Vankilan työntekijän kuolema 50-luvulla

Suomessa tapahtuneet henkirikokset.
L'amourha
Jessica Fletcher
Viestit: 3070
Liittynyt: To Elo 24, 2017 8:02 pm

Re: Vankilan työntekijän kuolema 50-luvulla

Viesti Kirjoittaja L'amourha »

Ryyppäämistä, taksiautojen pöllimisiä, taksikuskin ryöstöä...
13 kuukauden kakku, Leonard pääsi takaisin Bridewelliin.
Leonard Heponiemi 04.08.1945 Chicago Tribune.jpg
Leonard Heponiemi 04.08.1945 Chicago Tribune.jpg (84.76 KiB) Katsottu 2718 kertaa
Yksi paikka lisää SS Worthingtonin seikkailun jälkeen. Torpedon vaurioittama SS John Worthington pääsi viimeiseltä reissultaan Galvestoniin 21.6.1943, ja sinne se myös jäi.
Pari kuukautta myöhemmin, Leonard on ollut jo toisaalla.
26.8.1943, paikkana oli Miami Beach, Florida.
Surfin' USA - Parasta waterboarding-musaa ikinä

Silli
Axel Foley
Viestit: 2179
Liittynyt: La Elo 25, 2018 12:28 pm

Re: Vankilan työntekijän kuolema 50-luvulla

Viesti Kirjoittaja Silli »

Eipä voi kuin ihailla ahkerien tutkijoiden töiden tuloksia tässä ketjussa! Kiitoksia!

Ihmettelen kyllä taas kerran, kun nämä Heponiemet, Tabellit ja Tiusaset ovat itsellenikin tuttuja sukunimiä. Tosin sillä tavalla minulle usein täällä minfossa käy melkein mitä tahansa ketjua lukiessa :lol: Vissiin suomalaisella rikoshistorialla ja Sillin sosiaalisella verkostolla & sukupuuhun kuuluvilla ihmisillä on jottain yhteist´ :lol:

Enpä tiennyt, että Heponiemet ovat tuolta lestadiolaisvyöhykkeeltä lähtöisin. No, ei se kyllä yhtään pätkää ihmetytäkään...
Kauden kalasuositus: Jalostajan Saaristosilli & Sipulisilli

L'amourha
Jessica Fletcher
Viestit: 3070
Liittynyt: To Elo 24, 2017 8:02 pm

Re: Kysymystä pukkaa

Viesti Kirjoittaja L'amourha »

Clarence kirjoitti:On Anoi Kaa ja L'amourha, saatteko ongittua tietoon vuosiluvut, milloin Heponiemi oli
Sing Singissä?
Nyt alkaa näyttää siltä että Heponiemen Sing Sing on tosiasiassa ollut Bridewellin vankila Chicagossa. Heponiemen aika USAssa alkaa olemaan aika hyvin kartoitettu, enkä oikein saa tuohon enää Sing Singiä mahtumaan.
Syksyllä 1945 lähti Bridewelliin 13 kuukauden tuomio niskassaan, maahanmuuttoviranomaisten alkaessa valmistella karkoitusta jonka toteuttamiseen sanoivat menevän 8 kuukautta.
Syksyltä 1947 Heponiemellä on jo tuomio täältä kotomaasta.
Surfin' USA - Parasta waterboarding-musaa ikinä

Saku
Alokas
Viestit: 1
Liittynyt: Ti Helmi 18, 2020 12:58 am

Re: Vankilan työntekijän kuolema 50-luvulla

Viesti Kirjoittaja Saku »

