Hoivapalveluja tarjoavien Esperi Caren ja Attendon toiminta

[JosefMengele]

Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen toivoo poliisin selvittävän vanhustenhoidon epäkohtia – ”Saatan jopa itse olla aktiivinen”

Julkaistu: 11.2. 14:36 , Päivitetty: 11.2. 14:36

POLIISIN olisi syytä tehdä esiselvitys vanhustenhoivapalveluissa ilmenneistä epäkohdista. Sen jälkeen voidaan arvioida, pitäisikö mahdollisista laiminlyönneistä käynnistää rikostutkinta. Näin sanoo valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen.

Toiviainen myöntää pohtineensa yhteydenottoa poliisiin, jos se ei omatoimisesti ala selvittää asiaa. Hän kuitenkin korostaa, että marssijärjestys on sikäli selvä, että lain mukaan poliisi päättää, onko asiassa syytä epäillä rikosta. Pallo on nyt poliisilla.

”Saatan jopa itse olla aktiivinen, jos aihetta ilmenee.”

Vanhustenhoidon ongelmat ovat viime viikot olleet vahvasti otsikoissa. Uusia epäkohtia ilmeni perjantaina, kun Avi päätti keskeyttää Attendon hoivakoti Pelimannin toiminnan välittömästi.

Hoivakoti ehti toimia kuukauden, jonka aikana kuusi vanhusta kuoli ja kymmenen hoitajaa irtisanoutui. Avin mukaan hoivakodissa ei ollut riittävästi osaavaa henkilökuntaa.

TOISTAISEKSI poliisilla ei ole aikomuksia aloittaa tutkimuksia. Poliisihallituksesta muistutetaan, että valvontaviranomainen on jo puuttunut epäselvyyksiin.

Poliisihallituksen mukaan valvonnan rakenne on sinänsä kunnossa, ja hoivakoteja valvovat Valvira ja aluehallintovirastot (Avit).

”Jos toimijat eivät noudata säännöksiä tai sopimusehtoja, eivät rikosoikeudelliset keinot ole ensisijaisia. Vastuuketjut ja mahdolliset laiminlyönnit voidaan selvittää sitten myöhemminkin rikosprosessissa, jos siihen edellytyksiä ilmenee”, Poliisihallituksesta kerrotaan.

Poliisi ei myöskään ole lähtenyt tutkimaan Alavudella sijaitsevan Pelimannin toimintaa.

”Emme ole oma-aloitteisesti lähteneet tutkimaan, koska meillä ei ole sellaista tietoa asiasta. Tämä on aika tuore asia”, kertoo rikoskomisario Mirja Lahti Pohjanmaan poliisilaitoksesta.

VALTAKUNNANSYYTTÄJÄ Toiviainen näkee asiassa selvittämistä. Hän on erityisen huolestunut julkisuudessa olleista tiedoista, joiden mukaan valvontaviranomaisille olisi mahdollisesti annettu vääriä tietoja.

”Omaan korvaani särähtävät puheet hoitoresurssien alimitoituksessa ja siitä, että näistä olisi tahallaan annettu vääriä tietoja. Jos tällaisella erehdyttämisellä on saatu taloudellista hyötyä, asian rikosoikeudellista puolta olisi kyllä syytä lähteä selvittämään.”

Toiviainen korostaa, että kyseessä on yhteiskunnallisesti merkittävä asia. Tämäkin puoltaa tilanteen huolellista selvittämistä.

Selvityksen on kohdistuttava niihin, jotka mahdollisesti ovat omalla toiminnallaan tai laiminlyönneillään aiheuttaneet tilanteen, Toiviainen huomauttaa. Tämä tarkoittaisi siis myös hoivafirmojen johtoportaan vastuun selvittämistä.

Toiviainen nostaa esille myös työsuojelulliset kysymykset. Ovatko hoitajat olleet niin kuormittuneita, että työnantaja on rikkonut työsuojelua koskevia säännöksiä?

Lisäksi olisi Toiviaisen mielestä syytä selvittää, onko hoidettavien vanhusten terveys vaarantunut ja jos on, miten konkreettisesti.

MYÖS RIKOSOIKEUDEN professori Matti Tolvanen Itä-Suomen yliopistosta toivoo poliisilta aktiivisuutta.

”Poliisin olisi nyt syytä aloittaa esitutkinta omasta aloitteestaan, oli tutkinnan lopputulos mikä tahansa. Asia on yhteiskunnallisesti niin merkittävä”, Tolvanen sanoo.

Tolvanen muistuttaa, että epäkohtien takia viranomaiset ovat jopa määränneet hoivakotien toimintoja keskeytettäväksi. Jo pelkästään tämän takia poliisin pitäisi käynnistää tutkinta ilman, että se jää odottelemaan mahdollisia tutkintapyyntöjä.

Lain mukaan poliisi on aloitettava esitutkinta, kun on syytä epäillä rikoksen tapahtuneen.

TOLVASEN MIELESTÄ kyseeseen voisivat tulla useat rikosnimikkeet.

Ensimmäisenä listalla olisi petos. Rikoksen tunnusmerkistö voisi täyttyä, jos hoivayhtiöt ovat saaneet taloudellista hyötyä antamalla vääriä tietoja hoitajamitoituksestaan.

”Jos sopimuksessa on sovittu tietyt mitoitukset, tuleehan siitä taloudellista hyötyä, jos mitoitukset eivät vastaa sovittua. Tämä täyttää petoksen tunnusmerkistön”, Tolvanen huomauttaa.

Petos katsotaan törkeäksi, jos sillä tavoitellaan huomattavaa hyötyä tai sillä aiheutetaan erityisen tuntuvaa vahinkoa. Lisäksi edellytetään, että rikos on kokonaisuutena arvostellen törkeä.

Korkeimman oikeuden ennakkopäätösten mukaan parinkymmenen tuhannen euron taloudellisen hyödyn hankkiminen alkaa jo olla törkeä, Tolvanen toteaa.

Kokonaisarvioon vaikuttaa esimerkiksi se, kuinka toistuvaa esimerkiksi väärän tiedon antaminen on ollut.

Organisaation kokonaisvastuu on ankarampi kuin esimerkiksi yksittäisellä ihmisellä, joka antaa väärää tietoa viranomaiselle, Tolvanen painottaa.

JOS ALIMIEHITYKSELLÄ on syy-yhteys vanhuksen sairastumiseen, vammautumiseen tai kuolemaan, rikosnimikkeenä voi olla jopa vammantuottamus tai kuolemantuottamus.

