MURHA.INFO

Iltalehti kirjoitti:https://www.iltalehti.fi/kotimaa/201808 ... 2_u0.shtml

Niuvanniemestä karannut mies hakee turvapaikkaa Uudesta-Seelannista

Tänään klo 6:05

Helmikuun lopussa Niuvanniemen psykiatrisesta sairaalasta karannut mies hakee Iltalehden tietojen mukaan turvapaikkaa Uudesta-Seelannista.

Rikoskomisario Mikko Lyytinen Itä-Suomen poliisista vahvisti Iltalehdelle keskiviikkona, että Niuvanniemestä helmikuussa karannut mies pakeni Uuteen Seelantiin, jossa hän päätyi viranomaisten haltuun.

Lyytinen kertoo, että Niuvanniemen psykiatrisesta sairaalasta tehtiin Itä-Suomen poliisille virka-apupyyntö sairaalasta luvattomasti karanneen potilaan palauttamiseksi 26.2. 2018.

Kyseinen henkilö oli jättänyt saapumatta lomaltaan takaisin hoitoon Niuvanniemen psykiatriseen sairaalaan.

Syyntakeettomaksi todettu

Niuvanniemessä potilaana ollut mies oli aiemmin saanut syytteet raiskauksesta, törkeästä pahoinpitelystä ja huumausainerikoksesta, mutta Pirkanmaan käräjäoikeus totesi miehen vuonna 2014 syyntakeettomaksi. Helmikuun lopussa 2018 tapahtuneen Niuvanniemestä karkaamisen jälkeen mies oli suunnannut Uuteen-Seelantiin, josta hän oli päätynyt viranomaisten haltuun muutamaa päivää myöhemmin, eli 1.3. 2018.

Iltalehden tietojen mukaan mies on hakenut Uudesta-Seelannista poliittista turvapaikkaa.

Miehen turvapaikkakäsittely on nyt kestänyt viisi kuukautta, ja hänellä on seuraava käsittely oikeudessa 16.8.

Palautetaanko Suomeen?

Niuvanniemestä karanneen miehen mahdollisesta palauttamisesta Suomeen sovitaan poliisin mukaan Uuden- Seelannin ja Suomen viranomaisten kanssa.

- Suomessa tämä on nyt Niuvannimen sairaalan ja ulkoministeriön välinen asia, rikoskomisario Lyytinen Itä-Suomen poliisista totesi.

Iltalehti ei keskiviikkona tavoittanut Niuvanniemen sairaalan johtoa eikä ulkoministeriön konsuliosaston hallintovastaavaa kommentoimaan tapausta.

KREETA KARVALA
[email protected]

taavetti kirjoitti:Luulen, että hulluillakin on oikeus henkilöllisyystodistukeen tai passiin. Muitakin oikeuksia vissiin on.

ReissuLasse kirjoitti:Miksi hullulle on myönnetty passi tai miksi sitä ei ole otettu pois/mitätöity?

Kissankello kirjoitti:Ennen kuin nimimerkki mailis ehtii paikalle niin pilaan jo ennalta hänen ilonsa ja kysyn, "mikä nimi, onko fb:ssä ja kertokaa heti lisää joka tietää???"

ReissuLasse kirjoitti:

taavetti kirjoitti:Luulen, että hulluillakin on oikeus henkilöllisyystodistukeen tai passiin. Muitakin oikeuksia vissiin on.

Passi on enemmän kuin pelkkä henkilöllisyystodistus. Mihin tarvitaan matkustusasiakirjaa jos olet hoidossa vai onko hulluilla oikeus lomailuun? Saako vangit pitää passia?

Väkivallantarkastaja kirjoitti:

ReissuLasse kirjoitti:

taavetti kirjoitti:Luulen, että hulluillakin on oikeus henkilöllisyystodistukeen tai passiin. Muitakin oikeuksia vissiin on.

