Bodomin mysteerio 1960

[skoone]

[Silti mielenkiintoista olisi tietää, mistä on tullut tieto käsien olossa ristissä rinnalla. Ainakaan Blomkvist ei ole näyttänyt sanoneen siitä mitään, ja Jansson-Knuts ei kertonut nähneensä käsiä lainkaan, vaan pelkän pään.

KU:n mukaan ensimmäisestä hälytyksestä kului kolme tuntia poliisin tuloon. Ristiriitaista tietoa on paljon.

Jossain säikeessä hiljattain oli uutta "tietoa" myös NGn jalkojen naarmuista. Minulle tämä NGn käsien ristissä olo on myös aivan uutta "tietoa". Olisikohan joku sekottanut pojat?

[teemu]

^Ne jalkojen naarmut saattavat kuulua luokkaan: tätä väitettä käräjäoikeus ei nimenomaan kumonnut, joten sitä on pidettävä totena.

Bodomin mysteeriossa kuitenkin mainitaan käsien ristissä olo rinnalla. Olivatko sormet sormien lomassa, ranteet ristissä vai käsivarret ristissä? Kuka sen tilanteen näki? Tiedon pitäisi olla vuoden 1960 kuulusteluissa mainittuna, jos käsien asentoa on pidetty merkityksellisenä tietona jo silloin.

GL: Tässä sanotaan, että alinna, päädyssä selällään makaava….sitten oikealla kyljellä makaava keltapuseroinen nainen…sitten vasemmalla kyljellä makaava mies hengissä….eli siinä on kyllä kuvattu neljä henkeä.

Lainaus on Gösta Lönnbergin kuulustelusta 2.3.2004, missä käsiteltiin hänen alkuperäisiä muistiinpanojaan tapahtumapaikalta

Elikkä KRP:n alkuperäinen lähde käsien ristissä olemiselle näyttäisi puuttuvan. Lähde voisi periaatteessa olla Paavola, joka olisi raportoinut suoraan Mysteerion kirjoittajille, mutta mistä senkään tietää. Sekaannus uhreissa tuntuu todennäköisimmältä vaihtoehdolta, näillä tiedoilla.

[Mariacka]

Minulle tämä NGn käsien ristissä olo on myös aivan uutta "tietoa". Olisikohan joku sekottanut pojat?

Jos vertaa kuvausta SB:n käsistä (kyynärpäät maassa, kädet pitämässä kiinni paidasta kauluksen alapuolelta) NG:n käsien ristissä oloon, niin eri asioilta/asennoilta nämä minun mielestäni näyttävät. Ts. ei tulisi mieleen sanoa, että Sepon kädet olivat ristissä. Eli sekaannuksen mahdollisuus pojissa ei oikein natsaa.

[Sariola]

NG:n löytöasento Lönnbergin mukaan oli kylkiasento. Toisaalta asento mahdollisesti vaihtui, koska joku nähnyt hänet myös selällään. Rikopaikkapiirustuksessa NG on kyljellään, kädet sivuilla. Eräs todistaja sanoo, että nosteli toista kättään, toinen sanoi, että liikkui kouristuksenomaisesti, kolmas sanoo, että koukisti ja oikoi polveaan, neljäs sanoo, että makasi liikkumattomana, viides väittää nostaneen päätään, kuudes mainitsee yninän jne.

Eli jos nyt päädytään siihen, että NG:llä kädet ristissä rinnallaan, niin kirjtaanko tuo nyt ensimmäiseksi raskauttavaksi, tai hyvin raskauttavaksi todisteeksi?

Tämän tiedon valossa ei oikein voi väittää, että NG olisi ollut löytöhetkellä tajuton vammansa vuoksi. Tästä lähtökohdasta voi sitten miettiä, miksi sairaalaan tuotaessa kirjattiin (vai muisteltiin) "alentunut tajunnantaso".

Tuon tiedon on kirjoittanut todennäköisesti amanuenssi Hassinen, joka antoi NG:lle ensiavun sairaalassa. Se perustuu luonnollisesti hänen omiin havaintoihinsa tuolloin noin klo 14 sairaalassa.

Tässä alla Espoon käräjäoikeuden päättelyä.

..... Toisten silminnäkijöiden havainnot 5.6.1960 myöhemmin aamupäivällä Gustafssonin ulkoisesta olemuksesta tapahtumapaikalla sekä lääketieteellisen selvityksen perusteella täysin mahdollisena pidettävä Gustafssonille väkivallan käytöstä aiheutunut aivovamma sekä siihen liittyvä voimakkaasti alentunut tajunnantaso ja toimintakyvyttömyys tukevat johtopäätöstä, ettei Gustafsson ole hänellä todetut vammat saatuaan kyennyt hävittämään tai viemään pois telttapaikalta surmaamisvälineitä, kateisiin jäänyttä omaisuutta ja kenkiä, eikä Gustafsson ole myöskään pystynyt ketään uhreista liikuttamaan. .....