”Nämä ovat kovia rikosnimikkeitä”, Tolvanen korostaa.

Tolvanen pitää epäkohtana sitä, että vahingon sattuessa syytettyjen penkille joutuu ensimmäisenä suorittajaporras – tässä tapauksessa siis hoitajat.

”Syyttömiähän hoitajat ovat siihen, että neljän hoitajan sijasta töissä onkin vain kaksi.”

Tämä ei Tolvasen mielestä ole oikein.

”Syyttömiähän hoitajat ovat siihen, että neljän hoitajan sijasta töissä onkin vain kaksi.”

Hoitajien vastuu ei kuitenkaan poistu kokonaan sillä, että he ovat vain noudattaneet annettuja ohjeita. Potilasta ei voi esimerkiksi jättää lattialle makaamaan oksennukseensa, vaikka johtoporras olisi antanut sellaiset ohjeet.

”Lainvastaista ohjetta ei pidä noudattaa.”

TOLVANEN MUISTUTTAA, että Talvivaaran tapauksessa vastuu kohdistettiin nimenomaan yhtiön ylimpään portaaseen.

”Talvivaarassa oli samantyyppinen tilanne. Mitä se työntekijä mahtaa sille, jos allas alkaa tulvia? Vastuun kohdentaminen johtoportaaseen tervehdyttäisi ilmapiiriä.”

Lainsäädäntö kaipaisi Tolvasen mielestä myös pientä korjausta. Nykyisin petosrikoksessa ei ole oikeushenkilön rangaistusvastuuta. Yhtiölle ei siis voi määrätä yhteisösakkoa sen toiminnassa tapahtuneesta petoksesta.

Tolvanen pitää ratkaisua erikoisena ja ihmettelee rajausta. Toisaalta juuri tämä asia olisi erittäin helposti korjattavissa pienellä lakitekstin viilauksella.

9.2. 20:14

Viranomaiset määräsivät tammikuussa Alavudella aloittaneen Attendon hoivakodin toiminnan keskeytettäväksi – Yksikössä on kuollut kuusi asukasta vajaan kuukauden aikana, syitä selvitetään
8.2. 14:43
Avin päätös osoittaa: Tämä kaikki Attendon Pelimanni-hoivakodissa oli vialla
9.2. 9:58
”Vanhushoidosta syntynyt kohu on erinomainen asia” – Valviran ylijohtaja teki Esperi Caresta päätöksen, joka herätti poliitikot
9.2. 2:00

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005997486.html

[John Kimble]

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005997872.html

Yle: Esperi Caresta tehty kaksi tutkintapyyntöä poliisille

Julkaistu: 11.2. 17:57

Poliisi ei ole vielä päättänyt, aloitetaanko esitutkinta.

Hoivayhtiö Esperi Caresta on tehty kaksi tutkintapyyntöä poliisille, kertoi Yle maanantaina. Poliisia pyydetään selvittämään, ovatko Esperi Caren edustajat syyllistyneet rikoksiin.

Toisessa tutkintapyynnössä pyydetään selvittämään, onko hoivayhtiö syyllistynyt esimerkiksi heitteillejättöihin, pahoinpitelyihin tai kuolemantuottamuksiin.

Poliisi ei ole Ylen mukaan vielä päättänyt, aloittaako se asiassa varsinaista esitutkintaa.

Alkuvuodesta viranomaiset keskeyttivät toiminnan kahdessa hoivakodissa. Ensin näin tehtiin Esperi Caren hoivakoti Ulrikassa Kristiinankaupungissa ja myöhemmin Alavudella hoivakoti Pelimannissa. Ulrika on Esperi Caren ja Pelimanni Attendon toimipiste. Sekä Ulrika että Pelimanni sijaitsevat Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston (avi) alueella.

– Aluehallintovirasto ei ole pyytänyt poliisitutkintaa ainakaan toistaiseksi. Teemme yhteistyötä Valviran kanssa, ja harkitsemme asiaa sitten tarpeen mukaan. Siihen en ota kantaa, harkitaanko tällaista esimerkiksi Alavuden Pelimanni-hoivakodin osalta, sanoo ylitarkastaja Päivi Ahvenus Länsi- ja Sisä-Suomen avista.

"Selkeät kriteerit lakiin"

Julkisuudessa on ollut väitteitä siitä, että hoivayrityksistä tai hoivakodeista olisi annettu väärää tietoa aville esimerkiksi hoitajamitoituksista. Aivan tyhjästä väitteet eivät Ahvenuksen mukaan ole kummunneet.

– On ollut epäilyjä sellaisesta, että aville olisi annettu väärää tietoa.

Vaikka vakaviakin pulmia on ilmennyt, Lapin avin ylitarkastaja Päivi Salminen ei ole valmis menemään niin pitkälle, että sanoisi luoton menneen hoiva-alan yksityisiin palveluntuottajiin.

– Toisinaan on yksityisiä yksiköitä, jotka ovat toimivia ja hyviä. Mutta mitä enemmän toimintaa ajaa pyrkimys voittoihin, kyllä siinä tuppaa sitä enemmän asiakasnäkökulma kärsimään. Tuohan on yleinen markkinatalouden logiikka. Se on sitten eri asia, sopiiko se logiikka hoivapuolelle.

Salminen painottaa, että nykyinen hoivakoteja koskeva lainsäädäntö on aika tulkinnanvarainen.

– Siellä puhutaan käsitteillä palveluiden laatu, turvallisuus, toimintakyky... Tuo on valitettavan tulkinnanvaraista. Ei ole yksiselitteisiä kriteerejä siihen, mitä on hyvä laatu tai riittävän turvallinen palveluasuminen. Näin tätä joudutaan koko ajan rakentamaan tulkinnan kautta. Se tekee valvonnasta vaikeaa.

– Kaikkien osapuolien kannalta olisi hyvä saada selkeät kriteerit.

STT

[John Kimble]

https://www.is.fi/politiikka/art-2000005997408.html

Kommentti: Mahdolliset rikostutkinnat hoivayrityksissä eivät riitä – poliisin pitäisi tutkia poliitikkojen toimet

Rikostutkinta peittäisi sopivasti poliittisen järjestelmän – ministereiden, kansanedustajien ja valtuutettujen – oman vastuun vanhustenhuollon vakavista ongelmista, kirjoittaa Timo Paunonen.

Julkaistu: 11.2. 14:30

Mahdollinen rikostutkinta hoivayrityksissä hämärtää sopivasti poliitikkojen omaa vastuuta, kirjoittaa pääkirjoitustoimittaja Timo Paunonen

Viikonloppuna keskustelu vanhustenhoidon tilasta sai uusia kierteitä.

