Afrikka muuttuu - kuten muutkin maanosat

Sana on vapaa jos netiketti on hallussa.

Valvoja: Moderaattorit

Silli
Axel Foley
Viestit: 2179
Liittynyt: La Elo 25, 2018 12:28 pm

Re: Afrikka muuttuu - kuten muutkin maanosat

Viesti Kirjoittaja Silli »

Suomalainen startup tähtää yksisarviseksi - valittiin maailman top 100:aan sekä Afrikan lupaavimpiin
Fuzun asiakastuki, markkinointi ja liiketoiminnan kehitys ovat Kenian Nairobissa.jpg
Fuzun asiakastuki, markkinointi ja liiketoiminnan kehitys ovat Kenian Nairobissa.jpg (91.58 KiB) Katsottu 2087 kertaa
Suomalaisten perustama Fuzu on valittu 10 lupaavimman startupin listalle, josta toivotaan nousevan Afrikan mantereen ensimmäinen miljardin arvoinen kasvuyritys.

It Web Africa -verkkojulkaisu on valinnut kymmenen yritystä, joilla on valitsijaraadin mukaan mahdollisuudet yltää tietoyhteiskunnan ajan yksisarvisiksi, eli miljardin arvoiseksi kasvuyrityksiksi.

Suomalais-kenialainen Fuzu on listan neljäs yritys.

Liquid-teleyhtiön innovaatioraportin mukaan tällainen digitalouden kasvuyritys voisi syntyä viidessä Afrikan maassa: Etelä-Afrikassa, Ghanassa, Keniassa, Nigeriassa tai Norsunluurannikolla. Raportti arvioi, että afrikkalaiset teknologiastartupit keräsivät viime vuonna rahoitusta noin 112 miljoonan euron edestä, ja potti kasvaa vuosittain.

Vuonna 2013 perustetun Fuzun palvelu auttaa ihmisiä Afrikassa löytämään töitä ja kehittämään osaamistaan koulutustaustasta riippumatta.

Fuzu keräsi viime rahoituskierroksella riskirahaa noin 1,75 miljoonaa euroa Barona Technologiesilta, Finnfundilta ja Polkunilta. Fuzua ovat muutoin tukeneet alkuun Accenture ja Rockefeller Foundation.

Keräämänsä rahoituksen voimin Fuzu aikoo laajentaa Keniasta muualle Afrikkaan.

Afrikassa on valtavasti töitä työmarkkinoilla, kun työikäisen väestön odotetaan kasvavan 700 miljoonalla ihmisellä seuraavan vuoden 20 aikana.

Fuzun toimitusjohtaja ja toinen perustaja Jussi Hinkkanen asuu Helsingissä, jossa sijaitsee yrityksen tuotekehitys ja pääkonttori.

Hinkkanen viettää kuitenkin noin puolet ajastaan Keniassa, jossa toimii yrityksen ”etulinja”, eli liiketoiminnan kehitys, asiakastuki ja markkinointi.

Afrikka on Hinkkaselle muutenkin tuttu maanosa, sillä hän on aiemmin työskennellyt YK:n palveluksessa Mosambikissa sekä Nokian Intian, Lähi-idän ja Afrikan johtoryhmän jäsenenä Afrikassa.

Hinkkaselle ovat siis tulleet myös tutuiksi työmarkkinoiden pulmat, ja näiden ratkaisemiseen perustuu Fuzun liikeidea.

”Pelkkä työn etsimisen helpottaminen ei enää riitä vaan tarvitaan seuraavan sukupolven älykkäitä palveluita, jotka osaavat opastaa käyttäjää urakierron eri vaiheissa ja tarjota inspiraatiota, lisäkoulutusmahdollisuuksia, vertaistukea ja toki myös täydellisesti sopivia työmahdollisuuksia sekä urapolkuja palkkatyöstä aina yrittäjyyteen”, sanoo Jussi Hinkkanen.

Hinkkanen perusti Fuzun entisen Nokia-kollegansa Jussi Impiön kanssa.

Hinkkanen kertoo, että Fuzulla on viimeisen puolentoista vuoden aikana ollut yli 1,2 miljoonaa käyttäjää ja käyttäjämäärät kasvavat vauhdilla.

Yritykselle kertyi liikevaihtoa viime vuonna vasta varsin vähän, noin 42 000 euroa. Tälle vuodelle Hinkkanen odottaa kasvua ehkä 250 000 euroon, mutta kasvutoiveet ovat kovat. ”Tavoitteena on nousta vuoden 2019 vuoden aikana noin 10 miljoonan euron tasolle.”

Hinkkanen iloitsee, että yritys on viimeisen vuoden aikana saanut asiakkaakseen Itä-Afrikan johtavia yrityksiä, kuten suurimman tietotekniikkafirman (TechnoBrain), pankin (Equity Bank), kaapeli-tv-firman (Multichoice), vakuutusfirman (Jubilee Insurances) sekä kansainvälisiä yrityksiä kuten konsulttitalo McKinseyn ja ohjelmistoyhtiö Microsoftin, sekä monia muita.

”Aloitamme seuraavien viikkojen aikana laajemman levittäytymisen Afrikkaan ja sieltä sitten eteenpäin muualle kehittyvään maailmaan seuraavan kahden vuoden aikana. Tavoitteemme on rikkoa 10 miljoonan aktiivisen käyttäjän raja vuonna 2019.”

It Web African 10 kärjen nelossijan ohella Fuzu noteerattiin vähän yli kuukausi sitten maailman 100 potentiaalisimman startupin joukkoon, jotka voivat vaikuttaa kehitykseen ja luoda uusia globaaleja markkinoita.

100 yritystä valittiin viiden miljoonan startupin joukosta eri puolilta maailmaa.

Tekniikka & Talous
18.7.2017 klo 14:15
https://www.tekniikkatalous.fi/talous_u ... in-6663752
Kauden kalasuositus: Jalostajan Saaristosilli & Sipulisilli

Silli
Axel Foley
Viestit: 2179
Liittynyt: La Elo 25, 2018 12:28 pm

Re: Afrikka muuttuu - kuten muutkin maanosat

Viesti Kirjoittaja Silli »

Paluumuuttajat rakentavat Somalian terveydenhuoltoa

Kansainvälinen siirtolaisjärjestö IOM aloittaa Suomen tuella terveydenhuollon jälleenrakennustyötä asiantuntijaohjelmalla.

Sisällissota ja pari vuosikymmentä jatkunut poikkeustila on romahduttanut Somaliassa terveyssektorin. Kansainvälinen siirtolaisjärjestö IOM on Suomen tuella aloittamassa jälleenrakennustyötä asiantuntijaohjelmalla. Työ saatettiin käyntiin maanantaina Somaliassa.

"Menetimme suuren osan koulutettua terveydenhoidon henkilökuntaa, kun sota alkoi. Lisäksi sairaalat pommitettiin", kertoo Somalian liittovaltion terveysministeri Hawa H. Mohamed.

Sen jälkeen terveydenhoitoa ovat harjoittaneet monet sellaiset ihmiset, joilla ei ole siihen mitään koulutusta ja pätevyyttä. Se on vienyt täysin ihmisten luottamuksen terveyspalveluihin.

Rauhan palattua terveydenhoitoa on päästy rakentamaan. Matka on kuitenkin vasta alussa, sillä koko maahan ei ole edelleenkään saatu luotua sellaista rauhaa, jossa aluehallinto – mukaan lukien julkiset palvelut – voivat toimia.

Moni pakolainen haluaa palata

Ministeri kiittelee IOM:n asiantuntijaohjelmaa, joka alkoi Suomen somalien aloitteesta vuonna 2008. Lääkärien ja sairaanhoitajien osaamisen siirrossa on saavutettu erinomaisia tuloksia Somalimaassa ja Puntmaassa. Nyt myös muut länsimaat ovat alkaneet harjoittaa samanlaista toimintaa oman somaliyhteisönsä kanssa.

Pakolaisiksi lähteneet ammattilaiset ovat palanneet omaan tai vanhempiensa kotimaahan kouluttamaan ja jakamaan osaamistaan kolmesta kuukaudesta puoleentoista vuoteen ulottuvilla pesteillä. Osa heistä on jo jäänyt, osa tekee perheineen muuttoa, ja osa vielä harkitsee vakinaista jäämistä Somaliaan.

