Kotimaa 13.5.2019.
Näin työntekijöitä uhataan vankiloissa — Liivijengeihin kuuluvat vangit ovat järjestelleet kolme kertaa vankilavirkailijoiden palkkamurhaa Suomessa.
Vankilavirkailijoiden liitto keräsi vankiloilta Lännen Median pyynnöstä esimerkkejä tapauksista, joissa vangit ovat kohdistaneet vankilatyöntekijöihin painostusta, uhkailua tai väkivaltaa. Liiton mukaan ani harva vakavimmistakaan tilanteista on viety oikeuteen. Liitto on huolissaan vankien kanssa työskentelevien turvallisuudesta ja oikeusturvasta.
Vankilavirkailijoiden liiton puheenjohtaja ja pääluottamusmies Antti Santamäki toivoo, että Rikosseuraamuslaitos puuttuisi vankilatyöntekijöiden heikkenevään turvallisuustilanteeseen.KIMMO PENTTINEN
Rebekka Härkönen
Helsinki
Rikollisjengeihin kytkeytyvät vangit ovat järjestelleet parin vuoden sisällä ainakin kaksi kertaa vankilavirkailijan palkkamurhaa Suomessa. Kummallakin kerralla viranomaiset keskeyttivät suunnitelman, eikä henkirikosta tapahtunut.
Tiedossa on myös kolmas vanhempi tapaus.
Tiedot ilmenevät vankilahenkilökuntaan kohdistuneista painostus- ja väkivaltatapauksista, joita Lännen Media pyysi Vankilavirkailijoiden liiton keräämään vankiloista.
Liitto on erittäin huolissaan vankien kanssa työskentelevien turvallisuudesta.
– Vankiaines on koventunut huomattavasti kymmenen vuoden aikana. Tämä näkyy henkilökunnan painostuksena ja siinä, miten vangit pyrkivät käyttämään vankilaa hyväkseen, sanoo vankilavirkailijoiden pääluottamusmies ja liiton puheenjohtaja Antti Santamäki.
– Samaan aikaan vankien olot suljetuissa vankiloissa ovat vapautuneet. Lisäksi vankilavirkailijoiden yksityöskentely vankien kanssa on lisääntynyt vankiloissa ja ulkopuolella esimerkiksi saattotehtävissä.
Vartijoiden ammattiliitto pitää ongelmana sitä, ettei kaikissa vankiloissa sen mukaan suhtauduta riittävän vakavasti henkilökunnan turvallisuuteen.
– Monista vankiloista puuttuu selkeä toimintamalli siihen, miten kaikkein vakavimmissakin uhkatilanteissa edetään, kenen vastuulle toimenpiteet kuuluvat ja miten uhan kohteena olevaa työntekijää informoidaan ja tuetaan tilanteessa, Santamäki sanoo.
Liiton mukaan henkeä uhkaavissakin tilanteissa turvaamistoimien järjestäminen uhan kohteelle on saattanut kestää yli kuukauden.
– Turvaamistoimet ja rikosprosessi pitäisi saada heti käyntiin. Ei vartijan henki ole sen halvempi kuin muidenkaan ihmisten.
Oikeusturva huolena
Vankilavirkailijain liitto kertoo, että vankiloiden työntekijät ovat huolissaan myös oikeusturvastaan. Liiton toimittamasta aineistosta käy ilmi, että ani harva vankilavirkailijoihin kohdistuva rikos tai rikossuunnitelma etenee oikeuteen.
Kolmas vankilatyöntekijään kohdistunut palkkamurhasuunnitelma paljastui kymmenisen vuotta sitten, kun eräs liivijengi aikoi räjäyttää vankilavirkailijan perheen kodin.
Rikoksen päivämäärä oli jo lyöty lukkoon, kun viranomaiset saivat suunnitelmat selville. Teko jäi toteutumatta.
Yksikään palkkamurhajärjestelyistä ei vartijoiden ammattiliiton mukaan ole edennyt oikeuteen.
