Libanonilainen sarjaraiskaaja Helsingissä 1990
Lähetetty: Ke Maalis 02, 2011 12:49 pm
Vuonna 1988 muutti Jordaniasta Helsinkiin 24-vuotias rakennusinsinöörin koulutuksen omaava Khaled Ali Mohammed Awad. Khaled sai hyvän työpaikan suomalaisesta rakennusalan yrityksestä. Pelkästään työn takia Awad ei muuttanut, vaan rakkaus suomalaiseen naiseen oli se, mikä sai tumman, kiharatukkaisen jättämään kotimaansa.
Avoparin yhteiselämä sujui mukvasti ja tulevaisuutensa näytti auvoiselta kun Khaled Awan saattoi avovaimonsa siunattuun tilaan kesän -90 kynnyksellä.
Mutta mikä lie Khaledille tullut kun yksi nainen ei hänelle riittänyt, vaan saadakseen maistaa lisää suomalaista naista Khaled alkoi ”pyydystellä” naisia kaupungin keskustassa. Oliko vieraissa käymiseen syynä avovaimon raskaus ja kenties siitä johtuva seksielämän vähäisyys, vai oliko Khaledin seksuaalisesti yliaktiivinen tai tuliko hänelle - muslimimaasta tulleelle - sama tilanne kuin lapselle makeishyllyn edessä; että kaikkea on tarjolla ja siinä ne herkut vain odottavat poimijaansa, sen kun otan mitä mieli tekee. Ehkä se oli niin ja päähänsä jo lapsena iskostettu näkemys naisen alemmuudesta teki lopulta mahdolliseksi sen, että Khaledista tuli raiskaaja sekä pahoinpitelijä.
Vuoden 1990 kesä-heinäkuussa Helsingin poliisi otti vastaan raiskausilmoituksia, joissa tekijän oli kerrottu olevan palavasilmäinen, tumma, ulkomaalainen mies. Koska raiskausten yhteydessä oli käytetty väkivaltaa - lyömistä, potkimista ja hakkaamista - lähes poikkeuksetta, tapaus siirrettiin väkivaltaosaston tutkittavaksi.
Khaled suoritti raiskaukset aina samassa paikassa; Helsingin Viikissä sijaitsevan koetilan pellolla, erään pumppukopin takana. Paikka oli tuohon aikaan hyvin syrjäinen ja siellä Khaled saattoi suorittaa aktin loppuun saakka ilman pelkoa silminnäkijöistä.
Tapahtumat etenivät kutakuinkin samalla kaavalla; yksinäinen nainen oli ravintolan edustalla aamuyöllä, paikalla kurvasi Khaled harmaalla vuosimallia -81 olevalla Honda Civic - merkkisellä henkilöautolla, rekisteritunnus LEK-279. Khaled tarjosi kyytiä, mutta naiset eivät arvanneetkaan, että millaista kyytiä olisi kohta tarjolla…
Saatuaan naisen kyytiinsä - Khaledille kelpasivat vain hyvännäköiset ns. missityyppiset naiset (laaja käsite) Khaled ajoi Viikkiin naisen tahdosta piittaamatta. Autonsa pysäköityään Khaled repi naisen ulos autosta, mursi tämän vastarinnan potkimalla ja lyömällä, raastoi häneltä vaatteet pois, painoi avuttoman uhrinsa pään peltoon polvilleen ja yhtyi uhriinsa. Khaled suoritti raiskaukset aina takaapäin yhtymällä.
Raiskauksen tehtyään Khaled istui autoonsa ja ajoi kiiruusti pois paikalta jättäen osin alastoman uhrinsa yksin, keskelle ei mitään.
Poliisien käytyä raiskausilmoituksen jälkeen Viikin pellolla, paikka oli kuin köydenvedon jäljiltä. Khaled oli tosiaan viihtynyt paikassa - mutta ei suinkaan siis yksin. Paikalta löytyi myös useita naisten koruja, jotka eivät ole kuuluneet raiskauksesta ilmoituksen tehneille naisille, joten oli syytä epäillä, että uhreja on ollut paljon, paljon enemmänkin.