Ministeri Mohamed on itse käynyt koulut ja opiskellut siirtolaisena Britanniassa. Hän saapui kotimaahansa IOM:n rekrytoimana asiantuntijana Unicefin terveydenhuolto-ohjelmaan.

”Olen itse elävä esimerkki siitä, että moni pakolaisista haluaa palata – ei vain lyhyeksi aikaa vaan pysyvästi.”
Hardonsa Abdilah, 17v, valmistautui esikoisensa syntymään Garowen yliopistollisessa keskussairaalassa.jpg
Hardonsa Abdilah, 17v, valmistautui esikoisensa syntymään Garowen yliopistollisessa keskussairaalassa.jpg (37.17 KiB) Katsottu 2083 kertaa
Maaseudun Tulevaisuus
03.10.2015
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/pol ... a-1.129543
Kauden kalasuositus: Jalostajan Saaristosilli & Sipulisilli

Silli
Axel Foley
Viestit: 2179
Liittynyt: La Elo 25, 2018 12:28 pm

Re: Afrikka muuttuu - kuten muutkin maanosat

Viesti Kirjoittaja Silli »

Lentopalloa lapsille, Namibia.jpg
Lentopalloa lapsille, Namibia.jpg (85.05 KiB) Katsottu 2025 kertaa
Afrikan suosituin urheilulaji on ehdottomasti jalkapallo, mutta muiden urheilulajien kirjo kasvaa ja harrastajien määrä lisääntyy hurjaa vauhtia. Erityisesti lapsille ja naisille on yritetty luoda entistä enemmän mahdollisuuksia liikunnan ja urheilun harrastamiseen. Myös mahdollisuus edetä ammattilaisurheilijaksi on tullut entistä useamman afrikkalaislapsen ja -nuoren elämässä mahdolliseksi.

Afrikassa on tällä hetkellä tarjolla hyvin runsaasti mahdollisuuksia vapaaehtoistyöhön liikunnan ja urheilun parissa. Englannin ja ranskan kieltä osaavista länsimaalaisista liikunnanharrastajista on kova pula. Vielä halutumpia ovat afrikkalaisia kieliä osaavat länsimaissa liikuntataitoja oppineet nuoret aikuiset, joilla on halua ja kykyä opettaa osaamiaan liikuntalajeja Afrikassa. Muutamat kansainväliset järjestöt lähettävät vapaaehtoisia liikunnanohjaajia työskentelemään kouluihin, jolloin koululiikunnan taidot riittävät hyvin.
Käsipalloa lapsille, Etelä-Afrikka.jpg
Käsipalloa lapsille, Etelä-Afrikka.jpg (52.87 KiB) Katsottu 2025 kertaa
Uimaopetusta lapsille, Uganda.jpg
Uimaopetusta lapsille, Uganda.jpg (35.04 KiB) Katsottu 2025 kertaa
Kauden kalasuositus: Jalostajan Saaristosilli & Sipulisilli

Silli
Axel Foley
Viestit: 2179
Liittynyt: La Elo 25, 2018 12:28 pm

Re: Afrikka muuttuu - kuten muutkin maanosat

Viesti Kirjoittaja Silli »

Marokko sai Afrikan ensimmäisen luotijunan.jpg
Marokko sai Afrikan ensimmäisen luotijunan.jpg (81.34 KiB) Katsottu 1999 kertaa
Marokkoon saatiin Afrikan ensimmäinen luotijunareitti, kun jo aiemmin olemassa ollut rataosuus Gibraltarinsalmen Tangierista maan suurimpaan kaupunkiin Casablancaan avattiin 15.11.2018. Luotijunan ansiosta matka-aika Tangierista Casablancaan nopeutui 4h 45 minuutista 2 tuntiin 10 minuuttiin.
Marokon rautatiekartta.jpg
Marokon rautatiekartta.jpg (25.77 KiB) Katsottu 1999 kertaa
Tällä hetkellä luotijunalle soveltuvaa rataa on valmiina 323 kilometriä, mutta luotijunareittiä on tarkoitus jatkaa ensin sisämaakaupunki Marrakechiin ja sieltä edelleen länsirannikon Agadiriin. Marrakechin ja Agadirin välissä ei toistaiseksi ole lainkaan raideliikennettä. Valmistuttuaan luotijunareitti on pituudeltaan yli 1500 kilometriä.
Casa Voyageursin rautatieasema Marokon Casablancassa.jpg
Casa Voyageursin rautatieasema Marokon Casablancassa.jpg (99.26 KiB) Katsottu 1999 kertaa
Kauden kalasuositus: Jalostajan Saaristosilli & Sipulisilli

Silli
Axel Foley
Viestit: 2179
Liittynyt: La Elo 25, 2018 12:28 pm

Re: Afrikka muuttuu - kuten muutkin maanosat

Viesti Kirjoittaja Silli »

Gambia on monille suomalaisille ennen kaikkea eurooppalaisten naisseksituristien maksullisten poikaystävien kotimaa. Gambia on kuitenkin pääosin kaikkea muuta. Pari vuotta sitten gambialaiset pääsivät vihdoin ja viimein eroon rikollisesta ex-presidentistään - joskaan eivät aivan helposti. Nyt jo tiedämme jo ainakin osan kyseisen rikollisen diktaattorin touhuista.
Gambian entinen presidentti Yahya Jammeh luopui vallasta

Yahya Jammeh neuvotteli vetäytymisestään pitkään Guinean ja Mauritanian presidenttien kanssa. Vallanvaihto tapahtui lopulta verettömästi ja ilman sotilaiden väliintuloa.

Itsevaltiaana Gambiaa vuodesta 1994 hallinnut presidentti Yahya Jammeh ilmoitti luopuvansa vapaaehtoisesti vallasta. Tosin pitkän viivyttelyn jälkeen.

Hän luki ilmoituksensa valtion televisiossa varhain lauantaiaamuna. Hän perusteli vetäytymisensä syyksi halun turvata rauha Gambiassa.

Jammeh kieltäytyi aikaisemmin tunnustamasta vaalit joulukuussa voittanutta Adama Barrow´ta Gambian uudeksi presidentiksi.

Barrow vannoikin virkavalansa naapurimaassa Senegalissa YK:n tukemana.

Jammeh oli julistanut Gambiaan myös poikkeustilan.

Viisi Länsi-Afrikan maata on lähettänyt joukkoja Gambiaan, mutta joukot odottavat neuvottelujen tulosta ennen kuin etenevät.

Kymmeniätuhansia gambialaisia ehti paeta levottomuuksien pelossa Senegaliin.

YLE
21.1.2017 klo 05:59
https://yle.fi/uutiset/3-9416190
Gambian maanpaossa elävä ex-presidentti varasti ainakin 300 miljoonaa valtion kassasta

Gambian diktaattori Yahya Jammeh tuhlasi vallassa ollessaan valtion rahoja esimerkiksi Rolls Royceihin ja lentokoneisiin.

Länsiafrikkalaista Gambiaa diktaattorin ottein johtaneen Yahya Jammehin väärinkäytöksistä on saatu tarkempaa tietoa.

Gambian oikeusministeri Abubacarr Tambadou kertoi perjantaina, että Jammeh varasti valtion kassasta ainakin 320 miljoonaa euroa vastaavan summan vuosina 1994–2017.

– Kyseessä on valtava määrä rahaa, joka olisi voitu käyttää tavallisten gambialaisten elämän parantamiseen. Sen sijaan se käytettiin egoistisen suuruudenhullun turhamaiseen ja harhaiseen elämäntyyliin, oikeusministeri sanoi.

Toisen tällä viikolla julkaistun raportin mukaan Jammeh olisi varastanut jopa lähes miljardin edestä Gambian julkisia varoja ja valtion metsävaroja. Raportin on laatinut järjestäytyneestä rikollisuudesta ja korruptiosta tutkivaa journalismia tekevä OCCRP.

Jammeh otti vallan Gambiassa vallankaappauksella vuonna 1994. Hän pakeni Gambiasta vuonna 2017, kun Länsi-Afrikan maat painostivat sotilaallisesti Jammehin luopumaan vallasta. Jammeh oli hävinnyt vaalit Adama Barrow'lle.

Jammeh vei mukanaan useita autoja ja arvoesineitä.

