Jestacamana että sainkin aikaan oikein oppikirjamaisen otsikon tähän! XD
Mutta siis, jälleen on julkaistu katsaus rikostilastoista tykkääville ja niitä seuraaville. Tällä kertaa vuosittainen tappolista, jos sanonta sallitaan, eli Henkirikoskatsaus 2015.
Tässä lyhennelmä:
http://yle.fi/uutiset/oliko_kaikki_enne ... ta/8613517
Mistä on kyse?
- Rikollisuus on vähentynyt Suomessa
- Poliisin tutkintaan tulee enemmän rikoksia koska ilmoituskynnys on laskenut
- Vuositasolla rikosten määrä laski viime vuonna 1,1 prosenttia edellisestä vuodesta
Tämä on itse katsauksen alkuun präntätty tiivistelmä:22.1.2016
Oliko kaikki ennen paremmin? Rikollisuusluvut kertovat toista
Sanonta "aika kultaa muistot" pitää paikkansa myös henkirikosten määrässä. Kolmessa vuosisadassa rikosten määrä on laskenut kolmasosaan.
Julkisuudessa viime kuukausina vilkkaana käynyt keskustelu Ulvilan surmasta, Aarnion käräjistä tai turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajataustaisten tekemistä rikoksista saattaa antaa sen kuvan, että rikollisuus olisi kasvanut Suomessa. Käsitys ei kuitenkaan pidä paikkaansa.
– Ennen kaikki ei ollut paremmin, ainakaan rikollisuuden osalta, sanoo Poliisiammattikorkeakoulun kriminologian yliopettaja ja oikeustieteiden tohtori Timo Korander.
Vuonna 2015 julkaistun henkirikoskatsauksen mukaan 1700-luvun puolivälissä 100 000 asukkaasta kuusi joutui vuosittain henkirikoksen uhriksi, kun nykyään vastaava luku on 1,9 ihmistä.
Pidemmällä aikavälillä henkirikosten määrät ovat tippuneet vieläkin enemmän. Pieter Spierenburg selvitti A History Murder -kirjaansa varten henkirikostilastot aina 1300-luvulta lähtien. Murhien määrä Euroopassa on tippunut keskiajalta nykypäivään monikymmenkertaisesti.
Rikokset vähenevät, mutta niistä ilmoitetaan herkemmin
Pitkän aikavälin rikosmäärän trendiä jatkaa myös vastikään julkaistu Tilastokeskuksen ennakkotieto. Sen mukaan Suomen poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tuli viime vuoden aikana kaikkiaan 413 100 rikosta, mikä on 1,1 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Ilmoitettujen rikosten määrä ei kuitenkaan kerro koko totuutta. On eri asia puhua kokonaisrikollisuudesta kuin viranomaisten tietoon tulleesta rikollisuudesta.
– Poliisin tietoon tulee aiempaa enemmän rikoksia, vaikka rikosten kokonaismäärä on päinvastoin laskenut, Koriander summaa.
Tämä johtuu siitä, että ihmisten ilmoittamiskynnys poliisille on alentunut. Esimerkiksi omaisuusrikosten määrä on paperilla lisääntynyt hurjasti, sillä vakuutusyhtiöt vaativat että rikoksista ilmoitetaan poliisille.
Useita tynkäketjuja yhdistetty yhdeksi ketjuksi. Otsikko täydennettyTiivistelmä
Vuonna 2014 poliisin tietoon tuli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 114 (+2 %) uhrin
kuolemaan johtanutta tahallista väkivaltarikosta. Vuotuinen rikollisuustaso 100 000 asukasta kohti oli 2,1.
Henkirikollisuuden seurantajärjestelmän (HSJ), johon rikokset kirjataan vasta esitutkinnan päätyttyä, tämän hetkisen arvion (11.2.2015) mukaan henkirikosten määrä vuonna 2014 oli 94 (+3 %). Vuotuinen rikollisuustaso 100 000 asukasta kohti oli 1,7.
Vaikka henkirikosten määrä vuonna 2014 kasvoikin kahteen edelliseen vuoteen nähden, oli se edelleen erittäin matala viime vuosikymmenten keskitasoon verrattuna. Henkirikollisuus on viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana selvästi vähentynyt, vaikkakin vuotuiset vaihtelut ovat olleet suuria. Lasku on tapahtunut miesten tekemissä henkirikoksissa. Henkirikollisuuden tämän hetkinen taso vastaa 1960-luvun puolivälissä vallinnutta, joka oli maamme modernin tilastointihistorian matalin.
Henkirikosten pääosa liittyy Suomessa keski-ikäisten työelämän ulkopuolella olevien miesten keskinäisiin alkoholinkäyttötilanteisiin. Vuosina 2003–2013 68 %:ssa aikuisten välisiä henkirikoksia kaikki osapuolet olivat rikoshetkellä humalassa, 83 %:ssa rikoksia ainakin yksi osapuolista oli humalassa.
Yleisin uhri on tuttavan tai ystävän surmaama mies (46 % uhreista). Seuraavaksi yleisimmät ovat parisuhdekumppanin surmaama nainen (18 %) ja uhrille ennalta tuntemattoman henkilön surmaama mies (9 %).
Vuosina 2003–2013 henkirikoksiin syyllistyneistä miehistä 57 % oli tuomittu tuomioistuimessa henki- tai pahoinpitelyrikoksesta rikosta edeltäneiden kymmenen vuoden aikana ainakin kerran, 36 % oli ollut aikaisemmin vankilassa.
Henkirikollisuuden alueelliset tasoerot ovat huomattavat. Korkeimmat rikollisuustasot löytyvät Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnista.
Henkirikollisuuden taso on Suomessa tällä hetkellä Euroopan unionin kuudenneksi korkein ja keskimääräistä korkeampi myös kaikki Euroopan maat huomioiden. Rikollisuustason korkeus selittyy suurelta osin keski-ikäisten työttömien miesalkoholistien poikkeuksellisen korkealla rikollisuustasolla. Muiden sosioekonomisten ryhmien henkirikollisuus ei Suomessa tasoltaan
juurikaan eroa muiden läntisen Euroopan maiden tilanteesta.
Henkirikoksista vuosina 2003–2013 epäillyistä 85 % vastaan nostettiin syyte ja 75 % tuomittiin rangaistukseen. Rangaistukseen tuomituista 94 % sai ehdottoman vankeusrangaistuksen. Katsauskaudella taposta tuomittujen miesten keskirangaistus oli 9 vuotta 6 kuukautta ja naisten 8 vuotta 8 kuukautta.
Vuosina 2003–2005 tehdyistä henkirikoksista tuomituista henkilöistä, jotka olivat jo suorittaneet rangaistuksensa, 24 % oli tuomittu rangaistuksen suorittamisen jälkeen tehdystä väkivaltarikoksesta vuoden 2014 loppuun mennessä.
-NILS-
