Bodom- salaisuudet

[teemu]

Mutta jos oletetaan, että pirskeet olivat verta, niin seuraako siitä, että jossain välittömässä läheisyydessä olisi pitänyt olla tätä ei-A ei-O -verta enemmänkin? Vai olisivatko pirskeet olleet siinä jo aiemmin? Joka tapauksessa tyynyliinassa oli nuorille kuulumatonta DNA:ta.

Tuo on eräs huomionarvoinen seikka, jota mm Teemu on täällä tuonut esiin. Teltan kolmospäädystä ei ole juurikaan tuloksia, vaikka siellä on mm isoja veripisara-alueita, ehkä roiske- tai tippuverta. Koska tyynyliina löytyi juuri noiden verijälkien alta, niin olisi mahdollista, että kolmospäädyn verijäljissäkin olsi samaa verta kuin tyynyliinassa.

III-päädyn ulkopuolen tutkimattomuus on ihmetyttänyt, koska sen päädyn edestä, teltan ulkopuolelta olisi helpoiten voinut aiheuttaa uhreille heissä havaitut astalovammat. Lisäksi päädyssä on rikkonainen verkkoikkuna, jonka kautta olisi voinut pitää näköyhteyttä teltan sisään ennen väkivallan alkamista. Päädyssä olevat verijäljet voisivat siten kertoa hyökkääjästä.

Hyökkääjän epäiltiin olleen Gustafsson, ja hyökkäyksen suunnan teltan ulkopuolelta sen sisällä olevien kimppuun. Miksi hänen jälkiään ei etsitty siitä kohdasta telttaa, mistä hyökkäys olisi voinut alkaa? Onko poliisilla kuitenkin jäljellä vielä yksi tutkimuslinja, jota varten on säästetty III-päädyn tietoja? Suljettiinko Gustafsson pois tuomalla hänet oikeuden eteen? Mitä jäi jäljelle?

ETP:ssä ei ole 1960-tutkimusten veriryhmäanalyysejä teltasta. Niistä ei itse asiassa kerrota missään dokumentissa. Kuitenkin III-päädyn edessä olleen tyynyliinan vähäisistä verijäljistä pyrittiin poissulkemaan se mahdollisuus, että tahrat olisivat uhreista. Kummalliselta tuntuisi, jos teltasta ei olisi tehty veriryhmämäärityksiä sen jälkeen lainkaan. Muutama harva näytepala on merkitty leikatuksi irti ennen viimeisimpiä tutkimuksia, mutta suuressa määrin veriryhmiä ei kenties ole tutkittu. Viimeisimmät verijälkitutkijat sanoivat olleensa valmiit tutkimaan enemmänkin, kuin mitä tilattiin. Liittyykö verijälkiin jokin sellainen asia, johon ei ole saanut koskea, salaisuus siis, vai onko olemassa muu luonnollinen selitys sille, ettei III-päädyn ulkopuolen verijälkien veriryhmiä eikä DNA:ta ole tutkittu?

[Mariacka]

ETP:ssä ei ole 1960-tutkimusten veriryhmäanalyysejä teltasta. Niistä ei itse asiassa kerrota missään dokumentissa. Kuitenkin III-päädyn edessä olleen tyynyliinan vähäisistä verijäljistä pyrittiin poissulkemaan se mahdollisuus, että tahrat olisivat uhreista. Kummalliselta tuntuisi, jos teltasta ei olisi tehty veriryhmämäärityksiä sen jälkeen lainkaan.

Olettaisin, että veriryhmämäärityksiä teltasta ei tehty yksinkertaisesti siitä syystä, että arvioitiin veren olevan sekoitusverta (analyysi hyödytön). On myös mahdollista, ettei tyynyliinan verta oletettu olevan teltassa - ehkä tyynyliinaa tutkittiin vain sen omistajan selville saamiseksi, ja todettiin, ettei se oletetuista verijäljistä päätellen ollut nuorten.

Muuhun en oikein osaa vastata. Ilmeisesti poliisi päättää, mitä alueita se haluaa tutkittavan ja analyysit tehdään siltä pohjalta. Luulisi tuossa kuitenkin jotain teoriaa olevan taustalla: mitä järkeä olisi tuhlata rahaa joko summittaiseen tai systemaattiseen analysointiin?

