Mika Petri Kalevi Laiho, katosi autoineen v.2010

Selvinneet tapaukset ja tuntemattomat löydetyt.
Destiny
Adrian Monk
Viestit: 2582
Liittynyt: La Huhti 14, 2012 2:11 pm

Re: Mika Petri Kalevi Laiho, katosi autoineen v.2010

Viesti Kirjoittaja Destiny »

"Neljä vuotta kadoksissa ollut löytyi merenpohjasta
Maanantai 23.6.2014 klo 12.22
Poliisi on löytänyt vuonna 2010 kadonneen miehen ruumiin.

Ruumis löytyi merenpohjasta löytyneen auton sisältä Rymättylän Ahteentaan venelaitureiden luota.

Naantalin palolaitoksen sukeltajat löysivät ruumiin keskiviikkona 18. kesäkuuta.

Keskusrikospoliisin mukaan tapaukseen ei epäillä liittyvän rikosta ja tutkintaa jatketaan kuolemansyyn selvittämisenä.

- On todennäköistä, että mies on pimeässä ajaessaan eksynyt ja ajautunut ajotien jatkeena olevan veneiden vesillelaskupaikan kohdalta mereen, Krp kertoo tiedotteessaan.

Miehen löytöpaikka selvisi keskusrikospoliisin suorittamassa laajemmassa tutkintakokonaisuudessa.

Tutkintakokonaisuudessa selvitettiin kahden kadonneen henkilön tapauksia ja niihin liittyviä olosuhteita ja vihjetietoja.

31-vuotias mies katosi Rymättylässä 16. huhtikuuta 2010.

Hän lähti huhtikuisena iltana kaverinsa luota Rymättylästä hieman yli puolenyön jälkeen oletettavasti kohti Turkua.

Katoamisen vuoksi tehdyssä poliisitutkinnassa selvisi, että mies lähti Rymättylästä riidan seurauksena. Poliisin mukaan kaveri epäili miehen ajokuntoa ja soitti hätäkeskukseen. Poliisi ei kuitenkaan tavoittanut miestä.

Miehen puhelinta ei käytetty enää katoamisen jälkeen. Myöskään hänen pankkitilillään ei ollut liikennettä katoamisen jälkeen.

SAMI KOSKI
[email protected]"

Hyvä, että löytyi, saavat omaiset laittaa pisteen miehen kohtalolle. Ja ilmeisesti ollut , poliisin mukaan, onnettomuus ei itsemurha tai henkirikos. Ehkä onnettomuus on läheisten helpompi käsitelläkin, ei tarvitse miettiä motiivi itsemurhalle ja mahdollisesti kantaa trhaa syyllisyyttä. Ei tarvitse myöskään jatkaa piinaa vuosilla syyllisten etsimiseen ja tuomitsemiseen.
Helvetin kosto kiehuu sydämessäni- Yön kuningatar

Täysi Purenta
Andy Sipowich NYPD
Viestit: 1481
Liittynyt: Pe Huhti 16, 2010 11:05 am

Re: Mika Petri Kalevi Laiho, katosi autoineen v.2010

Viesti Kirjoittaja Täysi Purenta »

Helpotus sekä omaisille että juttua seuranneille sivullisille että löytyi. On aina lohdullista että katoamisjuttu saa asiallisen pisteen.

Alkaa kyllä pikkuhiljaa tuntua että näillä veneenlaskupaikoilla saisi olla joku puomi tai vastaava varoittamassa että tie päättyy. Näitä on ollut viime aikoina turhan paljon missä on päädytty veteen autoineen päivineen sellaisen luiskan kautta. Kyllä veneen laskijat ja itsemurhan tekijät puomin sitten nostaisivat kun tarve olisi. Mutta päättyisi ainakin vahingot.

