Hoivapalveluja tarjoavien Esperi Caren ja Attendon toiminta

[jepulis82]

Juu, onhan se nyt selkeästi tärkeämpää elättää terveitä nuoria aikuisia karvakäsiä, kuin taata tätä maata rakentamassa olleille vanhuksille hyvä hoiva. En kyllä ymmärrä kuinka päättäjät voivat itseään peilistä katsella. Itse jos olisin tällaisia päätöksiä ollut tekemässä häpeisin silmät päästäni, mutta kai se moraali on vaan joillakin hieman erilainen kuin itsellä.

[Doctor Lecter]

Suo siellä vetelä täällä. Kun yritys toimi sijoittajien parhaaksi, vietiin luvat ja tuli lunta tupaan. Kun yritys lupaa toimia vanhusten parhaaksi, kurssi syöksyy:

Attendo lupasi parantaa vanhustenhoidon laatua - osakekurssi syöksyy

Attendon uusi vastuullisuusohjelma ja sen tuomat kulut eivät ole sijoittajien mieleen.

Hoivayhtiö Attendo kertoi keskiviikkoiltana pörssitiedotteessaan, että viimeaikaisen vanhustenhoitoa koskeneen keskustelun takia se joutuu lisäämään henkilömitoitustaan yli nykyisten lupien ja kansallisten ohjeistusten. Attendo tiedotti samalla aloittavansa toimenpideohjelman hoidon laadun ja asiakastyytyväisyyden parantamiseksi.

Attendon mukaan toimet laadun parantamiseksi nostavat kuluja tänä vuonna arviolta noin 19 miljoonalla eurolla eli noin 200 miljoonalla kruunulla.

Ilmoitus on saanut Attendon osakekurssin syöksyyn Tukholman pörssissä. Torstaina kello 14 Suomen aikaa yhtiön osake oli laskenut yli 17 prosenttia keskiviikon päätöshinnasta.

Yli 150 tarkastusta
Viranomaiset ovat tehneet viime kuukausien aikana yli 150 tarkastusta Attendon hoivakoteihin Suomessa. Tarkastuksissa on kiinnitetty huomiota muun muassa siihen, etteivät hoitajat saisi joutua viikonloppuisin tekemään siivousta ja pyykkäystä, vaan heidän pitäisi saada keskittyä hoitotyöhön.

Attendo lupaa keskiviikkona julkaisemassaan vastuullisuusohjelmassa muun muassa lisätä vakinaisten ja täysaikaisten työsuhteiden sekä vakituisten sijaisten määrää. Attendo lupaa myös parantaa toiminnan laatua kehittämällä lääkehoidon toimintatapoja ja järjestelmiä parantamalla, yksikkökohtaisten omavalvontasuunnitelmien kehittämisellä ja panostamalla henkilöstön osaamiseen ja koulutukseen.

Monet aluehallintovirastot huomauttivat tarkastuksissaan, että joihinkin yksiköihin olisi tarpeen lisätä henkilöstömitoitusta asukkaiden raskashoitoisuuden vuoksi. Attendo lupaa vastuullisuusohjelmassaan arvioida jatkossa tarkemmin asukkaiden raskashoitoisuutta sekä sopia palvelun tilaajan kanssa hyvään hoitoon tarvittavasta hoitajamitoituksesta ja sen muutoksista.

Attendo on myös kirjannut työsopimuksiin velvoitteen epäkohtien ilmoittamisesta.

Sijoittajia Attendon uudet suunnitelmat eivät miellyttäneet, sillä Attendon osake on nyt laskenut alimmilleen sitten vuoden 2015, jolloin Attendo listautui Tukholman pörssiin.

Lukuisista Attendon hoivakodeista on paljastunut alkuvuodesta vakavia epäkohtia, jotka ovat paikoin johtaneet jopa toiminnan keskeyttämiseen, kuten Alavudella Attendon Pelimanni-hoivakodissa ja Utajärvellä hoivakoti Kirkkopuistossa.

Iltalehti
28.3.2019 4:25

On kauheaa kun ahne sijoittaja ei saa sitä odottamaansa jokavuotista "bonusta" aina vaan enemmän ja enemmän. Koska mikään - siis ei mikään - hälle riitä. Voi kuvitella ahneen riistoporvarin itkun; "mutku mulle luvattiin tuottoa".

[lets think]

Turun Sanomat 31.3.2019
Anne Savolainen

Hoivakodin nuori asukas pahoinpiteli vanhusasukkaan Turussa – Lounais-Suomen poliisi selvittää kuolinsyytä

KUVA
Kuvateksti: Tapio Hurme kehottaa, että kaikki, joilla on iäkkäitä omaisia Esperin hoitokodeissa, tarkistavat, ettei vanhusten joukkoon ole laitettu asumaan vaarallisia henkilöitä.

Pitkään sairastanut turkulainen eläkeläisrouva ilahtui, kun hän sai tammikuun puolivälissä tiedon samastaan paikasta Esperin hoivakoti Pietariin. Puolisonsa kanssa he sisustivat huoneen viihtyisäksi ja rouva asettui taloksi.
Iloa kesti vajaan viikon.
– Paikassa on nuori ihminen, jonka käytös on lapsen tasolla. Tämä ihminen kulki ilman valvontaa ja yritti kaksi kertaa napata vaimoni kännykän hänen huoneestaan, Tapio Hurme kertoo.
Tammikuun 21. päivä pariskunta käveli hoivakodin käytävällä kohti kansliaa. Vaimolla oli rollaattorin päällä vuokrasopimus, jonka yksityiskohdista hän halusi keskustella henkilökunnan kanssa.
– Kävelin vaimoni perässä ja yht'äkkiä tämä nuori henkilö syöksyi jostain, otti rollarin sarvesta kiinni, yritti napata paperit ja työnsi vaimoni selästä nurin. Kaikki tapahtui niin nopeasti, etten ehtinyt reagoida, Hurme kertaa tapahtumia.
Rouva lensi työnnön voimasta rollaattorin yli ja hänet kiidätettiin ambulanssilla sairaalaan. Häneltä murtui olkavarsi ja ruhjeita tuli paljon.
– Hänellä oli jo ennestään kovia kipuja. Miten tällainen lapsen tasolla oleva aggressiivinen henkilö voi olla kasikymppisten vanhusten osastolla, Hurme ihmettelee.

Hurme teki rikosilmoituksen. Lounais-Suomen poliisista vahvistetaan, että esitutkinta pahoinpitelystä on käynnissä.
Hurme otti yhteyttä myös Turun kaupunkiin, kanteli hoivakodin toiminnasta aluehallintovirastoon ja suoraan hoivakotiin.
Turku pahoittelee Hurmeelle antamassaan kirjallisessa vastauksessaan, ettei kaupunki voi muuta kuin neuvotella Esperin kanssa siitä, miten muiden asukkaiden turvallisuus taataan.
Nuori asukas ei ole turkulainen.
Lounais-Suomen aluehallintovirasto (Avi) selvittää sekä Esperin että sijoittajakunnan toimintaa kyseisessä asiassa.
– Olemme pyynnöstä vahvistaneet nuorehkon henkilön kotikunnalle, että palvelutuottajan tulee lähtökohtaisesti noudattaa toimiluvassa määriteltyä kohderyhmää, mutta että yhden tai muutaman yksittäisen kohderyhmään kuulumattoman asiakkaan sijoittaminen vanhusten yksikköön ei vielä tee toiminnasta luvan vastaista, Avin ylijohtaja Mikael Luukanen kertoo.
Avin linjauksessa huomautettiin, että jos luvassa määriteltyyn kohderyhmään kuulumaton asiakas sijoitetaan vanhustenhuollon yksikköön, on sijoittavan kunnan ja vastaanottavan yksikön arvioitava asiakkaan soveltuvuus kyseiseen yksikköön.