[teemu]

Jos tyynyliinan pirskeet olisivat antaneet positiivisen verenosoitustuloksen, ne olisi luultavasti laitettu DNA-jatkoanalyysiin. Nyt jää arvelun varaan, olivatko sperma ja mahdolliset veriroiskeet samalta henkilöltä. Jos samaa DNA:ta löytyisi vielä teltasta, voitaisiin olla aika lailla varmempia ulkopuolisesta tekijästä.

Alkuperäinen veritutkimusprosessi on voinut edetä siten, että KRP:n rikostutkimuslaboratorio on ensin todennut tahrat vereksi esim. leukomalakiittivihreäkokeella (reagenssi mainitaan ETP:ssä). Sen jälkeen seerumilaboratorio on todennut tahrojen valkuaisen ihmisestä peräisin oleviksi. Lopulla näytteellä on pyritty tekemään poissulkeva veriryhmätesti (melkoisella todennäköisyydellä ei A eikä O).

Tähän on palstalla esitetty vastaväite, että tutkittu valkuainen olisi ollut otaksutun veren seassa ollutta spermaa, ja verenä pidetty olisi ollut esim. ruostetta. Tällainen, perustelematon väite on helppo esittää. Henkilökohtaisesti en usko, että KRP:n rikostekniikka olisi erehtynyt tuolla tavalla, Bodomin mysteerioon kirjattuine mainintoineen verestä ja sen ei-mahdollisista ryhmistä.

2000-luvun tutkimuksissa on käytetty ihmisverelle spesifisiä verenosoitustestejä.

[groot]

Tästä on pakko olla eri mieltä. Eri yhteyksissä Assmannin on kuvailtu olleen "vahva kuin karhu". Ja kyllähän hän kooltaan oli tuollaista Gustafssonin tasoa, eli noin 180 cm.

Ok. Pituus suuurinpiirtein sama, mutta entäs paino?

[Mariacka]

^^Tarkoitatko teemu, että tyynyliinan veri olisi voinut olla esim. eläimestä peräisin? En tiedä, miten pienet pirskeet voidaan nykymenetelmin todeta vereksi, on toki mahdollista, että hemoglobiini on aikojen saatossa hajonnut eikä verta voida sen vuoksi enää tunnistaa. Silmiini ei ole sattunut artikkelia, jossa olisi puhuttu vuosikymmeniä vanhasta verestä. Muutenhan rikospaikalta voidaan nykymenetelmin löytää verta, vaikka näkyvä veri olisi perusteellisesti siivottu.

Niin, itse en ole nähnyt muuta kuin julkisuudessa olleen ETP:n johdannon. Veriasia kiinnosti minua alun alkaen siksi, että siitä vielä oikeudessa käytiin kissanhännänvetoa. En ole missään nähnyt faktaa siitä, että se todella olisi ihmisverta. Toki olen valmis muuttamaan kantaani sellaisen faktan löytyessä. Tyynyliinan veri, olipa sitä tai ei, ei kuitenkaan muuta vieraan DNA:n löytymistä tyynyliinasta miksikään. Seerumlaitoksen lausunnossa puhutaan johdonmukaisesti tahrasta.

Mielestäni olen myös perustellut väitteeni, ja kuten sanottua, vahvat perustelut toiseen suuntaan saavat minut muuttamaan kantaani. Pelkkä "en usko, että KRP voi erehtyä" ei siihen yksistään riitä. Hakusanalla leukomalakiittivihreä tulee sivu , jossa aine mainitaan pH-indikaattoriksi. Jos tulkitsen taulukkoa oikein, vihreän värinmuutoksen alueelle jää runsaasti pH-arvoja, joihin myös veri sopii. Tietenkin menetelmä voi olla spesifimpi. Samalla hakusanalla löytyy näköjään myös sivu, jossa osa mainitsemaasi ETP:tä on näkyvissä. En kuitenkaan saa selville tuosta, että indikaattoria olisi käytetty juuri 60-luvulla, ilmeisesti kuitenkin näin on. Mutta jos sitä olisi käytetty tyynyliinaan, eikö senkin pitäisi olla vihreä?