Barrow'n hallitus on sittemmin myynyt osan jäljelle jäänyttä Jammehin omaisuutta, esimerkiksi lentokoneita ja Rolls Royce -autoja, joiden istuinten selkänojiin on kirjailtu ex-diktaattorin nimi.

Jammehin toimia tutkittiin lähes kahden vuoden ajan. Tietoja antoi yli 250 silminnäkijää.

Diktaattorin valtakauteen kuului valtion kassan ryöstämisen lisäksi poliittisten vastustajien katoamisia, kidutusta.

Entinen diktaattori elää nykyisin maanpaossa öljyrikkaassa Päiväntasaajan Guineassa, jota johtaa toinen diktaattori Teodoro Obiang. Hän ei ole kommentoinut syytöksiä.
Gambian ex-presidentti Yahya Jammeh ja vaimonsa Zeinab Suma Jammeh vierailivat ystäviensä luona Valkoisessa talossa  elokuussa 2014.jpg
Gambian ex-presidentti Yahya Jammeh ja vaimonsa Zeinab Suma Jammeh vierailivat ystäviensä luona Valkoisessa talossa elokuussa 2014.jpg (121.86 KiB) Katsottu 1993 kertaa
YLE
30.3.2019 klo 18:01
https://yle.fi/uutiset/3-10715105
Sona Jobarteh.jpg
Sona Jobarteh.jpg (15.33 KiB) Katsottu 1995 kertaa
Team Silli suosittelee kauniin gambialaismuusikon Sona Jobartehin kotimaalleen omistaman biisin ja musiikkivideon katsomista: Sona Jobarteh - GAMBIA
Kauden kalasuositus: Jalostajan Saaristosilli & Sipulisilli

Silli
Axel Foley
Viestit: 2179
Liittynyt: La Elo 25, 2018 12:28 pm

Re: Afrikka muuttuu - kuten muutkin maanosat

Viesti Kirjoittaja Silli »

Addis Abeba, Etiopia.jpg
Addis Abeba, Etiopia.jpg (105.3 KiB) Katsottu 1950 kertaa
Dar Es Salaam, Tansania.jpg
Dar Es Salaam, Tansania.jpg (108.95 KiB) Katsottu 1950 kertaa
Lagos, Nigeria.jpg
Lagos, Nigeria.jpg (69.07 KiB) Katsottu 1950 kertaa
Kauden kalasuositus: Jalostajan Saaristosilli & Sipulisilli

L'amourha
Jessica Fletcher
Viestit: 3070
Liittynyt: To Elo 24, 2017 8:02 pm

Re: Afrikka muuttuu - kuten muutkin maanosat

Viesti Kirjoittaja L'amourha »

^ Juu, jotkut asiat muuttuu, niin kuin maailmassa on tapana. Toiset pysyy, eivätkä parane. Jos laittaapi vaikkapa noiden kaupunkien nimien eteen "slums of", ja tekee kuvahaun, niin näkeepi sitä perinteisempää ahrikkaa. Se ei ole mihinkään hävinnyt, eikä tule häviämään.
Surfin' USA - Parasta waterboarding-musaa ikinä

Silli
Axel Foley
Viestit: 2179
Liittynyt: La Elo 25, 2018 12:28 pm

Re: Afrikka muuttuu - kuten muutkin maanosat

Viesti Kirjoittaja Silli »

L'amourha kirjoitti:^ Juu, jotkut asiat muuttuu, niin kuin maailmassa on tapana. Toiset pysyy, eivätkä parane. Jos laittaapi vaikkapa noiden kaupunkien nimien eteen "slums of", ja tekee kuvahaun, niin näkeepi sitä perinteisempää ahrikkaa. Se ei ole mihinkään hävinnyt, eikä tule häviämään.
Oot ihan oikeassa. Niitä kuvia meille vaan näytetään kotimaan medioissakin ihan kyllästymiseen asti. Pelkään kyllä vähän samaa, että eivät ne slummit ole mihinkään katoamassa - ainakaan nopeasti. Toisaalta on olemassa ihan fiksujakin hankkeita slummien kasvun tyrehdyttämiseksi, kuten esim. Etiopian NESTOWN-hanke. Jos slummeja ei pystytäkään mitenkään helposti tai nopeasti purkamaan, niin ainakin niiden kasvamista ja uusien slummien muodostumista on tärkeä edes yrittää estää.

Myös suomalaiset ovat olleet nimenomaan Etiopian kanssa selvittämässä, kuinka ihmiset voisivat elättää itsensä maaseudulle jäämällä sekä uusia pienempiä kaupunkeja perustamalla. Niiden ideana olisi yhdistää maanviljely nykyistä urbaanimpaan elämään eli elää "puoliksi maalla, puoliksi kaupungissa". Yritän ehtiä laittamaan tarkempia tietoja myöhemmin, mutta minusta hanke vaikuttaa fiksulta.
Kauden kalasuositus: Jalostajan Saaristosilli & Sipulisilli

L'amourha
Jessica Fletcher
Viestit: 3070
Liittynyt: To Elo 24, 2017 8:02 pm

Re: Afrikka muuttuu - kuten muutkin maanosat

Viesti Kirjoittaja L'amourha »

Koskapa suomalaiset eivät olisi olleet tuolla hyvää jakamassa. Tansaniaankin vietiin traktoreita ja troolareita. Sekin oli varsin hyvä idea ja kuinkas kävikään...
Mutta mikäs sitä on jakaessa kun massia piisaa.
Surfin' USA - Parasta waterboarding-musaa ikinä

Silli
Axel Foley
Viestit: 2179
Liittynyt: La Elo 25, 2018 12:28 pm

Re: Afrikka muuttuu - kuten muutkin maanosat

Viesti Kirjoittaja Silli »

L'amourha kirjoitti:Koskapa suomalaiset eivät olisi olleet tuolla hyvää jakamassa. Tansaniaankin vietiin traktoreita ja troolareita. Sekin oli varsin hyvä idea ja kuinkas kävikään...
Mutta mikäs sitä on jakaessa kun massia piisaa.
:lol: Just eilen mietin niitä traktoreita, mutta en muistanut mihin Afrikan maahan ne vietiin ruostumaan. Myös Venäjän Karjalaan traktoreita vietiin ja ovat kuulemma edelleen ihan just niillä sijoilla, mihin suomalaiset ne jättivät. Tuonne Etiopiaan on käsittääkseni kuitenkin viety nyt vain lähinnä tutkimustietoa, jota Suomessa toimineessa tutkimusryhmässäkin on ollut yksi etiopialainen tuottamassa. Lisäksi siellä on käyty kertaa tai pariin kouluttamassa porukkaa niin, että kouluttajissa on ollut mukana pari suomalaista ja valtaosa kouluttajista on ollut paikallisia. Eli siinä mielessä tämä on mun mielestä fiksumpi hanke. Eikä Suomi ole ollut edes ainoa länsimaa tässä jutussa, jos isompaa kuvaa katsoo. Päävastuu jutusta on kuitenkin ihan selvästi paikallisilla koulutetuilla ihmisillä.
Kauden kalasuositus: Jalostajan Saaristosilli & Sipulisilli

L'amourha
Jessica Fletcher
Viestit: 3070
Liittynyt: To Elo 24, 2017 8:02 pm

Re: Afrikka muuttuu - kuten muutkin maanosat

Viesti Kirjoittaja L'amourha »

Mun mielestä Fiskarsin lapio on kutakuinkin teknisin maanmuokkausväline mitä tuonne kannattaa viedä. Viitsiessään saattavat osata käyttää, eikä huollon kanssa välttämättä tulisi ongelmia.
Mutta olisihan se pirun rasistista viedä lapioita afrikkalaisille. Jos taasen joku helvetin kallis härveli leikkaa kiinni kun eivät osaa, eivätkä viitsi huoltaa, voidaan sivulauseessa todeta kehitysyhteistyöprojektin kohdanneen lieviä vastoinkäymisiä.
Mitä taasen tulee tuohon, jos viedään vaan tietoa ja taitoa, se on ihan bueno. Ylipäänsä kannatan sitä että viedään sitä apua mieluummin paikalle, sen sijasta että tuotaisiin ongelma tänne. Siinä mielessä kaikki tuonne syydetyt miljuunat ovat ennemminkin kuin laittaisi rahaa pankkiin.
Surfin' USA - Parasta waterboarding-musaa ikinä

Silli
Axel Foley
Viestit: 2179
Liittynyt: La Elo 25, 2018 12:28 pm

Re: Afrikka muuttuu - kuten muutkin maanosat

Viesti Kirjoittaja Silli »

Tuskin mikään maa kuvastaa muutosten nopeutta yhtä hyvin kuin Etiopia

Mediaa seuratessa syntyy helposti mielikuva, ettei Afrikassa oikeastaan tapahdu minkäänlaista edistystä. Köyhyys, nälkä ja AIDS riivaavat vuosikymmenestä toiseen, vaikka rahaa kuinka lapioisi.

