Kummitustaloja, UFOja, ym?

[MarkusV]

Tietääkö kukaan Kokemäellä sijaitsevasta Rudangon tilasta mitään?

[tattooed fucker]

Jottain tuosta samoilta seteistä kuullu,ruutanan kuilu..voi toki olla,että väärässä olen.Tuolla jossaki suonenjoen lähellä paikka,mikä on tehty Suomen sisällis sodista ym.mukavuuksien mukana lato siihen päälle.Laillinen paikka.Meikäläisen skeptikko immeiset eivät lähe sinne,vaikka tarjoisin 2 koria olutta.Lähdempä ittestään sitten käymään,ja kattelemaan ja tunnustelemaan ilmapiiriä.

[FounderSecret]

Urajärven kartanolla on nähty haamu '' orbseja, valkoisiin pukeutunut nainen '' nämä ovat huhuja, mutta kuullut tarinan. Kartanoa omistavat vanhat isännät kummittelee öisin pihalla kävellessä urajärven kartonon polkua.

[Kissankello]

Hui, kummituksia! Suomalaiskohteet, joihin liittyy hurjia aavetarinoita

Maanantai 24.10.2016 klo 20.00 (päivitetty 1.4.2018 klo 12.06)

Eri puolilta Suomea löytyy paikkoja, joihin liittyy karmivia aavetarinoita. Uskallatko tutustua?

* Moniin suomalaisnähtävyyksiin ja -paikkakuntiin liittyy hurjia kauhutarinoita.
* Esimerkiksi useissa kartanoissa kerrotaan kummittelevan.
* Haamuja löytyy myös urbaanista ympäristöstä.


Keminmaan vanha kirkko

Kuva

Kemin maaseurakunnan vanhan kivikirkon lattian alle haudatuista vainajista lienee tunnetuin on vuonna 1629 kuollut kirkkoherra Nikolaus Rungius. Hänen kerrotaan saarnanneen seurakunnalleen:

- Jos minun saarnani eivät ole tosia, ruumiini mätänee. Mutta jos ne ovat tosia, ruumiini säilyy siitä todistuksena.

Ja hyvin on ruumis säilynyt. Rungiuksen muumio on yhä nähtävillä kirkossa, ja kirkkoherran kerrotaan myös kummittelevan siellä. Hän liikuskelee kirkossa sulkemisajan jälkeen ja yltyy välillä saarnaamaankin.

Mustion linna

Kuva

Tarinan mukaan eräs romaninainen haki suojaa Karjaalla sijaitsevasta Mustion linnasta, kun sitä rakennettiin. Häntä ei kuitenkaan päästetty sisälle, joten suivaantunut nainen kirosi koko paikan. Linnassa onkin tapahtunut paljon selittämätöntä, ja sillä on oma kummitus: harmaa rouva. Pitsimyssyinen rouva liikuskelee linnassa öisin kynttelikkö kädessään, ja rakennuksessa majailevat ovat heränneet hänen askeliinsa.

Valtioneuvoston linna

Kuva

Valtioneuvoston linna on toiminut monen historiallisen tapahtuman näyttämönä. Ehkä dramaattisin koettiin vuonna 14.6. 1904, kun kouluhallituksen apukamreeri Eugen Schauman ampui portaikossa kolme luotia kohti kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovia. Sitten Schauman surmasi itsensä. Vuosikymmeniä veriteon jälkeenkin linnan portaikossa on kuultu laukausten ääniä. Lisäksi portaikossa on nähty sekä Schaumanin että Bobrikovin hahmot. He ilmestyvät hanakimmin surmapäivän aikoihin kesäkuussa.

Kaivopuisto

Kuva
(HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO/CONSTANTIN GRüNBERG)

Helsingin Kaivopuistossa kulki aikoinaan rautatie, joka oli satama-alueiden tavaraliikenteen käytössä. Yksi radan ylikäytävistä kulki Raatimiehenkadun kohdalla. Toukokuussa 1913 sillä koettiin järkyttävä onnettomuus: kaksi pientä poikaa karkasi äitinsä silmien alta, jäi junan alle ja kuoli. Äiti järkyttyi menettäessään molemmat lapsensa. Turmasta lähtien hän vieraili öisin kuolinpaikalla, ja piirsi sen kohdalle kaksi ristiä. Kesäisin hiekkaan, talvisin lumeen. Äidin kuoltua ristejä alkoi ilmestyä kolme. Tätä nykyä rataosuus on purettu, ja paikalla kulkee pyörätie.

Röykän sairaala

Kuva

Nurmijärvellä sijaitseva Röykän sairaala on entinen keuhkotautiparantola ja psykiatrinen sairaala, jonka jyhkeitä jugend-rakennuksia on viimeksi käytetty turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksena. Pitkään tyhjilläänkin olleeseen sairaalaan liittyy monenlaisia kummitustarinoita. Niiden mukaan rakennuksen ikkunoista näkyy salaperäisiä valoja, ja katon harjalla näkyy nainen joka tekee itsemurhan hyppäämällä alas. Erään huhun mukaan sairaalassa kummittelee siellä nuorena kuolleen tytön henki.