Khaled ehti purkautua naisiin omavaltaisesti ainakin yhdeksän kertaa ennen kuin itse tapahtumaketju, vyyhti alkoi purkautua. Eräs raiskattu nainen oli ehtinyt nähdä Khaledin Hondan rekisteritunnuksesta osan ja nyt poliisi osasi etsiä tietynmallista autoa. Elokuun 1990 alussa poliisi pysäytti Khaledin Hondan Helsingissä. Kyydissä oli nuori kaunis nainen, joka oli saanut Khaledilta kyydin kotiinsa. Matkaa ei tosin tehty neidon kodin suuntaan, vaan Viikkiin päin oltiin menossa…
Khaled pidätettiin ja samalla hän unohti suomen kielen taitonsa. Huomattuaan, että keskustelu sujuu myös englanniksi, hänen kohtalainen suomen kielen taitonsa yllättäen palautui. Khaled väitti, että naiset olivat tulleet hänen kyytiinsä väkisin, eikä hän ole ikinä raiskannut ketään, saati edes koskaan ajatellut raiskaamista. Selitykset eivät auttaneet, vaan vangitseminen oli edessä.
Ilmoituksen tehneet naiset tunnistivat Khaledin raiskaajakseen ja tapaus lähti syyttäjälle.
Khaledin avovaimon saatua tietää miehensä seikkailuista hän teetti abortin, joten isäksi tulemisen ilo jäi Khaledilta - ainakin tuolloin - kokematta.
Kesäkuussa 1991 Helsingin raastuvanoikeus joutui lykkäämään tapauksen käsittelyä, sillä kaikkia asianomistajia ei oltu saatu haastettua oikeudenistuntoon. Khaledin todettiin mielentilatutkimuksen mukaan olleen täydessä ymmärryksessä, mutta puolustus jätti oikeudelle kirjelmän, jossa valotettiin syytetyn minuutta ja lieventäviä asianhaaroja.
Heinäkuussa Helsingin raastuvanoikeus tuomitsi 27-vuotiaan Khaled Mohammed Ali Awadin 5 vuodeksi 11 kuukaudeksi vankeuteen useiden naisten raiskauksista ja raiskausyrityksistä sekä pahoinpitelyistä. Juttu käsiteltiin suljetuin ovin uhrien pyynnöstä.
Lokakuussa 1991 tuli julkisuuteen Khaled Awadin asianajajan kirjelmä, jossa puolusteltiin voimakkaasti arabiraiskaajan tekoja jopa ymmärtämällä tekojen motiiveja. ”Päämieheni tulee täysin toisenlaisesta kulttuurista kuin mihin me olemme täällä Pohjolassa oppineet. Välimeren maissa ravintolasta tuleva, humalassa oleva nainen, joka ryhtyy liftaamaan tuntemattomien mieshenkilöiden autoon, luetaan jo käytöksensä perusteella hieman poikkeavaksi. Toisin sanoen jo hänen käytöksensä synnyttää tietyn olettaman. Lisäksi arabikulttuurissa naisen asema on se mikä on. Minkä lisäksi miehen jonkinasteinen väkivaltainen käyttäytyminen naista kohtaan on jopa hyväksyttävää. Tämä kulttuuriero on siis tavalla tai toisella syytä muistaa, kun harkitaan rangaistuksen mittaamista”.
Asianajajan puheet tyrmättiin erään lainsäädäntöneuvoksen taholta ”jos jonkin maan laki sallii tai ymmärtää näitä loukkauksia, tuo lainsäädäntö on ristiriidassa kansainvälisten ihmisoikeusnormien kanssa”.
Helsingin hovioikeus kuitenkin ymmärsi kulttuurierojen merkityksen ja 29. lokakuuta 1991 antamassaan päätöksessä Khaled Awanin rangaistus aleni yli vuodella. Tuomioksi tuli 4 vuotta 9 kuukautta. Hovioikeus piti raskauttavana seikkana tekojen suunnitelmallisuutta mutta katsoi, että raastuvanoikeuden antama rangaistus ei ollut linjassa yleiseen oikeuskäytäntöön nähden.
Kitkemällä Khaled Awan pois Helsingin katukuvasta raiskaukset vähenivät, mutta eivät toki loppuneet. Tuolta kesältä muistamme useita mm. eestiläisten tekemiä raiskauksia sekä Helsingin Sofianlehdossa suomalaisen miehen tekemät hyvinkin väkivaltaiset raiskaukset. Kesällä 1990 vangittiin helsinkiläinen liikemies vuosina 1988 ja 1989 tehdyistä, ainakin kahdeksasta raiskauksesta, mutta hänen tapaukseen palaamme myöhemmin.