– Soveltuvuus on arvioitava sekä asiakkaan omalta että hoitoyksikön muiden asiakkaiden kannalta, Luukanen toteaa.

Esperi Care Oy:n virkaa tekevä toimitusjohtaja Heini Pirttijärvi toteaa, ettei hän voi kommentoida yksittäisiä asiakkaita koskevia asioita tietoturvasyistä.
– Yleisellä tasolla voidaan todeta, että asukassijoitukset tapahtuvat kuntien sijoituspäätöksinä. Mikäli kyseessä on poikkeustapaus, sijoittava kunta on yleensä etukäteen yhteydessä viranomaiseen.
Siihen, asuuko nuori henkilö edelleen vanhusten joukossa, Pirttijärvi ei tietosuojasyihin vedoten vastaa.
– Voimme todeta, että Esperin hoivakodit ovat turvallisia asuinpaikkoja kaikille asukkaille.
Neljän viikon sairaalajakson jälkeen rouva Hurme palasi takaisin Esperin hoitokotiin, mutta eri osastolle. Liikuntakykyä hänellä ei enää ollut.
– Viikon jälkeen kysyin Esperin henkilökunnalta, että eivätkö he juota vaimoani, hän oli aivan selvästi kuivunut, Hurme kertaa tapahtumia.
Hurmeelle oli vastattu, ettei vaimo halua juoda.
– Hänellä oli toinen käsi murtunut, toisessa oli neuropatia. Ei hän pystynyt juomaan itse, ja kovan lääkityksen takia hän olisi tarvinnut runsaasti nestettä.
Rouva toimitettiin uudelleen ambulanssilla sairaalaan ja hän kuoli 2. maaliskuuta.

KUVA
Kuvateksti: Tapio Hurme kehottaa, että kaikki, joilla on iäkkäitä omaisia Esperin hoitokodeissa, tarkistavat, ettei vanhusten joukkoon ole laitettu asumaan vaarallisia henkilöitä.

Hänellä oli kuollessaan edelleen kuhmu päässä kuuden viikon takaisen pahoinpitelyn jäljiltä.
– Tutkimme pahoinpitelyepäilyn lisäksi kuolemansyyntutkinnan yhteydessä tammikuun 21. päivän tapahtumien mahdollista vaikutusta kuolinsyyhyn, rikoskomisario Jussi Helesvirta Lounais-Suomen poliisista kertoo.
Tapio Hurme kertoo olleensa hyvässä uskossa, että Esperin hoitokoti olisi vanhusten koti ja turvallinen asuinpaikka vaimolle.
– Ei minulla ollut aavistustakaan, että siellä tällainen aikapommi kulkisi vapaana.
Vaimon pitkäaikaissairaus, krooninen syöpä, oli hallinnassa, ja Hurme uskoo, että ilman tapahtunutta vaimolla olisi ollut vielä vuosia elinaikaa.
Hän myös ihmettelee, että onko tämä se, miten hyvinvointi-Suomea rakentaneita henkilöitä hoidetaan.
– Mitä tehdään lähivuosina, kun suuriin ikäluokkiin kuuluvat menettävät liikuntakykynsä ja päistään muutakin kuin hiukset? Tähän astista toimintaa päättäjät voivat vain hävetä.

[Doctor Lecter]

Esperi Care sai Valviralta poikkeuksellisen määräyksen: Vanhustenhoidon epäkohdat kuntoon kaikissa yksiköissä, aikaa heinäkuun loppuun

Esperi Caren on raportoitava tekemistään toimenpiteistä kesän lopussa. Suomessa ei ole aiemmin annettu valtakunnallisesti vastaavaa kokonaisvaltaista valvontamääräystä.

VALVIRA on antanut Esperi Carelle poikkeuksellisen valvontamääräyksen, jonka mukaan yhtiön on korjattava epäkohdat ja puutteet kaikissa vanhustenhuollon yksiköissään.

Menettely on harvinainen. Valviran ylijohtaja Markus Henrikssonin mukaan Suomessa ei ole koskaan aiemmin annettu vastaavaa kokonaisvaltaista valvontamääräystä valtakunnallisesti toimivalle yritykselle.

Määräys annettiin sosiaalipalveluista annetun lain nojalla yhtiön toiminnassa havaittujen puutteiden ja epäkohtien poistamiseksi.

”Meillä on hyvän aikaa ollut asiassa vireillä valtakunnallinen valvonta-asia, jonka saimme nyt päätökseen”, Henriksson kertoo.

VALVIRA otti Esperi Caren kokonaisvaltaiseen selvitykseen, koska ilmoituksia sen toiminnan epäkohdista oli tullut niin paljon.

Vuosina 2017–2018 aluehallintovirastot olivat tehneet valvontaa yhteensä 45:een Esperi Care oy:n tehostetun palveluasumisen yksikköön, kertovat aluehallintovirastojen keväällä 2018 Valviralle antamat tiedot.

Valvira pyysi virastoilta tiedot kaikista vireillä olevista ja loppuun saatetuista valvonnoista, jotka kohdistuivat Esperi Careen.

ESPERI CAREN useissa vanhustenhuollon yksiköissä on Valviran mukaan todettu vuosina 2016–2019 asiakasturvallisuutta vakavasti vaarantavia puutteita.

Puutteita on ollut omavalvonnan toteutuksessa ja vastuuhenkilöiden tehtävänkuvissa. Lisäksi henkilökuntaa on ollut asiakkaiden palvelujen tarpeisiin nähden liian vähän sekä hoivassa että avustavissa tehtävissä.

Kun aluehallintovirastot ovat saaneet ilmoituksia yksiköissä havaitusta epäkohdista, ne ovat antaneet niille huomautuksia ja määräyksiä.

OSANA kokonaisvaltaista selvitystä Valvira päätti aiemmin tammikuussa keskeyttää Esperi Caren Hoivakoti Ulrikan toiminnan Kristiinankaupungissa. Aluehallintovirasto oli tarkastuksillaan jo yrittänyt saada korjauksia toimintaan, mutta se ei ollut onnistunut.

”Hoivakoti Ulrikassa havaitut epäkohdat olivat niin vakavia, että emme voineet jäädä odottamaan kokonaisselvityksen valmistumista”, Henriksson kertoo.

Nyt annetulla määräyksellä Valvira haluaa hänen mukaansa varmistaa, että korjaustoimenpiteet tehdään koko organisaatiossa eikä vain yksittäisissä yksiköissä.

”Ottaen kuitenkin huomioon puutteiden vakavuuden ja laajuuden sekä sen, että korjaustoimenpiteet ovat äskettäin toteutettuja, ei valvontaviranomainen voi luotettavasti vielä arvioida tehtyjen toimenpiteiden riittävyyttä ja valvonta jatkuu”, Valvira perustelee määräyksessään.

SAMANLAINEN kokonaisvaltainen tarkastelu on Henrikssonin mukaan käynnissä myös hoivapalveluja tarjoavaa Attendoa koskien. Attendoa koskeva valvonta-asia on vielä kesken.

Helmikuussa Valvira keskeytti Attendon hoivakoti Kirkkopuiston toiminnan Utajärvellä.

ESPERI CARELLA on määräyksen mukaan korjattava epäkohdat heinäkuun loppuun mennessä. Elokuun aikana sen tulee toimittaa Valviralle yksityiskohtainen selvitys siitä, mihin toimenpiteisiin se on määräyksen johdosta ryhtynyt.

”Emme halua leimata yhtiön kaikkien yksiköiden toimintaa huonoksi, vaan haluamme varmistaa, että kaikki yksiköt käydään läpi ja havaitut epäkohdat korjataan”, Henriksson sanoo.

Yhtiö on kertonut jo aloittaneensa korjaustoimet. Tämän vuoksi Valvira ei ole Henrikssonin mukaan katsonut tässä vaiheessa tarpeelliseksi tehostaa määräystään uhkasakolla.

