Rikoksen jälkeen - ajatukset, fiilikset

Tähän osioon onnettomuudet ja muu rikoksiin liittyvä keskustelu.
Clarence
Andy Sipowich NYPD
Viestit: 1462
Liittynyt: Ma Helmi 16, 2015 12:24 am

Re: Rikoksen jälkeen - ajatukset, fiilikset

Viesti Kirjoittaja Clarence »

Puhelinkortti kirjoitti: Su Helmi 16, 2020 12:16 pm
Clarence kirjoitti: La Helmi 15, 2020 8:09 pm Puhelinkortti, tuskin on sama Ringo. Tunsin 3 Ringoksi kutsuttua ja kaksi niistä on kuollut.
Tämä Ringo oli rokonarpinen naamaltaan ja lyhyehkö ehkä 170cm korkeintaan. Vähän mannen oloinen.
Ei ole sama Ringo.
Mopo-Ukko
Lauri Hanhivaara
Viestit: 142
Liittynyt: Ke Joulu 18, 2019 11:52 am

Re: Rikoksen jälkeen - ajatukset, fiilikset

Viesti Kirjoittaja Mopo-Ukko »

Yhden Ringon minäkin muistan,taisi olla pääkaupunki seudulta kotoisin,oli Sukevalla muistaakseni -84,en tuntenut lähemmin.Lienee ollut tuohon aikaan yleinen lempinimi.
Clarence
Andy Sipowich NYPD
Viestit: 1462
Liittynyt: Ma Helmi 16, 2015 12:24 am

Re: Rikoksen jälkeen - ajatukset, fiilikset

Viesti Kirjoittaja Clarence »

Ringo on herättänyt täällä kiinnostusta ja arvailua, onko mainitsemani Ringo sama minkä kysyjä tuntee. Yksi Ringo oli pääkaupunki seudulta, toinen Keski-Suomesta ja viimeinen pohjoisista. Taisto oli tämän kertomani Ringon etunimi. Pitkä hyväryhtinen mies. Kämmenselät tatuoitu mustaksi joskus 60- luvulla. Ringo tykkäsi Olli Palmista kovasti. Olli oli musiikillisesti virtuoosi. Teki hyviä lauluja ja sai niihin saundia. Tiedän yhden äänityskerran kun Olli parin miehen kanssa laittoi sävellyksiään purkkiin Pasilassa 70- luvun alkupuolella. Olli kuoli Tukholmassa 90- luvulla. Mainitsemani Ringo kuoli 2000-luvulla. Ringo oli siitä harvinainen mies, ettei puhunut pahaa toisesta. Kunnioitettava ele liian monelle sivili-ihmiselle.
evilshit
Susikoski
Viestit: 35
Liittynyt: Ke Loka 15, 2014 9:51 am

Re: Rikoksen jälkeen - ajatukset, fiilikset

Viesti Kirjoittaja evilshit »

Ite tuli 17v tehtyä muutama hölmöily. Jälkeenpäin ajateltuna, helvetin ääliömäistä mutta ei silti kaduta ja naurattaa nuo pari ekaa hommaa. 2 ensimmäisen kerran saadut hyödyt oli sitä luokkaa, että ottais päähän edelleen jos oltais jääty kii, korvaukset ja sakot ois ollu helvetisti isommat. 3 hommassa oli sit taparikollinen mukana ja meininki yöllä oli ku töissä oltais, ainoo että pontikkaa sai höriä. Mihin tämä "ura" loppu? No se mitä sain rahaa tosta 3, mietittynä mitä ois tullu jos oltais jääty kii niin ei saatana. En tiä paljon piti ittellään ja sit tuli eka kesätyö, siinä sit puntaroi et tän verran tulee 2 viikon välein + ansiot tulee nouseen joten vitut tommotteesta touhusta. Ja jos ton 3 homman häiskän kanssa ois jatkanut niin olis elämä tällä hetkellä varmaan kaikin puolin paskaa, verrattuna nykyiseen.

Edit. Tarvinnee sanoo, että nykyään en uskaltaisi edes tikkaria nyysiä kaupasta
voi-voi
Jack Taylor
Viestit: 18
Liittynyt: To Syys 13, 2012 6:06 pm

Re: Rikoksen jälkeen - ajatukset, fiilikset

Viesti Kirjoittaja voi-voi »

Clarence
Andy Sipowich NYPD
Viestit: 1462
Liittynyt: Ma Helmi 16, 2015 12:24 am

Re: Rikoksen jälkeen - ajatukset, fiilikset

Viesti Kirjoittaja Clarence »

Kirjoittaja "voi-voi" on laittanut linkin Suomen vankiloista, ainakin Hämeestä ja Riihimäestä oli kuvia.

