Murhasta epäilty käytti maanmiehen mukaan kirkkoa hyväkseen maallisiin tarkoituksiin – Kirkkoherra vastaa: ”En ole koskaan epäillyt hänen uskonsa aitoutta”
Itäpuiston epäilystä murhasta syytettyä irakilaista miestä on määrä kuulla käräjäoikeudessa tämän viikon perjantaina. HANNA LAASANEN
Itäpuiston murhasta syytteen saaneen irakilaismiehen (s. 1990) ja henkirikoksen uhriksi joutuneen porilaisen naisen (s. 1964) runsaat puolitoista vuotta kestänyt suhde oli loppua kohden monin tavoin ongelmallinen ja ristiriitojen sävyttämä, ilmenee poliisin laajasta esitutkinta-aineistosta.
Poliisi kuulusteli esitutkinnan aikana todistajina suuren määrän ihmisiä. He olivat muun muassa raa’asti murhatun naisen läheisiä ja työkavereita sekä epäillyn ystäviä ja tuttavia Liinaharjan vastaanottokeskuksesta ja Teljän seurakunnasta.
Useat todistajat kertoivat poliisille yhdenmukaisesti siitä, että suhdetta leimasi vahva mustasukkaisuus. Mustasukkaisuus riivasi erityisesti irakilaista miestä.
Epäiltyä luonnehdittiin poliisikuulusteluissa tulisieluiseksi mieheksi, joka hermostuu pienistäkin asioista. Erityisesti seurakuntaväki kertoi kuitenkin myös epäillyn rauhallisuudesta ja ystävällisyydestä.
Todistajankertomuksista nousee kaksi kiinnostavaa asiaa yli muiden. Toinen liittyy pariskunnan täysin erilaisin taustoihin ja toinen kristityksi kääntyneen epäillyn uskonnollisen vakaumuksen aitouteen.
Molemmista asioista kertoi poliisille surmatun naisen sisko. Hän kertoi saaneensa 4. syyskuuta eli vajaat pari viikkoa ennen epäiltyä murhaa, siskoltaan tekstiviestin, jossa tämä kertoi olevan sinkku.
Pariskunta oli aloittanut seurustelun vuonna 2017, ja he olivat menneet kihloihin kesällä 2018. Jo muutama kuukausi kihlauksesta tilanne oli muuttunut.
– (Siskon mukaan) heillä oli liian iso kulttuuriero. Mies oli alkanut uhkailemaan, ja siskoa oli alkanut ahdistamaan. Sisko sanoi miehelle, että Suomi on vapaa maa, eikä Suomessa ulkomaalaiset uhkaile.
Sisar kertoo kehottaneensa siskoaan tekemään uhkailusta rikosilmoituksen. Siskon mukaan hänen työkaverinsa oli neuvonut myös hakemaan lähestymiskieltoa.
Surmatun sisar kertoi, kuinka epäilty oli alkanut eristämään kumppaniaan muista ihmisistä.
– Mies ei antanut hänen nukkua yksin omassa asunnossaan, sisar kertoi poliisille.
Surmatun työkaverit kertoivat poliisille, kuinka tämän käytös muuttui muutama viikko ennen tragediaa. Nainen oli töissä huonotuulinen ja poissaoleva, mikä ei työkavereiden mukaan ollut lainkaan hänen tapaistaan.
”Mies osaa taitavasti käyttää hyväkseen kirkkoa ja muita ihmisiä.”
Sisko oli kertonut huomanneensa, kuinka hänen kihlattunsa luonne muuttuu päivittäin.
– Mies osaa taitavasti käyttää hyväkseen kirkkoa ja muita ihmisiä, hän kertoi sisarelleen.
Myös epäillyn läheinen ystävä, irakilainen mies, kertoi epäilevänsä miehen suhdetta kirkkoon, vaikka tämä itse antoi ulospäin täysin toisenlaisen kuvan tekemällä muun muassa vapaaehtoistyötä Teljän seurakunnassa.
Todistaja oli tutustunut mieheen seurakunnassa, mutta kertoi poliisille, ettei luota tähän.
Kun poliisi kysyi, käyttikö epäilty todistajan mielestä hyväkseen kristinuskoon kääntymistä maallisen asian, kuten oleskeluluvan saamisen takia, todistaja vastasi näin:
– Mielestäni kyllä. Kun kysyn häneltä Raamatusta, hän ei edes vastaa. Mielestäni hän valehtelee.
”Kun kysyn häneltä Raamatusta, hän ei edes vastaa. Mielestäni hän valehtelee.”
Teljän seurakunnan kirkkoherralla Kaisa Huhtalalla on täysin erilainen kuva epäillystä. Hän kertoi poliisille tutustuneensa mieheen seurakunnan kautta keväällä 2016.
Huhtala kuvailee epäiltyä luonteeltaan rauhalliseksi, avuliaaksi ja auttavaiseksi. Hän ei muista epäillyn koskaan käyttäytyneen epäasiallisesti, epäystävällisesti tai aggressiivisesti, eikä hänelle tullut muualtakaan seurakunnasta tällaista viestiä.
