Motiivina oli kosto: Hirvosen avovaimo oli kesällä 2003 muuttanut lasten kanssa pois pariskunnan yhteisestä kodista ja tästä Hirvonen ei pitänyt.
Joensuun käräjäoikeus ja Itä-Suomen hovioikeus tuomitsivat Hirvosen elinkautiseen kahdesta murhasta. Lisäksi Hirvonen määrättiin maksamaan 50 000 euron korvaukset entiselle avovaimolleen. Hirvonen kiisti murhasyytteet ja piti tekoja kahtena tappona.
Jutun motiivi ihmetyttää suunnattomasti. Miksi piti lapset surmata, jos Hirvonen oli ex-avovaimolleen vihainen? Olivatko lapsetkin ärsyttäneet häntä jollain tavalla?
Tässä Karjalan Maa -lehden uutinen ensimmäisestä oikeudenistunnosta:
Karjalan Maa 2.9.2004 (N:o 93) kirjoitti:Kiteeläisisälle luettiin syyte kahdesta murhasta
Viime maaliskuun varhaisena aamuna Kiteen keskustassa rivitaloasunnossa kaksi pientä lastaan ampumalla surmanneelle Pekka Hirvoselle luettiin Joensuun käräjäoikeuden istunnossa Kiteellä keskiviikkona syyte kahdesta murhasta.
Kihlakunnansyyttäjä Marja Vanamo kuvasi tekoa kostoksi ja tekoa pieniin lapsiin kohdistuneena törkeäksi ja vaati syytetylle elinkautista vankeustuomiota.
Oikeudenkäynnissä, joka tietyiltä osin eteni suljetuin ovin, kuultiin todistajia ja käytiin vaihe vaiheelta läpi tapahtumasarja, joka kahden nuoren ihmisen yhteiselon kariuduttua päättyi järkyttävimmällä mahdollisella tavalla - isän toimesta kahden yhteisen pienen lapsen, viisivuotiaan tytön ja kaksivuotiaan pojan surmaamiseen.
Käräjäoikeudelle toimitetuista asiapapereista ilmeni järkyttävän tapahtumasarjan käynnistyneen 28.3. 2004 illalla. Hirvonen oli tuolloin soittanut entiselle avopuolisolleen, että toisi aamulla hänelle tavaroita, kun käy terveyskeskuksen laboratoriossa.
-Olen kohta siellä, tule avaamaan ovi, luki avovaimon aamulla 29.3. puhelimeensa saamassa klo 06.33 Hirvosen lähettämässä tekstiviestissä.
Ulkona Hirvonen oli pyytänyt entistä avovaimoaan ottamaan joitain tavaroita auton tavaratilasta. Miehellä oli porraskäytävään mennessään kainalossa lattiamatto ja kysyi vielä mennessään: onko ovi auki?
Hetkeä myöhemmin Hirvonen oli tullut porraskäytävässä vastaan ja oli sanonut, että nyt on kaikki meidän välillämme selvää. Hän oli vilauttanut takkinsa sisällä ollutta asetta.
Surmalaukauksetlähietäisyydeltä
Vaikka mies ei vastaantullessaan osoittanut väkivallan merkkejä, äidille julma teko paljastui pian syöttötuolin sisäänviennin jälkeen. Hän havahtui makuuhuoneesta kuuluneeseen korinalta kuulostavaan ääneen. Huoneeseen mentyään hän havaitsi lapsissaan outoa, pojan korvasta vuoti verta. Molemmat olivat vuoteissaan liikkumattomina ja lasten paljaat jalat olivat sinertävät.
Syytetty toisti oikeudessa kuulustelussa kertomansa. Hän surmasi ensin tyttärensä ja sen jälkeen ampui poikansa lähietäisyydelta. Molempia tuolloin nukkumassa olleita niskaan. Tytär menehtyi välittömästi ja poika hieman myöhemmin elvytysyrityksistä huolimatta terveyskeskuksessa
Syyttäjä katsoi Hirvosen toimineen tappaessaan vakaasti harkiten ja erityisen julmalla tavalla ampumalla kosketuslaukauksilla päähän. Syyttäjän mukaan teot tekee kokonaisuutena arvostellen törkeäksi myös se, että syytetty oli jo aiemmin esittänyt avovaimolleen väkivallan käyttöä sisältäviä sanallisia uhkauksia ja että kostotarkoituksessa teko oli kohdistettu pieniin nukkuviin lapsiin.
Piippu poikki hiomakoneella, perä sahalla
Tekoaamua kuvatessaan syytetty oli kuulusteluissa kertonut nukkuneensä yön huonosti, keittäneensä kahvit ja lähtenensä tuvasta pienoiskivääri ja lipas mukana pajalle, jossa hiomakoneella oli katkaissut piipun ja puukkosahalla perää lyhyemmäksi. Laittoi aseen autoon ja lähti ajamaan kotoaan Puhoksen takaa Tervavaarasta Kiteen kirkolle. Lähetti liikenneympyrästä tekstiviestin ja poistui teon tehtyään autollaan Närsäkkälän suuntaan ja viskasi aseen.
Rajantieltä hän kiersi Kiteenlahden tielle Potoskavaaraan, Haarajärvelle ja eräälle kesämökille, jossa odotteli tunnin verran aamuyhdeksää, jolloin poliisilaitoksen pääovi aukeaa ja hän voi mennä ilmoittautumaan. Poliisilaitoksella mies ilmaantui klo 09.35. Hirvonen myönsi jo alustavassa puhuttelussa ampuneensa kaksi lastaan katkaistulla pienoiskiväärillä.
Päätöksen, että hän toteuttaa väkivaltaisen tekonsa, syytetty on kertonut tehneensä jo lähes vuosi ennen sen toteuttamista. Kolmastoista kesäkuuta vuonna 2003 kello kaksitoista yöllä hän kertoi päättäneensä; jos ei jatketa yhdessä, se päättyy väkivaltaan.
Oikeudenkäynnissä ilmeni myös, että surmapaikalta poistuttuaan syytetty oli soittanut Hätäkeskukseen ja lähetti tuttavalleen tekstiviestin: Suvi ja Saku ovat siirtyneet ajasta ikuisuuteen.
Käräjäoikeus kuuli kuutta syyttäjän kutsumaan todistajaa. Syytetyn puolustus pyysi mielentilatutkimusta ja ilmoitti antavansa oman lausumansa tapahtumista vasta sen valmistuttua. Käräjäoikeus hyväksyi pyynnön ja käsittely jatkuu lausunnon valmistuttua.
.