Khaled Awan istui tuomiostaan puolet ja vapauduttuaan vuonna 1993 hän muutti pois Suomesta. Hyvä niin!
Avoparin yhteiselämä sujui mukvasti ja tulevaisuutensa näytti auvoiselta kun Khaled Awan saattoi avovaimonsa siunattuun tilaan kesän -90 kynnyksellä.
Mutta mikä lie Khaledille tullut kun yksi nainen ei hänelle riittänyt, vaan saadakseen maistaa lisää suomalaista naista Khaled alkoi ”pyydystellä” naisia kaupungin keskustassa. Oliko vieraissa käymiseen syynä avovaimon raskaus ja kenties siitä johtuva seksielämän vähäisyys, vai oliko Khaledin seksuaalisesti yliaktiivinen tai tuliko hänelle - muslimimaasta tulleelle - sama tilanne kuin lapselle makeishyllyn edessä; että kaikkea on tarjolla ja siinä ne herkut vain odottavat poimijaansa, sen kun otan mitä mieli tekee. Ehkä se oli niin ja päähänsä jo lapsena iskostettu näkemys naisen alemmuudesta teki lopulta mahdolliseksi sen, että Khaledista tuli raiskaaja sekä pahoinpitelijä.
Vuoden 1990 kesä-heinäkuussa Helsingin poliisi otti vastaan raiskausilmoituksia, joissa tekijän oli kerrottu olevan palavasilmäinen, tumma, ulkomaalainen mies. Koska raiskausten yhteydessä oli käytetty väkivaltaa - lyömistä, potkimista ja hakkaamista - lähes poikkeuksetta, tapaus siirrettiin väkivaltaosaston tutkittavaksi.
Khaled suoritti raiskaukset aina samassa paikassa; Helsingin Viikissä sijaitsevan koetilan pellolla, erään pumppukopin takana. Paikka oli tuohon aikaan hyvin syrjäinen ja siellä Khaled saattoi suorittaa aktin loppuun saakka ilman pelkoa silminnäkijöistä.
Tapahtumat etenivät kutakuinkin samalla kaavalla; yksinäinen nainen oli ravintolan edustalla aamuyöllä, paikalla kurvasi Khaled harmaalla vuosimallia -81 olevalla Honda Civic - merkkisellä henkilöautolla, rekisteritunnus LEK-279. Khaled tarjosi kyytiä, mutta naiset eivät arvanneetkaan, että millaista kyytiä olisi kohta tarjolla…
Saatuaan naisen kyytiinsä - Khaledille kelpasivat vain hyvännäköiset ns. missityyppiset naiset (laaja käsite) Khaled ajoi Viikkiin naisen tahdosta piittaamatta. Autonsa pysäköityään Khaled repi naisen ulos autosta, mursi tämän vastarinnan potkimalla ja lyömällä, raastoi häneltä vaatteet pois, painoi avuttoman uhrinsa pään peltoon polvilleen ja yhtyi uhriinsa. Khaled suoritti raiskaukset aina takaapäin yhtymällä.
Raiskauksen tehtyään Khaled istui autoonsa ja ajoi kiiruusti pois paikalta jättäen osin alastoman uhrinsa yksin, keskelle ei mitään.
Poliisien käytyä raiskausilmoituksen jälkeen Viikin pellolla, paikka oli kuin köydenvedon jäljiltä. Khaled oli tosiaan viihtynyt paikassa - mutta ei suinkaan siis yksin. Paikalta löytyi myös useita naisten koruja, jotka eivät ole kuuluneet raiskauksesta ilmoituksen tehneille naisille, joten oli syytä epäillä, että uhreja on ollut paljon, paljon enemmänkin.