Poliitikot, kansanedustajia ja ministereitä myöten, vaativat jo rikostutkintaa hoivayritysten epäillyistä laiminlyönneistä. Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok) tiedotti sunnuntaina, että laiminlyönnit ja epäasiallinen kohtelu voivat täyttää myös rikoksen tunnusmerkistön. Rikostutkintaa ehti vaatia kansanedustajista Paavo Arhinmäki (vas) Twitterissä ja kansanedustaja Ben Zyskowicz (kok) Verkkouutisissa.

Keskustelu kiihtyi, koska viikonloppuna tuli ilmi uusia epäiltyjä laiminlyöntejä Esperi Caren ja Attendon hoivapaikoissa Alavudella ja Helsingissä.

Rikosnimikkeinä kyseeseen voivat tulla muun muassa petos, vaaran aiheuttaminen ja äärimmäisenä nimikkeenä kuolemantuottamus. Jos nämä mahdolliset rikosepäilyt etenevät tutkintaan, kyse on äärimmäisen vakavista asioista. Edelleen on epäselvää, ovatko lainrikkomukset niin pahoja, että viranomaisten pitäisi käynnistää tutkinta ilman valvovan viranomaisen tai omaisen rikosilmoitusta. Riittääkö vanhuksen kuolema ja siihen liittyvä epäily laiminlyönnistä poliisin oma-aloitteiseen selvitykseen.

Kaikkea tätä varmaan nyt mietitään oikeusministeriössä.

Poliitikkojen innostuksen rikostutkintaan ymmärtää. Jotain täytyy saada aikaiseksi ja syylliset löytää ennen kevään vaaleja.

Pelkkä rikostutkinta peittäisi sopivasti poliittisen järjestelmän – ministereiden, kansanedustajien ja valtuutettujen – oman vastuun. Nämä kaikki luottamustoimet voivat löytyä yhden ja saman henkilön taustalta. Valvonta kunnissa on pettänyt. Se on selvää. Nyt kun valvontaan on herätty, puutteita tulee esiin liukuhihnalta. Kyllä kai silloin pitää kysyä myös poliitikkojen vastuun perään. Kuuluko sen tutkinta poliisille, oikeuskanslerille vai oikeusasiamiehelle lienee semantiikkaa. Kyllähän Kittilässäkin poliisi tutki ja nyt syyttäjä syyttää useita kuntapoliitikkoja muun muassa kunnanjohtajan erottamiseen liittyvässä rikosasiassa. Siinä ei sentään kukaan ollut kuollut. Silti iso koneisto liikkeellä.

Pohdittavaa riittää rikoslain, perustuslain ja myös YK:n ihmisoikeussopimusten kautta. Julkisen vallan, viranomaisten ja poliitikkojen, vastuu on valvoa, että lakeja noudatetaan. Varsinkin kun julkinen valta, tässä tapauksessa kunnat, on sopijaosapuoli vanhustenhoidossa. Amnesty Internationalin toiminnanjohtaja Frank Johansson ja Ihmisoikeusliiton puheenjohtaja Kaari Mattila sanoivat Ylen Ykkösaamussa, että kyse voi olla ihmisoikeusloukkauksesta Suomessa. Joskus siis ei kannata mennä merta edemmäksi kalaan, kun etsitään ihmisoikeusrikkomuksia.

Vanhustenhoito on tästä hyvä esimerkki – omassa karmeudessaan.

Nyt ei hyvinvointiyhteiskunnalla mene hyvin.

Timo Paunonen

[Doctor Lecter]

Mistä rikoksesta esimerkiksi nuo alaiset voivat tehtailla rikosilmoituksia?

IS:n saama ammatti­liittojen lista paljastaa: Näistä rikoksista hoiva­yrityksiä voitaisiin syyttää

Sunnuntaina monet poliitikot vaativat hoivapalveluiden valvonnan kiristämistä. Oikeusministeri Antti Häkkäsen (kok) mukaan vanhusten kohtelu voi täyttää myös rikoksen tunnusmerkistön. IS sai ammattiliitoissa valmistellun listan mahdollisista rikoksista, joista hoivayrityksiä voitaisiin rikostutkinnan päätteeksi syyttää.
Esperi Caren ja Attendon ympärille noussut vanhustenhuoltokohu näkyy poliitikkojen vaatimuksissa, joiden mukaan väärinkäytösten sanktioita on kiristettävä.

Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok) tiedotti sunnuntaina, että laiminlyönnit ja epäasiallinen kohtelu voivat täyttää myös rikosten tunnusmerkistön.
– Rikosvastuun on toteuduttava, Häkkänen totesi. Hänen mukaansa valvontaviranomaisten on tehtävä yhteistyötä poliisin kanssa.

Myös hoiva-alan ammattiliitoissa tilannetta on seurattu tiiviisti. Asioihin olisi liittojen mukaan helpompi puuttua, jos esimerkiksi hoitajamitoitus olisi kirjattu lakiin tarkkana lukuna. Kokoomus vastustaa tätä ainoana puolueena.

Liitoissa pelätään, että hoivayritykset alistavat vaaraan paitsi vanhukset, vammaiset ja muut hoidettavat myös omat työntekijänsä. Lisäksi pelkona on, että työantaja voi päätyä syyttämään väsynyttä työntekijää virheistä, jotka kuuluvat henkilökunnan alimitoituksen takia työantajan vastuulle.

IS sai haltuunsa ammattiliitoissa valmistellun listan niistä mahdollisista rikoksista, joihin työnantaja voisi virheellisen hoivan tuloksena syyllistyä.

Rikoksiin voi syyllistyä muun muassa virheellisessä työaikakirjanpidossa. Lisäksi erehdyttäminen voi johtaa petossyytteeseen. Petoksesta maksimirangaistus on kaksi vuotta vankeutta. Kuolemantuottamus on myös asteikon kovimmasta päästä, siitä voi saada maksimissaan kahden vuoden vankeustuomion.