Samalla Afrikka on muuttunut valtavasti.

Namibiasta on tullut ylemmän keskiluokan maa. Pääkaupunki Windhoek on siisti ja värien kirkkauden ja talon muotojen puolesta sen on sanottu muistuttavan lähinnä Ankkalinnaa.

Kansanmurhan varjostaman Ruandan saavutuksia ihaillaan laajasti. Lapsikuolleisuus ja hiv-tartunnat ovat pudonneet murto-osaan.

Economist-lehden pääkirjoituksessa puhutaan jo uudesta ryntäyksestä mantereelle. Ulkomaisten investoijien rahavirrat kasvavat ja vuosien 2010 ja 2016 välillä Afrikkaan on avattu 320 uutta suurlähetystöä.

Tällä kertaa afrikkalaiset voivat kuitenkin selvitä ryntäyksestä voittajina – jos he pelaavat korttinsa oikein.

Tuskin mikään maa kuvastaa muutosten nopeutta yhtä hyvin kuin Etiopia. Maalla on yhä 80-luvulta jäänyt maine nälänhädän ja kuivuuden runtelemana paikkana.
Afrikan Unionin päärakennus sijaitsee Addis Abebassa.jpg
Afrikan Unionin päärakennus sijaitsee Addis Abebassa.jpg (51.3 KiB) Katsottu 1845 kertaa
Köyhyyttä riittää edelleen, mutta maa on paljon muutakin.

On monta syytä sille, miksi Etiopia on juuri nyt maailman mielenkiintoisimpia paikkoja. Tässä niistä seitsemän.

1. Vapaus ja suhteet naapureihin

Levottomuuksien jälkeen Etiopiassa on vapautettu satoja mielipidevankeja ja median edustajia. Uusi pääministeri poisti puolueilta ja järjestöiltä terrorismiluokituksia ja ilmoitti taloudellisiin uudistuksiin tähtäävästä reformista. Varsinainen jymypaukku oli rauhansopimus pitkän vihanpidon jälkeen vanhan veljeskansan, Eritrean, kanssa.

2. Kasvu

Maan talouskasvu on vuosikymmenen ajan ollut maailman nopeimpia: keskimäärin 10 prosenttia vuodessa. Tieverkostoon sekä suuriin yrityspuistoihin investoidaan vauhdilla. Maasta havitellaan Afrikan tulevaa teollisuusmahtia.

3. Naiset nousussa

Etiopian korkein johto on harvinaisen naisvaltainen: presidentti on nainen ja entinen YK-konkari, hallituksesta puolet on naisia ja nainen löytyy myös korkeimman oikeuden presidentin pallilta.

4. Aliravitsemus vähenee nopeasti

2000-luvun alussa yli puolet alle viisivuotiaista lapsista oli aliravittuja, vuonna 2016 määrä oli 38 prosenttia. Elinajanodote on noussut.
Maatalouden tuottavuus Etiopiassa on kaksinkertaistunut vuodesta 2005, vaikka onkin vielä kaukana teollistuneista maista.jpg
Maatalouden tuottavuus Etiopiassa on kaksinkertaistunut vuodesta 2005, vaikka onkin vielä kaukana teollistuneista maista.jpg (65.19 KiB) Katsottu 1845 kertaa
5. Vihreät tavoitteet

Etiopia on ottanut tavoitteekseen tuottaa energiastaan 95 prosenttia uusiutuvilla. Etiopia tuottaa jo nyt 90 prosenttia sähköstään vesivoimalla, joskin sähköverkon kattavuus on vielä pieni.

6. Etiopia panostaa opetukseen

Maan budjetista lähes 25 prosenttia on varattu koulutukselle, mikä on moninkertaisesti enemmän kuin esimerkiksi Suomessa. Koulussa käyvien osuus on kasvanut kohisten, mutta ongelmana on opetuksen heikko laatu. Suomi on mukana kehitystyössä.

7. Pienviljelijöiden asema paranee

Kolmen miljoonan pienviljelijäperheen asemaa on kohennettu rekisteröimällä heidän maansa. Vaikka valtio virallisesti omistaa maat, pienviljelijöillä on siihen laajat oikeudet, jotka myös periytyvät.

Suomi on ollut kehittämässä järjestelmää ja luonut ympärille myös sähköisen rekisterin, johon maaomistukset kirjataan.

Naisille on rekisteröity noin puolet palstoista, mikä on lisännyt heidän vaikutusmahdollisuuksiaan.
Pienviljelijä Ato Ambahun Aqulew (vas.) tarkistaa Einguttin kylässä maarekisterin tietoja alueesta otetun ilmakuvan avulla.jpg
Pienviljelijä Ato Ambahun Aqulew (vas.) tarkistaa Einguttin kylässä maarekisterin tietoja alueesta otetun ilmakuvan avulla.jpg (57.95 KiB) Katsottu 1845 kertaa
Joukossa on isompia ja pienempiä ihmeitä.

Nälänhätää Etiopiassa on torjunut turvaverkkojärjestelmä, maatalouden kehittäminen sekä merkittävät panostukset tieverkoston laajentamiseen. Joka kylässä on maatalousasiantuntija, joka jakaa tietoja hyvistä viljelykäytännöistä, kertoo kansainvälisen ruokapoliittisen tutkimusinstituutti IFPRI:n asiantuntija Kalle Hirvonen.

”Turvaverkkojärjestelmässä viljelijät saavat taloudellista tukea yleishyödyllisiä töitä vastaan satokauden ulkopuolella. Työt ovat esimerkiksi puiden istutusta, teiden rakennusta ja rinteiden pengerrystä.”

Myös Suomi on tukenut maatalouden tuottavuuden kehittämistä.

Kehitysyhteistyössä Suomi on kokoaan suurempi kumppani, toistelevat etiopialaiset päättäjät. Vaikka annamme paljon vähemmän rahaa kuin muut Pohjoismaat, Suomella on hiljainen valttikortti: suomalaiset kuuntelevat.

Uusista saavutuksista paljosta on kiitetty nykyistä pääministeri Abiy Ahmedia. Pääministeri on afrikkalaisittain poikkeuksellisen nuori, vain 42-vuotias.

Hän on luvannut Etiopialle maan historian ensimmäiset demokraattiset monipuoluevaalit.

Vaalien järjestäminen ensi vuonna on voimainponnistus. Samalla etiopialaisten on opittava häviämisen taito: demokraattista perinnettä ei ole ja valta on vaihtunut usein väkivallan kautta.

Maassa kytee heimoristiriitoja, jotka voivat täyteen liekkiin roihahtaessaan romahduttaa orastavat uudistukset.

Maalla on suuria suunnitelmia, mutta myös paljon lainaa. Menetettävää on sanalla sanoen hirvittävästi.

Edessä on paljon työtä. Nyt Etiopian myönteistä kehitystä on hyödyllistä tukea, vaikka vain Afrikasta Eurooppaan suuntautuvan muuttoliikkeen hillitsemiseksi.

UNHCR:n mukaan maassa on noin 905 000 pakolaista eri puolilta Itä-Afrikkaa. Eritreasta tulleiden pakolaisten määrä on kasvanut rauhansopimuksen jälkeen. Olemassa olevat pakolaisleirit halutaan purkaa kymmenen vuoden kuluessa.

Nykyvauhdilla Afrikan väestö tuplaantuu vuoteen 2050 mennessä.

Etiopia on veturi, joka uudistuksissaan voi näyttää suuntaa koko mantereelle.

