Somaliliitto: Katuväkivalta somaleita kohtaan kasvanut

[Paa]

Kumma juttu että Ragen piti päästä tekemään ruokaostoksia just samalle alueelle ja samaan aikaan kuin missä tää mielenosoitus oli käynnissä. Varmaan toivoi että rasistijuntit tekevät jotain mistä voi sitten itkeä somessa.

[On Anoi Kaa]

Kaupunginvaltuutettu joutuu kärsimään kauheasta rasismista ja on suuri menetys yhteiskunnallemme ellei hän kävisi enää kirjastossa. Jonkun pitää käydä heti pyytämässä häneltä anteeksi ja antaa lisäksi lahjashekki halal-kauppaan, poikalapsillensa khattia, niin jaksavat keskittyä paremmin kirjastossa.

Somalitaustainen espoolaisvaltuutettu syyttää kirjastoa rasismista – "Maine menee teidän takia"

Kuntavaaleissa Espoon kaupunginvaltuustoon noussut, somalitaustainen Habiba Ali syyttää Espoon keskuksessa toimivan Entressen kirjaston henkilökuntaa perheeseensä kohdistuneista rasistisista kommenteista.

– Viime torstaina lapseni olivat äitini ja sisareni kanssa kirjastossa. Siellä henkilökuntaan kuuluva oli tullut sanomaan sisarelleni: "Tiedättekö millainen maine kirjastolla on teidän (somalitaustaisten maahanmuuttajien) takia ja mitä lehdissä kirjoitetaan".

Myöhemmin paikalle saapunut Ali oli käynyt kysymässä työntekijältä mitä tämä oli tarkoittanut.

– Hän viittasi edelleen kirjaston maineeseen ja meihin (somaleihin) maineen tahraajina, Ali hämmästelee.

Hänen mukaansa kyse ei ollut edes siitä, että lapset olisivat metelöineet häiritsevästi.

Ali sanoo kokeneensa aiemminkin tylyä kohtelua Entressessä.

– Henkilökunta on tullut moittimaan minua jopa muiden somalilasten äänekkäästä käytöksestä.

Muiden kirjastoasiakkaiden kärkkäät ja välillä asiattomat kommentit ovat Alin mukaan myös tuttu ilmiö hänelle. Varsinkin, jos hän on kirjastossa lapsiensa kanssa.

– Viittaukset alkuperäämme leimaavat usein esimerkiksi kommentteja lasten ääniin.

Habiba Ali sanoo päättäneensä boikotoida Entressen kirjastoa niin kauan, kuin saa anteeksipyynnön.

– Kun olin yhteydessä aluejohtajaan, oli hänenkin suhtautumisensa nuivaa ja henkilökuntaa puolustavaa.

Kirjastopalvelujen aluejohtaja Anni Kääriäinen sanoo olevansa tietoinen viime viikon tapahtumista Entressessä.

– Ali on ollut yhteydessä minuun.

Kääriäinen pahoittelee kirjaston puolesta, jos Ali on kokenut saaneensa siellä epäasiallista kohtelua.

– Henkilökunnan versio tapahtumien kulusta on kuitenkin varsin erilainen. Koska en itse ollut paikalla, en pysty ottamaan kantaa siihen mitä todella tapahtui.

Aluejohtajan tietojen mukaan keskustelua melutasosta käytiin Alin ja erään toisen kirjaston asiakkaan välillä.

Kirjasto saa Kääriäisen mukaan toisinaan valituksia liiasta äänen käytöstä kirjastossa.

– Sitä, että melun aiheuttajat olisivat tiettyä etnistä ryhmää en ole kuullut.

Kirjaston henkilökuntaa on ohjeistettu puuttumaan liian kovaksi yltyvään meluun huomauttamalla asiasta ystävällisesti ja pyytämällä olemaan hiljempaa.

Kääriäisen mukaan liiasta metelöinnistä tulee valituksia sekä iäkkäämmiltä että, varsinkin keväisin tenttien ja yo-kirjoitusten aikaan, myös lukurauhaa kaipaavilta nuoremmilta asiakkailta.

– Äänekkäimpiä ovat yleensä nuoret, kansallisuuteen katsomatta.

Kirjaston henkilökunnalle on Kääriäisen mukaan annettu tiukat ohjeet asiakkaiden tasavertaisesta kohtelusta.

– Kaikki ovat tervetulleita tänne ja rasistiset kommentit ovat kaikissa tilanteissa kiellettyjä.