Passi on enemmän kuin pelkkä henkilöllisyystodistus. Mihin tarvitaan matkustusasiakirjaa jos olet hoidossa vai onko hulluilla oikeus lomailuun? Saako vangit pitää passia?

Passilain mukaan Suomen kansalaisella on oikeus matkustaa ja matkustusoikeuden osoittamiseksi hänelle myönnetään passi hakemuksesta. Viranomainen voi ottaa passin väliaikaisesti haltuunsa, jos se on tarpeen esimerkiksi koska henkilön voidaan epäillä välttelevän oikeudenkäyntiä pakenemalla maasta. Vankien osalta passit haltsataan melko säännöllisesti jos on mitään indikaatiota siitä, että vanki voisi yrittää paeta oikeudenkäyntiä tai rangaistusta pakenemalla maasta. Mielenterveysongelmaisten osalta viranomaisilla ei ole oikeutta passia pois ottaa.

Iltalehti kirjoitti:https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/d189 ... 087186fcee

Potilas karkasi Niuvanniemen sairaalasta ja pakeni Uuteen-Seelantiin vuosi sitten – palasi nyt poliisin saattamana Suomeen

torstai 06.06.2019 klo 20:23

Potilas lähti oikeuspsykiatrisesta sairaalasta luvalliselle vapaalle, mutta ei palannutkaan takaisin.

Kuopiossa sijaitsevasta Niuvanniemen oikeuspsykiatrisesta sairaalasta karannut potilas palasi Suomeen poliisin saattamana kuluvalla viikolla.

Itä-Suomen poliisi vahvistaa asian Iltalehdelle. Erikoinen tapahtumaketju sai alkunsa rikosylikonstaapeli Jari Salokankaan mukaan noin vuosi sitten, kun kyseinen henkilö ei ollut palannut sovitulta vapaalta takaisin sairaalaan.

– Poliisilta pyydettiin virka-apua henkilön palauttamiseksi hoitopaikkaan. Henkilö oli poistunut Niuvanniemestä eikä palannut määräaikaan mennessä, Salokangas sanoo.

Poliisin mukaan henkilö itse oli alusta asti aktiivisesti yhteydessä Suomeen, ja poliisi saikin hyvin nopeasti tietää, että tämä on matkustanut Uuteen-Seelantiin. Salokankaan mukaan henkilöllä oli virallinen matkustusasiakirja, jonka avulla tämä pääsi pois Suomesta.

Uudessa-Seelannissa henkilöllä oli kuitenkin käynnissä prosessi, joka kesti niin kauan, että hänet saatiin palautettua takaisin Suomeen vasta nyt. Hän saapui Itä-Suomen poliisin mukaan Suomeen poliisin saattamana 4.6. Poliisi ei kommentoi sitä, missä prosessissa henkilö oli Uudessa-Seelannissa vuoden ajan, koska asia on salassa pidettävä.

Sairaala ei kommentoi

Salokangas sanoo, että ei voi kommentoida sitä, missä kyseinen henkilö tällä hetkellä on. Hän ei myöskään ota kantaa siihen, onko henkilö ollut sairaalassa siksi, että hänet on syyntakeettomana jätetty tuomitsematta rangaistukseen rikoksesta.

Niuvanniemen sairaala on valtion oikeuspsykiatrinen sairaala. Toinen vastaava sairaala on Vanhan Vaasan sairaala. Lisäksi Suomessa on Psykiatrinen vankisairaala, jossa hoidetaan psykiatrista hoitoa tarvitsevia vankeja.

Niuvanniemen potilaat ovat tahdosta riippumattomaan hoitoon määrättyjä. Osa potilaista on oikeuspsykiatrisia potilaita eli rikokseen syyllistyneitä henkilöitä, jotka on jätetty mielentilatutkimuksen perusteella syyntakeettomina oikeudessa tuomitsematta. Osa taas on sairaanhoitopiirien esityksestä Niuvanniemeen tulleita vaarallisia ja vaikeahoitoisia potilaita. Niuvanniemessä tehdään myös mielentilatutkimuksia.

