Marja-Terttu Saaraisen ja Veli Soukan katoaminen, Lappi 1959

[Tuomion Pasuuna]

Yhtään mikään seikka ei viittaa henkirikokseen.

[Ehtivä]

Yhtään mikään seikka ei viittaa henkirikokseen.

Mutta myöskään mikään ei tarkoita, etteikö näin voisi olla. Erikoista on se, ettei ilmeisesti mitään heille kuuluvia tavaroitakaan ole löytynyt. Ei mitään. Toki ympäristö on otettava huomioon. Aivan aukihan tämän ratkaisu on ja sellaisena luultavasti pysyykin.

[Tuomion Pasuuna]

Kaikkihan on mahdollista. Saatettiinhan heidät siepata vaikka ufoon. Kuitenkin erämaavaelluksella on suunnattoman paljon todennäköisempää kuolla onnettomuudessa tai nääntymällä tai näiden yhteisvaikutuksesta kuin tulla murhatuksi.

Tavaroiden jääminen kateisiin on tällöin enemmän kuin todennäköistä.

[maxi]

Kaikkihan on mahdollista. Saatettiinhan heidät siepata vaikka ufoon. Kuitenkin erämaavaelluksella on suunnattoman paljon todennäköisempää kuolla onnettomuudessa tai nääntymällä tai näiden yhteisvaikutuksesta kuin tulla murhatuksi.

Tavaroiden jääminen kateisiin on tällöin enemmän kuin todennäköistä.

Jossain oli kirjoitus jonka mukaan ei olleet menossa vaellukselle vaan Soukan sukulaisiin kylästelemään. Soukka oli myös seikkailija luonne joten pois ei voi sulkea sitäkään etteikö olisi tullut päähänpisto seikkailla ja lähteä vaeltamaan se vaatiikin sitten jonkunlaista kokemusta vaeltaa ja siellä voi sattua mitä vain.
Itse epäilen, että törmäsivät vahingossa johonkin rikolliseen joka putsasi rahat sen aikaiset 50000 mk ja laittoi turpeeseen molemmat tavaroineen.

[ABC]

Niin siis tämän pariskunnan ei ollut tarkoitus lähteä eräretkeilemään, vaan harrastaa Lapin nähtävyyksien tutkintaa ja kotimaan matkailua. Retkivarustus oli sitä varten, ettei tarvinnut yöpyä kallissa hotelleissa; tuohon aikaan oli vähän eri elintaso ja vain varakkailla oli varaa hotelleihin ylipäänsä, saati nuorilla ihmisillä.

Jos suunnitelmat olisivat muuttuneet ja pari lähtenytkin erämaahan, niin heidän olisi ollut varmasti hankittava ruokatarvikkeita ja todennäköisesti he olisivat myös kyselleet neuvoja paikallisilta reiteistä ym. Lisäksi vaellus olisi syönyt Norjan reissun mahdollisuuden ajallisesti. En pidä suunnitelmien suurta muutosta kovin todennäköisenä.

[J.Maybrick]

Eivät ole tainneet kovin syrjään asutuksesta poiketa missään vaiheessa, ei ole mitään näyttöä että näin olisivat tehneet. Olivat lisäksi luvanneet olla liftailematta reissullaan. Silloin ei kovin syrjäisille seuduille päädytty, jos julkisilla vain kuljettiin.

Juhannuksen osuminen reissun ajankohtaan voi olla merkityksellinen. Mitä silloin tapahtui, missä olivat, ketä tapasivat?

[Chikatilo]

Julkisen liikenteen kaukovuorot olivat myös melko harvassa. Rovaniemeltä taisi arkisin lähteä yksi vuoro Muonion suuntaan ja se jatkoi ilmeisesti joka toinen päivä Kilpisjärven suuntaan. Olisiko vuoropäivinä mennyt Hettaan. Bussien keskinopeus oli 30 - 40 km/h, eli Kittiläänkin (150 km) matka kesti 4 - 5 tuntia. Kautokeinon tietä ei ollut vielä 1959, mutta sitä taidettiin jo rakentaa, eli alueella oli siitäkin syystä monennäköistä lentojätkää.