”Kun saamme selvitykset, tulemme arvioimaan, ovatko ne kattavat ja riittävät. Mikäli emme saa luotettavaa selvitystä korjaustoimenpiteistä, voimme harkita uusia toimenpiteitä”, Henriksson kertoo.

Mahdollisia jatkotoimia hän kommentoi vain yleisellä tasolla. Valviran keinovalikoimassa on esimerkiksi uusi, uhkasakolla tehostettu määräys tai yksikkökohtaisesti annettava määräys toiminnan keskeyttämisestä.

ESPERI CARE lupaa toimittaa Valviralle selvityksen kaikista tekemistään toimenpiteistä määräaikaan mennessä ja jatkaa yhteistyötä Valviran sekä aluehallintovirastojen kanssa.

Yhtiön tiedotteen mukaan kunnat tai muut viranomaiset ovat jo tarkastaneet 150 sen noin 250 yksiköstä, ja loput yksiköt tarkastetaan kevään aikana.

Yhtiö kertoo tiedotteessaan käynnistäneensä useita henkilöstön hyvinvointiin tähtääviä hankkeita. Esimiehille on yhtiön mukaan muun muassa lisätty työaikaa henkilöstön työhyvinvoinnin varmistamiseen ja laadun johtamiseen, ja yksiköiden työvuoroja on selkeytetty.

Yhtiö kertoo palkanneensa tammikuussa uuden laatu- ja kehitysjohtajan ja ottaneensa helmikuussa käyttöön ilmiantokanavan.

Helsingin Sanomat
23.4. 17:57

Kaikki nämä muutokset maksavat ja Esperin jne omistavat tahot eivät (tietenkään) tule tinkimään osingoistaan senttiäkään, joten odotettavissa palvelujen reilua hinnannousua.

[NorthernDarkness]

Lännen Media: Esperi Care myöntää merkinneensä hoivakotien työvuorolistoille henkilöitä, jotka eivät työskennelleet yksiköissä

Valviran ylitarkastajan mukaan hoivakotien työvuorolistoille merkityt Esperi Caren keskushallinnon työntekijät olivat palkanlaskijoita ja aluejohtajia.

Hoivayritys Esperi Care myöntää, että vanhusten hoivakotien työvuorolistoille on merkitty henkilöitä, jotka eivät ole työskennelleet kyseisissä yksiköissä, kertoo Lännen Media.

Valvontavirasto Valviran sai jo vuonna 2016 nimettömiä ilmiantoja, joiden mukaan Esperin hoivakotien työvuorolistoille on laitettu yrityksen keskushallinnon työntekijöitä, Lännen Media kertoo. Tarkastuksissa kävi ilmi, että kyseessä on laaja käytäntö.

Valviran ylitarkastajan Elina Uusitalon mukaan kävi ilmi, että työvuorolistoille merkityt henkilöt olivat keskushallinnon palkanlaskijoita ja aluejohtajia, kertoo Lännen Media.

Esperi Caren aluejohtaja Kimmo Karvonen kertoi Lännen Median mukaan että, yhtiö on aiemmin merkinnyt laskutuksen ja resurssisuunnittelun työtä työvuorolistoille hoivakodeissa, koska siten on yritetty tehdä tukitoimien tehtäviä näkyväksi.

Karvosen mukaan malli lakkautettiin viime syksynä. Hän kiistää, että Esperi Care olisi työvuorolistoilla halunnut johtaa tahallaan harhaan valvovaa viranomaista.

Esperi Caren toiminta nousi alkuvuodesta julkisuuteen, kun Valvira määräsi Kristiinankaupungissa sijainneen hoivakodin toiminnan keskeytyksestä. Taustalla oli epäilyjä vakavista laiminlyönneistä.

Epäkohdat liittyivät muun muassa hoitohenkilökunnan riittämättömään määrään, puutteelliseen perushoitoon, lääkehoidon asianmukaisuuteen sekä lähiesimiestyöhön. Alkuvuodesta paljastui useita muitakin tapauksia, joissa kävi ilmi hoivakoteihin liittyviä ongelmia. Epäkohtia on ollut Esperi Caren lisäksi esiin myös esimerkiksi Attendon hoivakodeissa.

Aika hämärän kuuloinen selitys tälle menettelylle Karvoselta.Nyt tosin koko Esperin toiminta näkyy varsin hyvin,ei ainoastaan tukitoimien tehtävät.

[Doctor Lecter]

Palkittu lähihoitaja Tarja Parkatti paljasti kristiinankaupunkilaisen hoivakodin ongelmat ja käynnisti koko hoivakotikohun: “En osannut odottaa, että asia saisi näin isot mittasuhteet”

Parkatti sai keskiviikkona Tutkivan journalismin yhdistyksen Jääraappa-palkinnon yhteiskunnallisia epäkohtia ja vääryyksiä paljastaneena tietolähteenä.

Sen piti olla unelmatyöpaikka. Täsmälleen koulutusta vastaavaa työtä, vakituinen työsuhde, sopiva työmatka, iso yritys, uudet tilat.

Tarja Parkatti, 50, aloitti viime vuoden marraskuussa työt Esperi Caren hoivakoti Ulrikassa Kristiinankaupungissa suurin toivein ja odotuksin. Aikuisiällä vanhustenhoitajaksi kouluttautunut Parkatti ei silloin tiennyt, että yksityisissä vanhusten hoivakodeissa Suomessa muhii skandaali.
– Putosin kyllä aika korkealta.

Ei mennyt kauaa, kun Parkatti alkoi ymmärtää, että hänen uudella työpaikallaan kaikki ei ollut kohdillaan. Työntekijöillä oli jatkuva kiire, työvuorolistoilla oli outoja nimiä, joista kukaan ei tiennyt mitään, lääkelistoja ei ollut päivitetty, välttämättömiä hoitotarvikkeita puuttui.

Tarja Parkatti on se hoitaja, joka teki viranomaisille ilmoituksen hoivakoti Ulrikasta. Hänen ilmoituksestaan käynnistyi tapahtumien vyöry, jonka seurauksena Valvira keskeytti Ulrikan toiminnan.

Kupla puhkesi
Pian paljastui, että Ulrika oli vain jäävuoren huippu. Yle uutisoi laajasti yksityisten hoiva-alan yritysten ongelmista, ja ne joutuivat yksi toisensa jälkeen viranomaisten syyniin. Vanhustenhoidon arjesta alkoi hahmottua karu kuva. Päitä putoili.

Karijokelainen lähihoitaja oli hämmentynyt, ehkä vähän kauhuissaankin sillä hetkellä, kun sai tietää Esperi Caren toimitusjohtajan eronneen tehtävästään.
– En osannut odottaa, että asia saisi näin isot mittasuhteet ja että siitä puhuttaisiin koko Suomessa ja hallituksessakin.

Nyt kun aikaa on kulunut jo jonkin verran, Tarja Parkatti on vain ja ainoastaan tyytyväinen. Hän tietää tehneensä oikein eikä kadu mitään.
– Vanhustenhoidon kupla piti puhkaista.

Kutsumus
Tarja Parkatti on aikaisemmalta ammatiltaan talousassistentti. Ammatinvaihto tuli ajankohtaiseksi siinä vaiheessa, kun työllistyminen alkoi näyttää epävarmalta. Hoitoala oli hänelle luonteva valinta. Se oli ollut mielessä jo jonkin aikaa.
– Nimenomaan työ vanhusten parissa kutsui minua.

Parkatti toimi ensin henkilökohtaisena avustajana ja hakeutui lähihoitajakoulutukseen heti kun tilaisuus tuli.
– Jo lähihoitajaopintojen aikana tuli vahva tunne, että opiskelu ei jää tähän. Halusin kouluttautua myös saattohoitajaksi.