Destiny
Adrian Monk
Viestit: 2582
Liittynyt: La Huhti 14, 2012 2:11 pm

Re: Mika Petri Kalevi Laiho, katosi autoineen v.2010

Viesti Kirjoittaja Destiny »

^ mietin myös, eikö tällaiset paikat tule viranomaisille ensimmäisenä mieleen tarkistaa, kun autoineen kadotaan. Ei vissiin, voisi kyllä ajatella, että näin olisi. Ei auto varmastikaan kuitenkaan pitkälle joudu veteenmenopaikasta, joten tällaisten paikkojen tarkastaminen on tuskin ylivoimaista. Oliko tämä mahdollisuus pöydällä kaikki nämä vuodet? Ihme, jos ei ole ollut, koska täälläkin vaihtoehtoa on spekuloitu alkumetreiltä lähtien. Ehkei sitten autolla kadonnutta aikuista kovin aktiivisesti kuitenkaan etsitä, ainakaan viranomaisten puolelta.

Joskus tuntuu, että ikuisen kadonneen omaiset jäävät vähän heitteille. Omaista etsitään usein omaisten kustantamin varoin tai vapaaehtoisvoimin, jos etsitään. Toki, hakuammuntana ei viranomaisetkaan varmastikaan voi etsiä, mutta nämä tienvarsien veneelaskupaikat Rymättylässä olisivat tuskin olleet ylivoimainen tarkistettava jo aikanaan, tehtiinhän se nytkin, neljä vuotta myöhemmin. No, täytyy muistaa, että katoaminen ei ole rikos, aikuinen ihminen saa halutessaan kadota, vaikka autoineen. Mutta joskus sitä vaan miettii läheisten tuskaa, epävarmuus on kamalaa. Vuosien piina voi syädä ihmisen ja kadonneen omaisen on liian usein vaikea jatkaa eteenpäin, elämä ikäänkuin pysähtyy. Tietoisuus läheisen kohtalosta on varmasti helpompi kantaa, ainakin tietää, mikä läheisen kohtalo on ollut. Voi lakata spekuloimasta ja odottamasta.

Puomia itsekin mietin, ei lukittavaa, mutta sellaista, jottei vahingossa mereen aja. En ole veneilijä, joten en tiedä haittaisiko puomi veneen vesillelaskijoita. Kai siellä jotkut varoitusmerkit ja/tai heijastinmerkit edes on? Riidan jälkeen kiihkeässä mielentilassa oleva ei niitä tosin välttämättä noteeraa.
Helvetin kosto kiehuu sydämessäni- Yön kuningatar

Helmie
Adrian Monk
Viestit: 2879
Liittynyt: Ti Tammi 06, 2009 5:55 pm

Re: Mika Petri Kalevi Laiho, katosi autoineen v.2010

Viesti Kirjoittaja Helmie »

Voimia Mikan läheisille. <3 Nyt ei ole enää epätietoisuutta.

mikaelk

Re: Mika Petri Kalevi Laiho, katosi autoineen v.2010

Viesti Kirjoittaja mikaelk »

Jep, näin ne vaan osa katoamistapauksista ratkeaa aikanaan. Epätietoisuus on pahinta, löytyminen helpottaa omaisten tuskaa aina. Voimia heille!

tyyppi85
Martin Beck
Viestit: 846
Liittynyt: Ke Elo 27, 2008 2:37 am
Paikkakunta: Turku

Re: Mika Petri Kalevi Laiho, katosi autoineen v.2010

Viesti Kirjoittaja tyyppi85 »

taas näin että kun nuori mies katoaa,ja kun joskus löytyy niin löytyy merestä...

ja sitä ei voida tietää oliko itsemurha vai vahinko.
pienikin hetki on arvokas

Mies77
Remington Steele
Viestit: 234
Liittynyt: Ke Touko 28, 2014 12:25 am

Re: Mika Petri Kalevi Laiho, katosi autoineen v.2010

Viesti Kirjoittaja Mies77 »

Hienoa että on löytynyt ja asialle saadaan päätös.RIP.

peteme
Neuvoja-Jack
Viestit: 569
Liittynyt: Ti Heinä 05, 2011 7:10 pm

Re: Mika Petri Kalevi Laiho, katosi autoineen v.2010

Viesti Kirjoittaja peteme »

Harrastelija sukeltajat voisivatkin harjoitella sukelluksia tälläisissä paikoissa joissa auton voi ajaa mereen. Ties kuinka monta kadonnuttaa autoilijaa löydetään. Tosin sukeltaja voisi tarvita apua tämän jälken.
Ilmeisen läheltä katoamis paikkaa taas löytyi. Olisko löytynyt aiemmin jos Poliisi olisi tosissaan etsinyt, nyt jäi sellainen kuva kun alettiin tutkimaan kahden kadonneen tapausta niin löytyikin.

