MURHA.INFO

Raiskaaja säästyi vankilalta, koska ”sosiaalinen selviytyminen” oli uhattuna - professori kysyy, miettikö kukaan raiskattua tyttöä

Itä-Suomen hovioikeuden ratkaisu Joensuussa tapahtuneessa raiskausjutussa on herättänyt arvostelua. Ehdollisen vankeuden perusteet eivät vakuuta rikosoikeuden professori Matti Tolvasta.

Itä-Suomen hovioikeus päästi raiskaajan ehdollisella vankeudella, koska tuomittu olisi joutunut vaikeisiin olosuhteisiin vankilassa. Istuttu aika olisi todennäköisesti ollut 8 kuukautta.
Tuomittu vetosi väitettyyn päihteettömyyteensä ja opiskelupaikkaansa.
Rikosoikeuden asiantuntijan mukaan jutussa voisi olla aineksia valituslupaan KKO:lta.

Itä-Suomen hovioikeuden tuore ratkaisu nuoren miehen raiskaussyytteessä on aiheuttanut runsasta keskustelua ja myös kritiikkiä.

Iltalehti kertoi sunnuntaina, että vuonna 1998 syntynyt mies tuomittiin 15-vuotiaaseen tyttöön kohdistuneesta raiskauksesta ja törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Tuomittu käytti lievää, mutta sinnikästä väkivaltaa päästäkseen sukupuoliyhdyntään uhrin kanssa ja onnistui rikoksessaan.

Tuomio oli kaksi vuotta ehdollista vankeutta ja 90 tuntia yhdyskuntapalvelua. Arvostelun kohteeksi joutui käräjä- ja hovioikeuden näkemys siitä, että rangaistus voitiin tuomita vielä ehdollisena. Ehdottoman vankilatuomion raja on Suomessa käytännössä kaksi vuotta.

Pohjois-Karjalan käräjäoikeuden mukaan rikokseen vaikutti tekijän ”ikään liittyvä kypsymättömyys”. Tuomioistuin arvioi, että vankeudesta voisi olla olennaista ja merkityksellistä haittaa tuomitun sosiaaliselle selviytymiselle.

Ehdollista tuomiota tukeviksi perusteluiksi huomioitiin myös tekijän opiskelu ammattikoulussa sekä se, että hän ei ollut aiemmin joutunut poliisin kanssa tekemisiin. Oikeus otti huomioon myös tekijän väitteen, jonka mukaan hän ei kärsinyt päihdeongelmasta.

"Vankeus aiheuttaa aina ongelmia”

Itä-Suomen yliopiston rikosoikeuden professori Matti Tolvanen pitää tuomioistuinten näkemyksiä ongelmallisina. Tolvasen mukaan mainittu rikos on luonteeltaan vakava, eikä hän muista kuulleensa hovioikeuden käyttämiä perusteita muissa vastaavissa rikosjutuissa.

– Melkein kannustaisin syyttäjälaitosta hakemaan valituslupaa, Tolvanen sanoo.

– Kun rangaistus määrätään teon mukaan, tämän tyyppisissä rikoksissa ei pitäisi olla vaikuttava seikka, onko tekijällä alkoholiongelmaa tai ei.

Professori Tolvasen mukaan hovioikeuden mainitsemat asiat eivät riittäne ”erityisen painaviksi perusteiksi” kahden vuoden ehdolliselle vankeudelle. Järkevänä perusteluna hän pohtii teorian tasolla lähinnä sitä, jos tapaus nostattaisi esitutkintavaiheessa poikkeuksellista julkisuutta.

Selviytymisongelmat vankilassa voivat olla joissakin rikosjutuissa hyvä argumentti ehdolliselle tuomiolle, mutta nyt perustetta ei ehkä voi soveltaa. Näin arvelee Tolvanen.

– Se voisi olla nuorten kohdalla relevanttia ja otetaankin huomioon alle 18-vuotiaiden tapauksessa.

– Enpä ole kuullut täysi-ikäisen osalta tuollaista perustetta käytettävän. Vankeus aiheuttaa aina ongelmia. Ainakaan korkein oikeus ei ole tuollaista argumentaatiota käyttänyt, kun vastaaja on ollut täysikäinen.

Professorin mukaan rikoksentekijän voi olettaa ymmärtävän, mihin hän ryhtyy ja että mahdollinen vankilatuomio voi heikentää hänen elämäänsä.