Parkatti valmistui lähihoitajaksi vuonna 2016 ja saattohoitajaksi viime vuonna. Hänen unelmansa oli, että pääsisi tehostetun palvelun yksiköissä tarjoamaan parasta mahdollista hoitoa vanhuksille heidän viimeisinä elinvuosinaan.
– Ajatushan on se, että hoivakodit ovat vanhusten viimeisiä koteja. Että heidän ei tarvitse lähteä sieltä minnekään, ellei sairaalahoidon tarvetta tule.

Sankarihoitaja
Moni on sovitellut Ulrikan tapahtumien jälkeen Parkatin harteille sankarin viittaa. Itse hän ei tee itsestään sankaria.
– Tein vain sen, mikä on jokaisen hoitajan velvollisuus. Epäkohdista pitää ilmoittaa.

Lain mukaan sosiaalihuollon ammattihenkilön on ilmoitettava viipymättä toiminnasta vastaavalle, jos hän huomaa epäkohtia tai ilmeisiä epäkohdan uhkia asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa.

Parkatti puhui Ulrikan ongelmista useaan otteeseen työnantajalle, mutta mitään ei tapahtunut. Päin vastoin. Tilanne kehittyi koko ajan huonompaan suuntaan. Hoitajat sairastelivat. Kiire oli entistä kovempi. Lääkkeiden jaossa tapahtui virheitä. Potilaita meni tajuttomaksi ja paikalle piti kutsua ambulanssi.

Parkatti kuvailee tilannetta vuodenvaihteen jälkeen kaoottiseksi.
– Tammikuussa otin yhteyttä SuPer-liittoon, joka välitti yksikön tilanteesta ilmoituksen kaupungille, aluehallintovirastoon ja Valviraan. Sen jälkeen tiesin, että nyt asia on sellaisissa käsissä, että jotain alkaa tapahtua.

Päätös puuttua hoivakodin ongelmiin ei syntynyt hetkessä eikä se syntynyt helposti. Ilmoituksen tekeminen vaati rohkeutta, mutta Parkatti koki, että lopulta hänellä ei ollut muuta vaihtoehtoa.

Uusi työ
Tarja Parkatti on edelleen Esperi Caren palkkalistoilla, mutta hänellä ei ole työvelvoitetta. Hän joutui lähtemään hoivakoti Ulrikasta siinä vaiheessa, kun Kristiinankaupunki otti yksikön toiminnan haltuun.

Hän on tällä hetkellä sijaisena LLKY:n tehostetun palvelun yksikössä Isojoella. LLKY on neljän kunnan eli Kauhajoen, Teuvan, Karijoen ja Isojoen yhteinen peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä.

Parkatti kertoo olevansa nyt työpaikassa, jonne on joka päivä mukava mennä ja josta ei tarvitse ottaa murheita mukaan, kun työvuoro päättyy.

Hoivakoti Kultatähkässä tilanne on hyvä.
– On olemassa hyviäkin vanhusten hoitoyksiköitä, mutta ne ovat valitettavasti jääneet tämän kohun aikana pimentoon.

Tarja Parkatti sanoo, että hänellä on nyt hyvä ja levollinen olo. Silti tunteet tulevat pintaan, kun hän kertoo muutaman kuukauden takaisista tapahtumista. Hän puhuu siitä, miten työkaverit uupuivat ja miten omakin palo alkoi jo väsymyksen takia sammua.

Tarja Parkatti on kotiseudullaan saanut paljon huomiota. Suupohjan Sanomat valitsi hänet vuoden naiseksi maaliskuussa. Kuva Elina Kaakinen / Yle

Parkatti_paljasti.jpg (52.47 KiB) Katsottu 4146 kertaa

Vihainenkin Parkatti on. Kamalimmat asiat eivät ole muutamassa kuukaudessa unohtuneet.

Paitsi hoitajista Ulrikassa oli pulaa myös hoitotarvikkeista. Esimerkiksi sorsia eli virtsaamisen avuksi tarkoitettuja astioita hoitokodissa ei ollut tarpeeksi.
– Niitä oli kyhätty mehukattikanistereista. Olisin oikeasti halunnut vajota maan alle, kun omaiset niitä kyhäelmiä näkivät. Hävetti tosi kovaa. Miten voidaan noin pahasti loukata ihmisarvoa.

Pulaa oli myös haavanhoitotarvikkeista ja pieniä muovisia kertakäyttöisiksi tarkoitettuja lääkekuppeja hoitajat joutuivat pesemään ja käyttämään uudestaan.
– Epäkohtia oli melkein joka osa-alueella ja osa niistä hyvinkin vakavia, mutta kyllä se oli se kokonaisuus, joka sai minut toimimaan. Sydän ei vaan antanut periksi hoitaa vanhuksia sillä tavalla.

Kiittävää palautetta
Tarja Parkatti kertoo saaneensa aivan valtavasti palautetta ihmisiltä. Sitä on tullut koko Suomesta etelästä pohjoiseen.

Hänen rohkeuttaan nostaa esiin hoivakoti Ulrikan ongelmat on yksituumaisesti kiitetty.
– Erityisen hyvältä on tuntunut omaisten antama palaute. Kiitosta on tullut myös joiltakin hoitoyksiköiden johtajilta.

Parkatti kannustaa muitakin hoitajia puuttumaan työpaikkojensa epäkohtiin. Hän ymmärtää, että se ei ole helppoa. Rohkeudesta voi palkaksi saada “hankalan” työntekijän leiman, joka vaikuttaa työllistymismahdollisuuksiin jatkossa.

Parkatti itse ei selvinnyt jupakasta ilman seuraamuksia. Hän huomasi työpaikkojen ovien sulkeutuvan Kristiinankaupungissa. Se kaivertaa mieltä.

Selvitykset tammikuun jälkeisistä tapahtumista ovat vielä kesken eikä Parkatti aio omien oikeuksiensakaan ajamisessa antaa periksi.

Hänen tukenaan on ollut oma ammattiliitto ja SuPer-liiton sopimusasiantuntija Marketta Vuorinen tunteekin tapauksen hyvin.
– Saamieni tietojen perusteella uskon, että Parkatin työllistyminen on yritetty Kristiinankaupungissa estää. Kysyin kaupungilta eri viranomaistaholta useaan kertaan selvitystä, mutta yhtään selkeää ja kunnollista vastausta en saanut kysymääni asiaan.

Vuorisen mukaan kysymyksessä on vanha ja valitettavan tuttu ilmiö, kun työnantajat ryhtyvät vastatoimiin työpaikkojensa epäkohtiin puuttuneita hoitajia kohtaan.
– Sitä on tapahtunut ennenkin ja monet hoitajat sanovatkin, että heillä ei ole rohkeutta ryhtyä toimiin, sanoo Vuorinen.

Julkisuus yllätti
Alun alkaen Tarja Parkatti ei aikonut kertoa julkisesti tarinaansa. Hän halusi vain saada työpaikan asiat kuntoon.
– Sitten jossakin vaiheessa tajusin, että oman maineeni puhdistamiseksi minun on pakko kertoa itse, kuinka asiat ovat menneet.

Kun ilmoituksen tehneen hoitajan nimi tuli julkisuuteen, Parkatti huomasi yhtäkkiä olevansa hyvin kiinnostava henkilö.
– Hassuinta oli se, että minua pyydettiin ehdokkaaksi eduskuntavaaleihin, nauraa Parkatti.

Karijokelaisesta lähihoitajasta tuli julkkis tahtomattaan.

Karijoki on piskuinen reilun 1300 asukkaan kunta Etelä-Pohjanmaalla, Kristiinankaupungin naapurissa. Karijoella kaikki tuntevat toisensa ja Parkatin kauppareissut alkoivat venyä todella pitkiksi, kun ihmiset halusivat jutella ja onnitella.
– Jossain vaiheessa aloin jo käydä kaupassa kauempana Kauhajoella, että aivan kaikki eivät tunnistaisi.

Muutos parempaan
Kansanedustajan urasta Parkatti ei haaveile ja miksi haaveilisi, kun tavallisena lähihoitajana hän on pystynyt vaikuttamaan asioiden kulkuun luultavasti enemmän kuin moni kansanedustaja koko uransa aikana.

