Kuolema, hautajaiset yms...

Sana on vapaa jos netiketti on hallussa.

Valvojat: Raid, Moderaattorit

Deicide
Alokas
Viestit: 11
Liittynyt: Su Huhti 03, 2011 5:13 pm

Kuolema, hautajaiset yms...

Viesti Kirjoittaja Deicide » Su Touko 01, 2011 7:02 pm

Tiedä sitten löytyykö samankaltasia ketjuja jo, mutta... Ideana siis käyttäjien omat kokemukset liittyen kuolemaan (läheiset, kaverit, tuntemattomat) kaikki siis.

Omakohtainen eka kosketus oli kun vaarini kuoli kun olin 7v. Seuraava listassa oli toinen vaari (minä 11v) toinen mummo (minä 12v), Isoveli (minä 14v), toinen Isoveli (minä 23v), ja nyt viimesin, viimeinen isovanhemmista lähti pääsiäisenä.

Nyt sitten odottaa hautajaiset 17pvä tätäkuuta, ja oma (9v) likka ei millään halua sinne saattelemaan isomummuaan. "en halua itkeä, ja tiedän että kaikki kuitenkin itkee siellä."

Mitä kokemuksia muilla on hautajaisista, muutaku että ne ovat perseestä.

pekkaeric
Sammakkoprofessori
Viestit: 459
Liittynyt: La Tammi 12, 2008 10:04 pm

Re: Kuolema, hautajaiset yms...

Viesti Kirjoittaja pekkaeric » Su Touko 01, 2011 8:12 pm

Itse välttelen parhaan kykyni mukaan. Ehkä nämä riitit on tarkoitettu omaisille, ja ehkä joku saa niistä lohtua

matlockb
6 miljoonan dollarin mies
Viestit: 4504
Liittynyt: Ma Maalis 29, 2010 6:17 am

Re: Kuolema, hautajaiset yms...

Viesti Kirjoittaja matlockb » Su Touko 01, 2011 8:37 pm

Kannattaa muistaa että hautajaiset ovat aina vapaaehtoinen juhla, ei sinne kenenkään pakko ole mennä. Itse en ole läheisten hautajaisiin jättänyt menemättä enkä sitä koe ongelmaksi, mutta ongelmaksi koen ennemmin sen jos hautajaisissa on vainajalle tuntemattomia ihmisiä tai hyvänpäiväntuttuja. Itseäni ei tarvitsisi kovinkaan monen tulla saattamaan ja krokotiilin kyyneleitä arkulle vääntämään kun aika koittaa, muistaisivat eläessä eikä haudalla.

Dr Bergmeister
Ainesta Watsoniksi
Viestit: 2841
Liittynyt: La Maalis 13, 2010 10:37 pm
Paikkakunta: Pohjanmaan rannikkoseutu

Re: Kuolema, hautajaiset yms...

Viesti Kirjoittaja Dr Bergmeister » Su Touko 01, 2011 9:48 pm

No, onhan täällä tämä ketju jossa käsitellään samoja asioita:

http://www.murha.info/phpbb2/viewtopic.php?f=16&t=526
Gods made heavy metal.

Angel of Death
Aloitteleva besserwisser
Viestit: 31
Liittynyt: Pe Elo 13, 2010 10:15 pm

Re: Kuolema, hautajaiset yms...

Viesti Kirjoittaja Angel of Death » Su Touko 01, 2011 11:29 pm

Alkaa hautajaiset mennä rutiinillakin, kun tapahtuu liikaa. Itsellä kuollut 17 läheistä viimeisen 6 vuoden aikana ja yksi heistä vain vanhuuteen.
I'm not crazy, I'm just a little unwell
I know, right now you can't tell
But stay awhile and maybe then you'll see
A different side of me

Waja
Wallander
Viestit: 1110
Liittynyt: La Maalis 07, 2009 2:36 pm

Re: Kuolema, hautajaiset yms...

