https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/3 ... 9683e0e032
Perussuomalaisia hiertävät kirjaukset säilöönottojen välttämisestä ja peruspalveluista kaikille - Suomi hyväksyi YK:n siirtolaisuusasiakirjan
Oppositiopuolue perussuomalaiset vastustaa asiakirjaa, vaikka se ei velvoita allekirjoittajavaltioita ryhtymään lainsäädännöllisiin toimiin.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho kertoo, mikä puoluetta närästää asiakirjassa.
Halla-aho nostaa yhdeksi esimerkiksi kohdan, jossa asiakirjassa todetaan seuraavasti: ”Turvaudutaan siirtolaisten säilöönottoon ainoastaan viimeisenä keinona ja pyritään löytämään vaihtoehtoja.”
– Ei Suomi voi sivuuttaa edes ei-sitovia kansainvälisiä sitoumuksiaan, kun se laatii omaa lainsäädäntöään. Ainakin näihin vedotaan lakien käsittelyvaiheessa. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin, joka muutenkin harrastaa juridista aktivismia, vetoaa tietenkin kaikkiin sellaisiin sopimuksiin ja papereihin, jotka tukevat EIT:n omaksumaa käytäntöä, kun se ratkaisee erilaisia siirtolaisuuteen liittyviä ihmisoikeuskysymyksiä, Halla-aho sanoo.
Perussuomalaiset haluaisi Suomeen lainsäädännön, jonka nojalla kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet otettaisiin säilöön siihen asti, kunnes he poistuvat maasta vapaaehtoisesti tai kunnes viranomaiset poistavat heidät maasta.
YK:n siirtolaisuusasiakirja on Halla-ahon mukaan ristiriidassa puolueen tavoitteen kanssa.
– Siellä otetaan kategorisen kielteinen kanta säilöönottoihin, vaikka se, että säilöönottoja ei tehdä, on keskeinen houkutustekijä laittomille maahanmuuttajille. Sellaisen lakiuudistuksen tekeminen, joka mahdollistaisi nykyistä joustavamman ja järjestelmällisemmän säilöönoton esimerkiksi kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille henkilöille, muuttuu tietysti tällaisten sopimusten seurauksena aina vain vaikeammaksi, koska voidaan vedota siihen, että Suomi on sitoutunut välttämään säilöönottoja, Halla-aho perustelee.
Halla-aho nostaa yhdeksi esimerkiksi kohdan, jossa asiakirjassa todetaan seuraavasti: ”Turvaudutaan siirtolaisten säilöönottoon ainoastaan viimeisenä keinona ja pyritään löytämään vaihtoehtoja.”
Perussuomalaisia hiertää sopimukseen kirjattu tavoite, jonka mukaan allekirjoittajamaat tarjoavat siirtolaisille pääsyn peruspalveluiden käyttäjiksi.
Ulkoministeriön julkaisemassa epävirallisessa suomennoksessa asia ilmaistaan seuraavasti: ”Sitoudumme varmistamaan, että kaikki siirtolaiset voivat siirtolaisasemastaan huolimatta käyttää ihmisoikeuksiaan tarjoamalla heille turvallisen pääsyn peruspalveluihin.”
– Peruspalveluiden saaminen ei ole kiinni henkilön siirtolaisuusstatuksesta, mikä tavallaan velvoittaisi tarjoamaan yhdenvertaiset palvelut myös niille, jotka ovat maassa laittomasti. Tämä on ollut kuntatasolla Suomessa jo trendinä, mutta tällä sille saadaan selkänojaksi kansainvälinen sopimusjärjestelmä, johon voidaan vedota, Halla-aho arvioi.
Niin kutsutun GCM-asiakirjan (Global Compact for Safe, Orderly and Regular Migration) lopullinen hyväksyminen tapahtuu YK:n yleiskokouksessa.
– Yksikään maa ei pysty ratkomaan maailmanlaajuisia muuttoliikekysymyksiä yksin. On kaikkien etu, että yhteisiin kysymyksiin etsitään ratkaisuja, jotta muuttoliike olisi hallittua ja yhtä lailla lähtö- ja kauttakulkumaat kuin vastaanottavatkin valtiot täyttäisivät velvoitteensa. Esimerkkinä tästä on omien kansalaisten takaisin ottaminen, Kai Mykkänen toteaa sisäministeriön tiedotteessa.
”Suomi päättää jatkossakin ulkorajojensa valvonnasta ja siitä, keitä ja miten maahan pääsee”, ministeriö kertoo.