Hoivakoti Ulrikan toiminnan keskeyttäminen käynnisti tapahtumien sarjan, jonka seurauksena moni asia vanhustenhoidossa on nyt toisella tolalla kuin ennen. Hoivakotien valvontaa on tehostettu ja poliittinen yhteisymmärrys on syntymässä siitä, että vanhustenhoitoa koskeva sitova hoitajamitoitus on kirjattava lakiin.

Tarja Parkatti tuntee hoivakotien ja hoitajien arjen. Hänellä on oma näkemyksensä hoitajamitoituksesta.
– Hoitajien määrää hoitoyksiköissä pitäisi arvioida kolme - neljä kertaa vuodessa. Kun asukkaiden kunto huononee, ei esillä ollut 0.7 hoitajaa asukasta kohden ole riittävä määrä.

Hoivakotikohun seurauksena myös omaisten asenne on muuttunut. Parkatti on pannut merkille, että omaiset seuraavat nyt tarkemmalla silmällä, mitä hoitoyksiköissä tapahtuu ja hänen mielestään se on hyvä asia.
– Aivan selvästi omaiset osaavat nyt kyseenalaistaa asioita enemmän kuin ennen tätä kohua.

Unelmien hoivakoti
Kesä tekee tuloaan. Kristiinankaupungin pienellä torilla Parkatti hypistelee kesäkukkia ja pohtii, joko nyt uskaltaisi ryhtyä istutuspuuhiin. Vai tuleeko vielä kylmä jakso?

Alkutalven dramaattisten tapahtumien jälkeen elämä on asettunut taas uomiinsa. Hoitajan ei tarvitse enää yötä päivää kantaa mukanaan työhuolia.
– Juuri sanoin miehelle, että ajattele, minulla on nyt vapaa-aikaa.

Parkatin vapaa-aikaan tuo iloa seitsemän kuukauden ikäinen lapsenlapsi. Omista lapsista vielä yksi on kotona, lukion toisella. Aikaa jää myös vapaaehtoistyöhön saattohoitajana.

Edessä on paljon hyviä työvuosia.
– Rakastan tätä työtä vanhusten parissa. En ole hetkeäkään katunut, että vaihdoin ammattia. Ainut mitä olen katunut on se, että en tehnyt sitä aikaisemmin.

Työ vanhusten hoitajana jatkuu tavalla tai toisella. Aika näyttää, tuoko tulevaisuus vielä tullessaan jotain aivan uuttakin. Parkatilla on yksi haave. Uskaltaisiko sitä sanoa jo suunnitelmaksi?

Hän myöntää tehneensä jonkin verran laskelmia.
– Paikkakin minulla olisi tiedossa. Ehkä perustan oman hoivakodin vanhuksille.

Keskustelu kääntyy taas Ulrikaan. Parkattia on jäänyt vaivaamaan sekin, että asukkaiden huoneiden ovet pidettiin siellä lukittuina. Jos ruokailun jälkeen halusi päästä levolle, piti odottaa, että hoitaja ehtii tulla avaamaan oven. Joskus se kesti hyvinkin pitkään.

Parkatin omassa hoivakodissa ovet olisivat auki, kirjaimellisesti ja kuvainnollisesti. Siellä vanhukset voisivat oman jaksamisensa ja halunsa mukaan osallistua yhteisiin puuhiin. Yhdessä voitaisiin vaikka leipoa tai hoitaa kukkia. Asukkaita siellä olisi vain neljä - viisi.
–Se olisi vanhuksille koti - sanan varsinaisessa merkityksessä.

YLE
22.5.2019 klo 20:23

Paitsi hoitajista Ulrikassa oli pulaa myös hoitotarvikkeista. Esimerkiksi sorsia eli virtsaamisen avuksi tarkoitettuja astioita hoitokodissa ei ollut tarpeeksi.
– Niitä oli kyhätty mehukattikanistereista. Olisin oikeasti halunnut vajota maan alle, kun omaiset niitä kyhäelmiä näkivät. Hävetti tosi kovaa. Miten voidaan noin pahasti loukata ihmisarvoa.

Auta armias jos ja kun tälläinen tilanne olisi ollut yhdessäkään vastaanottokeskuksessa, niin siitä vasta meteli olisi noussut. Välittömästi.
- Ulrika-kodissa se onnistui kuulemma pidemmän aikaa.

Työntekijöillä oli jatkuva kiire, työvuorolistoilla oli outoja nimiä, joista kukaan ei tiennyt mitään, lääkelistoja ei ollut päivitetty, välttämättömiä hoitotarvikkeita puuttui.

Vastaanottokeskuksissa ei sen sijaan ole pulaa työntekijöistä eikä vapaaehtoisista, ei tarvikkeista, ei rahasta, ei hoitotarvikkeista.

[Doctor Lecter]

Jos vastaavanlaiset välinpitämättömyydet, tietämättömyydet sun mutta olisivat käyneet vastaanottokeskuksissa, niin kohu olisi ihan toista luokkaa kuin nyt.
- Nyt kun kyseessä ovat "vain" pääsääntöisesti kantaväestön vanhukset, niin asia ei oikeasti kiinnosta juuri ketään. Viran puolesta saattaa jokin taho ärähdellä.

Attendon hoivakodista Kangasalla paljastui vakavia puutteita: Asukkaille vääriä lääkkeitä, huumaavia aineita kateissa...

Vanhuksia ja vammaisia asuttavan Attendon kangasalalaisen hoivakodin Herttuattaren toiminnassa havaittiin vakavia epäkohtia, jotka ovat vaarantaneet asukkaiden turvallisuuden.
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on antanut hoivakodille 200 000 euron uhkasakon. Avi harkitsi myös hoivakodin koko toiminnan keskeyttämistä.

Epäkohdat ilmenivät, kun avi teki hoivakotiin ennalta ilmoittamattoman tarkastuskäynnin. Selvisi, että lääkkeiden säilytyksessä, antamisessa ja käsittelyssä on tapahtunut lukuisia virheitä. Asukkaille on annettu vääriä, toisille asukkaille tarkoitettuja lääkkeitä. Jopa huumausainelääkkeitä on lainailtu potilaalta toiselle.

Kadonneita lääkkeitä ja unohtuneita annoksia
Avin ylitarkastaja Päivi Ahvenus arvioi, että hoivakodissa on paljon ongelmia. Isoimmat ongelmat liittyvät lääkkeisiin. Heinäkuun 23. päivänä tehdyn tarkastuksen mukaan hoitajat eivät ole saaneet riittävää ohjeistusta lääkkeiden antamiseen tai työhönsä ylipäätään.

Välillä lääkkeitä on kokonaan unohdettu antaa. Huumausaineiksi luettavia lääkkeitä on kadonnut. Potilasturvallisuutta lisääviä lääkepoikkeamailmoituksia ei ole tehty. Avilla ole arviota kadonneiden lääkkeiden määrästä tai katoamispaikasta. Avin keräämien kertomusten perusteella kyse on kuitenkin useammasta tapauksesta.
– Kirjauksista ilmeni, että lääkkeitä on löytynyt huoneiden lattialta ja vessasta. Itsekin näimme tarkastuksessa, että siellä pöydällä pyöri puolikas pilleri, Ahvenus sanoo.

Avin jututtaman hoivakodin lääkärin mukaan yhdelle asukkaalle oli ainakin kerran unohtunut antaa sama lääke kaksi kertaa peräkkäin.
– Se oli näkynyt potilaan arvoissa ja lääkäri oli ihmetellyt, että eikö potilas ole saanut lääkettä.

Avin tiedossa on myös tapaus, jossa hoitaja oli jakanut yhtä tiettyä lääkettä useammalle potilaalle valmiiksi dosetteihin, mutta ne oli unohtunut antaa. Ahvenus arvioi, että unohduksella on saattanut olla asiakkaan terveydelle vaikutuksia.