Maaseudun Tulevaisuus
17.03.2019
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/pol ... i-1.395449

Huom! Alleviivaukset Sillin tekosia.
Tässä on skeptiselle L´amourhalle yksi lehtijuttu, joka tuo hyvin esiin, että eteenpäin on menty ja ilman kehittyneempien maiden eri muodoissa annettavaa apua se ei olisi ollut mahdollista. Myös Afrikan Unionille täytyy antaa tunnustusta työstä, jota se tekee muun muassa Afrikan valtioiden ja ryhmien välisten suhteiden parantamiseksi, maanosan vakauttamiseksi sekä Afrikan sisäisen liikkuvuuden kehittämiseksi. Minusta Etiopia on hieno esimerkki suomalaisesta kehitysavusta myös siinä mielessä, että sinne on viety nimenomaan suomalaista osaamista (mm. maanviljelykseen tutkittua tietoa sekä terveys- ja koulutusosaamista). Ja vaikka Kiinan toimintaa Afrikan mantereella voidaan kritisoida monin tavoin, on Kiinan toimilla iso merkitys myös Etiopian kehittymiselle ja talouskasvulle. Kiinalaisrahoituksella on esimerkiksi rakennettu sähköjunarata Addis Abebasta Djiboutin satamaan, mistä Etiopian vientituotteita saadaan merikuljetuksina maailmalle.
Kauden kalasuositus: Jalostajan Saaristosilli & Sipulisilli

Silli
Axel Foley
Viestit: 2179
Liittynyt: La Elo 25, 2018 12:28 pm

Re: Afrikka muuttuu - kuten muutkin maanosat

Viesti Kirjoittaja Silli »

Sähköinen raideyhteys avattiin Addis Abeban ja Djiboutin välille vuonna 2016. Se on pituudeltaan noin 750km.jpg
Sähköinen raideyhteys avattiin Addis Abeban ja Djiboutin välille vuonna 2016. Se on pituudeltaan noin 750km.jpg (38.95 KiB) Katsottu 1836 kertaa
Etiopian pääkaupungista Addis Abebasta pienen naapurivaltio Djiboutin satamaan rakennettu reilun 750 kilometrin raideyhteys ei paljon ole saanut huomiota suomenkielisessä mediassa. Yhteys avattiin syksyllä 2016. Kokonaan sähköllä toimiva raideyhteys rakennettiin kiinalaisten toimesta ja rahoituksestakin 70% tuli Kiinasta. Myös junaliikenteen vaatima henkilökunta on ensimmäisten viiden vuoden ajan kiinalaista, mutta paikallista henkilökuntaa koulutetaan koko ajan, jotta he voivat ottaa siirtymäajan jälkeen työn hoidettavakseen.

Aiheesta kertoo mm. BBC:n englanninkielinen juttu: https://www.bbc.com/news/world-africa-37562177
Kiinalainen henkilökunta vastaa raideyhteyden toiminnasta viiden ensimmäisen vuoden ajan kouluttaen sinä aikana paikallista henkilökuntaa, jotta nämä voivat siirtymäajan päättyessä ottaa toiminnaan hoitaakseen.jpg
Kiinalainen henkilökunta vastaa raideyhteyden toiminnasta viiden ensimmäisen vuoden ajan kouluttaen sinä aikana paikallista henkilökuntaa, jotta nämä voivat siirtymäajan päättyessä ottaa toiminnaan hoitaakseen.jpg (17.1 KiB) Katsottu 1836 kertaa
Kauden kalasuositus: Jalostajan Saaristosilli & Sipulisilli

Silli
Axel Foley
Viestit: 2179
Liittynyt: La Elo 25, 2018 12:28 pm

Re: Afrikka muuttuu - kuten muutkin maanosat

Viesti Kirjoittaja Silli »

Tässä yksi juttu Etiopian naisenergiasta. Tätä lukiessa kannattaa muistaa, että Somalialla on pisin valionraja juuri Etiopian kanssa. Muita Somalian naapurimaita ovat pieni Djibouti sekä Kenia. Myös Etiopiassa asuu kohtuullisen suuri somalivähemmistö. Arvioiden mukaan noin 6% Etiopian väestöstä on somaleita. Täytyy siis ihmetellä, miten erilainen naisten asema voi naapurimaissa olla :shock:
Etiopian Coco Chanel ja muut menestyjänaiset:
“Näin raivasin tieni huipulle”


Myytti numero 1: Etiopia on vain nälänhädästä kärsivä köyhä maa.
Myytti numero 2: Etiopian naiset eivät voi menestyä. Väärin. Muotiyrittäjä, toimitusjohtaja ja ilmastojuristi ovat jo särkeneet lasikattoja.

Bethlehem Tilahun Alemu perustama Sole Rebels on yksi Afrikan nopeimmin kasvavista kenkäyrityksistä.jpg
Bethlehem Tilahun Alemu perustama Sole Rebels on yksi Afrikan nopeimmin kasvavista kenkäyrityksistä.jpg (54.79 KiB) Katsottu 1833 kertaa
En minä myy vain kenkiä. Myyn taideteoksia, myyn kokemuksia.

Bethlehem Tilahun Alemu, 35, pyyhkäisee pitkät kiharansa selältään olkapäille ja nojautuu sohvalla taaksepäin. Istumme naisen perustaman Sole Rebelsin myymälässä, ostoskeskuksen ylimmässä kerroksessa. Ympäröivien hyllyjen kenkärivit hehkuvat ikkunoista siivilöityvässä iltapäivän auringossa, ja ulkoa kaikuvat perjantain ruuhkahuipussa kituvan pääkaupunki Addis Abeban äänet.

Bethlehem tarkistaa toisen kerran, eivätkö vieraat tosiaan halua kahvia ja jatkaa:

– Me emme tee massatuotantoa vaan rakkaudella suunniteltuja, ainutlaatuisia kenkiä, joita haluamme myös asiakkaan rakastavan.

Olisi helppo pitää naisen sanoja vähän pöhöttyneenä markkinointipuheena, mutta tulokset kertovat toista. Sole Rebels on yksi Afrikan nopeimmin kasvavista kenkäyrityksistä, ja sen 34-vuotias perustaja on palkittu muun muassa Maailman talousfoorumin yrittäjäpalkinnolla. Talouslehti Forbes on listannut Bethlehemin maailman 100 vaikutusvaltaisimman naisen ja tv-yhtiö CNN 12 parhaan naisyrittäjän joukkoon, Coco Chanelin rinnalle.

– Tunnustukset tuntuvat hyvältä mutta nostavat myös odotuksia. Minun on paiskittava lujasti töitä, jotta voin jatkossakin olla roolimalli naisille.

NÄLÄNHÄDÄSTÄ NOUSUKIITOON

Sole Rebelsin isoista ikkunoista näkee nostokurkien täplittämän ja rakennustyömaiden mylläämän kaupunkisiluetin. Tältä näyttää nousukausi. Täysin erilaisia uutiskuvia maailmalle levisi vuonna 1984, kun Etiopian nälänhädän laajuus paljastui muulle maailmalle. Kun poptähdet kokoontuivat laulamaan Live Aid -hyväntekeväisyyskonsertteihin We are the Worldia, Bethlehem oli viisivuotias.

– Kun olin lapsi, asiat eivät tosiaan olleet Etiopiassa niin kuin nyt. Elimme hyvin köyhällä alueella, mutta sanoisin, että olimme keskiluokkaa, sillä molemmat vanhempani kävivät töissä.

Sähkömiehenä työskentelevä isä ja keittäjä-äiti tekivät pitkiä päiviä, joten Bethlehem sisaruksineen sai tehdä paljon kotitöitä.

– Yleensä tytöt siivoavat, kun pojat leikkivät ulkona. Mutta veljeni joutuivat hommiin yhtä lailla. Äitini teki hyvää työtä, Bethlehem nauraa.

– Ajatus siitä, että voi olla kuka ja mitä tahansa, alkaa perheestä. En kasvanut ajatellen, että olen nainen, vaan että olen ihminen. Se valoi myöhemmin uskoa siihen, että voin perustaa yrityksen siinä missä mieskin.

Niin, oma yritys. Se raksutti koko ajan mielessä, kun Bethlehem opiskeli taloushallintoa ja kun hän valmistuttuaan työskenteli kirjanpitäjänä. Moni teki jo mekkoja tai koruja – mutta entäpä kengät? Kotikulmilla kaikilla tuntui olevan joko kiinalaiset halpatuotantokengät tai autonrenkaista kyhätyt jalkineet.

– Tuumin, että jos suunnittelen todella laadukkaan ja houkuttelevan kengän, siitä voisi kasvaa bisnes. Ja sitten olisin onnellinen, Bethlehem nauraa.