– Työntekijä ei saa Rikosseuraamuslaitokselta apua oikeusprosessiin. Risen johdossa ei ole pidetty tarpeellisena nimetä edes yhtä lakimiestä koko organisaatiossa huolehtimaan työntekijöiden oikeusturvasta, Santamäki kertoo.
– Risestä löytyy kyllä useita lakimiehiä, jotka valvovat, että vangeilla on asiat hyvin. Työntekijän on kuuluttava ammattiliittoon, jotta hän saa oikeusapua. Kyllä turvallisuusorganisaation pitää pystyä tarjoamaan oikeudellista tukea kaikille työntekijöille.
Rikosseuraamuslaitoksen keskushallinnon Lännen Medialle antaman vastauksen mukaan tähän tehtävään nimetyn lakimiehen puuttuminen ei tarkoita, että työntekijät jäisivät ilman oikeusapua. Risen keskushallinnon mukaan kaikki organisaation lakimiehet ovat velvollisia auttamaan työntekijöitä oikeusturvakysymyksissä, ja joskus oikeudenkäyntiin on palkattu myös ulkopuolinen asianajaja.
Vartijaliiton mukaan turvallisuusuhka on läsnä lukemattomien vankilavirkailijoiden työssä lähes päivittäin.
– Vankien olojen vapautuminen ja vartijoiden yksintyöskentelyn merkittävä lisääntyminen vaarantaa myös muiden vankien turvallisuuden. Täytyy myös muistaa, että yksintyöskentely vankilan ulkopuolella vaarantaa lisäksi siviilit, Santamäki sanoo.
– Suljettuun vankilaan sijoitettua eli tiukempaa valvontaa vaativaa vankia pitäisi saattaa vankilan ulkopuolella aina kaksi vartijaa. Vastuu on aina vankilalla, eikä sitä voi siirtää esimerkiksi sairaalan henkilökunnalle.
Tapauksia jää pimentoon
Vankiloiden listaamista esimerkkitapauksista ilmenee lukuisia tapoja, joilla vankilavirkailijoita on painostettu tai yritetty käyttää hyväksi vankien toimesta.
Useiden tapausten taustalla ovat olleet liivijengien jäsenet, näihin kytkeytyvät henkilöt tai muuhun järjestäytyneeseen tai vakavaan rikollisuuteen liittyvät henkilöt.
Eräässä vankilassa vanki hyökkäsi omatekoisen teräaseen kanssa vartijan kimppuun ja yritti ottaa tämän panttivangiksi. Teko oli ennalta suunniteltu, sillä samaan aikaan toisen sellin elinkautisvanki hakkasi koko sellin tuusannuuskaksi.
Lisäksi ainakin yhtä vartijaa on lyöty kasvoihin, ja useita vartijoita uhkailtu esimerkiksi silmien puhkomisella, syljetty ja valokuvattu vapaa-ajalla.
Lännen Media uutisoi kaksi viikkoa sitten (LM 28.4.), että rikollisjärjestö United Brotherhood on ryhtynyt hallitsemaan lukuisia suljettuja vankiloita Suomessa. Samassa jutussa Rikosseuraamuslaitoksen pääjohto totesi, ettei ole ollut tietoinen ongelman laajuudesta ja lupasi puuttua tilanteeseen.
– Vankilahenkilökuntaan kohdistuvia tapauksia tapahtuu enemmän, kuin niitä tulee tietooni, Santamäki arvioi.
– Työntekijät tarvitsevat johdon tuen ja avun siihen, että he pystyvät tekemään työnsä turvallisesti. Rikosseuraamuslaitoksen pääjohdon olisi aika ymmärtää, että vankeinhoito on turvallisuusala ja kuunnella tässä asiassa asiantuntijoita sekä vankien kanssa päivittäin työskenteleviä henkilöitä.
Santamäen mukaan nykyään päätösvalta on sellaisilla henkilöillä, jotka eivät ole nähneet vankia mahdollisesti vuosikausiin.