Vuojoen kartano

Kuva

Eurajoella sijaitseva Vuojoen kartano on kuulu useista kummitustarinoista. Aaveiden liikkeitä on yritetty havainnoida jopa magneettikenttämittareilla. Ylen mukaan kummitustarinoista dramaattisin kertoo 6-vuotiaasta Kaarin Björkenheimista, kartanontyttärestä joka putosi leikkiessään sisäportaikon kolmannesta kerroksesta toisen tasanteelle ja kuoli. Tasanteella näkyy yhä rusehtava tahra, jonka kerrotaan muistuttavan tapauksesta. Tytön haamua ei olla nähty, mutta portaikossa kuuluu joskus leikkivän lapsen ääniä. Siellä ei kuitenkaan ole ketään.

Hatanpään kartano

Kuva

Tampereella on monta paikkaa, joissa kerrotaan kummittelevan. Yksi niistä on Hatanpään kartano, jonka yläkerroksista kuuluu aavemaisia askelia ja pianon soittoa. Sen puistossa kuulemma kummittelee salaperäinen ratsumies sekä vaalea-asuinen nainen, joka itkee Turkin sodassa kuollutta sulhastaan. Lisäksi siellä vaeltaa tummanharmaaseen pukuun sonnustautunut apea mies, jonka arvellaan olevan toinen kartanossa 1900-luvun alussa asuneista veljeksistä. Fedi Idman oli kartanonherra, nuorempi Nils työskenteli pankinjohtajana. Ja kavalsi vuosikymmenten ajan pankkinsa rahoja, kunnes jäi lopulta kiinni. Nils joutui kuritushuoneelle, veljensä lainoja taannut Fedi taas menetti omaisuutensa.

Olavinlinna

Kuva

Olavinlinnan kuuluisin aavetarina liittyy sen muurissa kasvaneeseen pihlajaan. Annikki Tähdenkin balladista tuttu legenda kertoo vihollisupseeriin rakastuneesta neidosta, joka avasi linnoituksen portin salaa tavatakseen rakastaan. Upseeri oli kuitenkin petturi, ja johdatti joukkonsa portista sisään. Linnan vartiosotilaat onnistuivat torjumaan hyökkäyksen, ja neidon rakastama sotilaskin sai surmansa. Tytölle langetettiin kuolemantuomio petoksen vuoksi, ja hänet muurattiin elävänä linnan muurin sisään. Myöhemmin hautapaikan kohdalle versoi kaunis pihlaja. Se rojahti alas muurilta 1950-luvulla, mutta tarina elää yhä.

Satulinna

Kuva

Hirvensalmen Satulinna tunnetaan suositun Vain elämää -sarjan kuvauspaikkana. Ja nyt myös kummituspaikkana. Sarjaan osallistuneet artistit ovat esimerkiksi heräilleet keskellä yötä oudosti, ja ympäri taloa on kuulunut selittämättömiä ääniä. Aavemaisista kokemuksista ovat kertoneet muun muassa Jenni Vartiainen, Toni Wirtanen, Jonne Aaron ja Vesa-Matti Loiri. Aiemmassa historiassaan Satulinna on toiminut vaivaistalona ja vanhainkotina, joten siellä on nähty varsin murheellisiakin ihmiskohtaloita.

_______________________________________________________________________________

Muista myös nämä karmivat paikat

- Pohjanmaan museo. Vaasalaismuseon historian voimahahmoja on professori Karl Hedman, joka haali museoon hurjasti esineitä ja järjesti sille toimitilat. Hedman puolisoineen oli yksi ensimmäisiä Suomessa polttohaudattuja vainajia, ja heidän tuhkansa haudattiin museon seinään. Tarinan mukaan Hedman kuljeskelee yhä rakkaan museonsa käytävillä.

- Karvaselän kämppä, Saariselkä. Kummituskämppänäkin tunnetussa autiotuvassa on koettu muun muassa tärinää ja koputteluja, kuultu öistä virrenveisuuta ja kirveeniskuja. Kämpässä on tarinan mukaan surmattu kaksikin miestä: porovaras ja postimies, jonka säkin sisältö haluttiin varastaa.

- Puotinkylän kartano. Helsinkiläisessä kartanossa kummittelee kaunis Birgitta Jägerhorn, joka odottaa yhä rakkaansa palaavan Pohjan sodasta. Birgitta ei saanut koskaan kuulla miehen kaatuneen Pultavan taistelussa.

- Tampereen Teatteriin liittyy monia kummitustarinoita. Siellä kuuluu outoja askelia, hissit liikkuvat itsekseen ja tavarat vaihtavat oudosti paikkaa. Teatterin kotikummituksen väitetään olevan nuori punakaartilainen, joka kaatui vuoden 1918 taisteluissa teatterin tiloissa.

- Ainola. Huhujen mukaan Tuusulanjärven maisemissa liikkuu yhä Ainolan entinen asukas, säveltäjämestari Jean Sibelius. Yrittääköhän haamu säveltää Sibeliuksen kahdeksannen sinfonian loppuun?

Lähteet:

Aaltonen, Sami: Aavetaloja. Nemo 2003

Alma Median arkisto

Harjumaa, Pentti: Aaveriekkoja. Lappilaisia mystisiä tarinoita ja kummituksia. Lapin yliopistokustannus 2008

Hietikko-Hautala, Tiina: Aaveiden kaupunki. Kummitustarinoita Vaasasta. Scriptum 2009

Reunamedia.com

Juttu on julkaistu Iltalehden painetussa lehdessä 23.6.2016.

MARIANNE ZITTING
Kuvat: Helsingin kaupunginmuseo/Constantin Grünberg, Alma Median arkisto

http://www.iltalehti.fi/matkajutut/2016 ... 2_ma.shtml