Täysi Purenta
Andy Sipowich NYPD
Viestit: 1481
Liittynyt: Pe Huhti 16, 2010 11:05 am

Re: Mika Petri Kalevi Laiho, katosi autoineen v.2010

Viesti Kirjoittaja Täysi Purenta »

Ajatelkaa miten näppärä olisi sellainen puomi, jota ei olisi lukittu mitenkään mutta jonka ylös nousevassa päässä olisi lippu. Kun venemies tuo paattinsa trailerilla veteen, hän vetää trailerin autolla ylös luiskasta ja sulkee samalla puomin taas takanaan. Itsemurhaajan jäljiltä se jää pystyyn jolloin pelastuslaitos voi käyttää siellä sukeltajan kurkkamassa, onko pohjassa ketään odottamassa löytäjää.
Herää kysymys montako ajoluiskan alusta Jussi Peltolaa etsiessä tutkittiin? Eikä hän suinkaan ole ainoa autoineen hukkaan jäänyt.

pikasso
Andy Sipowich NYPD
Viestit: 1414
Liittynyt: Ti Kesä 08, 2010 12:16 am

Re: Mika Petri Kalevi Laiho, katosi autoineen v.2010

Viesti Kirjoittaja pikasso »

Miehen löytöpaikka selvisi keskusrikospoliisin suorittamassa laajemmassa tutkintakokonaisuudessa.

Tutkintakokonaisuudessa selvitettiin kahden kadonneen henkilön tapauksia ja niihin liittyviä olosuhteita ja vihjetietoja.
Aika jännä tiedotteen osanen ja siltikin mitään rikokseen liittyvää ei ole. Kuinka sitä voi edes osoittaa, kun kadonnut löytynyt on veden alla on ollut jo useamman vuoden.

Tietysti hienoa ja hyvä omaisille, mutta kuinka yleisö kestää näin ohuen selityksen.

pikasso
Andy Sipowich NYPD
Viestit: 1414
Liittynyt: Ti Kesä 08, 2010 12:16 am

Re: Mika Petri Kalevi Laiho, katosi autoineen v.2010

Viesti Kirjoittaja pikasso »

Ellei sitten ole kyse intohimosta, rakkaudesta ja kahden ihmisen ns. väärästä rakkaudesta.
Viime viikko oli prideviikko ja teemakanavalta tuli katsottua montakin ohjelmaa asiaan liittyen.

Olen pahoillani, jos tämä on kovaa tekstiä, mutta kuinka monta ihmistä saattaa olla tällaisten asioiden vuoksi kateissa, kuollut väkivalloin tai tehnyt itsemurhan.
Hyväksyntä laillisesti ei vielä ole ihmisten korvien välissä hyväksyttyä, joten mahdollisuudet moniin henkirikoksiinkin voi juontua tästä.

Tämä yllä ihan omaa pohdiskelua vaihtoehtona mm. henkirikos.

Destiny
Adrian Monk
Viestit: 2582
Liittynyt: La Huhti 14, 2012 2:11 pm

Re: Mika Petri Kalevi Laiho, katosi autoineen v.2010

Viesti Kirjoittaja Destiny »

"Tiinan tragedia: Jäi yksin 11-kuukautisen vauvan kanssa – mies löytyi hukkuneena neljän vuoden kuluttua
Kuva

–Olen aina osannut nauttia myös toisten menestyksestä. Olen pystynyt tukemaan Juttaa ja olen aidosti iloinen, kun toisilla menee hyvin, Tiina Hälvä (vas.) kertoo. (KUVA: Antti Hämäläinen / IS)
Julkaistu: 30.1. 11:17


HENKILÖ Tiina Hälvän ja Jutta Gustafsbergin ystävyys syveni, kun Tiinan mies katosi ja löytyi kuolleena. Jutankin mies oli kuollut hukkumalla. – Jutalla oli kapasiteettia olla läsnä. Monet eivät jaksa olla surussa mukana.