Liitto muistuttaa myös poliittisia päättäjiä siitä, etteivät vaalilupaukset poliisin ja syyttäjien lisämäärärahoista auta, jos vankilat eivät pysty huolehtimaan rikollisten turvallisesta valvonnasta ja kuntouttamisesta. Liiton mukaan vankilat tarvitsevat nopeita lisäsatsauksia.
Vankilat listasivat lähivuosilta tapauksia, joissa vangit ovat painostaneet, pelotelleet ja uhanneet vankiloiden työntekijöitä. Tapahtumissa osallisina olleiden turvallisuuden takia toimitus ei kerro tilanteiden tarkkoja yksityiskohtia.
Palkkamurha
Neljä rikollisryhmittymää valmisteli erään vankilatyöntekijän tappamista reilu vuosi sitten.
Työntekijä oli tehnyt erään päätöksen rikollisjärjestö Cannonballiin kuuluvasta vangista, eikä vanki pitänyt siitä. Vanki halusi tapattaa työntekijän ja otti yhteyttä neljään eri järjestäytyneen rikollisuuden toimijaan.
Suunnitelmassa olivat mukana Cannonballin lisäksi liivijengit Bandidos, United Brotherhood ja eräs tunnettu rikollisjohtaja.
Jokainen ryhmittymä antoi 2 000 euroa palkkamurhaajan palkkiota varten, yhteensä 8 000 euroa. Tekijäksi suostui henkirikostuomiota suorittava mies.
Rahat olivat jo kasassa ja valmiina luovutettavaksi tekijälle. Viranomaiset saivat kuitenkin tiedustelun kautta tietoa murhasuunnitelmasta, ja teko jäi toteutumatta.
Myöhemmin vankila sijoitti työntekijän töihin samalle osastolle, jossa hänen palkkamurhaajakseen pestautunut mies suoritti tuomiotaan.
Juttu ei päätynyt oikeuteen.
Huumekuriiri
Rikolliset yrittivät saada erään vankilavirkailijan salakuljettamaan tietämättään huumeita vankilaan. Virkailija kuitenkin huomasi, että hänen autonsa alta repsottaa teippiä
Auton pohjaan oli teipattu paketti. Työntekijä ilmoitti asiasta poliisille ja vankilan johdolle. Paketista löytyi kännyköitä ja iso määrä huumeita.
Auton piti mennä vankilan korjaamolle huoltoon, minkä vangit olivat saaneet selville. Myös virkailijan kotiosoite oli selvitetty.
Vankilavirkailijain liiton mukaan vankilan johto ei ole kertonut virkailijalle hänen turvallisuuteensa liittyvistä yksityiskohdista kuten siitä, mikä rikollistaho jutun taustalla oli ja mistä he olivat onkineet virkailijan osoitteen tietoonsa.
Nimilista
Henkilökunta löysi alkuvuodesta erään vankilan sellitarkastuksessa nimilistan.
Vanki oli listannut hankalimmiksi kokemiensa vankilavirkailijoiden nimiä. Listaamisen motiivi jäi epäselväksi, mutta lista otettiin pois vangilta.
Kuollut rotta
Henkilökunnan parkkialueella erään vankilan työntekijän auton konepellille oli aseteltu kuollut rotta.
Viestin tarkoitus jäi epäselväksi. Tapaus sattui pari vuotta sitten.
Uhkailu
Vanki riehui eristämistilanteessa. Vankilavirkailija joutui käyttämään etälamautinta.
Vangin mielestä työntekijä satutti häntä tahallaan. Tästä seurasi pitkä ja montaa kautta toteutettujen pahoinpitely- ja tappouhkauksien sarja.
Uhkailu kohdistui virkailijaan ja tämän perheeseen.
Liiton mukaan vankilalta kesti yli kuukauden järjestää virkailijalle turvaamistoimia.
Työntekijä vei jutun oikeuteen, ja vanki sai tuomion.
Eräästä vankilasta kerrotaan, että vangit ovat muun muassa sylkeneet vankilavirkailijoiden päälle, uhanneet puhkaista hammasharjalla työntekijän silmät ja lyöneet vartijaa nyrkillä kasvoihin.