Lista alla kokonaisuudessaan:

HAAMUHOITAJAT – VIRHEELLINEN TYÖAIKAKIRJANPITO
Työaikalaki 37§
– Työaikakirjanpito: Työnantajan on kirjattava tehdyt työtunnit ja niistä suoritetut korvaukset työntekijöittäin. Kirjanpitoon on merkittävä joko säännöllisen työajan työtunnit, lisä-, yli-, hätä- ja sunnuntaityötunnit sekä niistä suoritetut korvaukset tai kaikki tehdyt työtunnit samoin kuin erikseen yli-, hätä- ja sunnuntaityötunnit sekä niistä suoritetut korotusosat. Jos työntekijän kanssa on tehty 39 §:n 2 tai 3 momentissa tarkoitettu sopimus, on luetteloon merkittävä arvioitu lisä-, yli- ja sunnuntaityön määrä kuukaudessa. Työnantajan on säilytettävä työaikakirjanpito vähintään 38 §:ssä säädetyn kanneajan päättymiseen asti.
– Rangaistussäännökset 42 §: Rangaistus 37 §:n 1 momentissa tarkoitettua työaikakirjanpitoa koskevasta laiminlyönnistä tai väärinkäytöksestä sekä sellaisesta työaikarikkomuksesta, joka on tehty työsuojeluviranomaiselta saadusta kehotuksesta, määräyksestä tai kiellosta huolimatta, säädetään rikoslainn 47 luvun 2 §:ssä.

Rikoslaki 47 luku
– Työrikoksista 2 §: Työnantaja tai tämän edustaja, joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta 1) työntekijän vahingoksi laiminlyö työaika- tai vuosilomakirjanpidon, pitää sitä väärin, muuttaa, kätkee tai hävittää sen taikka tekee sen mahdottomaksi lukea tai 2) menettelee työaika- tai vuosilomalainsäädännössä rangaistavaksi säädetyllä tavalla työsuojeluviranomaiselta saadusta kehotuksesta, määräyksestä tai kiellosta huolimatta, on tuomittava työaikasuojelurikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

PETOS
– Jos ”kunta on maksanut x määrästä hoitopalveluja - toteutuma x - jotain / valheelliset työvuorolistat”.
– Yrityksen tällainen toiminta voi täyttää petosrikoksen tunnusmerkistön.

Rikoslaki 36 luku
– Petoksesta ja muusta epärehellisyydestä 1 §: Petos: Joka, hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä taikka toista vahingoittaakseen, erehdyttämällä tai erehdystä hyväksi käyttämällä saa toisen tekemään tai jättämään tekemättä jotakin ja siten aiheuttaa taloudellista vahinkoa erehtyneelle tai sille, jonka eduista tällä on ollut mahdollisuus määrätä, on tuomittava petoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
– Petoksesta tuomitaan myös se, joka 1 momentissa mainitussa tarkoituksessa dataa syöttämällä, muuttamalla, tuhoamalla tai poistamalla taikka tietojärjestelmän toimintaan muuten puuttumalla saa aikaan tietojenkäsittelyn lopputuloksen vääristymisen ja siten aiheuttaa toiselle taloudellista vahinkoa. (13.6.2003/514)

HOIVAKOTIEN ASUKKAIDEN KALTOIN KOHTELU
– Ohessa mahdollisia henkeen ja terveyteen kohdistuvia rikoksia jotka peilaavat soteyhtiöissä kerrottuihin tapahtumiin:

Rikoslaki 21 luku
- Henkeen ja terveyteen kohdistuvista rikoksista 5 §: Pahoinpitely:Joka tekee toiselle ruumiillista väkivaltaa taikka tällaista väkivaltaa tekemättä vahingoittaa toisen terveyttä, aiheuttaa toiselle kipua tai saattaa toisen tiedottomaan tai muuhun vastaavaan tilaan, on tuomittava pahoinpitelystä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Yritys on rangaistava.
– Kuolemantuottamus 8 §: Joka huolimattomuudellaan aiheuttaa toisen kuoleman, on tuomittava kuolemantuottamuksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
– Vammantuottamus 10 §:Joka huolimattomuudellaan aiheuttaa toiselle ruumiinvamman tai sairauden, joka ei ole vähäinen, on tuomittava vammantuottamuksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.
– Vaaran aiheuttaminen 13 §: Joka tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella aiheuttaa toiselle vakavan hengen tai terveyden vaaran, on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä yhtä ankaraa tai ankarampaa rangaistusta, vaaran aiheuttamisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
– Heitteillepano 14 §: Joka saattaa toisen avuttomaan tilaan tai jättää sellaiseen tilaan henkilön, josta hän on velvollinen huolehtimaan, ja siten aiheuttaa vaaraa tämän hengelle tai terveydelle, on tuomittava heitteillepanosta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

IltaSanomat
11.2. 10:42

Attendon toimitusjohtaja Pertti Karjalainen on tehnyt 30 miljoonan euron tilin myymällä MedOnen ja nyt kuittaa mukavasti osinkoja päälle. Ei siinä silloin jaksa murehtia onko hoitajia tarpeeksi. Hän itse nukkuu yönsä hyvin.

Suomessa on toiminut valehoitajia sekä haamuhoitajia, mutta jokohan vanhustenhoidon epäselvyys toisi esiin sellaisenkin kuin valehaamuhoitaja.
- Se olisi jo melkoinen saavutus maalta, joka jatkuvasti korostaa erinomaisuuttaan, rehtiyttään, koulutustaan ja kehuu sillä, että korruptiota ei ole.

[disposal]

Onhan tässä lakipykäliä tuotu esille kuten myös osakeyhtiölaki. Kyllä säädöksiä ja lakipykäliä riittää. Se on taas toinen juttu miksi viranomaiset istuu käsiensä päällä vuodesta toiseen ja mitään ei tapahdu. Joku voisi aikansa kuluksi laskea pelkät otsikot sanalla "vanhustenhoito" nyt 2/2019 ja vaikkapa 7/2019 kun eduskuntavaalit rämmitty läpi ja hallitus koossa. Epäilen että laskeva suhdanne näiden otsikoiden kanssa.

[dmm]

Tehy suomii kovin sanoin Attendoa

Terveys- ja sosiaalialan ammattijärjestö Tehy arvostelee Attendoa hoivakodin johtajan työsopimuksen purkamisesta sen jälkeen, kun Aluehallintovirasto teki tarkastuksen hoivakotiin 5. helmikuuta. Tarkastuksessa ilmeni puutteita, joista Attendo syyttää hoivakodin johtajaa. Johtajaa syytetään mm. potilasturvallisuuden vaarantamisesta ja Attendon maineen mustamaalaamisesta. Tehyn mukaan johtaja ei ole saanut lupaa palkata henkilökuntaa, vaikka on tätä pyytänyt. Tehy aikoo riitauttaa asian. Järjestö katsoo, että Attendo yrittää toimillaan puhdistaa mainettaan kyseenalaisiin keinoihin.

