Murha.infoon liittyvät unet

Sana on vapaa jos netiketti on hallussa.

Valvoja: Moderaattorit

Avatar
VoDKa
Ainesta Watsoniksi
Viestit: 4913
Liittynyt: Ke Marras 07, 2007 5:17 am
Paikkakunta: Better place.

Viesti Kirjoittaja VoDKa »

Viime yönä näin unta, että katselin Zero Hourin dokumenttia Massacre at Columbine High School. En ole oikeasti nähnyt sitä (vielä), mutta ei taida ihan niin mennä kuten unessani se dokumentti.

Eric ja Dylan olivat onnistuneet sittenkin jotenkin jäämään henkiin, Eric oli itseasiassa ainoa joka oli ampunut itseään, Dylan oli jänistänyt ja poliisit olivat pidättäneet hänet ja lääkärit paikanneet Ericin kuntoon. Pojat olivat vankilassa, jossa joku oli videokuvannut heitä. Muistan katselleeni sitä videota ja miettineeni että heh, videolle pojat päätyy, olivat missä vain. Ericillä oli sininen vankilapaita ja sen päällä jonkun yhtyeen keikkapaita (musta), jalassa mustat farkut ja maiharit. Dylanilla taasen oli myös sininen vankilapaita, mutta sen päällä valkoinen t-paita. En tiedä oliko siinä jotain tekstiä tai kuviota tai mitään, luultavasti oli. Dylanin muista vaatteista minulla ei ole mielikuvaa.
Kamera kuvasi heitä, kun he istuivat yhden sellin laverilla, ympärillä jonkun verran joitain muita. Jossain vaiheessa Eric nousi ja Dylan lähti seuraamaan häntä. Kauempaa kuului meteliä, joten he lähtivät sitä kohden. Vessan ulkopuolella oli iso kasa ihmisiä, jotka meuhkasivat ja huutelivat jotain jollekulle, joka oli siellä vessan puolella. Vaikka vessaa ei näkynyt, niin tiesin et se oli semmoinen samanlainen mitä on huoltamoissa ja kouluissa, missä on koppeja ja pisuaareja erikseen. Kukaan ei kiinnittänyt Ericiin ja Dylaniin sen kummemmin huomiota ja Eric kysyi joltain, että mistä on kyse. Vastaus oli jotain, että poika joka vessassa on, riehuu ja mumisee käsittämättömiä, kukaan ei oikein tiedä.

Eric käveli muutaman askeleen lähemmäksi sitä vessan ovea, kun se poika ilmestyi siihen ovelle. Kyseessä oli Joshua Phillips (se poika joka tappoi 14-vuotiaana 1998 8-vuotiaan naapurintytön ja piilotti ruumiin vesisänkynsä patjan alle viikoksi ennen sen löytymistä). Joshualla oli sakset kädessään ja hän oli saman ikäinen ja näköinen kuin '98. Joshua hyökkäsi Ericin kimppuun, iskien saksilla yhä uudestaan ja uudestaan, huutaen samalla "V***u, v***u, v***n k***pää, s**tana!" Kuva oli tässä vaiheessa yhä Ericin takana ja muistan olleeni ihan järkyttynyt. Kamera kiersi Ericin puolelle ja näin sakset, jotka törröttivät hänen kaulan alaosastaan, iskujälkiä ollen kaikkialla. Eric näytti vain kamalan hämmästyneeltä ja kaatui sitten lattialle. Dylan oli kauempana, eikä pystynyt tekemään mitään muuta kuin tuijottamaan kauhuissaan. Joshua irrotti sakset (tiesin jo tässä vaiheessa Ericin kuolleen) ja nousi, tuijottaen Dylania seuraavaksi. Dylan kääntyi ja lähti juoksemaan, Joshua lähti hänen peräänsä. Dylan ei edes ehtinyt pitkälle, eräälle ovelle vain minkä hän avasi ja alkoi huutamaan poliisia (juu, nimenomaan poliisia, ei vartijaa tms. Eikä niitä vartijoita edes näkynyt missään..), kun Joshua sai hänet kiinni ja kiskaisi takaisin käytävään, kohottaen saksensa. Muistan Dylanin rukoilleen armoa, mutta Joshua iski sakset häneen.

