Re: Maailmanlaajuiset pedofiliaskandaalit
Lähetetty: Su Maalis 02, 2014 1:20 am
Tämän artikkelin pitäisi selventää miksi pedofiilejä ei saada kuriin tai kiinni ja miksi asia on tärkeä pitää esillä. Kannattaa lukea läpi:
Brittiläisen järjestelmän rivit sulkeutuvat kun organisoidun lasten hyväksikäytön verkosto johtaa Downing street 10:een (parlamenttiin)
13.12.12013
Haavoittuvia lapsia hoitokodeista ja muista instituutioista buukattiin vuosikymmenten ajan rikkaille ja vaikutusvaltaisille miehille - seksiä varten. Kun tällä viikolla on paljastusvuorossa toinen merkittävä jäsen konservatiivipuolueesta, kysymme kuinka pitkään brittiläinen järjestelmä pystyy pitämään tämän jutun pimennossa?
Vuonna 1974 perustettiin Paedophile Information Exchange (PIE) - pedofiilien tiedonvaihto. Ryhmä oli laillinen ja se pyrki parantamaan pedofiilien oikeuksia. Ryhmä esitti että lapsilla pitäisi olla oikeus nauttia seksistä aikuisten kanssa ja kampanjoi ikärajan alentamista neljään vuoteen sekä ikärajan poistamista kokonaan.
Tämä ei ollut mikään salainen ryhmä, heillä oli tuhansia jäseniä joista useat olivat vaikutusvaltaisissa asemissa mediassa, suojelupoliisissa, politiikassa ja järjestelmän muissa asemissa.
Jäsenet olivat julkisia ja he rakensivat kytköksiä homojen vapautusjärjestöön, homojen tasa-arvo -kampanjaan, mielenterveyshuollon järjestöön MIND ja jopa kansalaisoikeus-järjestöön NCCL. PIE-johtajat seisoivat samalla alustalla kuin Harriet Harman, Patricia Hewitt ynnä muut.
PIE-jäsenet käyttivät oman lehtensä The Magpie'n 'Yhteydenotto'-sivua tutustuakseen toisiinsa ja loivat sitä kautta verkoston. He käyttivät sitä myös lapsipornon jakeluun jäsenten välillä. Vuonna 1978 PIE-jäsenten kodit ratsattiin ja heitä syytettiin salaliitosta yleistä moraalia vastaan. Yhtä ihmistä ei kuitenkaan syytetty. Hänestä käytettiin nimeä “Mr Henderson” kunnes Private Eye paljasti hänet Sir Peter Haymaniksi joka oli vanhempi diplomaatti ja Brittien entinen ylikomissario Kanadassa. Siinä missä muut PIE-jäsenet jotka nauttivat samoista aktiviteeteistä kuin Hayman lähetettiin oikeuteen Old Baileyhin, virallinen syyttäjä lähetti Haymanin kotiin missä hän jatkoi samaa toimintaa.
PIE hajoitettiin vuonna 1984, mutta ei ennenkuin sen oli annettu perustaa vaikutusvaltainen pedofiilien verkosto johon kuului jäseniä Brittiläisen järjestelmän korkeimmista riveistä.
Dokumentissa 'Nightmares at Elm Guest House', Chris Fay (NAYPIC) kertoo että pedofiiliverkosto oli laajalti tiedossa, mutta vaikutusvaltaisten jäsenten takia rikoksilla oli tuplalukitus päällä. Ensinnäkin jäsenet olivat niin vaikutusvaltaisia että heillä oli poliittista ja taloudellista valtaa poistaa juttuja, lopettaa poliisitutkintoja ja pitää jäseniä poissa vankiloista. Toisekseen jäsenet olivat niin merkittäviä kasvoja järjestelmässä että muut ympärillä ymmärsivät että he hyötyvät kun pitävät suunsa kiinni.
Elm Guest House oli majatalo Länsi-Lontoossa jota johti Harood ja Carol Kasir. Majatalo oli leimannut itsensä homo-ystävälliseksi, mutta sellainen määritelmä ei todellakaan palvele homojen yhteiskuntaa. Vuonna 1977 majatalo järjesti 'kuninkaat ja kuningattaret' -juhlia pedofiileille, missä PIE-jäsenet ja toinen samankaltainen ryhmä, Spartacus Club, tyydyttivät himonsa käyttämällä lapsia seksuaalisesti hyväkseen.