Joissakin hoivafirmoissa on käytössä systeemi, jossa yksikön johtaja ei saa julkaista työvuorolistaa ennen kuin hänen esimiehensä on sen hyväksynyt. En tiedä, onko Attendolla tällainen systeemi. En keksi kovin montaa syytä, miksi mikään firma tällaista systeemiä ylläpitäisi. Kun otetaan huomioon, että yksiköiden johtajia "valvovat" väliportaan pomot suorittavat tarkistuksiaan useammalle yksikölle kerrallaan, mitenkähän järkeväksi kyseiseen työhön käytetty aika on katsottu laskelmissa?

[Doctor Lecter]

Kommentti: Mahdolliset rikostutkinnat hoivayrityksissä eivät riitä – poliisin pitäisi tutkia poliitikkojen toimet

Rikostutkinta peittäisi sopivasti poliittisen järjestelmän – ministereiden, kansanedustajien ja valtuutettujen – oman vastuun vanhustenhuollon vakavista ongelmista, kirjoittaa Timo Paunonen.

Mahdollinen rikostutkinta hoivayrityksissä hämärtää sopivasti poliitikkojen omaa vastuuta, kirjoittaa pääkirjoitustoimittaja Timo Paunonen

VIIKONLOPPUNA keskustelu vanhustenhoidon tilasta sai uusia kierteitä.

Poliitikot, kansanedustajia ja ministereitä myöten, vaativat jo rikostutkintaa hoivayritysten epäillyistä laiminlyönneistä. Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok) tiedotti sunnuntaina, että laiminlyönnit ja epäasiallinen kohtelu voivat täyttää myös rikoksen tunnusmerkistön. Rikostutkintaa ehti vaatia kansanedustajista Paavo Arhinmäki (vas) Twitterissä ja kansanedustaja Ben Zyskowicz (kok) Verkkouutisissa.

Keskustelu kiihtyi, koska viikonloppuna tuli ilmi uusia epäiltyjä laiminlyöntejä Esperi Caren ja Attendon hoivapaikoissa Alavudella ja Helsingissä.

Rikosnimikkeinä kyseeseen voivat tulla muun muassa petos, vaaran aiheuttaminen ja äärimmäisenä nimikkeenä kuolemantuottamus. Jos nämä mahdolliset rikosepäilyt etenevät tutkintaan, kyse on äärimmäisen vakavista asioista. Edelleen on epäselvää, ovatko lainrikkomukset niin pahoja, että viranomaisten pitäisi käynnistää tutkinta ilman valvovan viranomaisen tai omaisen rikosilmoitusta. Riittääkö vanhuksen kuolema ja siihen liittyvä epäily laiminlyönnistä poliisin oma-aloitteiseen selvitykseen.

Kaikkea tätä varmaan nyt mietitään oikeusministeriössä.

POLIITIKKOJEN innostuksen rikostutkintaan ymmärtää. Jotain täytyy saada aikaiseksi ja syylliset löytää ennen kevään vaaleja.

Pelkkä rikostutkinta peittäisi sopivasti poliittisen järjestelmän – ministereiden, kansanedustajien ja valtuutettujen – oman vastuun. Nämä kaikki luottamustoimet voivat löytyä yhden ja saman henkilön taustalta. Valvonta kunnissa on pettänyt. Se on selvää. Nyt kun valvontaan on herätty, puutteita tulee esiin liukuhihnalta. Kyllä kai silloin pitää kysyä myös poliitikkojen vastuun perään. Kuuluko sen tutkinta poliisille, oikeuskanslerille vai oikeusasiamiehelle lienee semantiikkaa. Kyllähän Kittilässäkin poliisi tutki ja nyt syyttäjä syyttää useita kuntapoliitikkoja muun muassa kunnanjohtajan erottamiseen liittyvässä rikosasiassa. Siinä ei sentään kukaan ollut kuollut. Silti iso koneisto liikkeellä.

Pohdittavaa riittää rikoslain, perustuslain ja myös YK:n ihmisoikeussopimusten kautta. Julkisen vallan, viranomaisten ja poliitikkojen, vastuu on valvoa, että lakeja noudatetaan. Varsinkin kun julkinen valta, tässä tapauksessa kunnat, on sopijaosapuoli vanhustenhoidossa. Amnesty Internationalin toiminnanjohtaja Frank Johansson ja Ihmisoikeusliiton puheenjohtaja Kaari Mattila sanoivat Ylen Ykkösaamussa, että kyse voi olla ihmisoikeusloukkauksesta Suomessa. Joskus siis ei kannata mennä merta edemmäksi kalaan, kun etsitään ihmisoikeusrikkomuksia.

Vanhustenhoito on tästä hyvä esimerkki – omassa karmeudessaan.

Nyt ei hyvinvointiyhteiskunnalla mene hyvin.

IltaSanomat
11.2. 14:30

Joskus siis ei kannata mennä merta edemmäksi kalaan, kun etsitään ihmisoikeusrikkomuksia.

Tämä on hienosti sanottu ja todettu. Onhan tunnettua, että suomalaisilla poliitikoilla - erityisesti sosialidemokraateilla - on kummallinen tarve olla eniten huolissaan juurikin kaukaisten maiden asioista.

Nyt ei hyvinvointiyhteiskunnalla mene hyvin

Hyvinvointiyhteiskunnalla ei ole mennyt hyvin enää aikoihin. Sitä on pidetty niin itsestäänselvyytenä, että "tukiverkko" on rakennettu myös laiskoja varten. Hyvinvointia on ryhdytty jakamaan muukalaisille enemmän ja aiheetta, kuin maan omille kansalaisille. Poliitikot (muun muassa) ovat niin sokaistuneet käsitteelle hyvinvointi, että ovat käsittäneet sen kuuluvan jokaiselle maapallolaiselle ja että kaiken tuon kustantaisi Suomi.

Vanhustenhoidon epäonnistuminen on vain yksi asia - tosin iso sellainen - muiden asioiden ohella. Jos vastaavaa laiminlyöntiä tapahtuisi vastaanottokeskuksissa, niin pöyristyjiä ei olisi enemmän, mutta he olisivat äänekkäämpiä, vaativampia ja heillä olisi RKP:n sekä Vihreiden täysi tuki taustalla.