Seuraavana näytettiin lehtien otsikoita, missä oli kuva Joshuasta, Ericistä ja Dylanista. Otsikko oli kai jotain "Columbine-kids are back" tai jotain muuta käsittämätöntä, mutta se takaisin tulo-meinasikin vain sitä, että takaisin otsikoissa. Seuraavaksi dokumentissa kuvattiin jotain virtaavaa jokea ja puuta ja muistan miettineeni että voi hitto, pojat on kuolleet... Olleet kuolleena jo pidemmän aikaa, jos tämä dokumenttikin on kerran valmis.. Tietääköhän (eräs nimimerkki täällä, sensuroitu) tästä? Kauheaa. Oikeasti... Ne on kuolleet...

Herätessä kuvittelin tosissaan vähän aikaa, että huh, onneksi oli vain unta, pojat ovat elossa ja vankilassa. Ja sitten totuus löi vielä kertaalleen ja tajusin, että eihän se nyt ihan noinkaan mene.

Minulla menee usein pitkään tajuta ihmisten kuolleen oikeassa elämässä, joten ehkä tuo uni oli sitäkin varten muistuttamassa, että ei ne pojat sieltä takaisin tule, vaan kuolleita ovat, kohta jo 9 vuoden ajan olleet. :?

One day I might just disappear and you will never find me. Nobody will ever find me.

Kylli
Perry Mason
Viestit: 3546
Liittynyt: Ti Maalis 27, 2007 10:28 pm
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja Kylli »

Pidin muutama yö sitten Kahvitarille puhetta siitä, miksi tahdon edelleen säilyttää nikkini enkä siis näin olleen voi luovuttaa sitä hänen käyttöönsä... 8) Tunnelma unessa oli ihan positiivinen ja asiallinen, kahvitarin kanssa suunniteltiin jotain yhteistä projektia mutta sen tarkempi sisältö jäi unen unholaan.

Herään usein siihen, että puhun unissani.
Yö ja aamu jokainen, jollekin on viimeinen. Joka ilta, joka yö, jonkun sydän riemuin lyö. Jonkun sydän riemuin lyö, jonkun osa ikiyö...
Avatar
VoDKa
Ainesta Watsoniksi
Viestit: 4913
Liittynyt: Ke Marras 07, 2007 5:17 am
Paikkakunta: Better place.

Viesti Kirjoittaja VoDKa »

Minut oli pidätetty ja olin kylmässä, aika isossa mutta kalustamattomassa putkassa. Putkan kaksi seinää olivat lasisia, semmoisia samanlaisia peililasisia kuin mitä jenkkilän kuulusteluhuoneissa ainakin on. Jotenkin onnistuin saamaan putkani pimeäksi, niin ettei sieltä toiselta puolelta voinut nähdä missä olen. Ryömin sen toisen lasin alapuolelle, niin että se vähäkin näkyvyys katosi. Putkaan ryntäsi hetkessä kasa poliiseja, jotka pitivät nuhtelun ja uhkasivat laittaa minut ketjuilla ja käsiraudoilla kiinni seinään loppuyöksi, jos en lopettaisi temppuilua.

Jäin istumaan siihen lattialle ja ovi suljettiin. Tuntien päästä sinne alettiin tuomaan lisää porukkaa, erilaisia pikkurikollisia, narkkareita ja huoria jne, sekä miehiä että naisia. Jossain vaiheessa sinne heitettiin myös muutama patja, mutta läheskään kaikille ei riittänyt tilaa nukkumiseen.

Jostain syystä putkan ovi jäi auki ja muiden jo nukkuessa (paitsi eräs nainen, jonka kanssa juttelin jostain syystä), nousin ja hiivin sille ovelle. Hetkeäkään ajattelematta lähdin kulkemaan käytävää pitkin, mutta jo hetken päästä poliisikoirat olivat kimpussani, yhden niistä roikkuessa polvestani. Pysähdyin, poliisit tulivat parin sekunnin päästä ja käskivät koiran irrottaa. Vaikka vuodin verta, heittivät he minut vain takaisin putkaan.