Viesti Kirjoittaja Waja » Ma Touko 02, 2011 6:55 am

Angel of Death kirjoitti:Alkaa hautajaiset mennä rutiinillakin, kun tapahtuu liikaa. Itsellä kuollut 17 läheistä viimeisen 6 vuoden aikana ja yksi heistä vain vanhuuteen.
No,huh huh.Onpa ollut katoa lähipiirissäsi,surutyösi muuttunut ilmeisesti jo krooniseksi kun noin paljon poismenoja sattunut.Otan osaa.Nimimerkkisikin saa uusia ulottuvaisuuksia.

Itselläni ei ole vielä lainkaan ollut läheisteni poismenoja,joten joskus sitä tulee ajateltua lähitulevaisuutta siltäkin kantilta kun omat ja vaimon vanhemmat siirtyvät multiin.Toivottavasti läheisten kuolemat tapahtuvat sukupolvi järjestyksessä.
Tuttuja ja työkavereita on toki kuollut,mutta varsinaisiin monttubileisiin en ole ottanut osaa kuin yhden kerran.

Angel of Death
Aloitteleva besserwisser
Viestit: 31
Liittynyt: Pe Elo 13, 2010 10:15 pm

Re: Kuolema, hautajaiset yms...

Viesti Kirjoittaja Angel of Death » Ma Touko 02, 2011 11:39 am

Eipä ole juuri kerennyt edellistä surra kamalasti, kun on jo seuraava kuollut...Joskus on tullut ajatelleeksi ettei nää puheet, että kaikille annetaan niin paljon kuin jaksaa kantaa..oo pitäny paikkaansa, mutta toisaalta kasassa minäkin vielä oon ja elän elämääni todellakin päivä kerrallaan.
I'm not crazy, I'm just a little unwell
I know, right now you can't tell
But stay awhile and maybe then you'll see
A different side of me

Vato
Neuvoja-Jack
Viestit: 290
Liittynyt: To Tammi 13, 2011 10:10 am

Re: Kuolema, hautajaiset yms...

Viesti Kirjoittaja Vato » Ma Touko 02, 2011 12:36 pm

Aika vähän on kokemuksia, sedän hautajaisissa v.-86. Isomummon ja -papan sit v. 2000 ja -01. Pitää koputella puuta.

seppoilmari
Matlock
Viestit: 776
Liittynyt: Pe Huhti 25, 2008 11:37 pm

Re: Kuolema, hautajaiset yms...

Viesti Kirjoittaja seppoilmari » Ma Touko 02, 2011 3:31 pm

Angel of Death kirjoitti:Alkaa hautajaiset mennä rutiinillakin, kun tapahtuu liikaa. Itsellä kuollut 17 läheistä viimeisen 6 vuoden aikana ja yksi heistä vain vanhuuteen.
Omalla karmealla tavalla on hyvä tietää että on muitakin ketkä ovat menettäneet paljon läheisiä, omat "lukemat" samaa luokkaa mutta ajanjakso paljon pitempi ja tosiaan mummo ainut joka oli yli 50v.
"Otan osaa" tai "osaan ottoni" on lause jota vihaan yli kaiken.

Helmie
Komisaario Köster
Viestit: 1819
Liittynyt: Ti Tammi 06, 2009 5:55 pm

Re: Kuolema, hautajaiset yms...

Viesti Kirjoittaja Helmie » Ma Touko 02, 2011 6:06 pm

Olen ollut hautajaisissa kaksi kertaa. Ensimmäisen kerran isoveljeni hautajaisissa 1999, en ollut tuolloin ehtinyt täyttää vielä seitsemää vuotta. Toiset hautajaiset sitten isosiskoni, niistä tulee kohta kaksi vuotta eli hautajaiset oli vuonna 2009.