[strangelove]

Tästä on pakko olla eri mieltä. Eri yhteyksissä Assmannin on kuvailtu olleen "vahva kuin karhu". Ja kyllähän hän kooltaan oli tuollaista Gustafssonin tasoa, eli noin 180 cm.

Ok. Pituus suuurinpiirtein sama, mutta entäs paino?

Siitä en tiedä. Ymmärtääkseni kuitenkin ihan normaalipainoinen mies. Varmasti fyysisiltä ominaisuuksiltaan olisi pystynyt tekoihin.

[teemu]

^^Tarkoitatko teemu, että tyynyliinan veri olisi voinut olla esim. eläimestä peräisin? En tiedä, miten pienet pirskeet voidaan nykymenetelmin todeta vereksi, on toki mahdollista, että hemoglobiini on aikojen saatossa hajonnut eikä verta voida sen vuoksi enää tunnistaa. Silmiini ei ole sattunut artikkelia, jossa olisi puhuttu vuosikymmeniä vanhasta verestä. Muutenhan rikospaikalta voidaan nykymenetelmin löytää verta, vaikka näkyvä veri olisi perusteellisesti siivottu.

Niin, itse en ole nähnyt muuta kuin julkisuudessa olleen ETP:n johdannon. Veriasia kiinnosti minua alun alkaen siksi, että siitä vielä oikeudessa käytiin kissanhännänvetoa. En ole missään nähnyt faktaa siitä, että se todella olisi ihmisverta. Toki olen valmis muuttamaan kantaani sellaisen faktan löytyessä. Tyynyliinan veri, olipa sitä tai ei, ei kuitenkaan muuta vieraan DNA:n löytymistä tyynyliinasta miksikään. Seerumlaitoksen lausunnossa puhutaan johdonmukaisesti tahrasta.

Mielestäni olen myös perustellut väitteeni, ja kuten sanottua, vahvat perustelut toiseen suuntaan saavat minut muuttamaan kantaani. Pelkkä "en usko, että KRP voi erehtyä" ei siihen yksistään riitä. Hakusanalla leukomalakiittivihreä tulee sivu , jossa aine mainitaan pH-indikaattoriksi. Jos tulkitsen taulukkoa oikein, vihreän värinmuutoksen alueelle jää runsaasti pH-arvoja, joihin myös veri sopii. Tietenkin menetelmä voi olla spesifimpi. Samalla hakusanalla löytyy näköjään myös sivu, jossa osa mainitsemaasi ETP:tä on näkyvissä. En kuitenkaan saa selville tuosta, että indikaattoria olisi käytetty juuri 60-luvulla, ilmeisesti kuitenkin näin on. Mutta jos sitä olisi käytetty tyynyliinaan, eikö senkin pitäisi olla vihreä?

Mielestäni on mahdollista, että hemoglobiini on hajonnut ajan mittaan niin, ettei tarkka ihmisspesifinen verenosoitustesti enää tunnista sitä ihmisen vereksi. Se ei välttämättä tarkoita, etteikö DNA:ta voisi olla jäljellä. Spesifisimmät testit perustuvat verisolun ulkopinnan ominaisuuksiin. DNA taas on solun sisällä, pääosin sen tumassa.

Palstalla on esitetty ajatus, että veri olisi ollut eläimestä. Tämä on käypä epäily, jos verenosoitus perustuisi pelkkään happamuusindikaattoriin. Siksi esitin - mielestäni hyvään tutkimustapaan ja ETP:n mainitsemiin tutkimuksiin perustuvan - ketjun, missä tahrojen luonnetta tarkennetaan verestä ihmiskudokseksi ja edelleen veriryhmien suuntaan. Aikalaisena se tuntuu itsestäni aivan järkevältä ammattimaisten rikostutkijoiden tekemäksi. Itse asiassa minulla on kaukainen mielikuva siitä, että olisin lukenut tai kuullut prosessin olleen juuri tuollainen. Mitään dokumenttiä minulla ei kuitenkaan ole silloisesta normaalikäytännöstä.