KKO ollut eri linjoilla

Suomen oikeuskäytäntöä säätelevistä ennakkopäätöksistä vastaava korkein oikeus on useaan otteeseen ottanut kantaa ehdollisen ja ehdottoman vankeuden rajoihin. Yksi tuoreimmista ennakkopäätöksistä on ratkaisu 2018:91, mikä menee osin yksiin Itä-Suomen hovioikeuden jutun kanssa.

Jutussa hovioikeus oli lieventänyt raiskaajan saaman vuoden ja 8 kuukauden tuomion ehdottomasta ehdolliseksi. Tuomittu vetosi muun muassa siihen, että hänellä oli avopuoliso, lapsi ja vakituinen työpaikka. Tuomittu oli myös maksanut vahingonkorvauksensa raiskauksen uhrille.

KKO:n mukaan tällaiset henkilökohtaiset olosuhteet eivät olleet sillä tavoin poikkeuksellisia, että ne olisivat antaneet aihetta ehdolliseen. KKO huomautti myös, että tuomiosta johtuvat kiusallisetkaan seuraamukset eivät oikeuta rangaistuksen lieventämiseen.

Tuomio langetettiin ehdottomana, vaikka sen pituus oli lyhyempi kuin käsillä olevassa Joensuun rikosasiassa.

– Korkein oikeus on todennut, että mitä lähempänä kahta vuotta ollaan, sitä painavammat perusteet ehdolliselle vankeudelle pitäisi olla, Tolvanen lisää.

Tuomitun selviytymistä pohtiessaan professori nostaa esiin vielä Joensuun raiskaajan vaaditun vankilatuomion pituuden. Tuomittu oli alle 21-vuotias rikoksentekijä sekä oletettavasti ensikertalainen. Tällöin hän istuisi rangaistuksestaan kolmasosan, eli 8 kuukautta.

Hovioikeuden ratkaisu mietityttää Tolvasta myös asianomistajan näkökulmasta.

– Uhrin tulevaisuuteen ja selviytymiseen tällainen rikos vaikuttaa aina. Pitäisi ottaa tämäkin puoli huomioon.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/e028 ... 76fe45bd6a

Itä-Suomen hovioikeus tuomitsi Suomessa pelaavan nigerialaisen jalkapalloilijan Segun Ikudehinbun, 28, kahdesta raiskauksesta kahdeksi vuodeksi ja kahdeksi kuukaudeksi ehdottomaan vankeuteen, kertoo Savon Sanomat.

Raiskaukset tapahtuivat Kuopiossa syksyllä 2015 muutaman viikon välein. Ikudehinbu edusti rikosten tekoaikaan joensuulaista Jippoa, joka pelasi tuolloin jalkapallon Kakkosessa eli Suomen kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla.

Ikudehinbu määrättiin maksamaan toiselle uhrille yhteensä 7 080 euron korvaukset ja toiselle uhrille 6 000 euroa.

Abbud kuitenkin tiesi uhrinsa olevan alaikäinen eikä sukupuoliyhteyden tapahtumisesta jäänyt epäilystä, joten Abbudin kolmen vuoden tuomio pidettiin voimassa.

Lisäksi Abbud on määrätty maksamaan uhrilleen 3 000 euroa rikoksen aiheuttamasta kärsimyksestä. Uhri oli vaatinut oikeudessa yhteensä 17 000 euron korvauksia.

Hovioikeus puntaroi teon moitittavuutta ja päätyi ehdottomaan vankeuteen. Raiskaus kohdistui nukkuvaan uhriin, jolla ei ollut edellytyksiä puolustaa sukupuolista itsemääräämisoikeuttaan.

Hovioikeus viittasi korkeimman oikeuden ratkaisuun, jonka mukaan tällainen teko voi korostaa uhrin kokemuksen traumaattisuutta. Hovioikeuden mukaan miehen toiminnassa ei ollut sellaisia piirteitä, jotka olisivat puoltaneet ehdollista vankeutta.

Raiskaaja määrättiin korvaamaan uhrilleen 3 500 euroa kärsimyksestä ja 1 000 euroa tilapäisestä haitasta.

Grobiaani kirjoitti:Käsittämätön tuomio. Suomen oikeuslaitos on vitsi.