HS: alaikäisiin kohdistuneiden seksirikoksien lievät tuomiot

[JosefMengele]

HS kävi läpi lähes sata tuoretta tuomiota törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Tuomittujen joukossa on muun muassa lähisukulaisia, sosiaalisen median tuttavia ja koulutaksin kuljettaja. Kaikki tuomitut olivat miehiä.

Lasse Kerkelä HS
Julkaistu: 22.2. 2:00 , Päivitetty: 22.2. 6:16

TEINI-IKÄINEN poika käytti hieman yli kymmenvuotiasta pikkusiskoaan seksuaalisesti hyväkseen puolentoista vuoden ajan. Sukupuoliyhteyksiä tapahtui yhdestä kolmeen viikoittain.

Teoista ehti kulua yli kymmenen vuotta, kunnes mies joutui viimein käräjille viime vuonna. Oikeus tuomitsi miehen törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

Useista kymmenistä sukupuoliyhteyksistä huolimatta mies vältti vankilan. Hänet tuomittiin kahdeksi vuodeksi ehdolliseen vankeuteen ja yhdyskuntapalveluun 80 tunniksi.

EHDOLLISEN vankeustuomion määrääminen törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä on Helsingin Sanomien tekemän selvityksen mukaan Suomessa varsin tavallista.

Selvitys osoittaa, että suurin osa tuomituista selviää yhden tai kahden vuoden mittaisella vankeustuomiolla.

HS kävi selvityksessä läpi 99 langettavaa tuomiota vuodelta 2018. Niillä tuomittiin tasan sata henkilöä törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

Selvityksessä on mukana todennäköisesti lähes kaikki vuonna 2018 annetut käräjätuomiot törkeästä lapsen hyväksikäytöstä. Aiempina vuosina siitä on tuomittu hieman alle tai yli sata ihmistä.

Tuomioista kerättiin selvitystä varten tietoja rangaistuksista, tuomittujen taustoista sekä siitä, millaisissa olosuhteissa rikokset tapahtuivat.

Keitä tuomitut ovat?
KAIKKIA sataa tuomittua yhdistää yksi asia. He ovat miehiä.

Yksi nainen oli syytteessä törkeästä lapsen hyväksikäytöstä, mutta hän kuoli ennen oikeudenkäyntiä.

Asiantuntijat pitävät hieman yllättävänä sitä, ettei tuomittujen joukossa ole yhtään naista.

Rikosoikeuden professori Minna Kimpimäki ja erikoissyyttäjä Leena Salovartio ovat yhtä mieltä siitä, että ylivoimaisesti suurin osa hyväksikäyttäjistä on varmasti miehiä mutta myös jotkut naiset syyllistyvät siihen.

He pohtivat, jäävätkö naisten tekemät lasten hyväksikäytöt jostain syystä helpommin pimentoon kuin miesten tekemät.

”Onko naisten tekemistä hyväksikäytöistä vaikeampi ilmoittaa kuin miesten tekemistä? Onko siinä jokin kynnys? Minulla ei ole siihen vastausta, mutta se voisi olla kiinnostava aihe tutkimukselle”, lapsiin kohdistuneiden seksuaali- ja väkivaltarikosten erikoissyyttäjä Salovartio pohtii.

Hän muistuttaa, että aiempina vuosina myös naisia on tuomittu. Esimerkiksi vantaalainen naisopettaja oli sukupuoliyhteydessä kahden 12–15-vuotiaan pojan kanssa ja sai vajaan viiden vuoden vankeustuomion.

TUOMITTUJEN miesten iät vaihtelevat suuresti. Nuorimmat tuomitut olivat rikokset tehdessään 15-vuotiaita. Vanhin tuomittu on 86-vuotias. Hän syyllistyi hyväksikäyttöön hieman alle 80-vuotiaana.

Käräjätuomioista ei selviä varmuudella tuomittujen kansalaisuus, mutta ulkomaalaistaustaiset vaikuttavat olevan selvästi yliedustettuina tuomittujen joukossa.

Noin 75 prosenttia tuomituista on nimensä perusteella suomalaisia.

Noin 25 prosenttia tuomituista voi olla ulkomaalaistaustaisia, mutta osa heistä saattaa todellisuudessa olla Suomen kansalaisia.

Ulkomaan kansalaisten osuus Suomen väestöstä on viitisen prosenttia.

Millainen yhteys tekijöillä on ollut uhreihin ennen rikosta?
KÄRÄJÄTUOMIOIDEN sisältämien julkisten tietojen perusteella uhrin ja tekijän välillä on usein ennestään jonkinlainen yhteys. Se voi olla lyhyt- tai pitkäaikainen.

Joissakin tapauksissa tekijät ovat tutustuneet uhriin esimerkiksi julkisella paikalla tai sosiaalisessa mediassa ja käyttäneet pian sen jälkeen uhria hyväkseen.