Soukka ja Saarainen eivät olleet eräretkeilijöitä vaan (leirintä-)turisteja. Heillä saattoi olla tarkoitus tehdä lyhyempiä puolen päivän tai päivän patikkaretkiä maastoon, mutta telttaa he tuskin olisivat raahanneet mukanaan. Yhdistysten matkailumajat olivat auki myös kesäisin. Tuolla suunnalla toimivat matkailuhotelleista ainakin Hetta, Pallas ja Kilpisjärvi.

Matkaaminen on todennäköisesti edellyttänyt yön yli viipymistä bussien vaihtopysäkeillä. Ei olisi ollut tavatonta leiriytyä yöksi johonkin jokivarteen, mutta pariskunnalla oli mukanaan myös riittävästi rahaa vaikka satunnaisiin hotelliyöpymisiin (nykyrahassa noin 2000 €).

Rovaniemellä todennäköisesti vielä oltiin elossa, enkä usko kortteja tai vieraskirjamerkintöjä väärennetyiksi. Uskoisin, että postikortti olisi lähetetty myös seuraavasta "maalikylästä", joka todennäköisimmin oli Kittilä tai Muonio. Sodankyläkään ei ole täysin pois suljettu, jos ei kuljettu lyhintä mahdollista reittiä. Jäljet kuitenkin loppuvat Rovaniemelle. Lähdettiinkö sieltä koskaan mihinkään?

Rovaniemellä oleskelu ei ajoitu enää juhannukseen, koska vuoden 1955 uudistuksen seurauksena aatto oli jo 19.6. Ounasvaaralla oli kuitenkin - luonnollisesti - käyty. Viikonpäivänä 24.6. oli keskiviikko.

Säätietoja minulla ei valitettavasti ole. Tyypillisesti Rovaniemen korkeudella on tuolloin päivisin 10 - 15 astetta, mutta vuosittainen holkkuma on suuri. Varsinaisesta kesäkelistä voidaan harvoin puhua. Joskus on yöllä menty nollankin tuntumaan.

Urho Laitinen taisi perustaa leirintäalueensa Norjaan vasta reilut 15 vuotta tapauksen jälkeen. Rahat hankintaanhan kai saatiin Hilkan mentyä edes. Ei siis liittyne asiaan.

Yhteenveto:
- mukana passit -> mahdollisuus matkustaa Norjaa tai Ruotsia pidemmälle maihin, joissa ei ollut viisumipakkoa. Passi kuitenkin tarvittiin kotimaan henkilöpapereiksi, jos ei ollut esim. ajokorttia tai henkilöllisyystodistusta.
- mukana teltta -> mahdollisuus leirintään
- ei varsinaisia erävarusteita -> korkeintaan päiväretkiä matkailukohteen lähiympäristöön
- mukana rahaa 50000 mk -> mahdollisuus yöpyä hotellissa tai syödä ravintolassa ainakin satunnaisesti
- jäljet päättyvät Rovaniemelle

Passit ja kohtuullisen iso määrä käteistä voi olla rikolliselle houkutteleva kohde. Turistin rullaaminen olisi ollut todennäköisintä jo Rovaniemellä. Pariskunnan matkasuunnitelmana oli todennäköisesti liikkua yleisesti käytettyjä turistireittejä ja käydä niissä muutamissa tunnetuissa turistikohteissa, joten onnettomuustapauksissa jälkiä olisi todennäköisesti löytynyt. Hukkuminen virtaveteen teltan ja muiden tavaroiden kanssa ei kuulosta todennäköiseltä, mutta sattuuhan sitä... Jos pariskunta pääsi Muonionjokivarteen tai Käsivarteen, pistäytyminen Ruotsissa tai Norjassa olisi varmaankin kuulunut asiaan. Jos kuolemaan johtanut onnettomuus olisi tapahtunut naapurimaassa, ei kadonneita välttämättä olisi osattu etsiä. Mahdollisia rajanylityspaikkoja olisivat olleet Kaaresuvanto (Ruotsi) ja Kalkkujärvi (Norja, Skibotn).