[teemu]

Kopioin lintupoikien kuulustelut tähän samaan ketjuun Bodomin mysteerion kanssa, jonka perusmateriaalia kuulustelut ovat.

Maanantaina 13 päivänä kesäkuuta 1960 keskusrikospoliisissa komisario Niilo Jaakolan kuulustelemana ja komisario Arvo Leirimaan kuulustelutodistajana läsnä ollessa.

Todistaja, koululainen Heikki Kalevi Salonen, osoite Helsinki, Steniuksentie 24.B.14, puh. 479201, ilmoitti syntyneensä 9 päivänä toukokuuta 1944 Hankasalmella, mutta olevansa kirjoilla Huopalahden seurakunnassa.
Asian johdosta kuultuna kertoja selitti asuvansa kesäaikana vanhempiensa Espoon Bodomjärven rannalla Högnäsissä sijaitsevalla kesähuvilalla. Tämän huvilan läheisyydessä asuu kesäisin hänen poikatoverinsa Kalevi Haapalainen, jonka kanssa kertoja on usein retkeillyt ympäristömaastossa. Sunnuntaipäivän aamuna eli 5.6.1960 he olivat keskenään tekemänsä sopimuksen mukaan lähteneet kello 5.30 aikoihin kävelemään Bodomjärven etelärantaa pitkin tarkoituksella suorittaa eri lintujen rengastamista. Aamu oli ollut hyvin rauhallinen eikä mitään erikoisia ääniä ollut kuulunut. Heidän saavuttua kertojan oletuksen mukaan vähän ennen kello 6.00 n.s. murhaniemekkeen välittömään läheisyyteen kertoja oli kuullut jotain ääntä niemekkeen suunnasta. Kertoja ei osannut määritellä tätä ääntä tarkemmin, mutta oli hänelle jäänyt siitä sellainen käsitys, että se oli ihmisääntä. Kertoja ei ollut tähän ääneen kiinnittänyt muutenkaan sen tarkempaa huomiota, koskapa hän ei ollut siitä siinä vaiheessa toverilleenkaan mitään maininnut. Käveltyään murhaniemekkeen itäistä rantaa kulkevaa polkua pitkin he olivat kääntyneet jyrkästi vasemmalle kulkevalle polulle, koska heillä ei ollut ollut tarkoituksena mennä sanotun niemen kärkeen. Kertoja ei sanonut enää muistavansa kumpi heistä oli kävellyt edellä. Noustuaan niemekkeellä olevan kumpareen päälle kertoja oli nähnyt siitä noin 20-25 metrin päässä niemen kärkeen päin kaksi puunrunkoja vasten nojollaan olevaa moottoripyörää ja niiden välittömässä läheisyydessä kasassa olevan teltan ja teltan viereen puhin pingotetun narun, jossa näytti olevan pyyheliina ja jotain muutakin vaalealta vaikuttavaa vatetta kuivumassa.Kertoja oli nähnyt lisäksi, että kasassa olevan teltan päällä makasi mies, jolla oli tummat housut päällään, muuta miehestä ei näkynytkään. Kertoja oli nähnyt myös kuinka teltan niemen kärjen puoleisesta päästä oli lähtenyt joku mies niemekkeen itärannalle päin. Tästä miehestä kertoja ei voimut sanoa muuta kuin, että sillä ei voinut olla mitään tummia vaatteita eikä tämä myöskään ollut erittäin iso- tai pienikokoinen, sillä siinä tapauksessa se olisi kiinnittänyt enemmän huomiota. Mies oli ilmeisesti jäänyt puiden ja pensaiden varjoon, sillä mitään liikettä järvelle sen paremmin kuin maallekaan päin sieltä ei ollut tapahtunut. Kun kertojan toveri Kalevi Haapalainen oli ehdottanut, että mentäisiin lähemmin katsomaan moottoripyöriä, niin kertoja oli vastannut siihen, ettei mentäisi häiritsemään, sillä kertojan mielestä teltassa olijat olivat jo heränneet ylös. Näiden havaintojen teko oli kestänyt ehkä parisen minuuttia, minkä jälkeen he olivat lähteneet jatkamaan matkaa Oittaalle päin. Tultuaan sanotun niemekkeen ja sen länsipuolella olevan toisen niemekkeen välisen lahden pohjukkaan olivat he siihen pysähtyneet tarkastamaan eräässä koivussa olevaa peipon pesää ja oli kertoja kiivennyt puuhun ja todennut pesässä olleen yhden munan mutta muuten pesän hyljätyksi. Ennen puuhun kiipeämistä kertoja oli käynyt siitä ehkä noin 30 metrin päässä Veston työmaalle päin tarkastamassa eräässä kuusessa olevaa laulurastaan pesää, jonka kertoja oli todennut hävitetyksi. Tätä puuhailua oli kertojan oletuksen mukaan kestänyt 5-10 minuuttia, mutta kertoja ei ollut tuona aikana kuullut mitään erikoista ääntä eikä liioin ollut nähnyt mitään liikettä. Tämän jälkeen he olivat jatkaneet matkaa jo sanotussa suunnassa ja olivat he ylitettyään Veston työmaalle menevän vesijohtoviemärin sen läheisyydessä olevalla luodolla nähneet istumassa nuoren ehkä noin 10-12 vuotiaan pojan, josta kertoja ei osannut sanoa lähempiä tuntomerkkejä. Poikaan ei ollut kiinnitetty sen enempää huomiota, vaan oli jatkettu matkaa jo mainitussa suunnassa ja ylitetty Oittaalle menevä maantie sekä jatkettu matkaa Oittaan kartanon länsipuolella olevaan maastoon, jossa jonkun aikaa kierreltyään he olivat lähteneet paluumatkalle. Ollessaan paluumatkalla Oittaan kartanon itäpuolella olevan lahdenpoukaman kohdalla ehkä noin 9-9.15 aikoihin hän oli nähnyt lahdessa veneen, jossa oli kaksi pikkupoikaa ja edellämainitun kallioluodon länsipuolella kaksi miestä, joilla näytti olevan vaaleanruskea buldogin mallinen koira mukanaan. Lisäksi kertoja oli nähnyt ainakin yhden miehen läntisen niemekkeen länsirannalla, voimatta kuvata tätä miestä tarkemmin. Näiden havaintojen jälkeen kertoja oli toverinsa kanssa lähtenyt kävelemään suoraan eteläänpäin ja kiertänyt sitten Korsbackan kautta metsäpolkuja pitkin kotiinsa kesähuvilalle, jonne he olivat saapuneet kello 10.00 aikoihin.