Viisi vuotta sitten Tiina Hälvää kohtasi iso tragedia. Hänen avomiehensä katosi. Pariskunnan yhteinen tytär Sofia oli tuolloin 11 kuukautta.

– Vuodesta 2010 en hirveästi muista, Tiina Hälvä sanoo.

Sofia oli valoisa lapsi. Hän piti äidin arjessa kiinni. Tiina Hälvä joutui palaamaan heti äitiysloman päätyttyä töihin, sillä taloudellinen vastuu, talovelat ja muut, jäivät hänelle.

Byrokratia väsytti ehkä eniten.

– Kun isä katoaa, lapsi ei saa elatusmaksuja ennen kuin kadonnut on virallisesti julistettu kuolleeksi.

– Kadonneen omainen ei myöskään pysty tekemään surutyötä samalla lailla kuin jos joku kuolee. Sitä haluaa uskoa, että toinen vielä löytyy.


Meillä on sama historia. Lapsetkin ovat olleet samanikäisiä, kun heidän isänsä on kuollut.
Surun keskellä Tiina Hälvä yritti pitää kiinni arjen rutiineista. Hän työskenteli esimiehenä eikä kertonut miehensä katoamisesta töissä kuin muutamalle.

– Illalla, kun tulin töistä, lähdin etsimään miestäni Sofia mukanani. Kukaan ei tiennyt missä hän on. Ajelin pitkin ja soittelin sairaaloihin.

Mies löytyi vasta 2014, neljä vuotta myöhemmin. Se oli tapaturma. Oli ollut routayö, ja auto oli luiskahtanut mereen.

Ne olivat erittäin raskaita vuosia. Tiina Hälvä sanoo, että hänen ystävänsä Jutta Gustafsbergin tuki oli myllerryksen keskellä merkittävää.

– Uskoisin, että en välttämättä olisi tässä kunnossa tänä päivänä, jos minulla ei olisi ollut Juttaa ystävänä. Tai jos en olisi huolehtinut, että ruokavalioni olisi kunnossa.

Jutta Gustafsbergin mieskin (Petteri Jussila) oli kuollut hukkumalla kuusi vuotta aiemmin, heinäkuussa 2004.

– Meillä on sama historia. Lapsetkin ovat olleet samanikäisiä, kun heidän isänsä on kuollut, Tiina Hälvä sanoo.

Jutta ja Petteri Jussilan poika Max oli isänsä kuollessa vain vuoden vanha.

Pahimman surun aikana Tiina ja Jutta eivät puhuneet hirveästi. Läsnäolon voima ja yhteys tuli ilman, että puhui mitään.

– Jutta oli siinä. Tiesin, että hän ei häivy mihinkään ja katsoo vähän perään, kun on vaikea vaihe. Kun suru on suuri, siihen ei oikein kukaan voi sanoa mitään. Riittää, että tietää toisella olevan kapasiteettia olla läsnä. Monet ihmiset eivät jaksa olla surussa mukana, Tiina Hälvä sanoo.

– Se ei tarkoita, että se ihminen olisi huono. Ehkä monet samaistavat itsensä, että entä jos minulle tapahtuisi jotain, eivätkä halua käsitellä asioita. Ei voi vaatia ihmiseltä enempää kuin hänellä on kykyä.

Jutta Gustafsberg teki Petteri Jussilan kuoleman jälkeen saman huomion. Harvat pystyvät kohtaamaan surua. Ei osata sanoa oikein mitään.

– Minulla oli ystävä, joka ei ollut ollut kovin läheinen. Hän otti surussa tärkeimmän roolin ja sanoi, että nyt sun pitää syödä ja nukkua.

– Haluan sanoa ihmisille, että älkää hylätkö surevaa ja ajatelko, että kyllä se soittaa, kun ehtii. Sureva voi ihmetellä, että miksei kukaan soita. Pitää mennä luokse rohkeasti ja puhua siitä mistä haluaa eikä ajatella, että voinko. On myös tärkeää, että vie surevan ajatusmaailmaa muualle ja puhuu ihan tavallisista asioista.

Tiina Hälvän avopuolison kadotessa Petteri Jussilan kuolemasta oli jo kuusi vuotta. Jutta Gustafsberg oli jo päässyt jaloilleen omasta tragediastaan.

