Sniffaaja kirjoitti:Heistä ei pidetty siksi, että he olivat vepsäläisiä. Suomalaisille ryssiä, ryssille suomalaisia. Varkaita suurin osa.
Niinpä....ja valehtelijoita…
Minulla on vain huonoja kokemuksia karjalaisista ja tässä eräs elämäni katkerin kokemus niistä.
Asioista on aikaa, mutta muistan, kun olin tavannut mukavan miehen, johon olin umpirakastunut. Oli kesä ja mies ehdotti erään mökin vuokrausta hintaan 8000 mk/4 kk.. En tuntenut miestä kovin hyvin ja koska rakkaus on sokea ja ajattelin mökin olevan hänelle tärkeä, tarjouduin maksamaan mökin vuokran ensimmäisen erän 4000 mk, jolloin hänelle jäisi maksettavaksi 2.erä syksymmällä.
Kumpikin meistä kävi töissä, mutta miehellä ei tuntunut olevan rahaa juuri ollenkaan. Jouduin maksamaan kaiken elämämme mökillä ja mistään pienestä summasta ei ollut kyse ja arvelin sopimuksemme mukaan saavani rahat takaisin myöhemmin. Mökille kutsuttivat itsensä lisäksi miehen karjalaiset mutsi ja faija. Tulivat kuin mustalaiset ilman edes että kahvipakettia olisivat mukanaan tuoneet. Vierailu oli sovittu yhdeksi yöksi, mutta aina se vaan venyi tyyliin "kai me vielä voidaan olla yksi yö."
Kesä päättyi aikanaan ja miehen maksettavaksi sovittu 2.erä meni ulosottoon. Mökin vuokraemäntä haukkui minut puhelimessa maksamattomasta mökin vuokrasta.
Minulla ja tällä miehellä oli kummallakin oma asunto, miehellä vuokra-asunto, minulla hiljattain ostamani omistusasunto, joten maksettavanani oli velanlyhennykset, korot ja yhtiövastike. Selvisi, että miehellä vuokra-asunnostaan usean kuukauden vuokrat rästissä. En koskaan unohda sitä päivää, jolloin olin töissä ja työkiireet päällä kun miehen karjalainen mutsi soitti minulle töihin, haukkui minut pataluhaksi ja syytti minua miehen maksamattomista vuokrista. En koskaan unohda niitä sanoja; "yhdessä asutaan, mutta ei makseta vuokraa yhdessä. Luulisi, että teilläkin olisi vähän niin kuin yhteiset rahat." Tämä tapahtui vaiheessa, jolloin olin tuntenut miehen ennemminkin joitain viikkoja, kuin vielä edes kuukausia.
Muistin tällöin mummoni sanat, että karjalaiset kun aina puhuu siitä, mitä kaikkea niiltä Karjalaan jäi, niin tosiasia on se, että niiltä jäi sinne puolen vuoden vuokrat maksamatta. Hyvin stemmasi. Mummoni sylki lattialle aina mainitessaan sanan karjalainen. Myös minä teen niin nykyisin.
Omistusasunnon omistajana olin tuosta soitosta täysin pöyristynyt, ja koska olin tuolloin työpaikallani, niin enhän voinut edes ääntäni korottaa. Tunsin oloni nöyryytetyksi. Mielestäni on raukkamaista soittaa toiselle tuollaista töihin.
No, kuinkas sitten kävikään, mutsinsa ääni muuttui puhelun aikana äkkiä oikein mielisteleväksi ja mairittelevaksi ja alkoi puhumaan siitä, miten hän toivoo meidän menevän avioliittoon. "Onhan se mukava seurustella, mutta hän niin toivoisi, että se seurustelu joskus johtaisikin johonkin." Karjalaiset ilmeisesti pitää muita ihmisiä täysin tyhminä. Tuosta lauseesta alkoivat varoituskellot soida päässä. Mutsinsa oli valmis naittamaan poikansa minulle edes sen juurikaan tuntematta minua. Karjalaiselle ei kelpaa mikään niin hyvin kun toisten rahat. Tiesi, että mulla oli jonkin verran omaisuutta. Hyvää sanottavaa karjalaisista minulla on sen verran, että tuo lause kuitenkin esti minua tekemästä elämäni virhettä, jonka rakastumisen huumassa olisin muuten voinut tehdä ja naida itselleni säkillisen velkaa.
Puhelu päättyi siihen, että mutsinsa kielsi minua jyrkästi puhumasta soitosta miehelle. En puhunutkaan, paitsi yhden riidan yhteydessä sitten kiukkupäissäni pamautin sanoa sen. Mies oli vihainen asiasta ja kysyi asiaa mutsiltaan, joka kielsi soittaneensa lainkaan. Tämän jälkeen mies syytti minua valehtelijaksi.
Sniffaaja kirjoitti: Täysin eri kulttuuri, kuin mitä suomessa on tuohon aikaan ollut..
Kyllä, itseni ikäluokan ihmisillä oli ylpeyttä sen verran, että lapset tahtoivat tulla toimeen omillaan ja vanhemmat opettivat myös lapsiaan hoitamaan raha-asioitaan, jotta aikuisina olisi valmiudet toimeentuloon ja perheen elättämiseen. Karjalainen on kasvattanut poikansa elämään naisensa kustannuksella. Kolme niitä poikia on ollut, joista yksi kuollut mutsinsa diagnoosin mukaan"sydänlihastulehdukseen" juotuaan 36 salmiakkikossua. Elossa oleva veli on täysin mutsinsa manipuloitavissa ja soitti tälle miesystävälleni, että "sulla on kumma muija, kun sä et siltä rahaa saa". Miesystäväni kun oli käynyt pummimassa mutsiltaan ja faijaltaan rahaa ja veli oli sitä mieltä, että se on hänen perintöosuudestaan pois. Syyhän veljen mielestä oli tietysti minun.
No, kuinkas kävikään....mutsille on nyt sitten jäänyt käteen kaksi aikamiespoikaa, toisesta vaimo (otti eron väkivaltaisuuden ja juomisen takia ja toisella ei ole muuta kuin tuulenhuuhtoma perseensä, luotot tapissa ja luottotiedot menneet. Kumpikin juoksee mutsinsa luona rahaa pummaamassa. Ne pojat, jotka mutsi opettaa tulemaan naisten kustannuksella toimeen, niin se nainen jonka kustannuksella ne sitten elelee, on tämä mutsi itse. Elämä on.
Muitakin karjalaiskokemuksia on, mm.työpaikoilta mutta laitan vaikka eri viestiin, ettei tästä tule niin pitkää, ettei kukaan jaksa lukea.
Muista lapseni aina yksi asia; opi tunnistamaan susi lampaiden vaatteissa.
Se "herttainen" evakkomummeli olikin ammattivaras.