On esitetty että vuodesta 1977 eteenpäin rikkaat ja vaikutusvaltaiset miehen saivat ruokalistan missä oli valokuvia lapsista, listan toimitti Richmondin sosiaalipalvelun työntekijät. Kun lapsi oli valittu hänet haettiin hoitokodista (yleensä Grafton Close -kodista, se oli vain 8 mailin päässä) ja hänet vietiin Elm Guest House -majataloon. Kun lapset saapuivat heidät huumattiin ja raiskattiin, joskus aktit filmattiin 'video huoneessa', joskus saunassa, joskus seksijuhlissa takahuoneessa.
Carol Kasir piti rekisteriä majatalon vieraista (käsinkirjoitettu lista) ja listassa oli isoja nimiä järjestelmästä.
Lista:
Anthony Blunt, Kuninkaalliset Suhteet, MI5, petturi, venäläinen vakooja, kuollut.
Harvey Proctor, Monday Club, hyvin tunnettu tuomittu pedofiili.
Sir Peter Bottomley. Worthing kansanedustaja ja Monday Club
Charles Irving
Leon Britton, loordi, entinen sisäministeri (luultavasti se entinen Tory-ministeri johon lehdet ovat anonyymisti viitanneet viimeaikoina)
Peter Brooke, Life Peer (parlamentin elinikäinen jäsen)
John Rowe, MI5, entinen kansanedustaja
Cyril Smith, entinen kansanedustaja, kuollut
Ron Brown
Colin Jordan, entinen National Front -johtaja
George Tremlett, entinen GLC-johtaja
Peter Campbell, Monday Club
Gary Walker, Sinn Fein
Cliff Richard, poptähti joka tunnettiin nimellä "Kitty" majatalossa
Jess Conrad, poptähti
Ron Wells, muusikko, nimi ‘Gladys’ majatalossa.
Richard Miles, Monday Club
Chris Denning, entinen BBC-DJ, tuomittu pedofiili.
R Langley, Buckingham Palacen hoviherra
Terry Dwyer
Patrick Puddles
Louis Minster, Richmondin sosiaalipalvelun pääjohtaja
Colin Peters, QC – pedofiili joka tuomittiin 8 vuodeksi vuonna 1989
Steve Everett, vanhempi sosiaalityöntekijä Westminsteristä
Ray Wire, pedofiiliterapian nk. asiantuntija
Peter Glencross, Monday Club -uutisten toimittaja
Guy Hamilton Blackwell, Westland Helicoptersin puheenjohtajan poika
Yksi poika kuvailee verkoston karmeutta:
Peter Hatton-Bornshin ja hänen veljensä David vietiin hoitokotiin heidän äitinsä tehtyä itsemurhan 70-luvun loppupuolella. He olivat 12- ja 13-vuotiaita. Eräänä päivänä vanhemmat työntekijät Grafton Close -hoitokodista kertoivat että heille oli luvassa 'herkkuja'. Herkku tarkoitti vierailua Elm Guest -majataloon.
Peter, hänen veljensä ja muut pojat pakotettiin pukeutumaan keijukaisiksi, heitä kannustettiin tulemaan humalaan ja heidät pyydettiin kuurupiilo leikkiin. Pojat käskettiin piiloutumaan ja jokainen aikuinen 'löytäjä' raiskasi pojan. Jotkut niistä miehistä jotka raiskasivat ja kiduttivat Peteriä ja hänen veljeään olivat liberaalien kansanedustaja Cyril Smith, katolinen pappi Tony McSweeney ja Grafton Close -hoitokodin pääjohtaja John Stingemore (joka myös toimitti poikia).
Peter ei koskaan selvinnyt näiden miesten raiskauksista. Myöhemmin hän valitti kohtelustaan ja sai korvausta Richmondin oikeusistuimeilta, mutta tarina pidettiin salassa. Peterillä oli pahoja mielenterveysongelmia ja häntä hoidettiin Broadmoorin hoitokodissa. Vuonna 1994, muutama päivä Peterin 28-vuoden syntymäpäivän jälkeen hän tappoi itsensä kuolettavalla huumeiden yliannostuksella. Peterin itsemurhaviestissä oli mm. lause "Aion vielä saada ne paskiaiset kiinni.”
Elm Guest House ratsattiin vuonna 1982. Poliisi löysi lapsipornovideoita, todisteita Kasirin pojan Ericin hyväksikäytöstä ja muita pahoja syytteitä. Seuraavana vuotena kaikki syytteet Elm Guest House -majataloa vastaan hylättiin ja Kasirit olivat ainoita joita syytettiin bordellin pitämisestä ja he saivat ehdollisen rangaistuksen. Majatalo suljettiin pian sen jälkeen.