– Olen ehkä osannut antaa Tiinalle erilaista tukea kuin muut. Tiinalla on vielä rajumpi tarina kuin minulla. Hän on joutunut elämään pitkään epätietoisuudessa.

Tiina ja Jutta pohtivat, mitä Tiinan miehelle on voinut tapahtua, ja voisiko olla vielä pieni mahdollisuus, että hän palaisi.

Kumpikin tiesi, ettei mies koskaan palaa.

– Totta kai olen miettinyt, miksi näin kävi. Kaipaan miestäni myös ystävänä. Tuntuu jotenkin epäreilulta. Myös se on epäreilua, ettei hän saanut tutustua Sofiaan, Tiina Hälvä sanoo.


Illalla, kun tulin töistä, vein Sofian hoitoon ja lähdin etsimään miestäni. Kukaan ei tiennyt missä hän on. Ajelin pitkin ja soittelin sairaaloihin.
Tiina Hälvää ja Jutta Gustafsbergia on kannatellut usko. He uskovat molemmat kuoleman jälkeiseen elämään.

– En pidä fyysistä kehoa lopullisena muotona. Uskon, että meissä on sielu ja henki, Tiina Hälvä sanoo.

– Totta kai suren ja kaipaan fyysistä ihmistä, mutta tiedän, ettei hän ole lopullisesti pois.

Jutta Gustafsberg sanoo, että jokaisella on oma tapansa käsitellä surua, mutta sitä voi myös oppia ennakoimaan.

– Olisi tärkeää pohtia asioita etukäteen, että olisi selkeä ymmärrys, mitä tapahtuu kuoleman jälkeen. Sillä hetkellä kun kohtaa kuoleman on jo jokin ajatusmalli. Silloin on helpompi olla.

– Jos itselleni tulee lähtö, voin sanoa, että olen elänyt sellaisen elämän kuin olen halunnut. Ei tarvitse miettiä, miksi en tehnyt sitä tai tätä.

Miten puhua lapselle kuolemasta, on vaikea kysymys. Jutan ja Tiinan lapset olivat isiensä kuollessa niin pieniä, että kuolema oli heille vieras käsite.

– Ihan pienelle voi sanoa, että isä on taivaassa, mutta sekin on vaikea asia. Ei pidä peitellä kuolemaa. Lapsen pitää nähdä, että surraan, mutta pitää pyrkiä, että normaalit rutiinit säilyvät. Mutta tämä on niin vaikea asia, etten osaa sanoa tähän mitään. Lapselle ei voi selittää samalla tavalla kuin aikuiselle, Jutta Gustafsberg sanoo.

Surussa on tärkeää huolehtia myös immuniteetista ja ihan perusrutiineista.

– Tärkeintä on, ettei katkeroidu. Mieheni sanoi aina, ettei pidä murehtia mennyttä eikä tulevaa. Tämä hetki on ainutkertainen. Et saa sitä ikinä takaisin, Tiina sanoo.

Restonomina työskennellyt puoliso oli kiinnostunut ravinnosta. Nuorella parilla oli yhteisiä ammatillisia haaveita.

– Hän haluaisi, että jatkan. Tiedän, että vien hänen ajatuksiaan eteenpäin.
Suvi Kerttula"
http://www.iltasanomat.fi/perhe/art-1453954337141.html
Helvetin kosto kiehuu sydämessäni- Yön kuningatar

elli72
Vic Mackey
Viestit: 1913
Liittynyt: Ti Elo 02, 2011 12:46 pm
Paikkakunta: Itä-Uusimaa

Re: Mika Petri Kalevi Laiho, katosi autoineen v.2010

Viesti Kirjoittaja elli72 »

Ei päivää ilman Gustafsbergiä. Siinä on oikeasti niin tyrkky nainen, koko ajan joka paikassa.

Juttuna ihan mielenkiintoinen. Ei voi kuin vaan kuvitella miltä tuntuu selvitä tuollaisessa tilanteessa. Just noi kaikki paperijutut jne. Yrittä siinä sitten surun keskellä hoitaa kaikki asiat ja vielä pieni lapsi.