Yksi tällainen tapaus tapahtui pääkaupunkiseudulla, jossa keski-ikäinen mies tapasi 12-vuotiaan tytön kauppakeskuksessa. Mies kävi joitakin kertoja ostamassa tytölle tupakkaa tämän pyynnöstä.

Eräällä tapaamiskerralla mies käytti tyttöä seksuaalisesti hyväkseen. Mies sai kahden vuoden ja neljän kuukauden ehdottoman vankeustuomion.

HYVÄKSIKÄYTTÄJÄLLÄ voi olla yhteys uhriin myös jotain muuta kautta. Esimerkiksi eräs tuomituista toimi koulutaksin kuljettajana ja käytti tuomion mukaan useita kertoja hyväkseen kuljettamaansa lasta.

Kuljettaja muun muassa kosketteli uhrin sukupuolielimiä ja tyydytti itseään. Hänet tuomittiin vuodeksi ja kymmeneksi kuukaudeksi ehdolliseen vankeuteen ja 50 päiväsakkoon.

Toisessa tapauksessa perhekodin työntekijä oli tuomion mukaan muun muassa kosketellut perhekotiin sijoitettua 15-vuotiasta tyttöä sukupuolielimistä ja pakaroista. Yli 60-vuotias mies tuomittiin ehdolliseen vankeuteen ja yhdyskuntapalveluun.

Yhden tuomittujen ryhmän muodostavat miehet, jotka ovat uhrille sukua. Tuomittujen joukossa on muun muassa isä ja veli sekä kaukaisempia sukulaisia.

Millaisia rikostapaukset ovat?
TUOMIOT osoittavat, että rikosnimike törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö voi sisältää hyvin erilaisia tekoja.

Kyse voi olla yhdestä yksittäisestä teosta tai pahimmillaan useista kymmenistä tai sadoista teoista.

Esimerkiksi nykyisin hieman alle 50-vuotias mies oli tuomion mukaan tehnyt yhdeksän vuoden aikana uhrille useita satoja seksuaalisia tekoja. Hänet tuomittiin kuudeksi vuodeksi vankeuteen.

Tuomioiden sisältämät seksuaaliset teot vaihtelevat paljon koskettelusta yhdyntöihin. Kaikkiin tekoihin ei liity painostamista tai pakottamista, mutta jotkin hyväksikäytöt täyttivät myös törkeän raiskauksen tunnusmerkit.

Joissakin tapauksissa uhrilla ja hyväksikäyttäjällä on ikäeroa vain muutama vuosi mutta toisissa tapauksissa useita kymmeniä vuosia.

Osa rikoksista on tapahtunut vain vähän aikaa sitten, mutta muutama tuomittu oli syyllistynyt hyväksikäyttöön jo 2000-luvun alussa.

Yhdessä vanhimmista tapauksista nelikymppinen mies tuomittiin 18 vuoden takaisista teoista.

Tuomion mukaan hän oli tuolloin muun muassa kosketellut alle kymmenvuotiaan sisarpuolensa sukupuolielintä. Kyse oli useista tekokerroista.

Mies tuomittiin ehdolliseen vankeuteen ja yhdyskuntapalveluun.

Millaisia rangaistuksia teoista seuraa?
SELVITYKSEN aineiston perusteella lähes joka toinen törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä tuomittu vältti viime vuonna vankilan.

Sadasta tuomitusta 51 sai ehdottoman vankeustuomion ja 47 ehdollisen tuomion. Ehdollisella selvinneet tuomittiin usein samalla myös yhdyskuntapalveluun, valvontaan tai sakkoihin.

Kaksi tuomittua todettiin syyntakeettomiksi ja jätettiin siksi tuomitsematta rangaistukseen. Mielentilatutkimuksia tehtiin joillekin muillekin, mutta heidät katsottiin syyntakeisiksi.

TÖRKEÄSTÄ lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä on lain mukaan tuomittava aina vankeutta. Rangaistusasteikko on yhdestä vuodesta kymmeneen vuoteen.

Selvä valtaosa rangaistuksista asettui selvityksen aineiston perusteella rangaistusasteikon lievempään päähän. Näin tapahtui siitä huolimatta, että osa tuomittiin samalla muistakin rikoksista.

Sadasta tuomitusta hitusen yli puolet sai enintään kaksi vuotta vankeutta ja kolme neljäsosaa enintään kolme vuotta. Kenellekään tuomitulle ei langetettu yhdeksän tai kymmenen vuoden mittaista tuomiota.

RIKOSOIKEUDEN professorin Minna Kimpimäen mukaan suomalaisessa oikeuskäytännössä on tyypillistä, että rangaistukset painottuvat rangaistusasteikon alapäähän.

Selvitys osoittaa, että sama koskee myös törkeitä lapsen hyväksikäyttöjä.