[ktaina]

Attendon Jalava-kodissa havaituista epäkohdista valmistellaan rikos­ilmoitusta – huumaus­ainetta kateissa.Attendon Jalava-hoivakodin lääkepoikkeamista valmistellaan rikosilmoituksen tekemistä. Tarkastuskäynnillä oli kateissa huumausaineeksi luokiteltavaa Oxynorm-kipulääkeliuosta.Lisää aiheesta hetken kuluttua.https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005999113.html

[Doctor Lecter]

Hoivakodista potkut saanut ex-johtaja: Attendon aluejohto on ollut tietoinen ongelmista

Hoivayritys Attendon aluejohto on ollut tietoinen eri epäkohdista, joita Itä-Suomen aluehallintovirasto listaa tuoreessa tarkastuskertomuksessaan. Tätä mieltä on hoivakoti Jalavan johtajan paikalta viime viikolla potkut saanut Virpi Montonen.
– Olen johtajana toiminnan alusta lähtien jatkuvasti raportoinut hoivakodin arjesta omalle esimiehelleni eli aluejohtajalle. Olen viestinyt ongelmista, pyytänyt toimintaohjeita sekä apua, Montonen kertoo STT:lle. Hoivakoti aloitti toimintansa viime vuoden huhtikuussa.

Montosen mukaan koulutettua henkilökuntaa oli ylipäätään vaikea saada palkattua, koska Joroinen sijaitsee sen verran syrjässä. Myös sijaisten hankkiminen osoittautui työlääksi ja usein mahdottomaksi tehtäväksi.

Kun Montonen ehdotti kertomansa mukaan koulutetun hoitajan hankkimista rekrytointiyrityksen kautta, Attendon vastaus oli yleensä se, että tämä on liian kallista.
– Yleisin vastaus oli se, että tee itse, jos ei ketään sijaista saanut.

Kun hoivakodista irtisanoutui sairaanhoitaja viime syyskuussa, sairaanhoitajan koulutuksen saaneen Montosen edellytettiin tekevän osittain myös sairaanhoitajan töitä. Näin siitä huolimatta, että hoivakodin toimiluvassa on merkitty sekä Montosen että ammattijärjestö Tehyn mukaan johtamiseen yhden henkilön työpanos. Puitesopimuksessa on myös vaadittu, että hoivakodissa on kokopäiväinen sairaanhoitaja.

Montonen sanoo, että hän hyppäsi jatkuvasti roolista toiseen.
– Välillä hyppäsin laboratorioon tai syöttämään ihmistä, sitten puhelin soi ja hyppäsin hallintoon ja taas kohta hoivan pariin. Kokonaisvaltainen ote kumpaankin rooliin rupesi lipsumaan.

"Motkotusta liiasta työntekijöiden määrästä"

Kun Montonen toi esille epäkohtia, Attendosta ihmeteltiin yleensä, miksei teillä toimi, kun muualla toimii.
– Toinen tyypillinen selitys oli, että kun on vajaatäyttötalo niin talouspuoli täytyy huomioida, ei saa sairaanhoitajaa ja henkilöstömitoitus tulee olla heidän ohjeidensa mukainen. Viikonloppuun jatkuvasti pyydetty ylimääräinen hoitaja evättiin järjestelmällisesti.

Työvuorosuunnitelmat hyväksytettiin Attendon palvelupäälliköllä. Montosen mukaan motkotusta tuli liiasta työntekijöiden määrästä, mutta muutoin hänelle ei huomautettu epäkohdista ennen potkuja.
– Ainoa oli jatkuva motkotus mitoituksista, että kun minulla oli heidän mielestään siellä liikaa henkilöstöä. Muun muassa kokkia ei olisi saanut olla kuin osa-aikaisena. Kokin työosuuden väheneminen olisi lisännyt hoitajien keittiötyön osuutta.

Montosen mukaan esimerkiksi vielä viime kuussa hänen työpanostaan kehuttiin. Useiden aluehallintoviraston ja Varkauden kaupungin tekemien tarkastusten jälkeen viime viikon torstaina Montosen työsuhde purettiin. Perusteita työsuhteen purkamiselle oli lukuisia, niihin kuului muun muassa potilas- ja asiakasturvallisuuden vaarantaminen.

Tehy on ilmoittanut riitauttavansa irtisanomisen. Tehyn johtava lakimies Vappu Okkeri kertoo, että työnantajalle lähti maanantaina vaatimuskirje, jossa Attendoa vaaditaan maksamaan korvauksia Montosen työsuhteen perusteettomasta päättämisestä. Lähtökohtana korvaukselle on 24 kuukauden palkkaa vastaava summa.

Jos Attendo ei suostu sopimaan asiaa, asia viedään pikavauhtia oikeuteen.
– On tärkeää, ettei yksikön johtajista tehdä syntipukkeja sellaisiin asioihin, mitkä ovat olleet ylemmän johdon tiedossa, Okkeri painottaa.

ess.fi
12.2.2019

Attendon vastaus oli yleensä se, että tämä on liian kallista.

Samaan aikaan Attendon omistajat käärivät miljoonaosingot, mutta koska Kokoomuksen pj:n Petteri Orpon mukaan ihminen ei ole desimaali, (hoitajamitoitus 0,6 tai 0,7 hoitajaa per asukas), niin eikö sekin ole siis ihan sama saako ihminen osinkoa 1,3 miljoonaa vai 1,2 miljoonaa euroa.

[NorthernDarkness]

Huvittava seurata nuita PR-mielessä tehtyjä anteeksipyytelyitä tuolla mediassa kun siellä kuitenkin vain vituttaa että jäätiin kiinni.Rahat on tienattu ja ne ovat jo tilillä joten nyt koitetaan vain epätoivoisesti piettää se oma työpaikka vaikka tienattaisiin sitten palveluparannusten myötä hieman vähemmän.

[Doctor Lecter]

Onhan heillä "laatuserfikaatit:

Kohuissa ryvettyneillä Attendolla ja Esperi Carella laatutodistukset – Menikö sertifikaateilta nyt uskottavuus? ”Kuka tahansa voi sellaisen myöntää”

*Hoiva-alan yritysten laiminlyönnit herättävät kysymyksen, onko yritysten ostamat laatusertifikaatit takuu laadukkaasta toiminnasta.
*Hoivayritys Esperi Carelle myönnettiin laatusertifikaatti viime vuoden keväällä.
*Syksyllä hoivayritys Attendo sai saman laatutodistuksen.
*Kysymyksessä on ISO 9001:2015 laatusertifikaatti.

Sertifikaatin tarkoitus on olla tae siitä, että yrityksen organisaation toiminta on laadukasta ja että se tavoittelee korkeaa asiakastyytyväisyyttä.

Esimerkiksi kunnat kiinnittävät kilpailutilanteissa huomiota yritysten laatusertifikaatteihin.

Esperille laatusertifikaatin myönsi Labquality -niminen yritys. Attendolle laatusertifikaatin puolestaan myönsi Bureau Veritas Certification SAS.