EKOLLA MENESTYKSEEN

Kun Bethelehem pani yrityksensä pystyyn 2005, alkoi kotimaakin olla nousukiidossa. Nyt Etiopian talous on maailman nopeimmin kasvavien maiden joukossa noin 10 prosenttia vuosivauhdillaan. Esimerkiksi Suomen talous sen sijaan on supistunut vuodesta 2012 alkaen.

Bethlehemin yritys on saanut nauttia 90-miljoonaisen maan keskiluokan kasvusta: Sole Rebels työllistää nyt noin 150 ihmistä, myy kenkiä yli 50 maahan, ja sillä on oma liike kuudessa eri maassa Euroopasta Yhdysvaltoihin. Kenkiä voi tilata myös netistä, suosituimmat mallit maksavat noin 70 euroa.

Bethlehem hehkuttaa tehdastaan, joka on ”kuin taidekoulu”: kengät tehdään käsityönä, niissä käytetään paikallisten viljelijöiden luomupuuvillaa, kankaat värjätään luomuvärein – ja monissa on autonrenkaista tehty pohja. Valikoimissa on myös vegaanisia kenkiä.

– Ympäristöarvot ovat todella tärkeitä. Emme me muuten olisi näin menestyneitä: ihmiset vaativat ekologisuutta koko ajan enemmän.

Sole Rebels on myös maailman ensimmäinen sertifioitu reilun kaupan kenkäyritys – virkistävä poikkeus maassa, jossa Kiina on jyllännyt halvan työvoiman perässä jo vuosia.

– Meillä ei ole World Fair Trade -merkkiä markkinoinnin takia. Emme halua tehdä voittoa toisten kustannuksella vaan maksamme työntekijöillemme neljä viisi kertaa etiopialaisten keskipalkkaa enemmän.

Yrityksen mukana on kasvanut myös Bethlehemin perhe, nyt 9-, 6- ja 4-vuo­tiailla lapsilla. Omat vanhemmat ja sisarukset ovat olleet korvaamaton tuki ympäripyöreitä päiviä tekevälle yrittäjälle.

Bethlehem kimpaantuu, kun häneltä kysyy, onko naisella hankalaa miehisessä bisnesmaailmassa. Hän on aina uskonut itseensä, eikä hänen bisnestaitojaan ole siksi kuulemma koskaan kyseenalaistettu.

– Se on ihan väärä tapa katsoa asiaa. Eivät miehetkään menesty vain siksi, että ovat miehiä, he tekevät töitä sen eteen. Jos epäonnistun, en syytä sitä, että olen nainen, vaan sitä, että yritän jotain uutta.
Ethiopian Electric Power -sähköyhtiön toimitusjohtaja Azeb Asnake.jpg
Ethiopian Electric Power -sähköyhtiön toimitusjohtaja Azeb Asnake.jpg (55.02 KiB) Katsottu 1833 kertaa
KOULUTUS, KOULUTUS, KOULUTUS

Ethiopian Electric Power -sähköyhtiön käytävillä alkaa olla maanantaina iltaviideltä hiljaista. Kello kuusi viimeinenkin kokousseurue – kaikki miehiä – vetää toimitusjohtajan oven kiinni perässään. Sihteeri antaa pomolleen hengähdystauon ennen kuin avaa oven tummasävyiseen toimistoon. Massiivisen kirjoituspöydän takana kännykkäänsä näpyttää toimitusjohtaja Azeb Asnake, 49. Hänen työpäivänsä jatkuu vielä pitkään.

– Istun täällä yleensä yhdeksään, puoli kymmeneen. On rauhallista tehdä töitä, kun ei tule keskeytyksiä.

Mitattiin sitten poliittista vaikutusvaltaa tai lukutaitoa, ovat etiopialaisnaiset maailman tilastoissa pahnanpohjimmaisia.

Nykyisin jo 90 prosenttia lapsista aloittaa koulun, mutta peruskoulun jälkeen tyttöjen määrä putoaa, ja maisteritasolla heitä on enää kymmenesosa. Köyhyys on suurin este, mutta myös alaikäisten avioliitot, teiniraskaudet ja yleiset asenteet vaikeuttavat kouluttautumista.

– Koulutus on kaiken kehityksen perusta. Naisten pitää saada käydä koulussa. Sitten kaikki on mahdollista, sitten voi alkaa uskoa itseensä.

Hän hakeutui aikoinaan opiskelemaan rakennusinsinööriksi Addis Abeban yliopiston teknilliseen tiedekuntaan, sillä tiesi, että kehittyvässä maassa sellaisia tarvittaisiin. Ensimmäinen työpaikka vesi- ja viemäröintiyrityksessä innoitti häntä opiskelemaan hydrologiaa aina Tampereen teknillisessä yliopistossa asti.

– Koin ensimmäistä kertaa pakkasen ja lumen. Se oli ihmeellistä, se oli seikkailu. Ja monin tavoin kasvattava vuosi.

TRIPLASTI MIESTÄ PAREMPI

Koulutuksensa ansiosta Azeb sai vuonna 2007 elämänsä isoimman haasteen. Ethiopian Electric Power pestasi naisen vastaamaan tuolloin maan suurimman vesivoimalan, Gibe-padon, rakentamisesta.

– Totta puhuen olin vähän sokissa, työ oli valtavan haastava. Naiselle se oli sitä tuplasti, ei vaan triplasti, sillä minun täytyi antaa parempia tuloksia kuin miesten, jotta vakuuttaisin kaikki. Tämä on miesten maailma.

Aviomies kannusti Azebia ottamaan pestin vastaan ja piti huolta parin kahdesta pienestä lapsesta. Seitsemän vuoden ajan Azeb matkusti Addis Abeban ja 400 kilometrin päässä sijaitsevan patotyömaan väliä.

– Jouduin tekemään kompromisseja niin työn kuin perheenikin kanssa. Se oli vaikeaa aikaa, silloin minua todella testattiin.

Kun Azebille vuosi sitten tarjottiin yhtiön toimitusjohtajan paikkaa, ei hän enää epäröinyt.

– Naisten ei pidä pelätä. Pääasia on, että yritämme. Työnjohtaminen on samaa kuin kodinhoito, vain isommassa mittakaavassa.

Ja mittakaava sen kuin kasvaa: reilusti yli puolet etiopialaisista on yhä ilman sähköä ja maan energiantarve kasvaa investointibuumin takia vuosittain lähes kolmanneksella.

– En halua, että pysymme kehitysmaana. Meidän täytyy kasvaa ja nostaa kaikkien elämänlaatua. Olen onnellinen, että Etiopia nähdään viimeinkin mahdollisuuksien maana.
Selam Kidane työskentelee Addis Abebassa juristina.jpg
Selam Kidane työskentelee Addis Abebassa juristina.jpg (34.15 KiB) Katsottu 1833 kertaa
LASIKATTOJEN SÄRKIJÄ

Ison mittakaavan asioista huolehtii myös Addis Abebassa työskentelevä juristi Selam Kidane. Hän työskentelee lainopillisena neuvonantajana ja muokkaa Afrikan maiden esitystä tuleviin ilmastoneuvotteluihin.

– Vaikka Afrikan maat ovatkin keskenään hyvin erilaisia, yritämme silti neuvotella ryhmänä, kuten EU:kin.

Tämä vuosi on kehitysmaille ratkaisevan tärkeä: syyskuussa New Yorkissa päätetään YK:n uudet kestävän kehityksen tavoitteet ja joulukuussa Pariisissa neuvotellaan uusi kansainvälinen ilmastosopimus. Etiopia on jo ilmoittanut omaksi tavoitteekseen vähentää kasvihuonepäästöjään kahdella kolmanneksella vuoteen 2030 mennessä. Mikään muu maa ei ole vielä esittänyt yhtä kunnianhimoista tavoitetta.

28-vuotias Selam kuvaa Twitter-tilinsä esittelyssä itseään lasikattojen särkijäksi, ja syystä. Addis Abebassa syntynyt nainen on opiskellut tutkinnon ympäristölaista ja toisen kansainvälisestä talousoikeudesta. Ennen nykyistä pestiään hän työskenteli ympäristöministeriössä suunnittelemassa maan ilmastoystävällistä energiastrate­giaa. Etiopia aikoo olla hiilineutraali maa vuoteen 2025 mennessä.