Avin tiedossa ei ole tapauksia, joissa asukkaita olisi joutunut sairaalaan lääkkeiden unohtumisen tai väärien lääkkeiden antamisen takia.

Ahvenuksen mukaan avi ei ole tehnyt lääkkeiden katoamisesta vielä rikosilmoitusta. Ilmoituksen tekemistä ei ole kuitenkaan poissuljettu.

Haavojen ja infektioiden hoitoa lykätty, koska hoitajia ei ole tarpeeksi
Valviran myöntämän luvan mukaan Attendo saa tuottaa Herttuattaressa tehostettua palveluasumista 25 vanhukselle ja ilmoituksenvaraista palveluasumista 28 vammaiselle. Tästä huolimatta tarkastuksen aikaan hoivakodissa oli kirjoilla 43 vanhusta ja 2 vammaista. Ahvenuksen mukaan vain yksi asukas oli hoivakodissa tavallisen palveluasumisen päätöksellä.
– Koko talo oli täynnä tehostetun palveluasumisen vanhuksia, hän sanoo.

Eri puolilla on lähtökohtaisesti erilainen henkilöstömitoitus. Tavallisessa palveluasumisessa mitoitus on 0,3 hoitotyöntekijää asiakasta kohden ja tehostetussa se lähtee 0,5:stä ylöspäin. Hoivakotia ei ollut siis mitoitettu oikein. Avin jututtamien työntekijöiden mukaan se on myös näkynyt työssä.

Hoivakodin lääkärin mukaan hoivakodin sairaanhoitajaresurssi ei ole ollut riittävä. Illalla ja viikonloppuisin hoivakodissa ei ole ollut sairaanhoitajia, vaikka lääkärin mukaan niitä tarvittaisiin.

Sairaanhoitajat ovat kertoneet aville, että he ovat joutuneet lykkäämään muun muassa asukkaiden makuuhaavojen ja haavainfektioiden hoitoa, koska heillä ei ole ollut niiden hoitamiseen aikaa.

Kyseisiä haavoja on ollut hoivakodin lääkärin mukaan poikkeuksellisen paljon. Potilaita on jouduttu siirtämään sairaalahoitoon niiden takia.
– Kyllä ne haavat pitäisi hoitaa siellä hoivakodissa ja niiden hoitamiseen on annettu ohjeet, Ahvenus sanoo.

Hän kertoo, että myös kaupunki oli kiinnittänyt huomiota haavanhoitoon. Kaupunki on muun muassa lähettänyt haavahoitajan kouluttamaan hoitajia sekä toimittanut poikkeuksellisen paljon erityispatjoja ihmisille, joilla on riski painehaavaumiin.

Yöaikaan hoitokodissa on ollut kummallakin osastolla yksi lähihoitaja. Mitoitus on riittävä.

Lisäksi tarkastuksen yhteydessä yksi hoitaja kertoi aville, että hänelle oli korjattu työvuorolistaan jälkikäteen työvuoro, jota hän ei ollut tosiasiassa ollut tehnyt eikä hänen olisi pitänyt tehdä.

Asukkaita lukittujen ovien takana
Avin mukaan hoitajien nopea vaihtuvuus on aiheuttanut vaaratilanteita yksikössä, sillä asukkaita ei ole tunnettu riittävän hyvin.
– Hoitajat eivät tunne asukkaita. (Avin jututtama) lääkäri kertoi, että hänelle oli esitelty ihan toisena ihmisenä yksi potilas ja tämän terveystiedot, Ahvenus sanoo.

Lisäksi Ahvenus kertoo, että hoivakodissa on lukittu useiden vanhusten ovia öisin, vaikka se on kiellettyä.
– Ilmeisesti hoivakodissa on ollut levoton henkilö, joka menee toisten asukkaiden huoneisiin ja häiritsee heitä. Ovia on lukittu, ettei kyseinen vanhus pääsisi sinne.

Noin kaksi viikkoa aikaa korjata kiireelliset ongelmat
Avi on antanut Herttuattarelle aiemmin ohjausta epäkohtien parantamiseksi, mutta epäkohdat eivät ole korjaantuneet riittävästi. Henkilöstön vähäisestä määrästä ja lääkehoidosta on tullut valvontaviranomaisille useita yhteydenottoja. Ahvenus kertoo, että ilmoituksia on tullut aville omaisilta, kunnalta ja Valviran kautta.

Attendolla on aikaa 11. elokuuta asti huolehtia siitä, että Herttuattaressa kiireellisimmät ongelmat korjataan.

Ahvenus kertoo, että kiireellisemmät ongelmat koskevat lääkkeitä ja henkilökunnan määrää.

Attendon viestintäpäällikkö Ilona Sammaljärvi uskoo, että kaksi viikkoa riittää tilanteen korjaamiseen. Hän kertoo, että tilannetta Herttuattaressa on korjattu lähes puoli vuotta. Hoitajia on perehdytetty lääkehoidon- ja huollon osalta, lääkejakelua- ja säilytystä on parannettu ja uusia työntekijöitä on palkattu.

Sammaljärvi kertoo, että asiakaspaikkojen suhteen Attendo on tehnyt muutoslupahakemuksen. Asukkaiden siirtämistä ei ainakaan tällä hetkellä suunnitella.

Muissakin Attendon hoivakodeissa puutteita
Attendo on ollut avin uhkasakkojen kohteena aikaisemminkin. Heinäkuun puolivälissä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto antoi 100 000 euron uhkasakon Attendolle, jotta se hoitaisi Lappajärvellä Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevaan hoivakotiinsa riittävän määrän henkilökuntaa. Hoivakoti Mistelissä ei ollut lääkehoitosuunnitelmaa eikä asianmukaista lääkehoitolupaa. Hoivakodissa ei myöskään ollut vastuuhenkilöä noin kuukauteen, vaikka sellainen täytyy olla. Myös yöhoitajia oli vain yksi. Avi arvioi tuolloin, että hoivakodissa oli todella suuri uhka hoitovirheiden aiheutumiselle.

Lisäksi huhtikuussa avi antoi Attendolle 350 000 euron uhkasakon Muuramessa sijaitsevan Rantalan hoivakodin henkilöstövajeen vuoksi. Helmikuussa avi penäsi 200 000 euron uhkasakon avulla tietoja uusikaupunkilaisen yhteispäivystyksen lääkäreiden pätevyydestä. Lääkäripalvelut tuotti Attendo.

Valviralle tulvinut ilmoituksia vanhustenhoidon epäkohdista
Kevään vanhustenhoitoa koskeva julkinen keskustelu toi Valviralle tulvan ilmoituksia vanhustenhoivan epäkohdista. Puolen vuoden aikana virastolle ilmoitettiin lähes 600 sosiaalihuollon asiaa, kun viime vuonna samaan aikaan kirjattiin noin 200 asiaa.

Viikko sitten Valviran lakimies Reija Kauppi kertoi STT:lle, että kuolemantapauksia hoivapalveluissa koskevia asioita on tullut virastossa vireille tämän vuoden aikana reilut 40 kappaletta. Vireille tullut asia tarkoittaa sitä, että kantelija haluaa Valviran selvittävän, liittyikö kuolemantapaukseen laiminlyönti tai hoitovirhe.

Ilmoitusten määrä on kasvanut voimakkaasti edellisvuosista, sillä Kaupin mukaan vuosina 2017–2019 kuolemantapausasioita on tullut vireille yhteensä noin 60.

[url=https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006186245.html]IltaSanomat[7url]
26.7. 21:36

...uusia työntekijöitä on palkattu.

Ai jai. Tämä kouraisee sijoittajaa syvältä.

[Tiukkameno]

No, toivottavasti kuolen ennenkuin joudun tohon lihamyllyyn...