Luettu ja omistettu
Heikki Salonen

[teemu]

Maanantaina 13 päivänä kesäkuuta 1960 keskusrikospoliisissa komisario Niilo Jaakolan kuulustelemana ja ylikonstaapeli (?) kuulustelutodistajana läsnä ollessa.

Todistaja, myymäläharjoittelija Martti Kalevi Haapalainen, osoite Helsinki, Porvoonkatu 55.A. 10. puh. kotiin 770138, ilmoitti syntyneensä 4 päivänä lokakuuta 1945 Helsingissä ja olevansa kirkonkirjoissa Alppilan seurakunnassa.
Asian johdosta kuultuna Kalevi Haapalainen kertoi lauantaina 4 päivänä kesäkuuta 1960 menneensä vanhempiensa omistamalle Bodomjärven eteläpäässä itäisellä rannalla Högnäsin alueella sijaitsevalle kesähuvilalle. Tämän huvilan välittömässä läheisyydessä on kesähuvila Salosen perheelle ja siellä asuvan kertojan poikakaveri Heikki Salosen kanssa kertoja oli päättänyt seuraavana aamuna eli 5 päivänä kesäkuuta 1960 lähteä tarkkailemaan lintuja Bodomjärven rantamille ja sen välittömään läheisyyteen. Tälle matkalle he olivat lähteneet sanottuna aamuna kello 5.35 aikaan sillä kertojan isä oli hänet herättänyt 5.30 aikaan, Yhdessä Salosen kanssa kertoja oli lähtenyt kävelemään Bodomjärven etelärannassa olevaa polkua pitkin länteen päi havaitsematta vielä tällöin mitään erikoista. Heidän saavuttua ehkä noin 15 minuutin kuluttua eli siis kello 5.50 – 5.55 aikoihin Bodomjärven etelärannassa olevan itäisen niemekkeen (murhaniemekkeen) läheisyyteen he olivat kuulleet jotain ääntä niemen suunnasta. Tähän ääneen he eivät olleet kuitenkaan kiinnittäneet erikoista huomiota, mutta kertojalle on jäänyt siitä sellainen käsitys, että se oli ihmisääntä, kertojan voimatta tarkemmin määritellä millaista ääntä. Tästä äänestä välittämättä sen kummempaa he olivat jatkaneet matkaa sanotun niemekkeen itärantaa kulkevaa polkua pitkin, mutta nähtyään niemekkeellä teltan, he olivat kääntyneet jyrkästi vasempaan ja nouseet niemekkeellä olevan harjanteen päälle, josta he olivat paremmin havainneet teltan ja sen välittömässä läheisyydessä kaksi moottoripyörää, jotka olivat kertojan käsityksen mukaan olleet paikalla kasvavia koivupuita vasten nojollaan. Moottoripyörät havaittuaan kertoja oli nähnyt jonkun lähtevän teltan vierestä alas rantaan eli itärantaan. Tästä liikkujasta kertoja ei voinut sanoa muuta kuin, että se oli ilmeisesti mieshenkilö ainakin koosta ja ruumiinrakenteesta päätellen, mutta kertoja ei osannut sanoa olisiko tämä ollut ilman päähinettä ja vaatetukseen nähden kertoja sanoi vaan, että se ei missään tapauksessa ollut tumma. Mies oli ilmeisesti pysähtynyt puiden ja pensaiden varjoon sillä jos tämä olisi lähtenyt kävelemään siitä maihin