Leukomalakiittiä on käytetty pistemäisesti, joten koko kangas ei olisi värjäytynyt. Tämä havaitaan esim. oikeudessa esitetyn teltan kuvasta. Mahdollisesti reagenssiä on käytetty vain muutamaan valittuun tyynyliinantahraan. Tahrat (reagensseineen) on ETP:n mukaan leikattu pois, käytettäväksi analyyseihin.

Sanaa tahra on lausunnossa n:o B 637/60 käytetty merkitsemään samaa kuin veritahra, milloin asiasta ei ole epäselvyyttä. Lisäksi on lueteltu muita tahroja, ei kuitenkaan spermatahroja. Seerumilaboratorio käyttänee sanaa tahra, koska he eivät ole tehneet uutta verenosoitustestiä tutkimustensa aluksi. He ovat täydentäneet aikaisempaa tietoa presipitiinitutkimuksella, jonka tuloksen mukaan tahroissa on ihmisperäistä valkuaista.

Absorptiokokeista on saatu tulos, jonka mukaan veriryhmät A ja O voidaan melkoisella todennäköisyydellä sulkea pois. Seerumilaboratorio on tämän perusteella tutkinut näytettä verenä. Jos siellä olisi ollut epäily, ettei näyte ole verta, niin heidän olisi ilman muuta pitänyt mainita siitä.

Tutkijan tulee pyrkiä esittämään asiat niin kuin ne parhaan tiedon mukaan ovat. Näin uskon myös tapahtuneen. Jos tutkimustulos on ristiriitainen, niin kritiikin tulee sisältää perusteltu toisenlainen mielipide. Jos epäilee tutkijan pätevyyttä tai hänen petkuttaneen tai salanneen jotain, niin siitä pitää esittää todisteet. Mitään tällaista ei ole näkyvissä, itselläni ainakaan: Mielestäni tutkijat ovat olleet päteviä, tutkimusketju johdonmukainen ja tulokset mahdollisia, eikä tähän tutkimukseen sisälly mitään epäiltävää salaisuutta. Oikeussalissa tapahtuva vääntö on toista maailmaa.

[Mariacka]

Tutkiskelin menetelmiä lisää englanninkielisin hauin. Leukomalakiittivihreä (LMG) on spesifi, edelleenkin käytössä oleva verenosoitustesti. Joka tapauksessa, silmiini osui mielenkiintoinen teksti http://books.google.fi/books?id=ayHr0mF ... q=&f=false sivulla 327, toinen kappale. Tämän mukaan myös esim. siemennesteestä voidaan tehdä/löytää veriryhmä, mikäli näytteen lähde on "erittäjä" (secretor). Tätä erittäjätyyppiä on tuon tekstin mukaan 3/4 ihmisistä. Muista lähteistä tulleen tiedon mukaan tämä seikka ei ollut tiedossa vielä rikosteknisten ABO-analyysien alkuvaiheessa.

Nyt olisi tietysti mielenkiintoista tietää, käytettiinkö LMG-testiä telttaan vuonna 1960 (miksi?) vai myöhemmissä tutkimuksissa. Toki arvovaltaisen laboratorion olisi pitänyt ensin varmentaa tahra vereksi, mutta voi olla, että tyydyttiin joko aiempaan analyysiin (sikäli kun se oli tehty), tai LGM ei ollut ollenkaan käytössä ja tahrat arvioitiin silmämääräisesti vereksi ja varmistettiin ne ihmisperäiseksi presipitiinitestillä (jolloin myöhemmin todettu ihmisvalkuainen sotki analyysia). Myös näytteen pienuus saattoi johtaa oikoteihin.

Tarkoitukseni ei ole epäillä petkutusta tai väärennöstä, vaan miettiä virhelähteitä. Taitoni eivät riitä koko prosessin arviointiin ainakaan niillä tiedoin, jotka ovat julkisesti saatavissa.

