Komitea on syyttänyt vatikaania kaksinaismoralismista ja vaatinut yksityiskohtaisia tietoja kirkon maailmankattavasta toiminnasta, erityisesti lasten hyväksikäytöstä, tietoja joita on aiemmin pyydetty ja joita ei ole saatu.
Komitea oli erityisen tiukka julkisen tutkinnan kahdesta kohdasta. Se on pyytänyt monta kertaa vatikaania luovuttamaan arkistonsa epäillyistä pedofiileistä. Toiseksi komitea on painostanut vatikaania ilmoittamaan hyväksikäytön tapauksista poliisille. Vatikaani oli epärehellinen molemmissa väistelevissä vastauksissaan; he joko sivuuttivat ne kokonaan kunnes heitä muistutettiin uudestaan, jolloin he antoivat toivottoman epämääräisiä vastauksia käyttäen latteuksia lasten tärkeydestä ja arvokkuudesta.
Seksuaalinen hyväksikäyttö
43. ... siitä huolimatta komitea ilmaisee syvän huolestuneisuutensa lapsista joita katolisen kirkon jäsenet ovat raiskanneet ja jotka toimivat vatikaanin alaisuudessa ja jonka jäsenet ovat olleet osallisia kymmenien tuhansien lasten raiskauksiin ympäri maailmaa. Komitea on syvästy huolestunut siitä että vatikaani ei ole tunnustanut rikosten laajuutta, ei ole tehnyt mitään lasten raiskauksien ja lasten suojelemisen eteen ja on käyttänyt keinoja mitkä ovat johtaneet lasten hyväksikäytön jatkumiseen.
Komitea on erityisen huolestunut siitä, että:
(a) Hyvin tunnetut pedofiilit on siirretty seurakunnasta toiseen tai jopa toiseen maahan jotta rikokset eivät tulisi ilmi, se on kirkon käytäntö jonka useat tutkimuskomiteat ovat kirjanneet. Käytäntö pitää pedofiilit vapaalla jalalla mikä on sallinut monien pappien pysyä lasten läheisyydessä ja jatkaa heidän raiskaamistaan, vielä vallitsee monta paikkaa useissa maissa missä lasten riski tulla raiskatuksi on erittäin korkea, sillä tusinoittain pedofiilejä on raportoitu olevan edelleen yhteydessä lapsiin.
(b) Vaikka vatikaani määräsi yksinoikeutensa lasten hyväksikäytön tapauksiin vuonna 1962 se on kieltäytynyt luovuttamasta tietoja komitealle.
(c) Hyväksikäytettyjä lapsia on kohdeltu erittäin moraalittomalla tavalla koska tutkimukset ovat olleet salaisia mikä on sallinut ilmitulleiden pedofiilien ja salattujen pedofiilien jatkaa lasten raiskaamista pakenemalla lain kouraa.
(d) Kaikilla kirkon jäsenillä on hiljassapitovelvollisuus jonka rikkominen johtaa kirkosta erottamiseen, sen tähden lasten raiskauksia on erittäin harvoin raportoitu viranomaisille niissä maissa missä rikokset tapahtuvat. Päinvastoin, on tapauksia missä nunnia ja pappeja on pistetty eristykseen, alennettu ja erotettu koska eivät ole kunnioittaneet hiljassapitosopimusta, komitea on saanut raportteja vastaavista tapauksista kuten myös tapauksista missä pappia on onniteltu koska hän kieltäytyi nimeämästä muita pedofiilipappeja.
(e) Raportointi maan viranomaisille ei ole koskaan ollut pakollista ja se hylättiin yksityiskohtaisesti virallisessa kirjeessä mikä lähetettiin jäsenille Irlannissa. Useissa tapauksissa vatikaanin korkein porras on osoittanut haluttomuutensa, joissakin tapauksissa jopa kieltäytynyt yhteistyöstä viranomaisten ja kansallisen tutkimuskomitean kanssa.
(f) Yritykset varustaa katolisten koulujen ja instituutioiden lapsia suojelemaan itseään raiskauksilta ovat olleet rajoitettuja.
Sitten komitea puhuu siitä miten kirkko kohtelee lapsiuhrejaan:
Lapsiuhrit ja rikosten todistajat
60) Komitea ilmaisee syvän huolestuneisuutensa siitä millä tavalla lapsiuhrien kanssa on toimittu, vatikaani on systemaattisesti asettanut kirkon ja syytetyn pedofiilipapin maineen lapsen suojelemisen edelle. Komitea on erityisen huolestunut siitä että vatikaani on näissä rikoksissa turvautunut Kaanonin lakiin, mikä ei sisällä ehtoja suojella, tukea, kuntouttaa tai maksaa korvauksia lapsiuhreille.