Luin vasta eilen tämän keskustelun Martti Perkiömäen murhasta Helsingin Keskusvankilassa 18.9.52. Asiasta on kirjoitettu Risto Kettusen 2009 toimittamassa kirjassa Sörkän sulatto.
Itselläni on tapauksesta silminnäkijähavaintoja, kun olin hieman alle kuusivuotiaana 30-40 metrin päässä seuraamassa tapahtumien kulkua, kun Heponiemi kellahti kivityömaan vieressä kulkevalle junanradalle. Osuman ampui vartija Kalle Järvinen asuintalomme mattotelineen luota. Asuimme samassa neljän perheen talossa ihan kivityömaan vieressä. Tapahtuman aikana olin samanikäisen kaverini kanssa keinumassa lähellä junanrataa. Vankien pakoreitti kulki asuintalomme vierestä niin, että joku vangeista ampui ohimennessään kamarimme seinään lähelle ikkunaa, jonka edessä äitini ja hänen ystävänsä joivat kahvia. Tapahtuma on selkeinä kuvina jäänyt voimakkaasti mieleeni. Muistan miten isoveljeni tuli juosten keinulle ja huusi: "Äkkiä kotiin, ettet saa kuulaa kalloon."
Tapahtumien kulku on pitkälti kuvattu aikaisemmissa viesteissä. Muistan kuitenkin joitakin yksityiskohtia, jotka isäni ja muut vartijat kertoivat tuoreeltaan ja joita on kerrattu myöhemminkin. Itäportti ei ollut auki vankien karatessa, mutta portilla ollut vartija Eino Paasonen heittäytyi maahan eikä halunnut antaa avaimia karkureille, vaikka he uhkasivat häntä aseilla. Hetken rimpuilun jälkeen vangit kuitenkin saivat avaimet ja pääsivät portista ulos. Portin ulkopuolella vankilan kuorma-auto oli juuri tulosssa reissultaan ja vangit päättivätkin lähteä sillä pakoon. Muurin ulkopuolella oli myös vankiryhmä haravoimassa syksyn lehtiä. Ryhmää vartioi vartija Joonas Purojoki, joka ampui auton renkaat puhki. Vankien oli pakko lähteä henkilökunnan asuntojen välistä kohti vankilaan tulevaa pistoraidetta, joka johti Kyläsaareen päin. Muistan vielä miten yksi vangeista nosti kätensä ylös antautumisen merkiksi. Sen täytyi olla juuri Heponiemi, joka oli saanut osuman itseensä.
Perkiömäelle järjestettiin suuret hautajaiset, joista itselläni on valokuvia.

Juniorihölkkääjä
Harjunpää
Viestit: 318
Liittynyt: Ma Huhti 30, 2007 11:44 am

Re: Vankilan työntekijän kuolema 50-luvulla

Viesti Kirjoittaja Juniorihölkkääjä »

Liittyykö tämä tapaus jotenkin Sukuni Salat ohjelman ensimmäiseen jaksoon, missä kerrotiin Krista Kososen isoisän olleen vartijana vankilassa ja vangin tulleen hänen kotiinsa tappamaan vartijan? Tämä tapahtui jossain Kalliossa.

L'amourha
Jessica Fletcher
Viestit: 3070
Liittynyt: To Elo 24, 2017 8:02 pm

Re: Vankilan työntekijän kuolema 50-luvulla

Viesti Kirjoittaja L'amourha »

Juniorihölkkääjä kirjoitti:
Ti Helmi 23, 2021 12:01 pm
Liittyykö tämä tapaus jotenkin Sukuni Salat ohjelman ensimmäiseen jaksoon, missä kerrotiin Krista Kososen isoisän olleen vartijana vankilassa ja vangin tulleen hänen kotiinsa tappamaan vartijan? Tämä tapahtui jossain Kalliossa.
Ei liity, Kososen vaarin juttu on tuossa:
Vanginvartija Kustaa Laurilan murha - Helsinki 1939
Surfin' USA - Parasta waterboarding-musaa ikinä

L'amourha
Jessica Fletcher
Viestit: 3070
Liittynyt: To Elo 24, 2017 8:02 pm

Re: Vankilan työntekijän kuolema 50-luvulla

Viesti Kirjoittaja L'amourha »

On kyselty ketjussa mainitun Touko Heponiemen tekemästä kaksoissurmasta:

HS 22.06.1948 Touko Heponiemi Vuotunki.jpg
HS 22.06.1948 Touko Heponiemi Vuotunki.jpg (126.36 KiB) Katsottu 354 kertaa
Surfin' USA - Parasta waterboarding-musaa ikinä

Helluby
Hetty Wainthropp
Viestit: 498
Liittynyt: Ma Syys 28, 2009 9:56 pm

Re: Vankilan työntekijän kuolema 50-luvulla

Viesti Kirjoittaja Helluby »

Tuossa jo aiemmin heitettiin, jos tässä onkin kaksi Heponiemeä?
Kutsuntakorteissakin toisessa mies on 170cm ja toisessa 168cm pituinen, toisessa Villenpoika ja toisessa Juhonpoika. Tuo kun ei jotenkin nappaa, että sama mies on ollut Yhdysvalloissa samaan aikaan kuin myös Sörkässä.