[Mariacka]

Luin vielä kertaalleen toisessa osiossa olleen ETP-pätkän teltan laboratorioanalyyseista. Tekstin mukaan leukomalakiittivihreää on käytetty 2000-luvun analyyseissa. Ehkä se ei ollut ollenkaan Suomen KRP:n rikoslaboratorion arsenaalissa vuonna 1960. Toisaalta, miksi silloin olisi pitänyt todentaa teltan tahrat vereksi, kun kuitenkaan esim. ABO-jatkoanalyysia ei teltan tahroista ole tehty? Vanha totuus on, että sitä mitä ei ole dokumentoitu ei ole tehty. Tyynyliinan kohdalla ei kerrota verenosoitustestistä ennen 2000-lukua.

Näillä tiedoin uskon edelleen olevan mahdollista, että tyynyliinan tahroille tehtiin vain ihmisvalkuaisen tunnistava esikoe. Se aikaisemmin vähän hassulta tuntuva ajatus, että myös spermasta voidaan määrittää veriryhmä, saattaa pitää paikkansa jopa 80-prosenttisella varmuudella, esim. http://books.google.fi/books?id=Zr2emm2 ... ic&f=false

Tämä mahdollisuus edellyttää, että siemennestettä oli niiden verennäköisten tahrojen päällä, jotka leikattiin irti ja analysoitiin.

[teemu]

^Rikostekniikkaa koskevan kirjan näytesivun mukaan useimpien ihmisten ABO-veriryhmä voidaan kemiallisesti määrittää myös muista kudoksista kuin verestä. Sperma on erikseen mainittu tällaisena kudoksena. Henkilö voidaan testata sen suhteen, onnistuuko määritys hänellä vai ei.

Tyynyliinassa olleesta spermasta voisi siten pyrkiä määrittämään ABO-veriryhmän, ja vertaamaan sitä vuonna 1960 saatuun tulokseen. Jos määritys onnistuu ja ryhmät ovat erilaiset, niin voinee keskustella siitä, että jälkien jättäjinä näyttäisi olleen kaksi eri henkilöä. Jos määritys taas ei onnistu, niin spermajäljen jättänyt henkilö saattaisi kuulua vähemmistöön, mikä myös on tuntomerkki.

Analyysitekniikasta kerrotaan pyöreitä näytesivulla , ja tulee vaikutelma, ettei määritykseen käytettäisi tavallisia veren ABO-analyysejä, vaan jotain muuta. Siten sperman sijoittaminen veren paikalle ABO-analyysiin, ei mahdollisesti tuottaisi tulokseksi luotettavaa ABO-veriryhmää. Tämä jää auki.

-----

Vanhoista analyyseistä muistelen sanotun tai kirjoitetun, että veri voitiin todeta vereksi varsin luotettavasti, mutta ihmisvereksi osoittaminen vaati erityisiä kokeita seerumipuolella.

Verrattaessa teltan alkutarkastuskuviin aikaisempi kuva leukomalakiittivihreätahroista teltan II-sivulla kertoo sen, että tahrat ovat tulleet kankaaseen viimeisimmissä tutkimuksissa ja jääneet paikalleen oikeudenkäyntiin asti.

Jos jossain kohdin telttaa on merkkejä vanhoista verireagensseistä, niin ne jäävät löydettäviksi.

[Mariacka]

Tyynyliinassa olleesta spermasta voisi siten pyrkiä määrittämään ABO-veriryhmän, ja vertaamaan sitä vuonna 1960 saatuun tulokseen. Jos määritys onnistuu ja ryhmät ovat erilaiset, niin voinee keskustella siitä, että jälkien jättäjinä näyttäisi olleen kaksi eri henkilöä. Jos määritys taas ei onnistu, niin spermajäljen jättänyt henkilö saattaisi kuulua vähemmistöön, mikä myös on tuntomerkki.

Harva varmaan tietää ABO-erittäjyyttään, eikä sitä rutiininomaisesti testata. Minusta tuo ei olisi erikoisen hyvä tuntomerkki. ABO olisi voitu testata periaatteessa 2000-luvulla, mutta ilmeisesti sillä ei ole merkitystä, kun pystytään tutkimaan koko perimä (ts. yksilöimään jäljen jättäjä hyvin suurella todennäköisyydellä).