Avatar
Tuomion Pasuuna
Jessica Fletcher
Viestit: 3484
Liittynyt: Ma Heinä 18, 2011 10:43 am

Re: Mika Petri Kalevi Laiho, katosi autoineen v.2010

Viesti Kirjoittaja Tuomion Pasuuna »

Sehän on työkseen julkisuudessa. Näkyvyys tuo ne asiakkaat salibisnekseen.

Doctor Lecter
James Bond (Daniel Graig)
Viestit: 17026
Liittynyt: Pe Kesä 22, 2007 9:32 am

Re: Mika Petri Kalevi Laiho, katosi autoineen v.2010

Viesti Kirjoittaja Doctor Lecter »

Tiinan mies katosi selittämättömästi mökkireissulla – 4 vuotta myöhemmin poliisi löysi meren pohjasta auton ja suru iski koko voimallaan
IS kertoi Tiina Hälvän miehen löytymisestä 24.6.2014. (KUVA: Kaj Aalto, Sanoman arkisto)
IS kertoi Tiina Hälvän miehen löytymisestä 24.6.2014. (KUVA: Kaj Aalto, Sanoman arkisto)
kuolleena_autossa.jpg (84.47 KiB) Katsottu 3910 kertaa
SURU Muutto Ruotsin Skåneen auttoi Tiina Hälvän yli surun ja epätietoisuuden tuskan, jonka kanssa hän joutui elämään miehensä kadottua. Lasten takia oli pysyttävä pystyssä, kunnes hän ei enää jaksanut.
Tiina Hälvä, 45, löysi pienestä Finjan kylästä Skånesta vanhan keltaisen talon, jossa on iso puutarha. Mahtava kirsikkapuu on seissyt paikallaan paljon ennen kuin talo rakennettiin 1900-luvun alussa.
– Ajattele, se on neljäsataa vuotta vanha, esittelee ruokakirjoistaan tunnettu ravitsemusasiantuntija monihaaraista valtavaa puuta.

Vaikka kirsikkapuu varjostaa taloa, keväällä sen kukkaloisto on hurmaava.

Skåneen muutto oli Tiina Hälvälle uusi alku. Monet vuodet kiireisissä myyntitöissä reissannut helsinkiläinen Tiina kaipasi maaseudun rauhaa. Yhteys luontoon on hänelle tärkeä ja se toteutuu tässä uudessa elämässä, kun hän voi laittaa kouransa multaan keväällä auringonvalon taas lämmittäessä. Täällä talvi on leuto ja kasvukausi pidempi.

”Minua oli aina kiehtonut oma kasvimaa ja vietinkin suurimman osan lapsuudestani mummin luona Kemiön saaressa, jossa olin mummin apuna kesäisin. Orvokki-mummoni on vielä tänäkin päivänä innokas oman pienen puutarhansa vaalija, vaikka ikää onkin jo 85 vuotta”, Hälvä kirjoittaa kirjansa Ruokaa omasta maasta esipuheessa.

Kirjan hän on tehnyt yhdessä kokki Marcel Hägglundin kanssa.

ENERGISEN oloinen Tiina Hälvä kertoo viljelyn kuvaavan elämää, joka ei aina suju kuin tanssi. Hän on kasvanut yksinhuoltajaisän tiukassa komennossa. Lapsuuteen ei kuulunut röyhelöitä eikä mitään hömppää. Ei tullut kuuloonkaan, että olisi hankittu huulipunaa tai ripsiväriä.
– Ei käyty vaatekaupoissa, mutta kesällä tehtiin retkiä linnanraunioille, käytiin sotamuseot ja automuseot, Tiina nauraa.

Tiinalla on nykyään isään ja äitiin asialliset suhteet. Isäkin on ikääntyessään herkistynyt.
– Elämä on liian lyhyt olla katkera kenellekään, Tiina toteaa.
– Anteeksianto on ainoa tapa vapautua menneisyydestä, vaikka se ei ole aina helppoa. Mutta jos ei osaa antaa anteeksi ja päästää irti katkeruudesta, se on näkymätön side, josta eniten kärsii itse.
Rukoilin joka ilta, että anna Jumala minulle voimaa joka päivälle, Tiina Hälvä muistelee piinaavaa aikaa ennen miehensä ruumiin löytymistä. (KUVA: Kaj Aalto)
Rukoilin joka ilta, että anna Jumala minulle voimaa joka päivälle, Tiina Hälvä muistelee piinaavaa aikaa ennen miehensä ruumiin löytymistä. (KUVA: Kaj Aalto)
Hälvä.jpg (26.72 KiB) Katsottu 3910 kertaa
Anteeksiantoa Tiina on joutunut miettimään syvällisesti, kun Tiinan nuorimman lapsen isä Mika katosi keväällä 2010. Seurasi yli neljän vuoden epätietoisuus, joka varjostivat spekulaatiot murhasta. Surua ei voinut surra, kun toivo jälleennäkemisestä yhä eli.