Ei tästä niin hirveän kauaa ole, kun oli pikilattiat ja paljusellit. Sähköä ei ollut, ja missä oli, kutsuttiin sähköselleiksi. Nykyään olot ovat paremmat ja viihtyvyys lisääntynyt. Onko vankiaines samaa kuin ennen, en tiedä. Vaikka missä istuisi tuomion, se on aina vapausrangaistus.
Clarence
Andy Sipowich NYPD
Viestit: 1462
Liittynyt: Ma Helmi 16, 2015 12:24 am

Re: Rikoksen jälkeen - ajatukset, fiilikset

Viesti Kirjoittaja Clarence »

Rikokseen syyllistynyt on rikoksesta epäilty niin kauan, kunnes juttu on päätöksessä ja rangaistus tullut.

On ollut ja on ihmismetsästystä, jota säestävät ottakaa varas kiinni huudot. Tässä tapauksessa perässä huutaja syyllistyy rikokseen.
Avatar
Moderaattorit
Moderaattori
Viestit: 1492
Liittynyt: Ke Kesä 27, 2007 3:20 pm

Re: Rikoksen jälkeen - ajatukset, fiilikset

Viesti Kirjoittaja Moderaattorit »

Vankilassa olemisesta ja elämisestä on olemassa oma ketju täällä:
viewtopic.php?f=10&t=21678

Tämän ketjun aihe on tunnelmat rikoksen jälkeen joko ennen kiinni jäämistä tai sen jälkeen ennen tuomiota. Näin se oli kait tarkoitettu oleman. Kummankin ketjun aihe on mielenkiintoinen ja jos yritetään pysyä ketjujen aiheissa, niin luettavuus pysyisi jatkossakin mielekkäänä.

Tunnelmat vankilasta siis Vankilassa oloa ja kulttuuria -ketjuun, mutta fiilikset sitä ennen tähän ketjuun. Myönnetään, aiheet ovat lähekkäisiä, mutta yrittäkää pitää aiheet erillään ja kertokaa lisää. Niin, että kumpaakos ne tutkintavankeusajat kerrotaan. No, vaikka tähän ketjuun.
-NILS-
Ne tietää, jotka tietää...
Clarence
Andy Sipowich NYPD
Viestit: 1462
Liittynyt: Ma Helmi 16, 2015 12:24 am

Re: Rikoksen jälkeen - ajatukset, fiilikset

Viesti Kirjoittaja Clarence »

Putkassa olo alkoi tympäistä. Mietin erilaisia tapoja päästä pois. Yksi mahdollisuus ajatuksissa oli leikkiä sairasta ja siten karata, jos tutkimuksiin viedään. Elettiin 70- lukua, eikä silloin ollut sellaisia turvajärjestelyjä mitä on tänä päivänä. En tiedä oliko missään vankilassa natolankaa, puhumattakaan muista teknisistä vempaimista. Putkasta haettiin kuulusteluun. Kuulustelija oli kuin Gestapon kuulustelija, pirullinen hymy huulillaan. Yht´äkkiä tuli puhelu kuulustelijalle ja hän kutsui jonkun poliisin viemään minut koppiin vähäksi aikaa. Siitä lähdettiin kohti koppia. Hetken mielijohteesta lähdin juoksemaan portaita alas ja talon eteen ja kadulle. Kohdalla oli vilkasliikenteinen risteys ja autoja kulki. En katsonut oikealle enkä vasemmalle, vaan juoksin sukkasillaan suoraan tien yli. Tien yli päästyä oli pieni puisto ja lähellä kerrostaloja. Tiesin, että noissa taloissa asui tuttavani ja ajattelin mennä sinne piiloon.

Alaovasta sisään ja portaissa tuli postinkantaja vastaan. Talossa ei ollut hissiä, mutta juoksin kerrokseen missä tuttu asui. Painoin ovikelloa, mutta kukaan ei tullut avaamaan. Panoin lisää samoin tuloksin. Samalla kuulin kuinka alhaalta kuului selvästi; menikö tästä äsken poika ohi. Postinkantaja vastasi; meni. Lähdin juoksemaan kerroksia ylemmäs. Tuli vintin ovi, mikä oli lukossa. Siinä vinttitasanteella katsoin kaiteiden välistä kun useat kädet kaiteella tuli juosten ukkoja ylös. Peli oli pelattu ja jäin odottamaan kunnon selkäsaunaa. Sitä ei kuitenkaan tullut ja kolme poliisia retuutti alas ja poliisiautoon. Autolla poliisilaitokselle ja putkaan.