Heidän lisäksi on kuollut läheisiä, perhetuttuja, sukulaisia... Heistä kolme sellaisia tosi läheisiä minulle. Heidän hautajaisissa en kuitenkaan ole ollut, mutta kuolemat ovat koskettaneet, varsinkin kun yksi heistä oli minulle kuin toinen veli, yksi kuin täti tai varaäiti ja yksi vähän ukin "korvike". :D

Vaikka en ollut ehtinyt syntyäkään ennen kuin ukkini kuoli, on ukki ollut jotenkin paljon mielessäni. Myöskään yhtä enoistani en ehtinyt nähdä. Yhden enon kuollessa olin muutaman kuukauden ikäinen. Toisen kuollessa vähän alle 2v. Hän oli myös minun kummini. Harmittaa, kun ei ole muistoja heistä neljästä.

Avatar
PorcelainDoll
Parranpäristäjä
Viestit: 96
Liittynyt: Ti Syys 23, 2008 2:04 pm

Re: Kuolema, hautajaiset yms...

Viesti Kirjoittaja PorcelainDoll » Ma Touko 02, 2011 6:51 pm

Omat ekat hautajaiseni joista muistan hyvin pieniä pätkiä oli Vaarini, itse olin silloin n.3vuotias. Eihän sitä silloin oikein ymmärtänyt edes missä oli. Muita hautajaisia on ollut tuossa välissä sellaisia mitä en edes muista, eikä olleet tärkeitä henkilöitä, mutta sukulaisia kuitenkin. Toiset läheisen hautajaiset oli Mummoni, itse olin tuolloin 13vuotias, joten silloin jo jotain tajusi, ymmärsi ja ovat jääneet kyllä mieleen. Sen jälkeen tuli Enoni hautajaiset, ikää itsellä oli 22vuotta, nämä hautajaiset oli pahimmat kaikista, kuitenkin viettänyt lapsena kaikki kesät, uudet vuodet yms. enoni perheen luona. Pahinta koko tapauksessa oli nähdä mummoni, joka suri poikaansa, suree vieläkin.

Viimeisin hautajais kokemus oli karmea. Mieheni vaarin hautajaiset joulukuussa. En olisi halunnut mennä, mutta velvollisuus kun oli. Hautajaisissa oli kaikki mieheni sukulaiset, joita en ollut koskaan nähnyt. Enkä ollut koskaan nähnyt vainajaakaan, niin hieman outoa tuijottaa arkkua ja olla ns. ulkopuolinen. Todella kiusallinen tilanne.
Nothing Lasts Forever

jenni82
Tarkastaja Clouseau
Viestit: 684
Liittynyt: To Huhti 17, 2008 1:28 am
Paikkakunta: Jyväskylä

Re: Kuolema, hautajaiset yms...

Viesti Kirjoittaja jenni82 » Pe Touko 06, 2011 7:57 am

Mulla ensimmäinen hautajais kokemus oli 20v kun ukkini joka ei ole koskaan ollut läheinen kuoli. Isän rinnalla menin paikalle mutta ei se oikein koskettanut kun en koko ukkoa koskaan tuntenut. Seuraava sitten kosketti ja läheisesti kun veljeni siunattiin 22. joulukuuta 2004 ja äitini kuoli 23.3.2005. Siinä meni elämäni kaksi tärkeintä ihmistä lapseni lisäksi ja voin sanoa että PASKANA olin. En muista koko ajasta oikein mitään. Veljeni siunaustilaisuus oli koskettava ja muistotilaisuudessa naurettiin ja itkettiin. opin tuolloin etten sure kuolemaa vaan juhlin mennyttä elämää ja sillä tiellä pysynyt. Äitini kuoli syövän seurauksena ja kerkesin suunnitella hautajaiset äitini kanssa, minulle jäi vaan se toteutus. Ei jäänyt sanoja sanomatta ja viimeseen asti olin äitini rinnalla. Aloitin siis surutyön jo ennen kuin hän oli kuollut. Hänenkin siunaus oli kaunis ja koskettava, muistojuhla iloinen niinkuin oli äitinikin. 2008 menetin toisen isoisäni ja ihan oli normaalit vanhan ihmisen hautajaiset, paljon sukulaisia, työkavereita ja muita ystäviä. Tunsin ehkä 10 henkilöä kaikista paikalla olijoista.