Oleellisinta tyynyliinatapauksessa on mielestäni se, oliko löydetty tyynyliinakäärö jo valmiiksi tahrainen vai tulivatko tahrat siihen tapahtumapaikalla.

EDIT. Siemennesteen, syljen, emätineritteen ym. määritys näyttäisi onnistuvan 4/5 tapauksessa normaalein antiseerumimenetelmin (siis samoin menetelmin, millä veriryhmä tutkitaan verestä). Uudet, herkemmät ABO-testit soveltuvat ruumiinnesteiden ABO-määrityksiin myös tuolta lopulta viidesosalta eli ei-erittäjiltä.

[teemu]

^Liinasta on aikanaan saatu poikkeava veriryhmä, kohtalaisella todennäköisyydellä, oli lähtöaines mitä oli. Spermajälkiä on runsaasti jäljellä. Mielestäni olisi hyödyllistä selvittää, saisiko niistä ABO-ryhmän, ja mikä se olisi. Jos tämä ei ole A tai O, niin sitä voi edelleen hakea kengistä ja teltasta, ja mahdollisesti saada todisteita sen tueksi, että spermajäljet olisivat tulleet liinaan teltan ja kenkien läheisyydessä. Se luonnollisesti edellyttää uusia analyysejä ja tutkinnan jatkamista.

Jos taas spermasta pääteltävä ABO-ryhmä olisi A tai O, niin liinassa todennäköisesti olisi jälkiä kahdesta henkilöstä, joilla on erilainen veriryhmä. Uudet analyysit saattaisivat siten avata mielenkiintoisia näkymiä.

[Mariacka]

^Miksei näinkin. On kuitenkin mielenkiintoista, että toisessa todistuskappaleessa (kengissä) on uhrin/uhrien verta ja tyynyliinassa ulkopuolista eritettä, jota vastaavaa DNA:ta ei sitten teltasta löydetty. Kun mitään muuta nuorten esineistöä ei ole tallella, ei voida tietää, minkä verran uhrien verta oli roiskunut teltan ympäristöön. Liinaan kuitenkaan ei. Liinassa ei myöskään ollut verisiä sormenjälkiä, joten sitä on käsitelty verestä puhtain käsin.

Vaikka liinassa olisi jälkiä kolmesta tai neljästä ulkopuolisesta henkilöstä, olisi silti vaikea todistaa, että jäljet tulivat liinaan surmien yhteydessä. Vuoden 1960 ABO-analyysiin ei voida mielestäni uudessa tutkimuksessa aukottomasti luottaa, semminkin kun kaikki silloinen näytemateriaali on hävitetty.

[teemu]

^Kengän verijäljet voidaan selittää vähimmillä henkilöillä, jos ne olisivat alkujaan peräisin vain yhdestä ulkopuolisesta miehestä. Myöhemmin olisi aiheutunut kontaminaatiota laborantista. Miehen DNA olisi selvästi erilainen kuin spermassa, joka olisi muuta alkuperää.

[Mariacka]

^Miksi kengissä pitäisi olla vain yhden ulkopuolisen miehen DNA, kun siitä on kiistatta löytynyt Mäen DNA:han mätsäävää verta (joidenkin lähdeaineistojen mukaan jo neljä toisiaan vastaavaa paria näytteissä tekee DNA-tunnisteesta suurella todennäköisyydellä vastaavan)? Plus ylimääräinen Y, joka voi olla keneltä mieheltä tahansa, mukaanlukien nuoret. Geeni D3 (16,F) näytteessä X944/C voi olla joko Mäen tai Gustafssonin, vastaavasti koko näyte voi olla nuorten sekoitusverta. Yhtä lailla näytteen X944/A D16 voisi olla peräisin kontaminantilta.

Pointtini oli kuitenkin se, että jos Gustafssonin kengät vereentyivät ollessaan teltan ulkopuolella, miksei liinalle käynyt niin? Ainoa järkevä selitys mielestäni tähän on, ettei liina ollut maassa surmien alettua. Vai olisiko se voinut jäädä sillä tavoin katveeseen, ettei veri roiskunut sinne asti?