– Lakimaailma kiinnosti minua jo nuorena, ja harjoittelu YK:n ympäristöohjelmassa vakuutti suuntautumaan ympäristölakiin. Haluan tehdä tärkeää työtä ja samalla työskennellä alalla, josta nautin.

Selamin päivät kuluvat kokouksissa tai matkalla kokoustamaan muihin maihin. Hän myöntää, että työ on väsyttävää.

– Päivät ovat raskaita, ja joskus ärsyttäviäkin. Ministeriöiden edustajat ja poliitikot eivät aina ymmärrä teknisiä vaikeuksia, vaan haluavat vain kuulla hyviä lukuja, joita voivat kertoa omille esimiehilleen.

KASVUA! KEHITYSTÄ!

Selam sanoo olevansa onnellinen, että Etiopia on tosissaan toteuttamassa kunnianhimoista ilmastostrategiaansa. Maan energiantuotannon päästöt ovat jo olemattomat, kun vesivoimalat tuottavat suurimman osan energiasta, mutta maa satsaa myös uusiutuvaan energiaan, aurinkoon, tuuleen ja maalämpöön.

– Me voimme kasvaa ja kehittyä eri tavalla, ilman kasvihuonepäästöjä. Meidän on kehitysmaassa viisasta aloittaa kasvu oikein. Esimerkiksi Suomelle on valtava investointi siirtyä kivihiilestä ja ydinvoimasta uusiutuvaan energiaan.

Seuraavaksi on keskityttävä maatalouteen, suurimpaan päästöjen lähteeseen. Etiopialaiset eivät aina niele uudistuksia mukisematta.

– Afrikka ei ole syypää ilmastonmuutokseen. Ymmärrän, kun ihmiset kysyvät, miksi meidän pitää satsata uusiutuviin, kun EU tekee noin tai USA näin. Suutun välillä itsekin, kun näen, miten yhteisesti sovittuja asioita eri maissa toteutetaan.

Selamin mielestä viime vuosien isoin saavutus Etiopiassa on se, että ihmiset puhuvat ilmastonmuutoksesta.

– He ovat huomanneet ilmaston lämpenemisen vaikutukset maassamme ja ymmärtävät sen estämisen tärkeyden.

Uusi kansainvälisesti sitova ilmastosopimus tulee voimaan vuonna 2020, mutta sen toteutuminen nähdään vasta vuosien päästä.

– Ehkä muutaman vuoden kuluttua voin ajatella ylpeänä, että tuo oli se asia, minkä eteen minä tein töitä.

NAISTEN TUELLA

Talousbuumi koskettaa Etiopiassa vielä harvoja, ja vielä harvemmin naisia. Silloin menestykseen voi auttaa isompi joukko naisia.

Lounaisetiopialaisessa Bahir Darin kaupungissa on toistakymmentä naista kerääntynyt istumaan portaille ja penkeille pieneen pihapiiriin. Tässä pihassa kokoontuu joka tiistai-ilta naisten osuuskunta, nimeltään Olkaamme vahvoja.

Juomme kahvia ja rouskuttelemme kyytipojaksi tarjottuja paahdettuja jyviä sekä popcornia, kun naiset kertovat osuuskuntansa ideasta. Se on simppeli: jokainen maksaa viikoittain pienen, 11 birrin (noin 50 sentin) jäsenmaksun ja voi sitten anoa isompaa lainaa. Esimerkiksi 58-vuotias Sisaynesh Mitiku on lainannut viisi kertaa 300 biriä (noin 13 euroa) kasvattaakseen lampaita, 32-vuotias Ginnit Demese taas on tehnyt maan kansallisruuan, injeralettujen, valmistuksesta bisneksen myymällä niitä kaupungin hotelleille. Samalla naisilla on syy kokoontua kerran viikossa puhumaan.

– Me ymmärrämme toisiamme ja autamme ongelmissa, oli kyseessä perheriita tai perheenjäsenen menetys. Emme enää halua ottaa uusia jäseniä, tämän vuoden puheenjohtaja Ayai Awden kertoo tiukaksi hitsautuneesta porukasta.

Tällaiset pienrahoitushankkeet ja osuuskunnat ovat auttaneet monia naisia turvaamaan itselleen elinkeinon. Suomikin on rahoittanut kehitysyhteistyövaroin projektia, jossa Bahir Darin köyhiä naisia on koulutettu kirjanpidossa ja talousasioissa sekä turvaamaan ruokansa ympäristöystävällisellä tavalla, kuten kaupunkiviljelmillä. Aliravitsemus on yhä suuri huoli maassa, jossa suurin osa kansasta asuu maaseudulla. Valtion jakamissa maankäyttöoikeuksissa naiset jäävät usein miesten jalkoihin, mutta osuuskuntana heillä on oikeus maahan.

Yksi kaupunkiviljelyosuuskunta sijaitsee muutaman kilometrin päässä, lähellä Sinistä Niiliä. Peltiaidan takana aukeaa loivasti viettävä rinne, jossa kasvaa riveissä kaalia, salaattia, vihreitä chilejä, tomaatteja ja mangoja. Kaukaisuudessa aaltoilee papyruspelto ja sen takana nousevat Bahir Darin keskiluokan kodit.

Tämä oli ennen kaatopaikka, jonka parinkymmenen naisen muodostama osuuskunta raivasi neljä vuotta sitten urbaaniksi puutarhaksi. Tänäänkin pellolla huhkii useampi nainen sinisissä haalareissa lapioiden ja kastelukannujen kanssa.

– Emme käytä kemikaaleja, kaikki on luonnollista ja luomua, naiset kertovat.

Kaupunkiviljely voi olla länsimaissa hipstereiden hommia, mutta täällä se takaa elannon monelle naiselle. 22-vuotias Ferert Tilahun oli ennen työtön, mutta tienaa nyt osuuskunnan jäsenenä 700 biriä (noin 30 euroa) kuukaudessa.

– Olen hyvin onnellinen. Herään aamulla varhain ja työskentelen kasvimaalla koko päivän. Naisista on tullut tärkeä tukijoukko, ymmärrämme ja autamme toisiamme.

Me Naiset
16.8.2015 klo 20:00
https://www.menaiset.fi/artikkeli/ajank ... asin_tieni

Huom! Alleviivaukset Sillin tekosia.
Kauden kalasuositus: Jalostajan Saaristosilli & Sipulisilli

Silli
Axel Foley
Viestit: 2179
Liittynyt: La Elo 25, 2018 12:28 pm

Re: Afrikka muuttuu - kuten muutkin maanosat

Viesti Kirjoittaja Silli »

Nä­ke­miin nä­läl­le: Etio­pian maan­vil­je­li­jät pa­ran­ta­vat sa­to­aan ty­pen­si­to­ja­bak­tee­reil­la

Suomalainen tutkimushanke auttaa etiopialaisia maanviljelijöitä parantamaan maaperän laatua ja viljavuutta. Uusien typensitojabakteereiden avulla satoa on saatu saman verran tai jopa enemmän kuin keinolannoitusta käytettäessä.
Kuvan viljelijä kokeili ensimmäistä kertaa soijapavun kasvatusta hyvällä menestyksellä.jpg
Kuvan viljelijä kokeili ensimmäistä kertaa soijapavun kasvatusta hyvällä menestyksellä.jpg (97.24 KiB) Katsottu 1807 kertaa
Maaperän eroosio on suuri ongelma maanviljelykselle Etiopiassa. Pitkään jatkunut tehomaatalous on köyhdyttänyt maaperää tuhoamalla ravinteita, joita hyvä ja runsas sato edellyttää. Parantaakseen maaperän laatua ja viljavuutta eteläisen Etiopian Hawassassa paikalliset maanviljelijät lyöttäytyivät yhteen Helsingin ja Hawassan yliopistojen tutkijoiden kanssa ja kokeilivat uusia viljelymenetelmiä, jotka hyödyntävät typensitojabakteereita. Nelivuotisen SOILMAN-hankkeen (2013–2017) tulokset ovat lupaavia.

– Yhdistämällä typensitojabakteerit ja palkokasvit onnistuttiin parantamaan maaperän laatua ja viljavuutta. Bakteerit rikastuttavat maaperää sitomalla typpeä ilmasta. Siksi typpeä sisältävää keinolannoitusta ei tarvita. Pienviljelijöillä ei sitä paitsi yleensä ole varaakaan keinolannoitteisiin, Helsingin yliopiston professori Kristina Lindström toteaa.