Murhatoimeksianto
Ulkomaalaiseen järjestäytyneeseen rikollisuuteen kytkeytyvät vangit halusivat eroon vankilatyöntekijästä. He antoivat eräälle United Brotherhoodia lähellä olevalle jengille toimeksiannon tappaa työntekijä tämän vapaa-ajalla.
Työntekijän kodin lähettyvillä pyöri toisen maan kilvissä oleva auto.
Suunnitelma paljastui viranomaistiedustelun avulla.
Liiton mukaan vankilan turvallisuuspäällikkö soitti työntekijälle ja vitsaili, että "ajelen tässä kotisi lähistöllä, onko sulla nyt turvallinen olo". Työntekijä koki soiton törkeänä välinpitämättömyytenä.
Juttua ei viety oikeuteen. Tapauksesta on aikaa kolmisen vuotta.
Valokuvaaminen
Liivijengi United Brotherhood valokuvasi muutama vuosi sitten useita kertoja näkyvästi vankiloiden henkilökuntaa ja näiden läheisiä sekä lapsia.
Järjestäytyneeseen rikollisuuteen kytkeytyvä henkilö kuvasi vanginkuljetusautoa käräjäoikeuden ulkopuolella.
Eräällä paikkakunnalla United Brotherhoodin ja Cannonballin jäsenet kävivät tapaamassa vankilassa olevia tuttaviaan. Tapaamisesta palatessaan he jäivät muutaman kerran näkyvästi valokuvaamaan parkkialueelle pysäköityjä vankilan henkilökunnan autoja.
Toiminnan tarkoitus on kerätä tietoa, pelotella ja painostaa.
Lapset
Vanki uhkaili tietävänsä, missä vankilan työntekijä asuu ja missä tämän lapsi on päivähoidossa. Vangilla oli kytkökset rikollisjengeihin.
Tapahtumat ovat parin vuoden takaa.
Päiväkoti otti tapauksen erittäin vakavasti ja kiristi turvajärjestelyjään.
Pelottelu
Erään vankilan työntekijän kotipihalla ja sen läheisyydessä pyöri useiden päivien ajan sama virolaisissa kilvissä oleva auto. Joka kerta, kun työntekijä tuli ulos kotitalostaan, auto hävisi paikalta.
Poliisi selvitti, että auto liikkui varastetuilla rekisterikilvillä.
Toiminnan motiivi jäi epäselväksi, mutta todennäköisesti sen tarkoituksena oli osoittaa, että jotkut tahot tietävät työntekijän asuinpaikan.
Tapahtumista on aikaa vuosi.
Talon räjäytys
Vankilan työntekijä sai viranomaisilta yhteydenoton, jonka mukaan rikollisjengi valmistelee hänen talonsa räjäyttämistä. Tapauksesta on aikaa kymmenisen vuotta.
Työntekijä oli saanut jengiläisten vihat päälleen, koska teki työnsä tunnollisesti vankilassa. Talon räjäyttämiselle oli sovittu tarkka päivämäärä.
Suunnitelma paljastui viranomaistiedustelun ansiosta, ja turvaamistoimet onnistuivat.
Tapausta ei viety oikeuteen.
Panttivanki
Sellinoven avaamisen jälkeen rikollisjengeihin kytkeytyvä vanki hyökkäsi teräaseen kanssa vartijan kimppuun ja yritti ottaa tämän panttivangiksi. Kun vartija sai etälamauttimen käteensä, vanki linnoittautui selliinsä ja hajotti sen.
Vartijat taltuttivat vangin etälamauttimella.
Samaan aikaan toinen henkirikoksesta tuomittu vanki hajotti oman sellinsä kappaleiksi. Hän oli varautunut etälamauttimen käyttöön vuoraamalla itsensä sanomalehdillä.
Juttu on käsitelty oikeudessa.
/
www.satakunnankansa.fi
Vasemmistolaisten vajaa politiikka onneksi antaa Oikeistolle oivan mahiksen nousuun.