Seuraavalla hetkellä istuimme sen naisen kanssa pakettiautossa. Auto oli vanha ja rupuinen, seinillä oli metalliverkkoa, jossa kuhisi ampiaisia. Vaikka oli talvi, ampiaiset olivat hengissä. Nainen ajoi, minä istuin viereisellä penkillä. Kuski ihmetteli ääneen miten pääsimme sieltä vapaalle, mutta saman tien totesi, että tämähän onkin se helppo vankila, missä ei ole sekopäitä ja murhaajia. Olimme muka Tampereella ja vankila oli kai Kylmäkosken vankila, joka sijaitsi kuitenkin keskustassa. Ajoimme jonkin matkaa ja totesin sille naiselle, että käänny seuraavan talon pihaan, me jätetään tää auto. Oltiin siis tosiaan muka vapaalla sieltä vankilasta, mutta kummallakin oli nilkassa se seurantalaite, jonka perusteella poliisit näkivät missä liikutaan. Se ajoi sen auton koulun pihalle ja hyppäsin ulos autosta ja heitin lumipallolla yhtä niistä ritilöistä. Ampiaiset suuttuivat ihan helkkaristi ja lähtivät seuraavaamaan, tietenkin. Juoksin jonkin matkaa ja se nainen huusi, etten voi juosta, koska se rekisteröityy kytille heti ja he tulevat pidättämään saman tien. Huusin takaisin, etten jää ampiaistenkaan pistettäväksi, koska olen allerginen niiden pistoille (en tiedä olenko oikeasti, mutta unessa ainakin sanoin niin). Se nainen otti pari juoksuaskelta ja saman tien poliisiautot kurvasivat koulun portista sisään ja meidät pidätettiin. Naisen kädet kahlehdittiin käsiraudoilla eteen, minun sen sijaan sidottiin semmoisella erikoistarkalla systeemillä taakse.

Seuraavassa hetkessä katselin itseäni toimittajien joukosta. Nainen ja minut tuotiin ulos jostain oikeussalista tms. Käteni oli yhä kiinni sillä erikoisjutulla, mutta tällä kertaa etupuolella. Toimittajat huutelivat kysymyksiä ja halusivat saada vastauksia, mutta poliisit kielsivät meitä puhumasta. Vasta sillä hetkellä sain tietää, että olin räjäyttänyt pommin aiemmin jossain koulussa ja sen vuoksi olin alunperinkin pidätettynä.

Uni ei sinällänsä liity millään muulla tavalla foorumiin, muuta kuin että herättyäni mietin että onkohan tästä tehty jo topikkia tänne ja että onko selvinnyt kuka olen ja mistä olen ja että olen tämän foorumin käyttäjä tällä nikillä. :shock:

Että taas oltiin vankilassa samantyyppisesta teosta kuin viimeksikin. Hemmetin hienoa. :?

One day I might just disappear and you will never find me. Nobody will ever find me.

Kalessin
Adrian Monk
Viestit: 2942
Liittynyt: Ke Touko 30, 2007 3:26 pm
Paikkakunta: Maameri, läntiset rajavedet

Viesti Kirjoittaja Kalessin »

Näin pikkujoulukrapuloissani unta, että olin lähdössä Sadien kanssa abiristeilylle Lahden linjuriasemalta ja kaikki keskustelut (joiden sisältöä en muista) oli siinä unessa ihan kuin sarjakuvien puhekuplat ainoastaan sillä erotuksella, että ne kuplat oli messengerin kehyksissä ja teksti ilmestyi siihen kuin sitä olisi kirjoitettu :lol:
"Ei ne karhutkaan koko aikaa riehu, ne vetää välillä puolukoita". -Kummeli, Kultakuume-
Avatar
ABC
Michael Knight
Viestit: 4320
Liittynyt: To Touko 31, 2007 2:23 am

Viesti Kirjoittaja ABC »

Tunnustan, että kun aiemmin syksyllä olin kokousmatkalla, enkä päässyt nettiin, niin näin teistä unta. 8) :roll:
Every ship must sail a world.
Howler
Axel Foley
Viestit: 2291
Liittynyt: Ti Syys 04, 2007 10:42 am

Viesti Kirjoittaja Howler »

Nyt kyllä nauratte minulle, muttei mahda mitään. Katsoin täältä nimittäin ihan vähän matkaa teloitusvideota, ja sitten näinkin yöllä unta siitä, että hamsterini oli natsi (hakaristit ja kaikki löytyi) ja se piti puhetta nakertamalla dunansa kaltereita. Eh?
joey
Angus MacGyver
Viestit: 6783
Liittynyt: La Marras 10, 2007 9:55 pm

Viesti Kirjoittaja joey »

Howler kirjoitti:Nyt kyllä nauratte minulle, muttei mahda mitään. Katsoin täältä nimittäin ihan vähän matkaa teloitusvideota, ja sitten näinkin yöllä unta siitä, että hamsterini oli natsi (hakaristit ja kaikki löytyi) ja se piti puhetta nakertamalla dunansa kaltereita. Eh?
:lol: :lol: :lol: :lol:
Howler
Axel Foley
Viestit: 2291
Liittynyt: Ti Syys 04, 2007 10:42 am

Viesti Kirjoittaja Howler »

^ Minähän sanoin. :lol:
Sadie_Manson
Olivia Benson
Viestit: 742
Liittynyt: La Kesä 23, 2007 7:02 pm
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Sadie_Manson »

Mä näin viimeyönä unta pojasta joka oli pilleri-narkkari yms. ja jossain vaiheessa paljastui, että se oli ilmeisesti Bombayn veli. En oo kyllä varma oliko kukaan murhaaja.