Vuonna 1990, sen jälkeen kun hänen miehensä kuoli ja hänen poikansa Eric otettiin huostaan, Carole Kasir kutsui NAYPIC’in Chris Fayn katsomaan yhden laatikon sisältöä, missä Fay väittää nähneensä valokuvan Leon Brittanista (ajalta kun hän oli sisäministeri) missä hän on pukeutunut naishoitajan pukuun sylissään alaston 14-vuotias poika. Kasirilla oli paljon kuvia Brittiläisen järjestelmän vaikutusvaltaisista jäsenistä 'kuninkaat ja kuningattaret' -juhlista. Kasir kieltäytyi antamasta laatikkoa Fay'lle mutta suostui siihen että Fay palaisi takaisin muutaman päivän kuluttua kuvaamaan valokuvat. Kasir löydettiin kuolleena ennen tapaamista.
Väitetään että hän olisi tappanut itsensä insuliinilla. Chris Fay ja hänen työtoverinsa Mary Moss uskovat että hänet murhattiin. He väittävät:
injektio ruumissa oli 72 tuntia vanha ja on ennenkuulumatonta että ihminen saa yliannoksen insuliinia ja elää 72 tuntia sen jälkeen.
Neulanpiston jälki oli takapuolessa vaikka hän aina pisti käsivarteen.
Ainoa henkilö joka todisti Kasirin käsinkirjoitetun itsemurhaviestin oikeaksi oli David Issit (tunnettu pedofiili kenellä oli suhteita PIE-järjestöön ja Spartacus klubiin).
Kasir sai häntä uhkaavan puhelun poliisilta ennen kuolemaansa.
Sukupolven avoin salaisuus
Oli miten oli, majatalon raiskaajat, Elm Guest House, Grafton Close ja brittiläinen järjestelmä huokasivat helpotuksesta Kasirin kuoleman jälkeen.
He olivat selvinneet poliisin PIE-ratsiasta vuonna 1978, missä syytettiin ei-tärkeitä PIE-jäseniä mutta säilytettiin laaja verkosto eikä järjestelmän henkilöihin kajottu.
Konservatiivien kansanedustaja Geoffrey Dickens veti jatkuvasti esiin aiheen Lontooseen perustetusta pedofiiliverkostosta vuosien 1981 ja 1985 aikana. Dickens uskoi että hän oli paljastanut valtajärjestelmän verkoston missä hänen sanojensa mukaan oli 'isoja, isoja nimiä'. Hän piti puolen tunnin mittaisen kokouksen sisäministerin kanssa vuonna 1984 missä hän luovutti kansion todisteistaan. Kokouksesta tiedettiin sekä Hansardissa että mediassa, Dickens kuvaili oloaan 'optimistiseksi' kokouksen jälkeen. Mutta sisäministerinä ei ollut kukaan muu kuin Leon Britton itse - hän oli Kasirin rekisterin mukaan jatkuvasti vieraana majatalossa. Todistuskansio ei koskaan tullut esiin, mihinkään toimenpiteisiin ei ryhdytty, Brittan väittää ettei hänellä ole muistikuvaa tästä julkisesti tallennetusta tapaamisesta ja sisäministeriö ilmoitti etteivät he ole löytäneet jälkeäkään kansiosta.
Kun sekä Carol että Harood Kasir olivat kuolleita, Elm Guest House -majatalo suljettu ja PIE lakkautettu, vain lapset ja heidän raiskaajat pystyivät kertomaan totuuden. Näytti siltä että järjestelmä oli voittanut ja salaisuudet kuolisivat haltijoiden myötä.
Sen ajanjakson avainhenkilöt alkoivat myös lähentyä luonnollista kuolemaa ennenkuin totuus verkostosta paljastuisi. MI5 ja erikoisyksikkö auttoivat piilottamaan Cyril Smithin todellisen luonteen hänen kuolemaansa saakka vuonna 2011. Jimmy Savile oli myös suojeltu jatkuvista lasten raiskauksista siitä lähtien kun ensimmäiset huhut alkoivat kiertää vuonna 1964 aina hänen kuolemaansa saakka vuonna 2011, merkiten sitä että toinen avainhenkilö ja salaisuuksien haltija oli poistunut näyttämöltä. Mutta heti hänen kuolemansa jälkeen (merkki siitä miten avoin salaisuus oli ollut), BBC Newsnight alkoi tutkia syytteitä... ja koko verkosto alkoi paljastua kun jäljitettiin Savilen liikkeitä ja ihmissuhteita.