[jepulis82]

On se hurjaa että täällä huolehditaan aikuisista nuorista mamumiehistä paremmin kuin omista vanhuksistamme.

Sehän on sanomattakin selvää että jos samanlaiset puutteet ja välinpitämättömyys olisi ollut vastaanottokeskuksissa, niin porukkaa olisi jo linnassa.

[CSI]

Nuo on jotenkin kuin jonkinlaisen vankilan näkisiä nuo Attendojen uusimmat laitokset kun ohiajaa.

Vähän kylmäävää kattella, että tonneko sitä päätyy aikanaan?

[Doctor Lecter]

Hoivakotikohun käynnistäneen Ulrika-kodin tarina päätökseen – Esperi Care lopettaa yksikön toiminnan

Valvira keskeytti Kristiinankaupungissa Ulrika-kodin toiminnan tammikuussa.

Esperi Care lopettaa Ulrika-kodin toiminnan Kristiinankaupungissa. Yksikön asukkaiden hoito keskitetään Kristiinankaupungin ylläpitämään Kristiinakotiin.

Kristiinankaupunki on vastannut hoivakoti Ulrikan toiminnasta tämän vuoden tammikuun 25. päivästä lähtien.

Valvira keskeytti Ulrika-kodin toiminnan tammikuussa toimintayksikön toiminnassa havaittujen lukuisten epäkohtien vuoksi. Havaitut epäkohdat liittyivät muun muassa riittämättömän hoitohenkilökunnan määrään, puutteelliseen perushoitoon ja -hoivaan, lääkehoidon asianmukaisuuteen. Puutteita havaittiin myös asiakkaiden hoitotiedoissa sekä toimintayksikön lähiesimiestyössä.

Ulrika-kodin toiminnan loppumisesta ja yksikön valvonnan päättymisestä kertoo Valvira tiedotteessaan.

Kiinteistö jää tyhjilleen
Kristiinankaupunki ja Esperi Care ovat viime kuukausina käyneet useita neuvotteluja hoivakodin kohtalosta. Lopulta päädyttiin lakkauttamaan toiminta. Lopettamisilmoitus on jätetty keskiviikkona.
– Ongelmat on yksikössä korjattu, mutta kevään aikana syntyi syvempi ymmärrys alueellisesta tilanteesta. Nyt kun Kristiinakodissa valmistuu laajennus, jonne kaikki sopivat, voidaan turvata hyvä hoito ja riittävä henkilöstö, sanoo Esperin laatu- ja kehitysjohtaja Arne Köhler.

Kun 11 asiakasta siirtyy Kristiinakotiin, Ulrikan tilat jäävät tyhjilleen. Kiinteistön omistaa Esperi Care. Viisi asiakasta on jo siirtymässä ja loput kuusi siirtyvät lähiaikoina.
– Tilanne arvioidaan uudelleen puolen vuoden kuluttua. Jos palvelutarve muuttuu, on mahdollista, että Esperi vielä jatkaisi toimintaa Kristiinankaupungissa jollain aikavälillä, sanoo Köhler.

YLE
22.8.2019 klo 10.34 päivitetty 22.8.2019 klo 12.52

...jonne kaikki sopivat, voidaan turvata hyvä hoito ja riittävä henkilöstö

Heh, kuulostaa sitä kuin tämä Köhler olisi ihan aidosti huolissaan em. asioista. No, voihan sitä mielipiteet muuttua.

[L'amourha]

Hoivakohuissa ryvettynyt Esperi Care siirtyy Danske Bankin, Ilmarisen ja SEB:n omistukseen

Julkaistu: 12:05
Esperi Care tiedottaa, että yhtiö siirtyy luotonantajiensa omistukseen.

Hoiva-alan yhtiö Esperi Care siirtyy Danske Bankin, Ilmarisen ja SEB:n omistukseen, tiedottaa yhtiö.

Taustalla on Esperin heikentynyt taloudellinen tilanne. Omistusmuutos ei vaikuta Esperi Caren palveluihin, henkilöstöön tai johtoon.

Yhtiöstä kerrotaan, että taloudellinen tilanne heikentyi merkittävästi vuonna 2019. Yhtiön pääomistajan kanssa käytyjen keskusteluiden seurauksena yhtiön luotonantajat eli Danske Bank, Ilmarinen ja SEB ovat käyttäneet oikeuttaan siirtää yhtiö omistukseensa.

Esperi Caren omistaa luotonantajien perustama uusi emoyhtiö, jonka hallituksen puheenjohtajana toimii Markus Sjöholm.

Toimitusjohtaja Stefan Wentjärvi jatkaa yhtiön johdossa.

– Vuosi 2019 oli Esperi Carelle ja koko toimialalle poikkeuksellisen haasteellinen niin asiakkaiden ja sidosryhmien luottamuksen kuin taloudellisesta näkökulmasta. Yhtiön johto on tehnyt valtavan määrän kehitystoimia parantaakseen toiminnan laatua ja henkilöstön hyvinvointia. Esperi Caren asukkaiden laadukas hoiva ja työntekijöiden hyvinvointi ovat kaikkein tärkeimmät kriteerit arvioitaessa yhtiön tulevaisuuden kehitystä, Sjöholm sanoo.


Taloussanomat
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006394006.html

[Fire]

Omistusmuutos ei vaikuta Esperi Caren palveluihin, henkilöstöön tai johtoon.

Eli sama paska "palvelu" ja velvollisuuksien laiminlyönti alimitoitetulla henkilöstöllä jatkuu samalla kun johtajat tienaa ökypalkkaa.

Rahanpesusta ja korruptiosta epäilty Danske Bank vielä yhtenä omistajana.

"Nothing to see here".

[L'amourha]

Tää on tätä kun joutuivat palkkaamaan lisää henkilökuntaa, voitto mummujen ja pappojen kustannuksella pieneni.


Pankkien haltuunsa ottama Esperi Care aiotaan myydä – ”Rahoittajatahot eivät ole omistajia hyvin pitkällä aikavälillä”

Julkaistu: 15:02
Esperi Caren uudet omistajat pyrkivät vakauttamaan tilanteen, mutta ne pyrkivät pääsemään omistuksestaan jossain vaiheessa eroon.

Kohuissa ryvettynyt hoivayhtiö Esperi Care siirtyi luotonantajiensa eli kahden pankin, Danske Bankin ja SEB:n, sekä työeläkeyhtö Ilmarisen omistukseen.

Luotonantajat ovat perustaneet Esperi Carelle uuden emoyhtiön, jonka hallituksen puheenjohtajana toimii Markus Sjöholm.

Esperi Caren tiedotteen mukaan yhtiön taloudellinen tilanne heikentyi viime vuonna merkittävästi.

Yhtiön viime vuoden tilinpäätös ei ole vielä valmistunut, mutta Sjöholmin mukaan tulos oli tappiollinen. Syynä on muun muassa se, että yhtiö palkkasi viime vuonna lisää väkeä hoivakohun seurauksena.

– Pääomistaja [pääomasijoitusyhtiö ICG] ja pankit kävivät neuvotteluja yrityksen jatkorahoituksesta ja päädyttiin siihen, että paras tapa on se, että pankit ottavat omistukseensa yhtiön.

Brittiläinen pääomasijoitusyhtiö Intermediate Capital Group omisti Esperi Caresta 75 prosenttia ja loput olivat yksityissijoittajilla, yhtiön johdolla ja Ilmarisella.

Oliko entisen omistajan puolelta haluttomuutta jatkaa omistajana yhtiössä, jossa henkilöstökulut kasvoivat vai mikä oli taustalla?

– En pysty sitä avaamaan, en ole istunut neuvottelupöydässä. Jos ei pystytä ratkaisua löytämään, tyypillistä on, että pankit voivat ottaa vastuun, niin kuin ne ovat tässä ottaneet, Sjöholm sanoo.

– On tärkeää, että meillä on nyt rahoitus kasassa ja näin me pystymme keskittymään strategiamme läpi viemiseen.