Etsinnät olivat tuloksettomia kunnes toisen tapauksen tutkinnan yhteydessä mies löytyi hukkuneena autostaan meren pohjasta Rymättylästä.

Kyseessä oli rikospoliisin tutkimusten mukaan onnettomuus. Poliisi kertoi Mikan löytyessä, että tämä oli todennäköisesti lähtenyt yöllä ystävänsä mökiltä, koska musiikki oli hänestä liian lujalla. Hän lienee pimeässä ajanut eksyksiin ja ajautunut tien jatkeena olevasta veneiden vesillelaskupaikasta mereen.
– Ensimmäinen vuosi meni jonkinlaisessa unitilassa. Rukoilin joka ilta, että anna Jumala minulle voimaa joka päivälle. Anna sen verran kun tarvitsen pysyäkseni pystyssä. Halusin olla lasten elämässä läsnä enkä hävitä omaan suruuni.
– Surun syvällinen prosessointi käynnistyi omalla kohdallani vasta tänne Skåneen muuton myötä keväällä 2016. Jouduin pysähtymään. En päässyt itseäni karkuun, kun ei ollut tuttua sosiaalista verkostoakaan.

KÄSITTELEMÄTÖN suru ajoi Tiinan uupumukseen. Oli vaikea päästä aamulla ylös sängystä. Unen tarve oli tuolloin melkoinen, mikä oli uutta tehokkaalle naiselle, joka oli tottunut selviämään tilanteesta kuin tilanteesta kovalla työllä ja sisulla.
– Pidin huolen siitä, että harrastin liikuntaa, tuntui miltä tuntui. En käyttänyt lääkkeitä, vaan sain hoidettua itseni kuntoon oikealla ruokavaliolla ja menemällä luontoon, hän kertoo.
– Valokuvaaminen on ollut minulle myös tärkeää. Kun saan keskittyä kuvaamiseen, unohdan omat murheeni. Luovat jutut yleensäkin ovat tärkeitä, tykkään ruoanlaitosta ja aterioiden sommittelemisesta.

Tiinalle periksi antaminen ei ollut vaihtoehto missään vaiheessa.
– Tämä minulle annettu elämä on niin ainutkertainen matka, etten halua sitä hukata. Mika sanoi aina, ettei pidä liikaa murehtia menneestä eikä tulevasta vaan elää tätä hetkeä. Sitä et saa ikinä takaisin.

Terveellisestä ravinnosta luentoja pitävä Tiina haluaa elää niin kuin opettaa. Hän uskoo, että oikealla ravinnolla voidaan ennaltaehkäistä ja hoitaa monet vaivat kuntoon. Tietenkään aina ei selvitä ilman lääkkeitä, mutta ilman elämäntavan muutosta pysyviä tuloksia ei saada aikaan.

Hän on niin hyvin kotiutunut skånelaiseen Finjan kylään, että on saanut jo paikallislehdeltä oman lempinimenkin: Finjas egen Mat-Tiina. Se viittaa tv-ohjelmista tuttuun kokkiin Tina Nordströmiin, jonka kaikki tietävät Ruotsissa.
– En ole fanaattinen painon suhteen enkä kannata äärimmäisiä dieettejä. Elämässä on tärkeä löytää tasapaino. Tai niin kuin Juice Leskinen lauloi, ettei tärkeintä ole onko ylipainoinen vai alipainoinen, vaan tasapainoinen.
IltaSanomat
13.1. 10:06
Aina kun kuulen sanan suvaitsevaisuus, poistan varmistimen!

Vastaa Viestiin