Molempien hoivayhtiöiden toiminnassa on havaittu vakavia puutteita. Julkisuudessa on puitu Esperi Caren ja Attendon vanhustenhoidossa ilmenneitä vakavia laiminlyöntejä.

Tammikuussa Valvira määräsi kristiinankaupunkilaisen Esperi Caren hoivakoti Ulrikan keskeyttämään toimintansa useiden laiminlyöntien ja epäkohtien takia. Viime viikonloppuna Helsingin kaupunki sulki Esperi Caren yksikön, jossa hoidettiin vammaisia.

Niin ikään Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintavirasto on päättänyt keskeyttää Attendon Alavuudella sijaitsevan Pelimannin toiminnan muun muassa alimiehityksen takia.

”Labquality Oy:n mukaan Esperin erityisenä vahvuutena on johtamisjärjestelmän mukaisten toimintatapojen sekä kehittämistoimenpiteiden jalkauttaminen ja vahvasti arvojohdettu toiminta.” Näin Esperi tiedotti viime keväänä, kun Labquality oli myöntänyt sille laatusertifikaatin.

”Laatujärjestelmä on kiinteä osa Attendon yksiköiden jokapäiväistä arkea ja työtä”, totesi puolestaan Attendo uutisessa joka hoiva-alan yrityksen saamaa laatusertifikaattia.

Labqualityn toimitusjohtaja Mia Lindströmin mukaan Esperi Caren toiminnan laaduttomuuden vuoksi yrityksen laatusertifikaattia arvioidaan nyt uudestaan.

Miten paljastuneet ongelmat yrityksen toiminnassa vaikuttavat sertifikaattien uskottavuuteen?

”Jos tulee poikkeamia, meillä on keinot reagoida. Meillä on toimintamallit olemassa”, Lindström sanoo.

Hän ei halua ottaa suoraan kantaa Esperi Caren tapaukseen, mutta puhuu yleisellä tasolla. Lindström korostaa, että Labquality ei ole viranomainen, vaan palveluntuottaja.

”Minulla ei ole mitään syytä epäillä, ettemmekö me olisi laatusertifikaattia myöntäessämme toimineet standardien mukaisesti”, Lindström sanoo.

Bureau Veritas Finlandissa tiedostetaan, että laatusertifikaatin uskottavuus on nyt kyseenalaistettu.

Niin Attendon kuin Esperin tapauksessa laiminlyönnit kulminoituvat nimenomaan resurssipulaan. Riittävät resurssit on yksi edellytys laatusertifikaatin saamiselle.

”Olemme ryhtyneet Attendon laatusertifikaatin suhteen toimenpiteisiin, mutta sen enempää en yksittäiseen asiakkaaseen kohdistuvista toimenpiteistä voi kommentoida”, Bureau Veritasin Suomen sertifiointitoimintojen päällikkö Salla Punkari sanoo.

Attendon ISO 9001:2015 -laatusertifikaatti ei Punkarin mukaan kata kaikkia Attendon toimipaikkoja. Tällä Punkari viittaa siihen, ettei kohun kohteeksi joutuneet yksiköt ole myönnetyn laatusertifikaatin piirissä.

Onko laatusertifikaatti validi, kun on käynyt ilmi, ettei se ole laadun tae?

”Se että laatuongelmista uutisoidaan, aiheuttaa toimenpiteitä. Ei ole kenenkään näkökulmasta hyvä asia, että tällaisia laatupoikkeamia on”, Punkari sanoo.

Laatusertifikaatit ovat bisnestä, eli sertifikaatin haluava yritys maksaa siitä.

Hinta riippuu muun muassa siitä, minkä kokoinen organisaatio on kysymyksessä, kuinka paljon yrityksellä on henkilöstöä, kuinka monta toimipistettä sillä on ja kuinka monimutkaisia toimintaprosessit ovat.

Laatusertifikaatteja myöntävät yritykset voivat halutessaan hakea arvovaltaa toiminnalleen Finasilta, joka on Suomen kansallinen akkreditointielin.

Tällä hetkellä kolme yritystä ovat hakeneet Finasilta pätevyyttä terveydenhuolto tai sosiaalihuollon laitospalveluita ja avopalveluita koskevien laatusertifikaattien myöntämiseksi.

Labqualityn lisäksi sellainen on DNV GL Business Assurancella sekä Inspectalla.

Finasin ryhmäpäällikkö Tuija Sinervo sanoo, että sertifikaatteja myöntävän yrityksen voi periaatteessa perustaa kuka tahansa.

”Sertifiointitoiminta on vapaata, eli kuka tahansa voi perustaa yrityksen, joka myöntää sertifikaatteja. Se ei siis ole viranomaisten säätelemää tai luvanvaraista toimintaa”, Sinervo sanoo.

”Jos sertifiointeja myöntävä yritys haluaa osoittaa, että se toimii kansainvälisten standardien mukaisesti, voi se arvioittaa pätevyytensä Finasissa.”

Finas ei valvo niitä yrityksiä, joille on myönnetty esimerkiksi ISO 9001 -laatusertifikaatti.

”Finasilla ei ole mitään oikeuksia valvoa näitä yrityksiä, sillä sertifiointitoiminta on vapaaehtoista, eikä Finas voi puuttua sellaisen yrityksen toimintaan, johon sillä itsellä ei ole asiakassuhdetta.”

Sinervon mukaan on ymmärrettävää, että ilmi tulleet laiminlyönnit heittävät varjon laatusertifikaattien pätevyyden ylle.

Hän ei kuitenkaan ole valmis heittämään laadunarviointiprosesseja romukoppaan niiden takia.

”Tietenkin on herännyt kysymys, mikä on sertifikaattien luotettavuus. Uskon silti menettelyyn ja järjestelmään. Suomessa ja maailmalla laatusertifikaatteja on myönnetty niin paljon ja niiden saaneissa kohteissa toiminta on pääosin hyvällä tolalla.

Kauppalehti
12.2.2019 06:18 päivitetty 12.2.201913:15

[Silli]

Attendon tulos heikkeni, sanoo noudattavansa ”arvolähtöistä kulttuuria” – Skandaalissa ryvettyneen yhtiön osake lähti syöksylaskuun

Attendon mukaan sillä on ollut Suomessa vähemmän kritiikkiä herättäneitä tapauksia kuin hoiva-alan toimijoilla keskimäärin.

KOHUN KESKELLE Suomessa joutunut Pohjoismaiden suurin terveys- ja hoivapalveluyritys Attendo jatkoi nopeaa kasvuaan viime vuonna.