Niin kutsut Rhizobium-typensitojabakteerit elävät symbioosissa palkokasvien kanssa kasvien juurinystyröissä. Bakteerit voivat muodostaa symbioosin proteiinipitoisten kasvien, kuten soijapapujen, herneiden, härkäpapujen, apiloiden ja lupiinien, kanssa. Parhaan mahdollisen tuloksen saavuttamiseksi palkokasvin siemen kannattaa ympätä eli tartuttaa se lajille sopivalla Rhizobium-bakteerilla.

– Etiopian erityishaasteena on se, että siellä ei ole juuri laitoksia tai laboratorioita, jotka pystyisivät massatuottamaan Rhizobium-bakteereita luomulannoitteeksi maanviljelijöille, kertoo Etiopiasta kotoisin oleva Aregu Aserse, joka työskentelee tutkijatohtorina Helsingin yliopistossa.

– Bakteerikannan tulee soveltua paikallisiin maaperä- ja lämpötilaoloihin. Esimerkiksi Suomessa kasvatettua bakteeriviljelmää ei voida käyttää, Lindström lisää.

Kasvit edellyttävät myös erilaisia Rhizobium-bakteereita. Lindström ja Aserse ovat tutkineet Hawassassa erityisesti, millaiset bakteerit soveltuvat soijapavun (Glycine max) ja tarhapavun (Phaseolus vulgaris) kanssa käytettäviksi.

Kak­si uut­ta bak­tee­ri­la­jia löy­det­ty Etio­pias­sa

Työskennellessään Etiopiassa Aserse ja Lindström löysivät kaksi uutta Rhizobium-bakteerilajia: Rhizobium ethiopicum elää symbioosissa tarhapavun kanssa, kun taas Bradyrhizobium shewensen isäntäkasvi on ainoastaan Etiopiassa esiintyvä Erythrina brucei -hernekasvipuu.

– Eläimet ja kasvit ovat erittäin monimuotoisia Etiopiassa, mutta myös paikalliset maaperäbakteerit ovat häkellyttävän monenlaisia. Mahdollisuudet löytää eri olosuhteisiin soveltuvia bakteereita ovatkin erinomaiset, Lindström sanoo.

Vuonna 2015 epätavallisen voimakas El Niño -ilmiö aiheutti Etiopiassa ankaraa kuivuutta ja nälänhätää. Tutkijat toivovat, että heidän tietonsa ja menetelmänsä auttavat osaltaan estämään vastaavia katastrofeja.

– Hawassan hankkeen suurin anti on se, että Rhizobium-bakteerien käytön ansiosta tarha- ja soijapavun tuotanto ja sato paranivat. Vuoden 2015 kuivuuden aikana havaitsimme myös, että bakteerit edistivät kasvien kuivuudensietokykyä, Aserse sanoo.

Tutkijat toivovat, että tulevaisuudessa yhä useammat etiopialaiset maanviljelijät hyötyvät menetelmästä ja sen eduista.

– Kaikki hankkeeseen osallistuneet – niin tutkijat kuin maanviljelijät – huomasivat menetelmän hyödyt. Ensimmäisenä vuonna vain neljä maanviljelijää uskalsi kokeilla menetelmää soijapavun viljelyssä. Kun tulokset olivat niin hyviä, niin seuraavana vuonna lähes kaikki kyläläiset halusivat osallistua, Luonnonvarakeskuksen erityisasiantuntija Mila Sell kertoo.

Laajamittaisen toiminnan aloittamiseksi hankkeen osallistujat suosittelevat paikallisen soijapapuosuuskunnan perustamista.

Jäsenten johtama maanviljelyosuuskunta avaisi viljelijöille aiempaa suuremman markkinan, mikä voisi motivoida heitä siirtymään soijapapuun sen sijaan, että he jatkossakin viljelisivät pureskeltavaa khat-huumetta (Catha edulis), joka on nykyisin yksi Etiopian tärkeistä vientituotteista. Tämä vaikuttaisi suotuisasti ruoan paikalliseen saatavuuteen ja viljelymaan ominaisuuksiin, sillä palkokasvit parantavat maaperän laatua, kun taas khat köyhdyttää maaperää, Lindström toteaa.
Paikallisen Hawassan yliopiston ravitsemusasiantuntijat kertoivat viljelijöille soijapavun ravintoarvoista.jpg
Paikallisen Hawassan yliopiston ravitsemusasiantuntijat kertoivat viljelijöille soijapavun ravintoarvoista.jpg (57.21 KiB) Katsottu 1807 kertaa
Li­sää SOIL­MAN-pro­jek­tis­ta:

SOILMAN-hankkeessa pyrittiin parantamaan Etiopian ruokaturvaa sekä maaperän laatua ja viljavuutta ekosysteemipalveluita hyödyntämällä.

Hankkeessa kokeiltiin uutta, tieteidenvälistä lähestymistapaa luomulannoitukseen yhdistämällä ymppäystekniikoita, joissa typensitojabakteerin itiöitä tartutetaan siemeniin, paikallisiin maanviljelykäytäntöihin. Kokeet tehtiin paikallisyhteisön kanssa Hawassassa, joka sijaitsee 270 kilometriä Addis Abebasta etelään.

Osana hanketta perustettiin innovaatioalusta yhdessä maanviljelijöiden kanssa. Ryhmä koostui kahden eri kylän viljelijöistä, joiden joukossa oli sekä miehiä että naisia. Paikalliset sidosryhmät, mukaan lukien neuvontaorganisaatiot, Hawassan yliopiston asiantuntijat ja maanviljelyosuuskunnan edustajat, kutsuttiin mukaan innovaatioalustan toimintaan.

Toimintaan sisältyi maatilavierailuja, viljelykokeiluja, koulutusta ja kuukausittaisia kokouksia, jotka järjestettiin paikallista kieltä puhuvan Hawassan yliopiston asiantuntijan avustuksella. Projektiin osallistuneille maanviljelijöille tarjottiin siemeniä ja luomulannoitteita, joita he käyttivät sekä perinteisen tarhapavun että heille entuudestaan tuntemattoman soijapavun viljelyssä. Osallistujilla oli mahdollisuus jakaa kokemuksia ja tietoja kuukausikokouksissa.

Lisäksi järjestettiin vuotuisia työpajoja osallistujien tarpeiden ja toiveiden mukaisesti. Rhizobium-typensitojabakteereihin, maaperätieteeseen, ravitsemustieteeseen, agronomiaan ja osuuskuntatoimintaan erikoistuneet asiantuntijat vastasivat työpajoissa osallistujien kysymyksiin. Ruoanlaittotyöpajassa osallistujat valmistivat soijapavusta leipää ja muuta ruokaa ravitsemusasiantuntijan johdolla.
Projektiin sisältyneellä ruoanlaittokurssilla tehtiin soijapavusta leipiä. Banaaninlehti estää taikinan tarttumisen pannuun paistamisen aikana.jpg
Projektiin sisältyneellä ruoanlaittokurssilla tehtiin soijapavusta leipiä. Banaaninlehti estää taikinan tarttumisen pannuun paistamisen aikana.jpg (55.74 KiB) Katsottu 1807 kertaa
Julkaisu: Sell, Mila & Vihinen, Hilkka & Gabiso, Galfato & Lindström, Kristina. (2018). Innovation platforms: a tool to enhance small-scale farmer potential through co-creation. Development in Practice. 1-13. 10.1080/09614524.2018.1510473.

Helsingin yliopisto / Uutiset
24.10.2018
https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/kest ... kteereilla

Huom! Alleviivaukset Sillin tekosia.
L´amourhalle ja muille skeptikoille todettakoon, että tämä on yksi hyvä esimerkki myös siinä mielessä, että tässä on työllistetty etiopialaisten asiantuntijoiden lisäksi suomalaisiakin tutkijoita ja asiantuntijoita. Eli itsekkäästi ajatellen: osa kehitysapurahoista on peräti jäänyt Suomeen... Omana mielipiteenä täytyy todeta, että jos kehitysapurahoilla saadaan jotain tuloksia aikaan, niin se on paras juttu koko hommassa. Ja mieluummin tietenkin pitkäaikaisia tuloksia.
Kauden kalasuositus: Jalostajan Saaristosilli & Sipulisilli

Vastaa Viestiin