Poliisien, syyttäjien ja tuomareiden pöydille tulee ratkottavaksi yhä vaikeampia rikosjuttuja. Työmäärää lisäävät myös lakiuudistukset. Hätärahoituksen sijaan kaivataan lisää vakituisia työntekijöitä.
Poliisin rikostutkinnan hitaus, syyttäjien ja tuomioistuinten jutturuuhkat sekä oikeudenkäyntien venyminen uhkaavat oikeusturvan toteutumista Suomessa.
Hallitus lupasi ohjelmassaan lisäresursseja käsittelyaikojen lyhentämiseksi.
Eduskunnan myöntämillä lyhytaikaisilla määrärahalisäyksillä ei kuitenkaan ole voitu palkata vakinaisia työntekijöitä, ja käsittelyaikojen venyminen on jatkunut.
Kysyimme Poliisihallituksesta, valtakunnansyyttäjän toimistosta ja Tuomioistuinvirastosta, mikä on tilanne nyt ja miltä tulevaisuus näyttää.
Pyysimme myös arvioita kahden tärkeän lakiuudistuksen vaikutuksista ja kohtuullisista käsittelyajoista.
Ensi vuonna tulee voimaan seksuaalirikoslain uudistus, joka laajentaa raiskauksena rangaistavien tekojen alaa. Jatkossa raiskauksen määrittelyssä keskeistä on uhrin oma tahto.
Ruotsissa vastaava lakimuutos johti siihen, että sekä raiskausilmoitukset että raiskauksesta langetettujen rangaistusten määrä nousivat jyrkästi.
Rikosasioiden käsittelyketjussa kuluu usein eniten aikaa poliisin esitutkintaan. Tutkinta kestää keskimäärin useita kuukausia.
– Poliisin tehtävä on olennainen ja laaja esitutkintavaiheessa. Rikosprosessin eri vaiheita – esitutkinta, syyteharkinta ja tuomioistuinkäsittely – ja kestoa ei siten voi suoraan verrata, sanoo poliisitarkastaja Kari Siivo Poliisihallituksesta.
Yhdellä tutkinnanjohtajalla saattaa Siivon mukaan olla esikäsittelyssä ja päivittäistutkinnassa jopa tuhansia juttuja vuodessa.
Rikoslakirikosten määrä on pysynyt jokseenkin samana vuosikymmenen, noin puolessa miljoonassa. Rikoslakirikoksia ovat muun muassa omaisuus-, seksuaali-, liikenne-, huumausaine- sekä henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset.
Tutkinnassa olevien avoimien juttujen määrä on kaksinkertaistunut. Viime vuoden lopussa niitä oli liki 130 000.
- Avoimet jutut.jpg (88.41 KiB) Katsottu 2831 kertaa
- tutkinta-ajat.jpg (93.52 KiB) Katsottu 2831 kertaa
– Poliisilla ja tuomioistuimilla on isoja vaikeuksia. Siinä välissä olevilla syyttäjillä ratkaisematta olevien asioiden määrä on kasvanut huikeasti viime vuosien aikana, sanoo apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe.
Syyttäjille saapuvien asioiden määrä on noussut ja on nyt noin 90 000 vuodessa. Kun määrä kasvoi roimasti vuoden 2020 aikana, myös rästissä olevien asioiden määrä pompsahti, kertoo Rappe.
Rappen mukaan tilanne on muuttunut tänä vuonna vielä huonommaksi. Rästissä on noin 19 000 asiaa. Niistä 1 800 on ollut syyttäjien pöydillä yli vuoden.
- Syyttäjillä.jpg (79.66 KiB) Katsottu 2831 kertaa
– On ennakoitavissa, että seksuaalirikosjuttujen määrä nousee. Syyttäjän on punnittava näyttö ja lisäksi tuomitsemisen todennäköisyys. Käytäntö osoittaa, miten työmäärä kehittyy.
Tuomioistuinviraston ylijohtaja Riku Jaakkola sanoo, että koronapandemian aiheuttamaa jutturuuhkaa puretaan vielä ainakin ensi vuosi.
On todella vaikea saada kokeneita tuomareita ja kansliahenkilökuntaa määräaikaisiin tehtäviin.
Käräjä- ja hovioikeudet saivat koronaruuhkien purkuun lisärahoitusta, mutta sillä ei ole voitu palkata vakituista väkeä.
– On todella vaikea saada kokeneita tuomareita ja kansliahenkilökuntaa määräaikaisiin tehtäviin.
– Niin kauan kuin perusrahoitukseen ei saada merkittävää korjausta, ei ole odotettavissa, että saataisiin käsittelyaikoja lyhenemään nopeasti
https://yle.fi/uutiset/3-12495507?origin=rss