Mä heräsin ehkä ihan puolisen tuntia sitten, mutta alkaa jo tuo uni haihtumaan mielestä, mutta kyllä siitä jäi sellanen ilkee tunne.
Living is what scares me. Dying is easy. -Charles Manson
Avatar
VoDKa
Ainesta Watsoniksi
Viestit: 4913
Liittynyt: Ke Marras 07, 2007 5:17 am
Paikkakunta: Better place.

Viesti Kirjoittaja VoDKa »

Räjäytin Jokelan koulun.

Tästä unesta on nyt hetki jo, mutta tosiaan, kävin viemässä pommin sinne koululle ja räjäytin sen. Pääsin pakenemaan paikalta ja menin siinä erään tutun kotiin (joka ei ole oikeasti tuttuni ja itseasiassa on kuollutkin jo), menin nettiin läppärillä siellä ja kävin katselemassa galleriaa ja tätä foorumia ja odottelin, että milloin juttu siitä räjähdyksestä leviää. Minun oli tarkoitus sen jälkeen tappaa itseni, mutta yllättäen, vaikka se ase olikin siinä vieressä, en voinut tehdä sitä.

Huhupuheet tosin jo liikkui ja kansa tiesi sen olleen minä, mutta poliisi ei vielä ollut varmistanut sitä tietoa.

One day I might just disappear and you will never find me. Nobody will ever find me.

Sadie_Manson
Olivia Benson
Viestit: 742
Liittynyt: La Kesä 23, 2007 7:02 pm
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Sadie_Manson »

^ V, sä olet niin hurmaava 8) Et edes arvaa kuinka usein pelastat mun päivän sun jutuillas! :D
Living is what scares me. Dying is easy. -Charles Manson
Avatar
VoDKa
Ainesta Watsoniksi
Viestit: 4913
Liittynyt: Ke Marras 07, 2007 5:17 am
Paikkakunta: Better place.

Viesti Kirjoittaja VoDKa »

Sadie_Manson kirjoitti:^ V, sä olet niin hurmaava 8) Et edes arvaa kuinka usein pelastat mun päivän sun jutuillas! :D
Hyvällä vai pahalla tavalla? :roll:

One day I might just disappear and you will never find me. Nobody will ever find me.

Sadie_Manson
Olivia Benson
Viestit: 742
Liittynyt: La Kesä 23, 2007 7:02 pm
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Sadie_Manson »

^ Hyvällä! :wink:
Living is what scares me. Dying is easy. -Charles Manson
Aariel
Vic Mackey
Viestit: 1955
Liittynyt: Pe Huhti 20, 2007 12:02 pm

Viesti Kirjoittaja Aariel »

Tämä nyt ei suoriltaan liity Minfoon, mutta kuitenkin. :roll: Kun luin eilen tuolta Päivän Naurut -osiosta ja kattelin videoita ja meinasin kuolla nauruun kun katsoin tämän mummo-videon http://www.youtube.com/watch?v=OG4ffhqV ... re=related Niin noh näin sitten unta tästä mummelista ja unessa se mummo raakkui juuri tuolla kyseisellä tavalla. Melkeen jopa voitaisiin puhua painajaisesta :lol:
Elephant
Harjunpää
Viestit: 306
Liittynyt: Pe Joulu 07, 2007 4:07 pm
Paikkakunta: Uusimaa

Viesti Kirjoittaja Elephant »

Näin hetki sitten unta, (humalasta sammuneena) jossa tulin kirjoittelemaan kaikenmaailman sepustuksia palstalle. Koska asiani olivat todella turhanpäiväisiä ja typeriä, minua alettiin hyljeksimään täälä! :lol:
Aamulla oli sitten pakko itselleni todistaa, etten ollut edes avannut tätä sivustoa illalla.
"Suomalainen rikos on huonosti suunniteltu,
toissijaisista motiiveista tehty ja useimmiten
sekä uhrin että tekijän kannalta lähinnä
vaivaannuttava kokemus."
-Kyösti Pöysti, nuorempi komisario
Vastaa Viestiin