Skull & Bones – Pääkallo ja sääriluut Osa 10
Järjestöön otetaan vuosittain vain 15 uutta jäsentä Yalen yliopistosta. Kriteereinä jäsenyydelle ovat vaikutusvaltaisuus ja vauraus ja tämän huippusalaisen seuran päämääränä on saada sijoitettua jäseniään valta-asemiin sekä auttaa toisiaan. Pääkallo ja Sääriluiden järjestössä (The Skull & Bones) on tänään lähes 700 vaikutusvaltaista jäsentä. Järjestön tunnus on pääkallo ja ristissä olevat sääriluut ja niiden alla mystinen luku 322. Järjestön motto on sama kuin Yalen yliopiston ja löytyy myös Yhdysvaltain yhden dollarin setelistä, eli ”Novo Ordo Seclorum,” Uusi maailman järjestys, ”The New World Order.”
Globaalisti Pääkallo ja sääriluut-järjestö on osa ”Kuoleman veljeskunnan” verkostoa, joon Saksassa lukeutuu myös pahamaineinen Thule-seura, jonka jäljet puolestaan johtavat suoraan Adam Weishauptin Baijerin Illuminaatteihin. Adolf Hitler liittyi Thule-seuraan vuonna 1919, ja perehtyi sen oppeihin Dietrich Eckertin johdatuksella. Juuri Thule-seura valitsi Hitlerin johtamaan heitä kohti Uutta Maailmanjärjestystä, josta on tullut kaikkien muidenkin vapaamuurarijärjestöjen päätavoite.
Eckertin opetuksessa Hitler kävi läpi seksuaalisen magian muotoja, joiden perveriost ovat liian vastenmielisiä kerrottaviksi. Trevor Ravenscroft kertoo kirjassaan ”Spear of Destiny”: ”Osallistuminen kaikkein sadistisimpiin rituaaleihin antoi ilmiömäisiä maagisia voimia. Hirvittävät seksuaaliset perversiot olivat Hitlerin olemuksen ydin, hänen yliluonnollisten kykyjensä voimanlähde, sekä hänen jokaisen toimenpiteensä motivaatio joiden kautta hän niitti kauhistuttavaa satoaan.” (sivu 171). Eckertin viimeinen teko oli vihkiä Hitler ”hirvittävään maagiseen rituaaliin, jonka seurauksena hän tuli seksuaalisesti impotentiksi. Hitlerin kyvyttömyydellä oli syvä psykologinen syy. Hän sai seksuaalista tyydytystä vain äärimmäisen sadismin ja masokismin kautta…” (s. 155, 173). Historia kertoo meille sen järkyttävän lopun, mihin tämä kaikki johti.
Eckertin into kouluttaa Hitleriä johtui henkioppaaltaan saamasta ilmoituksesta, että tämä oli tuleva Antikristus. Siksi hän pyrki kaikin keinoin varustamaan Hitleriä rooliin. Hitler uskoi itsekin että oli ”syntynyt uudelleen superihmisen voimilla ja kyvyillä varustettuna, jota hän tarvitsi täyttääkseen tehtävän joka oli määrätty hänelle”.
Pääkallo ja sääriluut-järjestön rituaalit ovat Thule-seuralta perittyjä. Tärkein vaihe on itse vihkiminen, jossa uusi jäsen makaa alastomana ruumisarkussa silmät peitettynä ja nauha sidottuna sukuelimensä ympärille, huutaen masturboidessaan ilmoille syvimmät synkimmät seksuaaliset kokemuksena, salaisuutensa ja fantasiansa sekä vannoen uskollisuutta Järjestykselle, joka vapauttaa hänet kaikista aikaisemmin annetuista uskollisuuden lupauksistaan mille tahansa kansakunnalle, kuninkaalle, hallitukselle tai perustuslaille. Myös myöhemmin annetut uskollisuudenvalta ovat tämän valossa pätemättömiä, mikä on todiste elinikäisestä valasta.
Vihkimistoimitus tapahtuu huoneessa jonka seinällä on mystinen luku 322 ja maalaus, jota ympäröivät vapaamuurareiden symbolit. Arkun ympärillä seisovat merkillisiin asuihin pukeutuneet ja naamioituneet miehet kynttilät käsissään mutisten outoja loitsuja. Toimituksen johtaja korottaa ääntään: ”Tänä yönä hän kuolee itselleen ja maailmalle ja syntyy uudestaan Järjestykseen, niin kuin hän tästä lähtien tulee sitä nimittämään. Järjestys on maailma itsessään, jossa hän tulee saamaan uuden nimen ja neljätoista uutta veriveljeä, jotka myös saavat uuden nimen.”
Uuden nimen saanut veli on nyt ritari ja häntä kehotetaan aina muistamaan, että nuo olennot Järjestyksen ulkopuolella ovat barbaareja, vandaaleja ja pakanoita. Luu, johon on kirjoitettu ritariveljen uusi nimi, heitetään luukasaan. Hänestä on tullut Luumies, ”Bonesmen.”
Luumiesten vihkiseremonia muistuttaa monilta osin vapaamuurareiden ylimpien asteiden seremonioita, jotka eivät kuitenkaan ole yhtä groteskeja, mutta molempien seremonioiden sanotaan kuitenkin sitovan jäseniä toisiinsa yhtä voimakkaasti tunnetasolla.