Itse olen jonkin verran sukututkimusta, mutta enempi paikallishistoriaa harrastanut, ja useinkin törmännyt varsinkin papiston epämääräisiin kirjaamistapoihin. Varsinkin jossain kaukana Helsingistä alkavat niin etu- kuin sukunimetkin olemaan kortilla, mutta myös papiston työtehtävissä ei ole kiirettä aina pidetty.
Itse olen asunut pidempään paikkakunnalla, jossa vielä 1960-70 luvulla pappi piti "konttoripäiviä" eli silloin merkitsi rekisteriin ylös epämääräisille taskuihinsa kertyneille paperilapuille tehtyjä muistiinpanojaan. Jäikin sitten lopulta varhaiseläkkeelle "suosituksen" mukaisesti. Useampi lapsi kun oli syntynyt ja kastettu papin mukaan samana päivänä ja väliin oli lapsen vanhemmatkin sekaantuneet. Niitä sitten jouduttiin selvittelemään kunnan kätilön, syntymätodistusten, Kelan ja vanhempien kesken. Kaikkein huvittavin (ei) oli kuitenkin, kun naapurin mummo oli papin mukaan yhä elossa vaikka oli itse hautauksen toimittanut.

Pohdin vaan pitäisikö seuloa, onko Heponiemen Leonardeja vuonna -22 syntynyt pariin eri perheeseen? Tuollainen ei niin yleinen etunimikin on voinut olla joku suvun suosima.

Kiitoksia asiaa kaivelleille. Nämä historia-caset ovat parasta minfoa!
Ihan sivusta sanoisin ettei 1+1 ole koskaan 2, vaan ihan tilanteesta johtuen se on joko 1, tai 3, joskus jopa 4.

Clarence
Andy Sipowich NYPD
Viestit: 1459
Liittynyt: Ma Helmi 16, 2015 12:24 am

Re: Vankilan työntekijän kuolema 50-luvulla

Viesti Kirjoittaja Clarence »

Helluby kirjoitti:
La Joulu 23, 2023 12:38 pm
Tuossa jo aiemmin heitettiin, jos tässä onkin kaksi Heponiemeä?
Kutsuntakorteissakin toisessa mies on 170cm ja toisessa 168cm pituinen, toisessa Villenpoika ja toisessa Juhonpoika. Tuo kun ei jotenkin nappaa, että sama mies on ollut Yhdysvalloissa samaan aikaan kuin myös Sörkässä.

Itse olen jonkin verran sukututkimusta, mutta enempi paikallishistoriaa harrastanut, ja useinkin törmännyt varsinkin papiston epämääräisiin kirjaamistapoihin. Varsinkin jossain kaukana Helsingistä alkavat niin etu- kuin sukunimetkin olemaan kortilla, mutta myös papiston työtehtävissä ei ole kiirettä aina pidetty.
Itse olen asunut pidempään paikkakunnalla, jossa vielä 1960-70 luvulla pappi piti "konttoripäiviä" eli silloin merkitsi rekisteriin ylös epämääräisille taskuihinsa kertyneille paperilapuille tehtyjä muistiinpanojaan. Jäikin sitten lopulta varhaiseläkkeelle "suosituksen" mukaisesti. Useampi lapsi kun oli syntynyt ja kastettu papin mukaan samana päivänä ja väliin oli lapsen vanhemmatkin sekaantuneet. Niitä sitten jouduttiin selvittelemään kunnan kätilön, syntymätodistusten, Kelan ja vanhempien kesken. Kaikkein huvittavin (ei) oli kuitenkin, kun naapurin mummo oli papin mukaan yhä elossa vaikka oli itse hautauksen toimittanut.

Pohdin vaan pitäisikö seuloa, onko Heponiemen Leonardeja vuonna -22 syntynyt pariin eri perheeseen? Tuollainen ei niin yleinen etunimikin on voinut olla joku suvun suosima.

Kiitoksia asiaa kaivelleille. Nämä historia-caset ovat parasta minfoa!
.........................................................................................................................................................
Oikea Heponiemi s. 1922 istui Amerikassa Sing Singin vankilassa. Tämä Heponiemi syyllistyi 1952 pakoyritykseen, jossa vartija ja vanki kuoli. Heponiemi sai elinkautisen, jota istui Kakolassa. Hänen nuorempi rikostoveri Tabell sai 15- vuotta kuritushuonetta, istui myös Kakolassa. Olen nähnyt, en täällä mutta muualla kuvan Heponiemesta. Myös Matti Kid Hytönen kertoili Heponiemestä ja totesi, että Heponiemi oli oikeasti uskossa. Olivat Kakolassa samassa työpaikassa. Myös muilta aikajaisilta olen kuullut asiasta, mutta en ala kertomaan enempää.

Vastaa Viestiin