Tavanomaisilla turistireiteillä nuoret olisivat hukkuneet "massaan" (massan määrä oli toki tuolloin pienempi), mutta reiteiltä poikettaessa natiivit olisivat varmasti huomioineet pariskunnan. Reiteillä siis pysyttiin, jos Rovaniemeltä ylipäätään päästiin eteenpäin, luulen ma.

[Tuomion Pasuuna]

Mielestäni ehdottomasti todennäköisintä on eksyminen päiväretkellä ja nääntyminen erämaahan heikosti varustautuneena. Teltta voi olla tänäkin päivänä jonkun silloisen bussipysäkin lähellä kiven alle tai pusikkoon piilotettuna, ettei sitä varastettaisi.

Reiteiltä poikkeaminen nimenomaan ei herätä paikallisten huomiota, koska siellä reitin ulkopuolella ei ole ihmisiä. Erämaata kyllä riittää minne kadota ja ruumiista voi kulkea ohi metrin päästä huomaamatta sitä.

[skavaböle]

Ilmatieteen laitoksen tietojen mukaan lämpötilat 1959 (Sodankylän Lokka mittauspiste):
pvm # ilman lämpötila # ylin lämpötila # alin lämpötila
16.6.1959 # 11.1 # 14.5 # 6.5
17.6.1959 # 11.4 # 16 # 8.9
18.6.1959 # 12.2 # 18.2 # 4.1
19.6.1959 # 13.2 # 16.6 # 8.9
20.6.1959 # 11.3 # 16.4 # 3
21.6.1959 # 7.9 # 12.8 # 2.9
22.6.1959 # 9.6 # 13.5 # 3.2
23.6.1959 # 13.1 # 20.5 # 0.3
24.6.1959 # 18 # 23.6 # 10.4
25.6.1959 # 12.4 # 21.6 # 9.3
26.6.1959 # 9.6 # 15.8 # 3.1
27.6.1959 # 5.9 # 10 # 2.7
28.6.1959 # 4.6 # 9 # 0.2
29.6.1959 # 6.7 # 11 # 0.5
30.6.1959 # 11.8 # 17.4 # 0.2

Sodankylässä mitatut sademäärät vaihtelivat (-1 - 1.3 mm) 16. - 30.6.1959.

Rahamuseon rahanarvolaskimen mukaan muutettuna 50 000 mk (1959) olisi 1207,00 euroa (2018).

Rovaniemestä tuli kaupunki vuonna 1960, joten turisteja on saattanut olla liikkeellä kesällä 1960 normaalia enemmän. Olihan tuo Rovaniemi nyt Suomen pohjoisin kaupunki.

Uutisfilmi vuodelta 1960. Rovaniemi, Pohjoisin kaupunkimme (1960)
https://vimeo.com/48724844
Rovaniemen hiihtojuhla (1960)
https://vimeo.com/48785606
Näissä uutisfilmeissä näkyy lyhyitä välähdyksiä myös Rovaniemen kaupungista.

Mielenkiintoinen löytö netistä.
https://remix.kuvat.fi/kuvat/Katoavaa+K ... UVULLA.jpg

Kuvatekstin mukaan:
"Ounasvaaran vauhtikisat 1960 -luvulla. Vauhtikisoja ajettiin vuosina 1952 - 1962 Ounasvaaralla ja vuosina 1964-1968 kuvan lähtöpaikalta Ratakadulla. Kisat pidettiin aina Juhannuksena."

[skavaböle]

Jep. Sekosin edellisessä viestissäni vuosiluvuissa. Tuolla Rovaniemen kaupungiksi tulemisella ei ole mitään tekemistä katoamisen kanssa, koska se on tapahtunut vasta vuotta myöhemmin siis vuonna 1960. Pahoittelen sekaannustani. Näiden henkilöiden katoaminen tapahtui vuonna 1959.