Erityisesti hän korostaa epäillyn kielitaitoa, erinomaista suomen ja hyvää englannin kielen taitoa, josta oli seurakunnalle paljon apua.
– Hän oli mukana useissa seurakunnan tapahtumissa, joissa tarvittiin tulkkausapua. Hänen tulkkaamisestaan näkee, että hänen on täytynyt lukea Raamattua paljon. Pelkkä kielen osaaminen ei riitä tulkkaukseen, vaan on tunnettava termistö.
Kirkkoherra Huhtala kertoo usein keskustelleensa epäilyn kanssa kristillisen moraalin kysymyksistä ja anteeksiantamuksesta.
– Minulla ei koskaan ole ollut mitään syytä epäillä hänen uskonsa aitoutta, hän sanoo.
Itäpuiston raa’asta henkirikoksesta epäillyn irakilaisen miehen (s. 1990) taustatiedoissa hänen Suomessa olo aikanaan nousee esiin toimiminen aktiivisesti vapaaehtoistyössä Porin Teljän seurakunnassa.
Muslimina maahan syksyllä 2015 tullut mies kääntyi kristinuskoon noin puolentoista vuoden kuluttua. Murhatutkinnassa nousi esiin kysymys siitä, kuinka aitoa murhasta epäillyn kääntyminen kristityksi todella oli.
Satakunnan Kansa kertoi jo aiemmin, että poliisin esitutkinnassa jopa epäillyn läheisimpiin ystäviin kuuluva maanmies kertoi vahvasti epäilevänsä uskonnollisen kääntymisen motiivia.
Lausunnon mukaan epäilty vain käytti kirkkoa hyväkseen helpottaakseen oleskeluluvan saamista Suomeen.
Mies kertoo tuntevansa epäillyn seurakuntayhteyksistä. Käräjäoikeus kuulee häntä todistajana perjantaina.
Seurakuntaväki on etukäteistiedon mukaan muutenkin vahvasti edustettuna murhajutun todistajien joukossa.
Keskiviikkona päivitetyn istuntosuunnitelman mukaan käräjäoikeuden on määrä kuulla ensi viikolla sekä Teljän seurakunnan kirkkoherraa, kappalaista että yhtä seurakunnan vapaaehtoistyöntekijää.
Kirkkoherra
Kaisa Huhtala puolusti poliisille vahvasti 29-vuotiaan epäillyn uskon aitoutta. Samaa mieltä on myös kappalainen
Jarkko Willman. Hänen mukaansa ei ole aihetta epäillä, että irakilaismies olisi liittynyt seurakuntaan jonkin muun motiivin kuin uskonsa takia.
Kappalainen tutustui epäiltyyn helmikuussa 2016, kun tämä pyysi saada liittyä seurakuntaan ja saada kasteopetusta. Kappalainen kastoi epäillyn pääsiäisenä 2016.
Epäilty toimi erilaisissa vapaaehtoistehtävissä seurakunnassa vuoden 2017 alusta. Kappalainen kertoo, että siihen aikaan seurakuntaan alkoi tulla enemmänkin arabiankielisiä maahanmuuttajia, jotka tarvitsivat tulkkausapua. Murhasta epäillyn kielitaitoa luonnehditaan erittäin hyväksi, joten hänestä oli apua tulkkaustehtävissä.
– Epäilty opiskeli Karkun evankelisessa opistossa maahanmuuttajalinjalla. Siellä kristillisyys on vahvasti mukana, ja se vahvisti hänen uskoaan, kappalainen kertoi poliisille.
Jarkko Willman on kertomansa mukaan ollut epäiltyyn yhteydessä myös kirkollisten tilaisuuksien ulkopuolella, keskustelemalla ja viestittelemällä.
Kappalainen kertoo, että epäilty sai oleskeluluvan syksyllä 2017, siis noin puolitoista vuotta seurakuntaan liittymisensä jälkeen. Hänen mukaansa näillä kahdella asialla ei ole mitään yhteyttä.
– Teimme selväksi hänelle, kuten muillekin seurakuntaan hakeutuneille, että seurakuntaan liittyminen ei vaikuta turvapaikkaprosessiin, eikä se saa olla motiivina seurakuntaan liittymiselle.
Seurakunnan vapaaehtoistyötekijä kertoi poliisille tutustuneensa epäiltyyn, kun tämä asui Väinölän kirkolla.
– Vein sinne vaatteita ja olin hänen tukenaan. Kun hän sai oleskeluluvan, autoin häntä muun muassa pankkitilin avaamisessa, henkilökortin hankkimisessa ja Kela-asioiden hoitamisessa. Kun hän kävi koulussa Karkun opistossa, kyyditsin häntä juna-aseman ja kodin välillä. Minusta tuli hänelle luottohenkilö, ja hän pyysi saada kutsua minua äidiksi, nainen kertoo.
Hän kuvailee epäiltyä rauhalliseksi ja asialliseksi.
– Kun kuulin henkirikosasiasta, en voinut uskoa sitä enkä vieläkään hyväksy sitä, että hän olisi jotakin tuommoista tehnyt.
https://www.satakunnankansa.fi/a/cda53f ... 8874183846