Olen myös ollut sittemmin romaneiden ruumiinvalvojaisissa. Se oli kaunista ja erilaista, kiehtovaa!
Life. It´s just fucking thing after nother...

nuusku-nella
Ainesta Watsoniksi
Viestit: 2750
Liittynyt: Pe Elo 06, 2010 9:14 pm
Paikkakunta: Etelämpi suomi

Re: Kuolema, hautajaiset yms...

Viesti Kirjoittaja nuusku-nella » Pe Touko 06, 2011 8:16 am

Sukulaisten hautajaiset olen käynyt orjallisesti, osan kavereiden hautajaisista olen jättänyt suosiolla väliin ja viettänyt sitten oman hetkeni hiljaisella haudalla. Toisissa hautajaisissa olen itkenyt alusta loppuun ja toisista selvinnyt silmät kuivina, eikä aina edes liity siihen miten läheinen henkilö oli. Joskus vaan itkettää ja joskus ei. Minulle kaikkein rakkaimmat ihmiset olen toistaiseksi saanut pitää (muutamaa läheistä ystävää lukuunottamatta) mutta aika suuri kato on ollut siellä läheisten ulkokehällä, pienempänä ajattelinkin että kuolema vaanii minua ja lähestyy askel kerrallaan vieden jonkun tutun tai sukulaisen mennessään.. Nyt olen tuosta päässyt yli mutta kauhulla odottelen kuitenkin sitä päivää jolloin kolahtaa ja kovaa. Vaikeimpia kuolemia on ollut nuoren miehen itsemurha, ystävän kuoleminen auto-onnettomuudessa kesken hänen elämänsä onnellisimman kesän sekä ystävän surma.

Omalle kohdalle kuolemat ovat usein sattuneet ryppäissä ja tässä kevään aikana on kaksi vanhaa kaveria mennyt niin kolmatta odottelen..

esmes-
Charlien Enkeli
Viestit: 1872
Liittynyt: Ke Tammi 23, 2008 10:28 am

Re: Kuolema, hautajaiset yms...

Viesti Kirjoittaja esmes- » Pe Kesä 17, 2011 12:41 am

en ole käynyt koskaan kavereiden tai sukulaisten hautajaisissa, en tiedä miksi. koen ehkä jotenkin henkilökohtaisemmaksi käydä haudalla myöhemmin itsekseni, kuin osallistua yleisiin surujuhliin.
"Jos jokaisen päivän kadoksissa olleen teinin perään laitettaisiin etsintäpartio, niin sillä saataisiin kyllä koko Suomi harrastamaan ulkoiluliikuntaa ympäri vuorokautisesti". -Sergei

Maybrick
Sherlock Holmes
Viestit: 3878
Liittynyt: Ti Loka 23, 2007 4:44 pm

Re: Kuolema, hautajaiset yms...

Viesti Kirjoittaja Maybrick » Pe Kesä 17, 2011 12:54 am

"Otan osaa" tai "osaan ottoni" on lause jota vihaan yli kaiken.
Minä myös. Päätin kauan sitten, etten koskaan missään tilanteessa sano kenellekään tuota typerää latteutta ja päätös on pitänyt. En välitä, vaikka joku "sureva" ihmettelisi tai pitäisi minua moukkana kun en "ota osaa" pkele, en voi ymmärtää mitä tuolla typeryydellä tarkoitetaan. Jokainen suree itse, yksin, omalla tavallaan ja sen pitäisi olla surijan oikeus ilman että joku tulee sanomaan tuollaista typerää sovinnaista ummagummaa ja sorkkimaan toisen suremista. Ei osaa voi ottaa toisen surusta.

Olen käynyt hyvin monet maahanpanijaiset, katsonut aika monet vainajat enkä ymmärrä miksi siitä tehdään sellainen show lohivoileipineen ja -keittoineen.
Nothing is quite what it seems

Vastaa Viestiin