Kirjasto on pyrkinyt myös mahdollisuuksien mukaan järjestämään lisää rauhallisempaa lukutilaa sitä kaipaaville.

– Esimerkiksi sininen huone ja pienempää neuvottelutilaa on rauhoitettu lukutilaksi aina kuin mahdollista.

Näin kirjaston käyttäjät kommentoivat melua: Lue tästä

Palkittu kirjasto

Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi viime vuonna Entressen kirjastolle Suomi-palkinnon.
Palkinnon perusteluissa kiitettiin Entressen vahvaa panostusta nuorten ja maahanmuuttajien palveluihin. Kirjaston työntekijöitä kiiteltiin myös kulttuurisen moninaisuuden asiantuntijoina.
Viime vuonna Entressen kirjastossa oli 443 019 kävijää.

http://www.lansivayla.fi/artikkeli/5214 ... aine-menee

Harmi, ettei tuo linkki käyttäjien melukommentteihin ole toiminnassa, mitähän lie rasistit vihapuhuvat siellä toisista rasisteista eli somaleista?

[Doctor Lecter]

Somalitaustainen espoolaisvaltuutettu syyttää kirjastoa rasismista – "Maine menee teidän takia"

Habiba Ali sanoo päättäneensä boikotoida Entressen kirjastoa niin kauan, kuin saa anteeksipyynnön.

Toivottavasti anteeksipyyntöä ei tule. Ja miksi pitäisi tulla? Olettaako hän ihan automatic, että hän ja edustamansa tahot ovat oikeassa ja muut väärässä? Onko hänelle tullut jostain sellainen kuvitelma, että he ovat oikeassa koska islaminuskoisia ja koska somaleita. Onko hänellä myös jokin luulo siitä, että jokainen vastaanottamansa negaatio on rasismia?
- Ehkä Suomen valtion, Kelan, sosiaalitoimiston ja poliitikkojen heitä kohtaan harjoittma nöyristelypolitiikka on antanut hänelle (ja muille somalielle) sellaisen kuvitelman, etä he ovat saapuneet Suomeen palveltaviksi ja ilman heitä Suomi kaatuu.[/quote]

Kun olin yhteydessä aluejohtajaan, oli hänenkin suhtautumisensa nuivaa ja henkilökuntaa puolustavaa.

Hän siis edelleen automatic oletti, että aluejohtaja on kanssaan tietysti samaa mieltä ja että myös aluejohtajan mielestä kirjaston työntekijät ovat rasisteja sekä aina väärässä.
- Varsinkin silloin kun somali tulee valittamaan.

Kirjaston henkilökuntaa on ohjeistettu puuttumaan liian kovaksi yltyvään meluun huomauttamalla asiasta ystävällisesti ja pyytämällä olemaan hiljempaa.

Milloinkahan suomalainen suvaitsevaisto ja virkamiehistö oppii, ettei näihin barbaareihin tehoa mikään "ole kiltti ja pyydän ole hiljempää" nöyristely. He nauravat tälläiselle polvillaan olemiselle ja huomaavat taas kerran olevansa ylempänä muita - ja jatkavat entiseen malliin.
- En nyt tarkoita tällä sitä, että kirjaston täti kumauttaisi pesimailalla jokaista metelöivää somalia (= jokaista somalia) kuplamaiseen otsaan, mutta jokin tolkku tähän ystävälliseen huomautteluun ja kilttiin pyytämiseen.

Kirjasto on pyrkinyt myös mahdollisuuksien mukaan järjestämään lisää rauhallisempaa lukutilaa sitä kaipaaville.
– Esimerkiksi sininen huone ja pienempää neuvottelutilaa on rauhoitettu lukutilaksi aina kuin mahdollista.

Väärin menee! Koko kirjaston pitää olla rauhallinen lukutila. Antamalla tälläisen "paetkaa sivuhuoneeseen tai opetelkaa uimaan" viestin, kirjaston henkilökunta tunnustaa olevansa voimaton somalien riehumista vastaan. Eihän se ole oikein, että kirjaston oikeat asiakkaat (lukutaitoiset ja sitä kykyä hyödyntävät) joutuvat ahdistelluiksi.
- Sehän antaa selkeän signaalin häiriköille; me voitimme! Taas!