Toukokuisena yönä vuonna 1947 makasi arkussa Georg Bush vanhempi, liittyessään tähän hyvin salaiseen ja vaikutusvaltaiseen Pääkallo ja sääriluut-järjestöön. Myös George Bushin isä Prescott S. Bush kuului luumiehiin vuodesta 1917 alkaen ja Texe Marrs sanoo kirjassaan ”Dark Majesty” että on olemassa valtava määrä todistusaineistoa siitä, että Prescott Bush oli mukana rahoittamassa Hitlerin ja natsismin nousua Saksassa. Se tapahtui mm. ”Brown Brothers & Harriman”-nimisen sijoitusfirman välityksellä, jonka osakkaana ja johtajan Prescott Bush oli. Luumiesten yhteyden natseihin osoittaa myös se, että heidän Pääkallo ja Sääriluu-tunnus oli natsien kuolemanleirin vartioilla univormuissaan. Tohtori Antony Sutton esittää näistä asioista täyden todistusaineiston kirjoissaan ”How the Order Creats Revolution” ja ”America’s Secret Establishment.”
Ollessaan senaattorina sanotaan luumies Prescott Bushin ryöstäneen toukokuussa 1918 legendaarisen intiaanipäällikkö Geronimon haudan vieden tämän pääkallon ja sääriluut Yalen yliopistossa sijaitsevaan Luumiesten ”paakallonpaikkaan” The Tomb heidän rituaalimenojaan varten. Heille se merkitsee ehkä jonkinlaista lisäarvoa, mutta varsinkin apashi-intiaaneille oli tämä järkyttävä pyhäinhäväistys. Onhan Geronimo Amerikan alistetulle alkuperäisväestölle tärkeä symboli peräänantamattomuudesta ja rohkeudesta.
Vuonna 1968 oli USA:n nykyisen presidentin Georg W. Bushin vuoro liittyä luumiehiin. Bush-klaani on siis jo sukupolvien ajan ollut kytköksissä Kuoleman veljeskuntaan, Yalen Pääkallo ja sääriluiden järjestöön. Aivan kuten myös Hitler oli sidottuna Thule-seuraan, josta Luumiehet ammentavat oppejaan. Seurat ovat identtisiä ja harjoittavat ”kaikkein synkintä mustan magian noituutta, jonka avulla he keskittyvät tietoisuutensa nostamiseen rituaaleissa, joilla pyritään avautumaan universumin pahoille ja ei-inhimillisille älyille sekä kommunikoimaan niiden kanssa.” (Spear of Destiny, s. 161)
Jos huomioidaan, että Pääkallo ja sääriluut-järjestöön vihittävä jäsen vannoo sellaista uskollisuutta Järjestykselle, joka ylittää kaikki aikaisemmat uskollisuudenvalat ja tekee myös myöhemmin annetut uskollisuudenvalat tämän valossa pätemättömiksi, paljastuu mielenkiintoine seikka; eli se vala, jonka Georg W. Bush ja hänen isänsä vannoivat tullessaan Yhdysvaltoihin presidenteiksi, oli yhtä tyhjän kanssa. Pääkallo ja sääriluut-järjestön vala pitää siis ihmisen tiukasti talutusnuorassa, mikä selittää syyn, miksi presidentit tuon tuostakin ovat tehneet todella ikäviä asioita. Myös George W. Bushin edeltäjä Bill Clinton, kuten myös vuoden 2005 presidentinvaalien kilpakumppani John Kerry, ovat Pääkallo ja sääriluu-järjestön jäseniä. Samoin Bushin läheiset miehet kuten Dick Cheney, Donald Rumsfeld ja Paul Wolfovitz, josta nyt on tehty Maailmanpankin johtaja.
Yhdysvaltain presidenteistä ovat miltei kaikki olleet luumiehiä tai illuminaatteja. John F. Kennedy oli yksi poikkeuksista ja hän sanoi Columbian Yliopistossa pitämässä puheessaan 12. lokakuuta 1963 aikomuksestaan käyttää valtaansa informoidakseen Amerikkaa illuminaattien suunnitelmista tuhota kansalaisten vapaus. Kymmenen päivää tämän puheen jälkeen hänet murhattiin.
Yksi Luumiesten tärkeä symbolilintu on Minervanpöllö, sillä se on lähtöisin Fredrich Hegelin lausumasta teesistä: ”Minervan pöllö aloittaa lentonsa vasta hämärän laskeutuessa.” Tämän teesin symbolista tarkoitusta ovat monet yrittäneet ratkoa, mutta Luumiehillä on siitä oma selityksensä, mikä saattaa olla, että maailma herää toimintaan vasta kun kriisi on jo tosiasia. Myös minervan pöllö on piilotettuna Yhdysvaltain yhden dollarin seteliin.
Presidentti Georg W. Bush antaa usein salaisia signaaleja aateveljilleen nostaessaan käden tervehdykseen. Tuolloin hän usein koukistaa kaksi keskisormeaan, jolloin käsi näyttää sarvipäiseltä paholaiselta. Kun hän liittää etusormen ja peukalon yhteen, muodostuu puolestaan Pedon merkki, 666. Myös Bill Clinton harrastaa näitä Luumiesten symboleja.
http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=5&id=2130 