Khaled ehti purkautua naisiin omavaltaisesti ainakin yhdeksän kertaa ennen kuin itse tapahtumaketju, vyyhti alkoi purkautua. Eräs raiskattu nainen oli ehtinyt nähdä Khaledin Hondan rekisteritunnuksesta osan ja nyt poliisi osasi etsiä tietynmallista autoa. Elokuun 1990 alussa poliisi pysäytti Khaledin Hondan Helsingissä. Kyydissä oli nuori kaunis nainen, joka oli saanut Khaledilta kyydin kotiinsa. Matkaa ei tosin tehty neidon kodin suuntaan, vaan Viikkiin päin oltiin menossa…
Khaled pidätettiin ja samalla hän unohti suomen kielen taitonsa. Huomattuaan, että keskustelu sujuu myös englanniksi, hänen kohtalainen suomen kielen taitonsa yllättäen palautui. Khaled väitti, että naiset olivat tulleet hänen kyytiinsä väkisin, eikä hän ole ikinä raiskannut ketään, saati edes koskaan ajatellut raiskaamista. Selitykset eivät auttaneet, vaan vangitseminen oli edessä.
Ilmoituksen tehneet naiset tunnistivat Khaledin raiskaajakseen ja tapaus lähti syyttäjälle.
Khaledin avovaimon saatua tietää miehensä seikkailuista hän teetti abortin, joten isäksi tulemisen ilo jäi Khaledilta - ainakin tuolloin - kokematta.
Kesäkuussa 1991 Helsingin raastuvanoikeus joutui lykkäämään tapauksen käsittelyä, sillä kaikkia asianomistajia ei oltu saatu haastettua oikeudenistuntoon. Khaledin todettiin mielentilatutkimuksen mukaan olleen täydessä ymmärryksessä, mutta puolustus jätti oikeudelle kirjelmän, jossa valotettiin syytetyn minuutta ja lieventäviä asianhaaroja.
Heinäkuussa Helsingin raastuvanoikeus tuomitsi 27-vuotiaan Khaled Mohammed Ali Awadin 5 vuodeksi 11 kuukaudeksi vankeuteen useiden naisten raiskauksista ja raiskausyrityksistä sekä pahoinpitelyistä. Juttu käsiteltiin suljetuin ovin uhrien pyynnöstä.
Lokakuussa 1991 tuli julkisuuteen Khaled Awadin asianajajan kirjelmä, jossa puolusteltiin voimakkaasti arabiraiskaajan tekoja jopa ymmärtämällä tekojen motiiveja. ”Päämieheni tulee täysin toisenlaisesta kulttuurista kuin mihin me olemme täällä Pohjolassa oppineet. Välimeren maissa ravintolasta tuleva, humalassa oleva nainen, joka ryhtyy liftaamaan tuntemattomien mieshenkilöiden autoon, luetaan jo käytöksensä perusteella hieman poikkeavaksi. Toisin sanoen jo hänen käytöksensä synnyttää tietyn olettaman. Lisäksi arabikulttuurissa naisen asema on se mikä on. Minkä lisäksi miehen jonkinasteinen väkivaltainen käyttäytyminen naista kohtaan on jopa hyväksyttävää. Tämä kulttuuriero on siis tavalla tai toisella syytä muistaa, kun harkitaan rangaistuksen mittaamista”.
Asianajajan puheet tyrmättiin erään lainsäädäntöneuvoksen taholta ”jos jonkin maan laki sallii tai ymmärtää näitä loukkauksia, tuo lainsäädäntö on ristiriidassa kansainvälisten ihmisoikeusnormien kanssa”.
Helsingin hovioikeus kuitenkin ymmärsi kulttuurierojen merkityksen ja 29. lokakuuta 1991 antamassaan päätöksessä Khaled Awanin rangaistus aleni yli vuodella. Tuomioksi tuli 4 vuotta 9 kuukautta. Hovioikeus piti raskauttavana seikkana tekojen suunnitelmallisuutta mutta katsoi, että raastuvanoikeuden antama rangaistus ei ollut linjassa yleiseen oikeuskäytäntöön nähden.
Kitkemällä Khaled Awan pois Helsingin katukuvasta raiskaukset vähenivät, mutta eivät toki loppuneet. Tuolta kesältä muistamme useita mm. eestiläisten tekemiä raiskauksia sekä Helsingin Sofianlehdossa suomalaisen miehen tekemät hyvinkin väkivaltaiset raiskaukset. Kesällä 1990 vangittiin helsinkiläinen liikemies vuosina 1988 ja 1989 tehdyistä, ainakin kahdeksasta raiskauksesta, mutta hänen tapaukseen palaamme myöhemmin.
Khaled Awan istui tuomiostaan puolet ja vapauduttuaan vuonna 1993 hän muutti pois Suomesta. Hyvä niin!