[On Anoi Kaa]

Kirjasto on pyrkinyt myös mahdollisuuksien mukaan järjestämään lisää rauhallisempaa lukutilaa sitä kaipaaville.
– Esimerkiksi sininen huone ja pienempää neuvottelutilaa on rauhoitettu lukutilaksi aina kuin mahdollista.

Väärin menee! Koko kirjaston pitää olla rauhallinen lukutila. Antamalla tälläisen "paetkaa sivuhuoneeseen tai opetelkaa uimaan" viestin, kirjaston henkilökunta tunnustaa olevansa voimaton somalien riehumista vastaan. Eihän se ole oikein, että kirjaston oikeat asiakkaat (lukutaitoiset ja sitä kykyä hyödyntävät) joutuvat ahdistelluiksi.
- Sehän antaa selkeän signaalin häiriköille; me voitimme! Taas!

Näinhän se on ollut täällä iät ja ajat, metelöiviä kakaroita on huomautettu aina kirjaston tavoista, jos vanhempien opit eivät olleet aktiivimuistissa tai he eivät olleet tätä kertoneet! Eikä siitä itketty kenellekään, että julmat tyypit piinaavat. En usko, että suomalaiset itkevät vieläkään. Tämä johtuu siitä, että vaikka meitä sanotaankaan kitisemisen ja jupisemisen maailmanmestareiksi, emme ole tyhmiä ja ymmärrämme paitsi säännöt, myös syyt niiden takana. Osaamme siis asettua toisen asemaan. Toki se on somalilla vaikeaa, kun ei ole koskaan ollut suomalainen ja päinvastoin, mutta voisi katsoa mallia kokeneemmalta kansalaiselta. Niin ovat ameriikankin rakentaneet, mutta siinäkään hommassa ei ollut somaleita. He asuivat väärällä puolella afrikkaa ja muitakin syitä on viime vuosina tajuttu.

Melkoista kirjastokitinäporukkaa nää "sivistyneemmät" somalimammat, mikä siinä muuten on, että somalimiehet eivät kritisoi kirjastopalveluita?

Melkoiseen törkyyn törmäsin tutkiskellessani aihetta, oletan jopa rasistiseksi vihapuheeksi luokilteltavaksi, mikäli toisinpäin joku kehtaisi näin kertoa. Sekin on siis valkoisten vika, jos mustat eivät kirjoita lastenkirjoja tai niitä ei kuviteta mustilla lapsilla vai onko se synti vaan se, etteivät valkoiset käännä niitä suomenkielelle? Onko somaleilta oikeasti kielletty kaikenlainen työnteko, vaikka sellainen, joka hyödyttää omia lapsia(kirjoja tarkoitan, niiden kirjoittamista ja kääntämistä)?

Maryan Abdulkarim: Kaipaan lastenkirjoihin tavallisia ruskeita lapsia
JULKAISTU 10 PÄIVÄÄ SITTEN. PÄIVITETTY 9 PÄIVÄÄ SITTEN

(VIDEO. LÖYTYY JUTTULINKISTÄ ALLA)

KAISA ALENIUS
Yhden kirjan valitseminen on vaikeaa, jos on lukenut koko ikänsä paljon. Aloittanut Viisikoista, lukenut järjestelmällisesti koko kirjaston nuortenosaston läpi ja siirtynyt kirjaston henkilökunnan opastuksella aikuisten osastolle.

Toimittaja ja kansalaisaktivisti Maryan Abdulkarim valitsee tärkeimmäksi kirjakseen Maya Angeloun omaelämäkerran I Know Why the Caged Bird Sings.

– Ajattelen, että Angeloun elämä on vahva todistajan puheenvuoro siitä, mitä kirjallisuus tekee meille: kirjat rakentavat siltoja ja avaavat ovia. Se on valtavan tervehdyttävää.

Yhdysvaltalainen kirjailija Angelou raiskattiin noin 7-vuotiaana. Hän nimesi raiskaajansa, joka pidätettiin. Myöhemmin mies murhattiin, ja pieni Angelou syytti miehen kuolemasta omaa puhumistaan. Angelou hiljeni.

Angelou ei puhunut viiteen vuoteen, mutta hän luki. Ensin hän luki koulun mustien lasten kirjat, ja sen jälkeen valkoisille osoitetut kirjat. Hän imi kokemuksia, ajatuksia ja tunteita.

Ja kun Angelou viimein alkoi puhua, hänellä oli hirveästi sanottavaa.