Iltalehti tavoitti myös Niuvanniemen sairaalan johtavan lääkärin Eila Tiihosen, joka kuitenkin totesi, että ei voi kommentoida yksittäisiä potilasasioita.

– Luvatta poistumisia tapahtuu joku yksittäinen vuosittain, mutta yksittäiseen tapaukseen en ota kantaa, hän sanoo.

Iltalehti kirjoitti:https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/2e1e ... a3bbe72318

Potilas karkasi Niuvanniemen sairaalasta ja pakeni Uuteen-Seelantiin – oikeuspsykiatri selittää, miten tämä on mahdollista

Eilen klo 19:14

Oikeuspsykiatri Alo Jüriloon mukaan hoidossa otetaan hallittuja riskejä vähitellen, jolloin hoito onnistuu parhaiten.

Kokenut oikeuspsykiatri Alo Jüriloo pitää Niuvanniemen sairaalassa ilmi tullutta karkaamistapausta äärimmäisen harvinaisena. Erityisen harvinaisen tapauksesta tekee Jüriloon mukaan se, että potilas oli paennut kauas ulkomaille.

Iltalehti uutisoi torstaina, että Kuopiossa sijaitsevasta Niuvanniemen oikeuspsykiatrisesta sairaalasta karannut potilas palasi Suomeen poliisin saattamana kuluvalla viikolla.

Itä-Suomen poliisi vahvisti asian Iltalehdelle. Erikoinen tapahtumaketju sai alkunsa rikosylikonstaapeli Jari Salokankaan mukaan noin vuosi sitten, kun kyseinen henkilö ei ollut palannut sovitulta vapaalta takaisin sairaalaan.

– Poliisilta pyydettiin virka-apua henkilön palauttamiseksi hoitopaikkaan. Henkilö oli poistunut Niuvanniemestä eikä palannut määräaikaan mennessä, Salokangas kertoi.

Poliisin mukaan henkilö itse oli alusta asti aktiivisesti yhteydessä Suomeen, ja poliisi saikin hyvin nopeasti tietää, että tämä on matkustanut Uuteen-Seelantiin.

Uudessa-Seelannissa henkilöllä oli kuitenkin käynnissä prosessi, joka kesti niin kauan, että hänet saatiin palautettua takaisin Suomeen vasta nyt. Hän saapui Itä-Suomen poliisin mukaan Suomeen poliisin saattamana 4.6.

Asteittain vapautta

Tapaus herättää kysymyksen siitä, miten tahdosta riippumattomassa hoidossa oleva henkilö voi päästä pakoon näinkin helposti. Jüriloo avaa asiaa yleisellä tasolla.

Hän muistuttaa, että oikeuspsykiatrinen hoito on asteittaista. Kun ihminen tulee parempaan kuntoon, hänelle annetaan lisää vapautta. Sairaalassa on hyvin eritasoisia osastoja. Osa niistä on hyvin suljettuja, osa taas avoimempia.

– Jos potilas pärjää ja pystyy pitämään sopimuksista kiinni, hän saa lisää vapautta. Potilaille annetaan jossain vaiheessa oikeuksia käydä esimerkiksi ulkotyöryhmässä. Sen jälkeen alkaa tulla kaupunkilomia.

Jüriloo sanoo, että lomien antaminen kuuluu hoitoon. Hoidossa otetaan hallittuja riskejä vähitellen, jolloin hoito onnistuu parhaiten.

Ei muureja

Jüriloo muistuttaa, että Suomessa yhdenkään sairaalan ympärillä ei ole muuria, kuten joissain muissa Euroopan maissa. Hänen mukaansa mitään sairaalaa tai vankilaa ei edes kannata tehdä sellaiseksi, ettei sieltä millään keinolla ole mahdollista karata.