päin, niin kertoja olisi sen varmasti havainnut. Kertoja oli lisäksi nähnyt, että joku mies makasi kasassa olevan teltan päällä. Miestä oli näkynyt vain vyötäröstä alaspäin, joten kertoja oli nähnyt tällä olevan päällään tummat housut ja oli kertoja olettanut miehen ottavan aurinkoa. Kertoja oli huomauttanut toverilleen, että mentäisiin katsomaan moottoripyöriä, mutta hänen toverinsa Salonen oli sanonut, ettei mentäisi häiritsemään leirillä olijoita. Tämä havaintojen teko oli kestänyt ehkä noin 5 minuuttia, minkä jälkeen he olivat lähteneet kävelemään k.o. paikalta länteenpäin lähtevää polkua pitkin. käymättä kuitenkaan sanotun niemekkeen välittömässä läheisyydessä olevalla läntisellä niemekkeellä, vaan jatkaneet matkaansa polkua pitkin ja nähneet sitten viimemainitun niemekkeen länsipuolella olevalla kallioluodolla istuvan noin 10-vuotiaan pojan, jonka lähemmistä tuntomerkeistä kertoja ei osannut lähemmin sanoa mitään. Kertoja oli toverinsa kanssa jatkanut matkaa pitkin mainittua polkua ja ylittänyt maantien sekä sen jälkeen kierrellyt Oittaan kartanon länsipuolella olevassa metsikössä ja palannut kesämökilleen Korsbackan kautta läpi metsikön ja saapunut sinne kello 10.00 aikoihin. Paluumatkalla he eivät olleet havainneet mitään erikoista.

Luettu ja omistettu
Kalevi Haapalainen

[teemu]

Kokeilen tähän sisällysluetteloa, jonka kopioin jonkin ajan kuluttua ketjun alkuun. Tarkoituksena on helpottaa ketjuun kuuluvien virallisten dokumenttien löytämistä.

Bodomin Mysteerio

Ketjun dokumenttien sisällysluettelo

Bodomin mysteerio (1960), ss. 1-14
........................................., ss. 15-26
G. Lönnbergin kuulustelu, (5.6.1960 / 27.11.2006) ss. 2-6
N. Gustafssonin kuulustelu (23.6.1960) ss. 1-6
N. Gustafssonin jatkokuulustelu (30.6.1960) .ss. 1-3
A. Karjalaisen kuulustelu (14.6.1960), s. 1
O. Kivilahden kuulustelu (15.6.1960) s. 1
H. Salosen kuulustelu (13.6.1960) s. 1
K. Haaapalaisen kuulustelu (13.6.1960) s. 1
N. E. Blomkvistin kuulustelu (10.6.1960) s. 1

Dokumentit on järjestetty hyperlinkkihakuun kuvattujen tapahtumien ajan perusteella, eikä kuulusteluajankohdan mukaan. Luetteloon on otettu tietoja, joita on todennäköisesti käytetty Bodomin mysteeriota kirjoitettaessa. Siten esim. Kolien kuulusteluja ei ole mukana, eikä Salosen eikä Kivilahden uusia kuulusteluja

Edit 17.8.2008: Lisätty linkki Gustafssonin jatkokuulusteluun

[skoone]

Noissa lintupoikien kuulusteluissa ihmetyttää, että pojat ovat kumpikin käyttäneet samanlaisia, aika erikoisia sanallisia kuvauksia asioista. Vaikuttaisi melkein siltä, että heitä oisi kuultu toistensa seurassa.