Sjöholmin mukaan fokus on nyt laadun kehittämisessä ja osa sitä on se, että henkilöstön työympäristö on vakaa.

– Samalla on selvää, että rahoittajatahot eivät ole omistajia hyvin pitkällä aikavälillä, vaan ne tulevat etsimään yhtiölle uuden kodin. Sitä en pysty spekuloimaan, koska tämä tapahtuu.

Sjöholm korostaa, että johtoon tai henkilöstöön ei ole vaihdoksesta vaikutuksia muuta kautta kuin siten, että toiminnan jatko on turvattu.

Yhtiö on kuitenkin tappiollinen, joten millaisia suunnitelmia omistajilla on taloudellisen tilanteen parantamiseksi?

– Uskomme, että sen kautta, että meillä on tyytyväinen henkilöstö pystymme tuottamaan hyvää laatua. Sitä kautta pärjäämme markkinoilla ja saamme toiminnan tervehdytettyä. Siihen meillä on vakaa usko, ja siihen meidän strategiamme perustuu. Johdolla on hallituksen ja omistajien täysi tuki.

Katja Okkonen
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006394224.html

[Doctor Lecter]

Poliisi aloitti esitutkinnan Kiuruveden hoivakodista: Nippu raskaita rikosnimikkeitä, toistakymmentä epäiltyä

Poliisi tiedotti aloittaneensa selvityksen hoivakodin toiminnasta huhtikuun loppupuolella. Nyt on käynnistynyt esitutkinta.

Pohjois-Savossa Kiuruvedellä sijaitseva Attendon Kallionsydän-hoivakoti on ollut runsaasti esillä mediassa surullisten kuolemantapausten johdosta. Yle uutisoi huhtikuun lopussa, että hoivakodin asukkaista lähes puolet on kuollut koronaviruksen aiheuttamaan tautiin. Hoivakodissa asukkaita oli ennen epidemiaa 30, COVID-19-tautiin heistä on kuollut 12.

Hoivakodin toiminta siirtyi huhtikuun alkupuolelta Ylä-Savon sote-kuntayhtymälle, kun Attendo keskeytti sen toiminnan.

Huhtikuun 22. päivänä Itä-Suomen poliisi aloitti selvityksen liittyen toimintaan. Nyt on käynnistynyt esitutkinta, jossa rikosnimikkeet ovat työturvallisuusrikos, virkavelvollisuuden rikkominen ja väärän todistuksen antaminen viranomaisille. Lisäksi tutkinnassa on useita kuolemantuottamuksia ja vammantuottamuksia, ja poliisi uskoo, että rikosnimikkeitä voi tulla esitutkinnan edetessä lisääkin.

Poliisi kertoo, että esitutkinta on hyvin alkuvaiheessa ja kestää arvioiden mukaan useita kuukausia.
– Erittäin laajan asiakirjamateriaalin selvittämisen ohella kuulusteltavia henkilöitä tulee olemaan tämän hetken arvion mukaan viitisenkymmentä, poliisi kertoo tiedotteessa.

Poliisin mukaan asiakokonaisuuden monisäikeisyyden ja lukuisten salassa pidettävien asioiden vuoksi asiasta ei voida tässä vaiheessa esitutkintaa kertoa enempää.
– On ensiarvoisen tärkeää, että ketään ei saateta aiheettomasti epäilyksen alaiseksi esitutkinnasta tiedottamisen vuoksi, eikä tiedottamisesta saa aiheutua kenellekään tarpeetonta vahinkoa tai haittaa, tiedotteessa kerrotaan.

Attendon toimitusjohtaja Virpi Holmqvistiä ei tavoitettu kommentoimaan tilannetta torstaina. Attendo lähetti aiheesta tiedotteen, jossa se kertoo avustavansa poliisia kaikin tavoin. Tiedotteessa Holmqvist kertoo Attendon seisovan henkilöstönsä takana.

Aiemmin medioille on kerrottu, että koronavirustartunta on tullut hoivakotiin uuden asukkaan mukana. Asukas oli ollut saapuessaan oireeton.

Attendon toimitusjohtaja Holmqvist on julkaissut Attendon verkkosivuilla blogitekstin, jossa kerrotaan hoivakodin saaneen tiedon asukkaan tartunnasta maaliskuun 27. päivä. Lyhytaikaisessa hoidossa ollut, tartunnan saanut asukas, oli Holmqvistin mukaan lähtenyt Kallionsydämestä jo viikko ennen tätä.

”Toistakymmentä epäiltyä”
Itä-Suomen poliisilaitoksen talousrikostutkinnan rikoskomisario Minna Immosen mukaan listaus esitutkinnan rikosnimikkeistä listattiin tiedotteeseen, koska sitä kysytään aina. Rikosnimikkeet tulevat mahdollisesti tarkentumaan, muuttumaan tai niitä voi tulla lisää, tähdennettiin tiedotteessa.

Raskaan kuuloisia ovat rikosnimikkeet, mihin väärän todistuksen antaminen ja virkavelvollisuusrikos liittyvät?
– Kuten tiedotteessa on todettu, tässä vaiheessa emme lähde avaamaan sitä sen enempää. Tämä on hyvin monisäikeinen asia ja vastuun kohdentumista ja kuultavia tahoja on huomattava määrä. Ne tulevat tarkentumaan tässä esitutkinnan aikana. Listaus nimikkeistä on laitettu puhtaasti sen takia, että sitä aina kysytään. Se, kehen ne kohdentuvat... Tässä vaiheessa olen tehnyt sen linjauksen, että asiaa ei avata vielä enempää. Perusteena on se, että tässä on paljon kuultavia eikä ole tarkoituksen mukaista, että he lukevat omasta asemastaan median kirjoittamana.

Kuinka montaa epäillään, pystyykö sitä kertomaan?
– Kyllä, epäiltyjä on toistakymmentä.

Ovatko hoivakodin henkilökuntaa?
– En tarkenna, sanotaan, että asiakokonaisuudessa on paljon epäiltyjä. Se, ketä he ovat, ei lähdetä vielä tarkentamaan. Viittaan tuohon, mitä äsken sanoin. Tämä on huomattavan pieni paikkakunta, ja tämä on toimiva yksikkö, on äärimmäisen tärkeää, että he pystyvät normaalia elämää ja työntekoa kaikki tähän liittyvät tahot jatkamaan.

Onko ollut jotain tahallista, kun nimikkeissä on kuolemantuottamus ja vammantuottamus? Tähän saakka julkisuuteen on kerrottu ainoastaan, että korona on hoivakotiin päässyt ja sen myötä riskiryhmässä olleita on kuollut.
– Meillä on syytä epäillä kuolemantuottamusta, vammantuottamusta ja vaaran aiheuttamista. Syytä epäillä -kynnys on ylittynyt ja niitä selvitetään.

Meillä on tieto, että ainakin yhdelle näistä hoivakodissa kuolleista poliisi tekee ruumiinavauksen, mikä tähän voi olla syynä?
– Kuolemansyyn selvittämiseen liittyvät asiat ovat kaikki salassa pidettäviä, niitä poliisi ei kommentoi.

Yleisellä tasolla kysyn, että kuinka yleistä on, että tartuntatautiin kuolleelle tehdään ruumiinavaus?
– Nyt täytyy sanoa, että esitutkintaviranomaisen näkökulmasta en ole oikea henkilö vastaamaan tähän. Varmaan oikeuslääkäri tai oikeuslääketieteen edustaja olisi oikea henkilö vastaamaan, kuinka tyypillistä tämä on. Meitä sitoo selvästi laki kuolemansyyn selvittämisestä, kun kuolema on ollut yllättävä tai siihen liittyy selvitettäviä asioita. Silloin on syytä tehdä oikeuslääketieteellinen kuolemansyyn selvittäminen, sen poliisi määrää.

Iltalehti
07.05.2020 15:22 (muokattu klo 17:13)