Työväenpuolueen kansanedustaja Tom Watson laukaisi poliisitutkinnat, hän ajoitti kysymyksen esittämisen pääministeri David Cameronille siihen aikaan kun Jimmy Savile oli kaikkien huulilla. Tom Watson pyysi täydellistä tutkimusta 'vaikutusvaltaisesta pedofiiliverkostosta jolla on linkit parlamenttiin 24.10.2012.
Kansanedustaja Tom Watsonin toiminta on auttanut tietoisuuden herättämisessä, samalla kun NAYPIC’in Chris Fay ja Mary Moss, toimittajia ExaroNews'illa ja elokuvantekijä Bill Maloney ovat tutkineet aihetta vuosikymmenten ajan, he ovat antaneet tarvittavan todistusaineiston pitääkseen huolen siitä että aihe pysyy esillä huolimatta lehdistön valtavasta painostuksesta salata asia.
On tullut aika pysäyttää verkostot
Olen pitkän aikaa jättänyt tämän aiheen muiden kirjoitettavaksi. Minulla oli tunne siitä että pitäisi pysyä hiljaa asiasta siihen saakka että oikeusprosessi on päättynyt. Muutin mieleni kun olin nähnyt dokumentin Painajaisista Elm Guest House -majatalossa ja käytyäni lävitse koko litanian aiheesta ennen poliisitutkimuksia, oikeuskäsittelyjä ja mediaskandaaleja. Vaikuttaa siltä että vaikka aihe olisi kuinka läheinen on oikeus silti epäonnistunut useiden vuosikymmenten ajan. Järjestelmä on joka kerta saartanut vankkurit, uhrannut yksi tai kaksi pelinappulaa pitääkseen yleisön ja lehdistön tyytyväisinä ja jatkanut toimintaa normaalisti.
Kun katsoo lähemmäs näkee painajaisen paljastuvan, painajaisen missä sosiaalityön jäsenet ovat toimittaneet haavoittuvaisia lapsia poliitikoille, poptähdille ja media-henkilöille raiskattaviksi vuosikymmenten ajan. Jo nyt voidaan varmuudella sanoa että merkittävä määrä lastenkoteja ja nuorten instituutioita ovat ottaneet osaa seksuaaliseen hyväksikäyttöön teollisessa mittakaavassa. On myös selvää miten pinttynyt salailu merkitsee sitä että ihmisiä on hiljennetty, uhkailtu ja jopa murhattu jotta hiljaisuus pedofiiliverkostosta pysyy salattuna.
Lista kasvaa koko ajan:
Haut de la Garenne lastenkoti Jerseyssä
Kuuden lastenkodin verkosto Nottinghamissa
Pitkäaikainen ja mittava hyväksikäyttö Pohjois-Walesin lastenkotien verkostossa
Kirkon seksuaalinen hyväksikäyttö Edinburghin lastenkodissa
Sarja syytteitä Canbornen lastenkodin henkilöstöä kohtaan Kentissä
Duncroftin tyttökoulu joka toimitti Jimmy Savilelle lapsia seksiä varten.
Nämä ovat vain muutamia skandaaleja joita on paljastunut viimevuosien aikana. Syy miksi meidän kaikkien tulisi kiinnittää huomiota riippumattomiin toimittajiin on yksinkertainen - jotta he kestäisivät painostuksen joka tulee joka taholta. On luultavaa että verkostot ja häijyt yksilöt on jätetty mätänemään niiden instituutioden taholta joiden tarkoituksena on saattaa heidät syytteeseen. Poliisi, parlamentti, lehdistö - kaikki tekevät kompromissin ja antautuvat. Kun näiden instituutioiden jäsenet ovat tarpeeksi rohkeita astumaan esiin he joutuvat kohtaamaan järjestelmän täyden voiman. Joten on meidän tehtävä nousta seisomaan päänlukua varten tällä kertaa, jotta oikeus vihdoin viimein tapahtuu kunnolla - kunnioittaaksemme jokaista lasta jota on jatkuvasti raiskattu Brittiläisen järjestelmän nk. suurten ja hyvien toimesta. Me emme tiedä kuinka syyllisiä itsekukin heistä on, mutta meidän täytyy varmistaa että syytteet tutkitaan kunnolla ja myös että syyllisten löydyttyä heidät tuomitaan sen perusteella mitä he ovat teoillaan aiheuttaneet.