Jos kadonneet ovat olleet Rovaniemellä juhannuksen aikaan, niin silloin yhtenä suurena paikallisena tapahtumana on ollut juhannuspäivänä Rovaniemen Ounaskoskessa pidetyt tukkilaiskisat.
https://www.finna.fi/Record/lusto.M011-383414

Lapin kansa:
"Eri kivaa Ounasvaaralla! – Rovaniemen juhannus oli aikoinaan täynnä ohjelmaa ja Ounasvaara oli tapahtumien keskipiste"
https://www.lapinkansa.fi/uusirovaniemi ... 200212763/

Huutonetissä näyttää olevan myynnissä vuoden 1959 Shellin kartta. Hinta on vaan sen verran kova, että en aio ostaa sitä. Myynti-ilmoituksessa on kuitenkin kuvia kartasta ja yhdessä kuvassa näkyy mm. lapissa tuolloin olleet päätiet.
https://www.huuto.net/kohteet/shell-kar ... /462128581

[skavaböle]

Suomen linja-automuseon sivustolta löytyy J. M. Eskelisen lapin linjat Oy:n linja-auton aikataulu Rovaniemi - Kilpisjärvi välille vuodelta 1958. Tuon aikataulun mukaan reitti oli Rovaniemi - Kittilä - Sirkka - Palojoki - Kilpisjärvi. Joka päivä lähti auto klo 13 Rovaniemeltä Palojoelle, mutta vain tiistaisin, torstaisin, lauantaisin ja sunnuntaisin se meni Karesuvantoon ja Kilpisjärvelle. (Saattaa olla niinkin, että tämä linja-auto ei kulkenut Kilpisjärvelle kuin 1.3. -15.4. välisenä aikana) Välimatka Rovaniemi - Kilpisjärvi on merkattu aikatauluun 440 km. Linja-auto lähti Rovaniemeltä klo 13:00 ja oli Kilpisjärvellä aikataulun mukaan klo 23:40.

http://www.slamu.fi/aikataulut.php
Syötä liikennöitsijäksi "Lapin linjat" ja molempiin Vuodet hakukenttiin "1958".

[skoone]

...

Matkaaminen on todennäköisesti edellyttänyt yön yli viipymistä bussien vaihtopysäkeillä. Ei olisi ollut tavatonta leiriytyä yöksi johonkin jokivarteen, mutta pariskunnalla oli mukanaan myös riittävästi rahaa vaikka satunnaisiin hotelliyöpymisiin (nykyrahassa noin 2000 €).

...


Yhteenveto:
- mukana passit -> mahdollisuus matkustaa Norjaa tai Ruotsia pidemmälle maihin, joissa ei ollut viisumipakkoa. Passi kuitenkin tarvittiin kotimaan henkilöpapereiksi, jos ei ollut esim. ajokorttia tai henkilöllisyystodistusta.
- mukana teltta -> mahdollisuus leirintään
- ei varsinaisia erävarusteita -> korkeintaan päiväretkiä matkailukohteen lähiympäristöön
- mukana rahaa 50000 mk -> mahdollisuus yöpyä hotellissa tai syödä ravintolassa ainakin satunnaisesti
- jäljet päättyvät Rovaniemelle

Passit ja kohtuullisen iso määrä käteistä voi olla rikolliselle houkutteleva kohde. ...

Miten mahtais olla, jos nuoret päättivätkin kadota muille maille. Heillähän oli (jos olen oikein ymmärtänyt) suht paljon rahaa ja passit mukanaan.

Rovaniemeltä pääsi kai siihenkin aikaan ainakin junalla Kemiin ja ehkä bussilla jopa Tornioon.
Kun nuorten uskottiin tähtäävän pohjoista kohti, niin uskottiin, että he olivat matkanneet sinne ja kadonneet.

Mitäpä, jos he matkasivatkin Haaparantaan ja sieltä junalla vaikka Tanskaan asti... tai juna taisi kulkea jo silloin myös Haaparannalta (vaihto Bodenissa?) Kiirunan kautta Narvikiin. Ja sieltä laivalla vaikka minne.

[maxi]

...

Matkaaminen on todennäköisesti edellyttänyt yön yli viipymistä bussien vaihtopysäkeillä. Ei olisi ollut tavatonta leiriytyä yöksi johonkin jokivarteen, mutta pariskunnalla oli mukanaan myös riittävästi rahaa vaikka satunnaisiin hotelliyöpymisiin (nykyrahassa noin 2000 €).

...


