistuivat paikalta noin kello 21.00 ja Helokangas ja Kurt Hilden olivat nähneet maantiellä pyörää taluttavan miehen, joka oli jättänyt pyöränsä peltotien risteykseen ja lähtenyt kävellen rantaan päin. Mies oli ollut keskikokoinen, lähempänä viittäkymmentä ikävuotta ja puettuna mahdollisesti ruskeaan ja kuluneeseen nahkapuseroon ja mukana kantokassi. Hiekkakuopassa oli tällöin ollut harmaa Pobeda-auto ja heidän tullessaan sininen Pobeda, joka oli jo poistunut (Missä Iäksen Ifa – pojille lienee tullut autoissa sekaannusta).Kello 16 – 19 välisenä aikana oli rannalla myös ollut ongella Väinö Puumalainen niminen mies poikineen ja he olivat nähneet retkeläisten saapuvan. Kalliolla oli tällöin myös liikuskellut vaaleapaitainen, tummahousuinen mies. (Kukahan tämä mahtoi olla, ehkä edellä mainittu Seppo Vuolio?).
Veston työmaalla oli 4.6 ehkä vähän ennen kello 21 käynyt Bembölestä joku seppä tuomassa työmaalle tilattuja putken osia. Kesselin kertomuksen mukaan tämä oli tullut autolla ja pannut tavarat varastomies Timperin koppiin sekä sen jälkeen poistunut paikalta. (Kyseisen sepän henkilötietoja tai puhuttelumerkintöjä ei löydy):

Varastomies Pirjo Pentti Timperi, joka asuu Veston työmaalla oli ollut 4.6 illalla Helsingissä ja palannut takaisin Vestolle noin kello 24.00 sekä tällöin kiertänyt vesilaitosrakennuksen huomaamatta mitään erikoista. Noin kello 03.00 hän oli pistäytynyt ulkona eikä ollut tällöinkään havainnut mitään normaalista poikkeavaa. Seuraavana aamuna hän oli herännyt noin kello 08.00 sekä käynyt välittömästi Bembölessä syömässä palaten takaisin ehkä 09.30 aikaan. Noin 15 minuutin kuluttua oli eräs Vestolla aikaisemmin työssä ollut Sigurd Vuolasmaa niminen mies tullut hänen luokseen tiedustellen Fäldt nimistä miestä, joka asuu lähellä. Vuolasmaa oli poistunut ja noin kello 10.00 oli eräs kirvesmies – Johansson –saapunut Vuolasmaan kanssa Timperiä herättämään (aika lienee virheellinen) kertoen rannassa tapahtuneen jotain hirveätä ja soittaen Leppävaaran poliisille. Timperikin oli käynyt rannassa toteamassa tapahtuneen ja tarkastanut puuttuuko työmaalta mahdollisesti jotain työkaluja, mutta oli todennut kaiken olevan paikoillaan.

[EkstroverttiEevertti]

Tuo siis ote Puudomin mysteeriosta.