Runsaasti uusia hoivakoteja avannut ja ostanut ruotsalaisyhtiö ilmaisee kuitenkin torstaina julkistetussa vuosikertomuksessaan olevansa pettynyt tuloskehitykseensä.

Attendon kannattavuutta kuvaava käyttökate heikkeni viime vuonna, mikä johtuu yhtiön mukaan nimenomaan nopeasta kasvusta.

”Viimeisen vuosineljänneksen ja koko vuoden tulokset eivät olleet tyydyttäviä”, vuosikertomuksessa sanotaan.

Attendon osakekurssi lähti tulosjulkistuksen jälkeen voimakkaaseen laskuun Tukholman pörssissä. Kahden tunnin kaupankäynnin jälkeen yhtiön osake oli halventunut yli 15 prosenttia.

ATTENDO kommentoi tiedotteessaan erikseen Suomen viimeaikaisia tapahtumia.

Viranomaiset määräsivät Alavudella vasta aloittaneen Attendon hoivakoti Pelimannin toiminnan keskeytettäväksi viime viikolla.

”Otamme tapahtuneen erittäin vakavasti, ja asiaankuuluvia toimenpiteitä on tehty.”

Attendon Jalava-hoivakodissa Joroisissa puolestaan havaittiin merkittäviä puutteita, mutta hoivakoti saa ainakin toistaiseksi jatkaa toimintaansa.

Attendon mukaan kyse on yksittäistapauksista:

”Attendo Suomi tarjoaa hyvää ja arvostavaa hoivaa, ja me toimimme Attendo-mallin mukaan. Se tarkoittaa jatkuvaa sisäistä valvontaa, arvolähtöistä kulttuuria ja selvää tilivelvollisuutta kaikilla tasoilla”, vuosikertomuksessa selvitetään.

Attendo laskee, että muilla alan toimijoilla on ollut enemmän ongelmia kuin sillä.

”Attendolla on noin 400 hoivakotia Suomessa, ja meillä on historiallisesti ollut kokoomme nähden vähemmän kritiikkiä herättäneitä tapauksia kuin hoiva-alalla kokonaisuudessaan.”

HS
14.2.2019 klo 10:17; päivitetty 14.2.2019 klo 12:10
https://www.hs.fi/talous/art-2000006000907.html

[ktaina]

Kattelin just yleltä "Kotona vasten tahtoaan"Ruotsissakin laitetaan kaikki vaan kotiin sairaalasta vaikka eihän noista potilaista pärjää kukaan yksin..omaisille heitetään sitten vastuu hoitamisesta,kaikilla ei edes ole niitä omaisia tai asuvat todella kaukana..kotihoidossa ihan yhtä järkkyä kuin näissä Attendoissa sun muissa.

[Silli]

Attendon toimitusjohtaja Pertti Karjalainen on tehnyt 30 miljoonan euron tilin myymällä MedOnen ja nyt kuittaa mukavasti osinkoja päälle. Ei siinä silloin jaksa murehtia onko hoitajia tarpeeksi. Hän itse nukkuu yönsä hyvin.

Mitäs mieltä olette, onko tämä Pertti Karjalainen yksin saanut pitää nuo eurot? Vai olisko ne jaettu etukäteen sovitun voitonjaon mukaisesti? Tällainen himmelihän ei synny ilman poliitikkojen, valvovien viranomaisten, juristien (mm. sopimusten laatiminen), esimiesjoukkion (mm. haamuhoitajasysteemiin suostuminen), sijoittajien ja monien muiden osallistumista.

Kyllähän näissä firmoissa on myös työskennellyt paljon sellaisia työntekijöitä, jotka ovat tasan tarkkaan tienneet, että päin honkia menee hommat eikä lakeja noudateta. Miten on ollut esim. näissä taloissa työskennelleiden lääkäreiden ammattietiikan laita? Jos lääkäri on hoitanut hoivakotien asukkaita puhelimitse potilaita koskaan tapaamatta ja henkilökuntaa tuntematta (kuten esim. A studiossa kerrottiin), niin eihän se kyllä asiallista hoitoa ole voinut olla. Ohjelmassa myös kerrottiin, että jonkun hoivakodin hoitajille oli kerrottu, että heitä varten on hoivakodin lääkärillä kerran viikossa 15 minuutin soittoaika, eikä muulloin saa soittaa. Ovatko lääkärit ja hoitajat kertoneet tällaisista epäkohdista niille tahoille (esim. AVI, Valvira, palveluita ostavan kunnan virkamies, oman ammattiliitto, poliitikot), joille asiasta olisi pitänyt tai voinut kertoa? Vai onko hommaan suostumisesta jaettu bonuksia? Osaa henkilökunnasta lienee kyykytetty ja ehkä uhkailtukin, mutta epäilen etteivät kaikki ole jääneet aivan osattomiksi makeista eduista.

Ps. Attendon hoivayksikköjen nimet ovat kylmääviä: Ristiinasta löytyy ryhmäkoti Ikihyvä ja Pornaisissa on hoivakoti Onnentäyttymys

[dmm]

Ohjelmassa myös kerrottiin, että jonkun hoivakodin hoitajille oli kerrottu, että heitä varten on hoivakodin lääkärillä kerran viikossa 15 minuutin soittoaika, eikä muulloin saa soittaa. Ovatko lääkärit ja hoitajat kertoneet tällaisista epäkohdista niille tahoille (esim. AVI, Valvira, palveluita ostavan kunnan virkamies, oman ammattiliitto, poliitikot), joille asiasta olisi pitänyt tai voinut kertoa? Vai onko hommaan suostumisesta jaettu bonuksia? Osaa henkilökunnasta lienee kyykytetty ja ehkä uhkailtukin, mutta epäilen etteivät kaikki ole jääneet aivan osattomiksi makeista eduista.

Kenelle näitä bonuksia olisi jaettu? Toivottavasti et sentään anna olettaa, että varsinaista hoitotyötä tekevälle porukalle. Pelkästään tämänkin juttukokonaisuuden aikana on firmat osoittaaneet konkreettisesti, miten asioista valittaville saattaa käydä.

Lääkärien ammattietiikkaa voi toki kyseenalaistaa koska onhan meillä lääkäreitä, jotka vakuutuslääkärin ominaisuudessa tekevät diagnooseja, jotka yllättävän usein suosivat työnantajaansa, ja ilman, että lääkäri tapaa potilasta. Tai lääkäreitä, jotka todistelevat oikeudessa, että tupakka itse asiassa on harmiton nautintoaine.