Yhteenveto:
- mukana passit -> mahdollisuus matkustaa Norjaa tai Ruotsia pidemmälle maihin, joissa ei ollut viisumipakkoa. Passi kuitenkin tarvittiin kotimaan henkilöpapereiksi, jos ei ollut esim. ajokorttia tai henkilöllisyystodistusta.
- mukana teltta -> mahdollisuus leirintään
- ei varsinaisia erävarusteita -> korkeintaan päiväretkiä matkailukohteen lähiympäristöön
- mukana rahaa 50000 mk -> mahdollisuus yöpyä hotellissa tai syödä ravintolassa ainakin satunnaisesti
- jäljet päättyvät Rovaniemelle

Passit ja kohtuullisen iso määrä käteistä voi olla rikolliselle houkutteleva kohde. ...

Miten mahtais olla, jos nuoret päättivätkin kadota muille maille. Heillähän oli (jos olen oikein ymmärtänyt) suht paljon rahaa ja passit mukanaan.

Rovaniemeltä pääsi kai siihenkin aikaan ainakin junalla Kemiin ja ehkä bussilla jopa Tornioon.
Kun nuorten uskottiin tähtäävän pohjoista kohti, niin uskottiin, että he olivat matkanneet sinne ja kadonneet.

Mitäpä, jos he matkasivatkin Haaparantaan ja sieltä junalla vaikka Tanskaan asti... tai juna taisi kulkea jo silloin myös Haaparannalta (vaihto Bodenissa?) Kiirunan kautta Narvikiin. Ja sieltä laivalla vaikka minne.

Minkähän vuoksi olisivat tehneet niin? Ei oikein mahdu mihinkään logiikkaan kun on tiedossa millaisia nuoria olivat.
Olen vahvasti sitä mieltä, että heidän rahat ryöstettiin ja molemmat kuopattiin tavaroineen. Kaikenlaisia rikollisia ja rikollisilla reissuilla liikkuneita on ollut tuohon aikaan huomattavasti enemmän kuin nykyisin ja mikäpä olisi helpompaa rahaa kuin ryöstämällä otettu ja silminnäkijöitä ei välttämättä näille telttasurmille ole.
Tuollainen rahasumma on ollut siihen aikaan hyvinkin ostovoimaista eikä ole varmaan jäänyt huomaamatta niiltä jotka seuraavat rikollisella mielellä matkailijoita.

[Chikatilo]

Lehtitiedon mukaan pariskunta vietti juhannuksen Kuusamon Rukalla ja oleskeli Rovaniemellä vielä perjantaina 26.6.

Myöhemmässä uutisessa 60-luvulla Ruka on erehdyksessä muuttunut Ounasvaaraksi.

Veli Soukan olisi pitänyt olla töissä viikon kuluttua siitä, kun pariskunnasta on viimeinen havainto. On siinä ja siinä, olisiko tuossa ajassa julkisilla ehtinyt käydä esimerkiksi Norjassa (Skibotn) asti "lomalla" ja palata takaisin Kainuuseen. Melkoista kusijuoksua olisi ollut...

Eräretkeilyyn sopivia varusteita ei ollut mukana. Mukana olleella käteisellä olisi saanut esimerkiksi 10 miesten pukua tai menopaluulennon Göteborgiin maaotteluun hotellimajoituksineen kahdelle. Nykyrahassa tosiaan reilu tonni, ei kahta, kuten aiemmin väitin.

Missähän nämä uutisessa mainitut sukulaiset mahtoivat asua? En ole missään kai nähnyt vahvistusta sille, että nuoret olisivat ylipäätään olleet matkalla Kilpisjärvelle. Äidin lausuma "jäämisestä Kilpisjärven kairaan" saattoi olla vertauskuvallinen, varsinkin jos hän ei ollut lappilaisia. Saarainenhan ainakin oli lähtöjään Kymenlaaksosta, kuten myös puoli vuosisataa myöhemmin kadoksissa ollut sukunimikaimansa Mari...

[Tyttö0]

Juttelin muutama kuukausi sitten erään luotettavan näkijän kanssa. Kysyin muutamasta katoamis tapauksesta. Myös tästä velin ja marja tertun katoamisesta. Kyseinen näkijä näki veneen joka uppoaa. Eli onnettomuus siis.