Komitea on myös erittäin huolestunut siitä että:
(a) Lapsiuhreja ja heidän perheitään on usein syytetty kirkollisten auktoriteettien taholta, heitä on vähätelty ja kehotettu vetämään syyttet pois, joissakin tapauksissa heitä on jopa nöyryytetty.
(b) Lapsille ja heidän perheilleen on asetettu salassapitovelvollisuus esiehtona rahalliseen korvaukseen, ja
(c) Vaikka kirkolla on omat sääntönsä on vatikaani joissakin tapauksissa estänyt yrityksiä asettaa lasten hyväksikäytölle rajoitukset.
Komitean suositukset:
• "pakollista raportoida kaikista epäillyistä lasten raiskauksista viranomaisille" huolimatta Kaanonin laista.
• "Varmistaa että kaikki arkistot jaetaan ja voidaan käyttää silloin kun pedofiiliä syytetään, kuten myös kaikkien niiden kansiot jotka ovat salanneet heidän rikoksensa ja tietoisesti siirtäneet pedofiilin paikkaan missä hän voi olla tekemisissä lasten kanssa"
• "Välittömästi poistaa kaikki tiedetyt ja epäillyt pedofiilit ja ilmoittaa heidät viranomaisille;
• Riippumaton tutkimus "kaikista lasten raiskauksista sekä myös katolisen kirkon tavasta hoitaa asiat" joka myöhemmin julkaistaan.
• "Korjata Kaanonin laki poistamalla pykälä uhrien ja todistajien vaitiolovelvollisuudesta"
• "Antaa raiskauksen uhreille korvaus teoista jotka tapahtuivat vatikaanin alaisuudessa olevissa instituutioissa ja jäsenten toimesta, ilman vaitiolovelvollisuutta"
• "Varmistaa että lapsiuhrit ja rikosten todistajat saavat psyykkistä ja sosiaalista tukea kuntoutukseen ja uudelleensopeuttamiseen ... eikä .... estää lapsia raportoimasta viranomaisille..."
Muita huolenaiheita ja suosituksia:
• Magdaleenan pyykkituvat Irlannissa
• Laajamittainen lasten poisottaminen äideiltään, heidän myyminen edelleen suurilla summoilla ja estämällä yritykset uudelleenluoda kontakti lasten ja äitien välille. Tämä tapahtui Magdaleenan pyykkituvissa ja laajamittaisesti Espanjassa
• Väkivalta - komitea on huolestunut koska ruumiillista rankaisua, johon kuuluu lasten rituaaliset mukiloinnit, esiintyy edelleen laajamittaisesti joissakin katolisissa instituutioissa ja tietyissä maissa missä väkivalta sai uudet mittasuhteet.
• Vauvalaatikot mitkä mahdollistivat lasten hylkäämisen
• Vatikaanin yritykset estää seksirikosten rajoittamista - mikä suojelee pedofiilejä
Vatikaanin reaktio
Saatuaan näin paljon kritiikkiä hirveistä teoistaan olisi vatikaanin säädyllinen vastaus pitänyt olla että he aikovat tehdä asiat paljon paremmin, tai että he olivat epäonnistuneet, esittää anteeksipyyntöjä tai ilmoittaa että epäonnistuivat anteeksipyytämisessä tai olla hiljaa. Sen sijaan kumpikaan avainhenkilöistä eivät tulleet esiin parhaassa valossaan julkisen kuulustelun aikana. Pian sen jälkeen Associated Press julkaisi uutisen siitä että vatikaani oli erottanut paljon enemmän pappeja vuosien 2011 ja 2012 aikana kuin mitä vatikaanin Scicluna oli väittänyt. Vatikaani kielsi AP:n raportin mutta peruivat sen saman päivän aikana.
Komitea syytti vatikaania artikloissa 3, 4, 14, 34 ja 39, mutta kumpikaan vatikaanin edustajista eivät edes viitanneet niihin vaustauksia antaessaan.
Msgr Tomasi yritti harhauttaa kiinnittämällä suurta huomiota abortteihin, missä hän toi esiin vatikaanin kannan "abortista silloin kun raskaana olevien tyttöjen riski terveydelle ja elämälle on suuri". Se oli vastaus komitean kritiikkiin sanktiosta joihin kirkko vetosi kun kielsivät abortin 9-vuotiaalta tytöltä joka oli raiskattu, mutta Tomasi esitti sen "komitea pyysi abortin hyväksymistä".
Yhteenveto
Sanat eivät enää riitä; vain teot ratkaisevat. Paavin aika on loppumassa ja papistoa tullaan syyttämään enemmän kykenemättömyydestä hoitaa asia kuntoon kuin mistään muusta.
http://www.huffingtonpost.co.uk/keith-p ... 74147.html