– Jos meillä on sellainen paikka, josta ei kukaan koskaan pysty karkaamaan, siinä on se riski, että syntyy panttivankitilanteita. Se on henkilökunnalle vaarallista. On kuitenkin parempi pyrkiä inhimillisiin olosuhteisiin. Minusta on hyvä saavutus, ettei tässä maassa ole tarvinnut lähteä tällaisiin muurisairaaloihin. Se, että on ollut yksi tällainen karkaamistapaus, ei kerro siitä, että systeemissä olisi joku vika.

Rikosylikonstaapeli Salokankaan mukaan Niuvanniemestä karanneella henkilöllä oli virallinen matkustusasiakirja, jonka avulla tämä pääsi pois Suomesta.

Jüriloon mielestä tässä ei sinällään ole mitään ihmeellistä; jos henkilöllä on voimassa oleva passi omassa kodissaan, ei sairaala tai edes vankila voi sitä takavarikoida.

Usein päähänpisto

Jüriloon mukaan se, että potilas on kyennyt matkustamaan ulkomaille ja pärjännyt sillä vuoden, kertoo siitä, että potilas on ollut jo lähtiessään melko hyvässä kunnossa.

Hän muistuttaa myös, että ihmisillä on usein virheellinen käsitys siitä, että kaikki oikeuspsykiatriset potilaat olisivat vaarallisia, psykoottisia ja harhaisia.

– Joukossa on myös päällepäin hillittyjä ihmisiä, joista ei maallikko päällepäin mitenkään näkisi, että henkilö on sairas. Todennäköisesti juuri tällaisesta ihmisestä on tässäkin tapauksessa ollut kyse, koska siihen tarvitaan jo aika hyvää toimintakykyä, että pystyy matkustamaan näin kauas ja pärjäämään monimutkaisessa ja vaativassa tilanteessa.

Useimmiten karkaaminen on päähänpisto, mutta se voi olla myös suunniteltu.

– Usein päätös karkaamisesta liittyy päihdeongelmaan. Sanoisin, että suurin osa näistä tapauksista on aika harkitsemattomia päähänpistoja.

Jüriloo sanoo, että karkaaja kuitenkin vaikeuttaa omaa tilannettaan teollaan. Myös hoito-organisaation kannalta tilanne on mutkikas.

– Henkilö on ollut vuoden karkuteillä ja tavallaan siten osoittanut, että pystyy toimimaan yhteiskunnassa ja mahdollisesti jopa pärjännyt ilman hoitoa. Ongelma on, mikä olisi oikea aika pitää henkilöä taas lukkojen takana ja milloin hänelle uskalletaan taas uudelleen antaa vapauksia. Entä, jos hän lähtee uudelleen karkuun? Ketään ei voi kuitenkaan loputtomasti pitää lukkojen takana.

Sairaala ei voi itse uloskirjata oikeuspsykiatrista potilasta, vaan ainoastaan THL voi tehdä siitä päätöksen.

Yksi puute

Jüriloo näkee kuitenkin suomalaisessa järjestelmässä yhden puutteen. Hänen mielestään oikeuspsykiatrisen sairaalahoidon jälkeisen avohoidon pitäisi olla velvoittavaa.

– Nykyisin avohoidossa kaikki on vapaaehtoista. Ihmistä ei voida velvoittaa enää ottamaan lääkkeitä, käymään vastaanotolla tai oleman raittiina. Voidaan vain puhua kauniisti ja motivoida.

Suomessa oikeuspsykiatrinen sairaalahoito saattaa Suomessa kestää jopa yhdeksän vuotta. Jüriloo uskoo, että hoitoaikaa saataisiin lyhennettyä jopa puolella, jos sairaalahoidon jälkeinen avohoito olisi velvoittavaa.

– Se asia etenee hirveän hitaasti, koska sen katsotaan olevan niin suuri puuttuminen ihmisoikeuksiin. Samaan aikaan monissa Euroopan maissa on velvoitteisen avohoidon mahdollisuus olemassa.