Ja pienenä huomiona tuon toisen kuulustelijan sukunimi, Jaakola.

Mikä olikaan Pakin Popeda-kaverien sukunimi? Heittääkö yhdellä k:lla?

[konsta]

Noissa lintupoikien kuulusteluissa ihmetyttää, että pojat ovat kumpikin käyttäneet samanlaisia, aika erikoisia sanallisia kuvauksia asioista. Vaikuttaisi melkein siltä, että heitä oisi kuultu toistensa seurassa.

Tuohon vaikttaa epäedullisesti se, että kuulustelu kirjoitetaan "essee-muotoon", jossa kertojana on kuulustelija.

[teemu]

^^^Kuulustelija ja pöytäkirjan kirjoittaja oli sama kummallakin pojalla. Varmaan tästä syystä tuli toistoa. Toinen todistajista oli sitäpaitsi alle 15v, joten oli hyvä, että kertomukset vahvistivat toisiaan.

Mitä muuta hyödyllistä voisi olla sisällysluettelossa: ulkoiset linkit kuviin ja muihin tiedostoihin, ehkä? Isommat yhteenvedot, jos joku sellaisen esittää? Pääosa kirjoituksista löytyy foorumin haulla, ettei enempää kenties tarvita.

[konsta]

Mainio tuo sinun sisällysluettolosi Teemu, kiitos siitä. Linkit kuviin olisi jo ylellisyyttä.

[konsta]

Jos tuon Haapalaisen kertomuksen lukisi yksinään, niin ei voisi välttyä ajatukselta, että pojat olivat edenneet niin pitkälle itäistä rantapolkua, että ovat törmänneet telttaan ja nähneet Boismannin jalat. Vasta sen jälkeen ovat ovat ehkä vähän palanneet taaksepäin ja nousseet keskipolulle jolloin havaitsivat moottoripyörät.

[Hessu52]

Haukansilmä Kivilahden näkemä klo.06.00 mies, ei ainakaan ollut surmaaja, jos on yhtään Gustafssoniin uskominen ja miksi ei olisi, koska Gusse tunnisti hypnoosissa surmaajalla olleen päällään ruudullisen paidan/puseron/takin, joka oli väriltään musta ja vihreä.

Musta on mielestäni melko tumma väri, harmi vain, ettei sitä vihreän sävyä hän siinä hypnoosissa kertonut, mutta veikkaisin, että tummempi vihreä, koska vaaleanvihreä ei oikein mustan kanssa sointuisi, eikä olisi ollut sen ajan tyyliä.

Eikö sillä kello "kuuden miehellä", ollut vaaleampi vaatetus?

[teemu]

Jos tuon Haapalaisen kertomuksen lukisi yksinään, niin ei voisi välttyä ajatukselta, että pojat olivat edenneet niin pitkälle itäistä rantapolkua, että ovat törmänneet telttaan ja nähneet Boismannin jalat. Vasta sen jälkeen ovat ovat ehkä vähän palanneet taaksepäin ja nousseet keskipolulle jolloin havaitsivat moottoripyörät.

On pitänyt olla melko lähellä, jos olisi nähnyt kasassa olevan teltan rantapolulta; enkä kymmenen metriä. Haapalainen oli varmastikin riittävän pitkä nähdäkseen törmän päälle, teltan ja jalat, sekä kenkiä, jotka olivat teltasta itään. Mutta mihin päin se mies olisi siinä tapauksessa mennyt? Pojat olisivat olleet idässä. Länteen oli pensaita ja toinen törmä. Sinne olisi voinut kätkeytyä, poistua lännen puoleista polkua, ja tulla Kivilahden näkyviin. Kun pojat lopulta olisivat nousseet keskipolulle, mies olisi jo mennyt. Mutta näin se ei Salosen mukaan tapahtunut. Kuitenkin Haapalainen kulki edellä ja heillä meni aikaa keskinäiseen kinaamiseen.

[konsta]

ETP, Haapalainen:

Tästä äänestä välittämättä sen kummempaa he olivat jatkaneet matkaa sanotun niemekkeen itärantaa kulkevaa polkua pitkin, mutta nähtyään niemekkeellä teltan, he olivat kääntyneet jyrkästi vasempaan ja nouseet niemekkeellä olevan harjanteen päälle, josta he olivat paremmin havainneet teltan ja sen välittömässä läheisyydessä kaksi moottoripyörää, jotka olivat kertojan käsityksen mukaan olleet paikalla kasvavia koivupuita vasten nojollaan.

Tämä tietenkin sopii sitä uutta tietoa vastaan, että teltta oli tiedossa jo edelliseltä illalta.