– Monet asiat erottavat ihmisiä, mutta tavallisen ihmisen arki ja tunteet ovat meille yhdistäviä tekijöitä. Niitä on enemmän kuin erottavia asioita, Abdulkarim sanoo.

Missä ovat tavalliset mustat tytöt?

Kuvitellaan 10-vuotias Maryan. Hän on 4C-luokalla, ja luokkahuoneen vastapäätä aukeaa Lentävänniemen sivukirjaston ovi. Maryan lukee Tuija Lehtistä, L. M. Montgomeryä, fantasiaa, kaikkea mahdollista. Kirjojen kautta hän pääsee tarkastelemaan useita asioita, myös sitä millaista on olla suomalainen teinityttö.

– Vasta aikuisena ymmärsin, että kirjoistahan voisi löytää samaistuttavia hahmoja. Missään lukemissani kirjoissa ei ollut tavallista tyttöä, jolla on mustat hiukset ja ruskea iho. Se on aivan sama kuin jos kirjoissa kuvattaisiin vain tyttöjä tai poikia.

Abdulkarim ajatteli asiaa erityisesti kuultuaan nigerialaisen kirjailijan Chimamanda Ngozi Adichien puheen otsikolla Yhden tarinan vaara (The Danger of a Single Story).

– En ole löytänyt suomalaisista kirjoista itselleni samaistuttavaa tarinaa. En vielä, Maryan täydentää.

Kirjoittamalla maahanmuuttajien tai vaikkapa romanien kokemuksista, ajatuksista ja tunteista, heidän elämästään tulee näkyvää ja kokonaista. Siitä tulee tavallista oudon sijaan, tuttuus valtaa tilaa vieraalta. Ihminen alkaa kiinnittää huomiota yhdistäviin, ei erottaviin asioihin.

– Yksi tapa muuttaa maailmaa on muuttaa kirjojen maailmaa. Tarinat tekevät asiat tosiksi, Abdulkarim sanoo.

Maryan samaistui lapsena tarinoihin, joita hänen isänsä kertoi. Niissä näkyi somalialainen kulttuuri ja arki. Jos nykyvanhemmat haluavat tehdä oudoista asioista tuttuja lapsilleen, voi jo kirjoitettuja tarinoita tuunata, Abdulkarim sanoo. Franklinin nimen voi muuttaa Aliksi, joulun sijaan voi viettää ramadania ja eidiä.

– Tästä jää kiinni viimeistään siinä vaiheessa, kun lapset oppivat lukemaan, Abdulkarim nauraa.

Katso video, jossa Maya Angelou kertoo lukemisen merkityksestä itselleen

VIDEO RAISKAUKSEN MERKITYKSESTÄ - Angelou
Kenen tarinan sinä haluaisit lukea? Kommentoi alle!

Artikkelin kommentointi on suljettu, ainakin väliaikaisesti, 12.5. klo 23.15.
Sulkemisen perusteena suuri määrä asiattomia kommentteja.
Yle

Monet aikuiset tietävät, että identiteetti(kansallinen identiteetti on ikävää rasismia, kunnon ihminen pärjää missä tahansa maassa ja tässä haittana on vaan jotkut paskat tapakulttuurihommat, kuten vaikkapa korpisuomalainen viinakulttuuri, islam tai somalikulttuuri ja tästä on kyllä faktaa melkoisen paĺjon ja lisää tulossa joka pvä) rakennetaan kotona ja kirjat opettavat ja auttavat rakentamaan maailmankuvaa. Tarjoavat myös ihan puhdasta hauskuutta ilman sen kummempaa tarkoitusta.

Ihmeellisiä naisia, suosittelen tutustumaan Maryan Abdulkarimin ajatuksiin elämänmenosta.

Itselläni ei lapsena tullut mieleenkään mennä nyt muuttamaan ahmed ahneen nimeä roope ankaksi tai kutsua busteria pertiksi. Tai Asterixia alpoksi ja Obelixia osmoksi saatana! Saati sitten, että äitini olisi näin tehnyt. Isäänikin kopsautin pikkupoikana heti leukaan niin että tuntui, kun meni väittämään The Phantomia joksikin saatanan mustanaamioksi, miehen koirasta Devilistä eivät onneksi keksineet mitään taruja, olisi nimittäin ryskyripa roikanut, kuten kuuluu vanhemmalla iällä oppimani viidakon vanha sananlasku. Tuo viidakko sijaitsee Suomessa, eikä Bengalissa, saati sitten Somaliassa.