”Rangastusasteikkojen yläpäät on varattu hyvin poikkeuksellisia tapauksia varten. Huumausainerikokset ovat olleet perinteisesti ainoa poikkeus, jossa rangaistukset painottuvat enemmän asteikon yläpäähän”, Kimpimäki sanoo.

Rangaistukset voivat lähitulevaisuudessa ankaroitua hieman, sillä korkein oikeus linjannut ennakkoratkaisuillaan seksuaalirikosten tuomioita.

Myös hallitus on kiristämässä seksuaalirikosten rangaistuksia.

SADASTA tuomitusta ankarimman rangaistuksen sai hieman yli 20-vuotias mies, joka käytti tuomion mukaan hyväkseen 11:tä lasta.

Uhrit olivat 6–13-vuotiaita.

Käräjäoikeuden mukaan mies oli kosketellut uhriensa siittimiä käsillään ja suullaan sekä saanut uhrit tekemään samoin itselleen. Hän oli myös muun muassa yrittänyt työntää siittimensä erään lapsen takapuoleen.

Mies tuomittiin hyväksikäyttörikosten lisäksi myös muun muassa törkeästä raiskauksesta ja yhdeksästä salakatselusta kahdeksaksi ja puoleksi vuodeksi vankeuteen.

LIEVIN rangaistus alitti puolestaan laissa määritellyn yhden vuoden vähimmäisrangaistuksen, sillä yksi tuomituista sai vain kymmenen kuukauden ehdollisen vankeustuomion.

Oikeus perusteli lievää rangaistusta tuomitun nuorella iällä, sillä hän oli rikoksen tekohetkellä 16-vuotias. Alle 18-vuotiaille tuomitaan rangaistukseksi kolme neljäsosaa siitä, mitä täysi-ikäiselle tuomittaisiin.

Poika oli tutustunut 13-vuotiaaseen tyttöön Facebookissa ja ollut hänen kanssaan sukupuoliyhteydessä. Tuomion mukaan tekoon liittyi painostusta.

Oikeus määräsi nuoren miehen ehdollisen vankeuden lisäksi valvontaan runsaaksi vuodeksi.

TUOMIOIDEN ja rangaistusten vertailua vaikeuttaa se, että tietojen julkisuusaste vaihtelee tuomioissa hyvin paljon.

Osa tuomareista salasi ainoastaan uhrien nimet mutta toiset salasivat koko tuomion tuomitun henkilöllisyyttä, rikosnimikkeitä ja sovellettuja lainkohtia lukuun ottamatta.

Jotkut tuomarit kertoivat tapahtumista ja tuomion perusteluista julkisella selosteella mutta eivät läheskään kaikki.

”Olisi toivottavaa, että tuomioistuimet perustelisivat ratkaisunsa tällaisissa tuomioissa nykyistä useammin julkisesti. Se auttaisi suurta yleisöä ymmärtämään tuomioita, lisäisi oikeuslaitoksen yleistä uskottavuutta ja voisi yhtenäistää oikeuskäytäntöä”, erikoissyyttäjä Salovartio sanoo.

Näin selvitys tehtiin

HS kävi läpi kaikki löytämänsä käräjäoikeuksien vuonna 2018 antamat langettavat tuomiot törkeistä lapsen seksuaalisista hyväksikäytöistä.

Joitakin tuomioita voi puuttua selvityksestä, koska Oikeusrekisterikeskus ei löydä tietoja aivan kaikista tuomioista, jos niissä on mukana törkeää hyväksikäyttöä vakavampi rikosnimike. HS löysi muutaman tällaisen tapauksen nettihakujen avulla ja otti tuomiot mukaan selvitykseen.

Kaksi tuomiota puuttuu selvityksestä, koska niitä ei toimitettu kuukauden kuluessa useista pyynnöistä huolimatta.

Osasta tuomioista on valitettu hovioikeuteen. Ne voivat siten vielä muuttua.

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006009851.html

[John Kimble]

Noin 75 prosenttia tuomituista on nimensä perusteella suomalaisia.

Noin 25 prosenttia tuomituista voi olla ulkomaalaistaustaisia, mutta osa heistä saattaa todellisuudessa olla Suomen kansalaisia.

Ulkomaan kansalaisten osuus Suomen väestöstä on viitisen prosenttia.

Jos oletetaan, että puolet ulkomaalaisista Suomessa asuvista on naisia, vuonna 2018 ulkomaalaiset miehet joita on siten HS:n mukaan 2,5% Suomen väestöstä, tekivät 25% kaikista lapsiin kohdistuvista seksuaalirikoksista.

Tämä on melkoisen hurja luku ja nyt pitääkin jo päättäjien ja viranomaisten herätä tähän.

[kaarmis]

RIKOSOIKEUDEN professorin Minna Kimpimäen mukaan suomalaisessa oikeuskäytännössä on tyypillistä, että rangaistukset painottuvat rangaistusasteikon alapäähän.

Mut ovathan nämä rikoksetkin painottuneet uhrien alapäähän?