Vielä myöhemmin en ajatellut juuri asiaa. Vankilaan oli tästä hatkasta kantautunut juttua, ja sitä arvostettiin. Huomasin arvostuksen yllättäin putsarina, kun olimme viemässä jotain ulos. Meitä oli siinä kolme ja yksi hehkutti innoissaan: Meitä on tässä kolme ja kaikilla karkaaminen takana, vain yksi ovi edessä. Vartijan tullessa taas jatkettiin hänen johdolla putsarin duunia.
Mopo-Ukko
Lauri Hanhivaara
Viestit: 142
Liittynyt: Ke Joulu 18, 2019 11:52 am

Re: Rikoksen jälkeen - ajatukset, fiilikset

Viesti Kirjoittaja Mopo-Ukko »

-80 luvun alkupuolella heräsin juoppo putkasta vaatteet veressä ja sitä ei ollut vain joitain tippoja vaan koko etumus veressä.No siitä sitten ihmettelemään,ei löytynyt ventin venttiä nahkasta ja nenäkin oli siisti eli ei ollut omaa verta.Sitten lähti ajatus laukalle että mitä nyt,lankalasista näki sen verran että aurinko nousee ja nousee,ei ole tavallinen juoppo putka.No lopulta kuulusteluun,kyselivät ihan muita juttuja ja lopulta pääsin ulos,naureskelivat vaan että oot kyllä aika sotkussa koko mies.Tänä päivänäkään en tiedä mistä veret peräisin.Oli muuten aika pitkä aamupäivä putkassa,kerkesi ajatella aika monta ajatusta ja kävellä kopin muutamaan kertaan ympäri.
Clarence
Andy Sipowich NYPD
Viestit: 1462
Liittynyt: Ma Helmi 16, 2015 12:24 am

Re: Rikoksen jälkeen - ajatukset, fiilikset

Viesti Kirjoittaja Clarence »

Ennen tietyissä piireissä moraali oli erilaista. Vasikoita oli mutta ei niin paljoa mitä saa huomata tänä päivänä. Helposti itsekin ajattelin, että joku liimannuuskia sekakäyttäjä on se heikoin lenkki, mutta niin välttämättä ei ole. Olen etääntynyt piireistä, ja tietoni ei ole nykyajasta niin tarkkaa. Nyt on vasikoiden määrä lisääntynyt, oho! Sanotaanpa sama nykykielellä: Tiedonantajien määrä on lisääntynyt. Päälikkötason tekijä voi olla poliisin tiedonantaja. Näitä tiedonantajia ja yhteistyöntekijöitä riittää. Eikös joka lajissa pelata sääntöjen mukaan?

Yksi ystäväni, joka oli kuvioissa pidempään kertoili, nimimiehissäkin on vasikoita. Samaa kuulin muualtakin. Alkaa olla vain niin vähän elossa näitä entisiä venkuloita ja Hämeen ruusuja. Yleensä mitä heitä on jäljellä, on porukka rauhoittunut. Silti hymyssä suin muistellaan omia ja sen ja sen kommelluksia. Olihan tuossa elämänvaiheessa todella mukavaakin.
Clarence
Andy Sipowich NYPD
Viestit: 1462
Liittynyt: Ma Helmi 16, 2015 12:24 am

Re: Rikoksen jälkeen - ajatukset, fiilikset

Viesti Kirjoittaja Clarence »

Tässä omia fiiliksiä toisen tekemien rikosten jälkeen. On esiintynyt "korona-virustarkastajia". Nämä romani-ihmisten joukossa olevat ääilaidat on saatava kiinni ja annettava ankara rangaistus poikkeusoloissa. Rangaistusasteikon yläpää mielestäni täyttyy kirkkaasti.
Hävytön ja alhainen teko!
Lisäksi ehdotukseni; "korona-virustarkastajat" on laittettava samalle osastolle muiden vankien kanssa.

Pelkäänpä pahoin, että "korona-virustarkastajien" oikeudenkäynti tulee olemaan pelkkä nuhtelutilaisuus.
Puhelinkortti
Jack Bauer
Viestit: 969
Liittynyt: Ma Helmi 15, 2010 3:09 pm

Re: Rikoksen jälkeen - ajatukset, fiilikset

Viesti Kirjoittaja Puhelinkortti »

Clarence kirjoitti: Su Maalis 08, 2020 6:06 pm Ennen tietyissä piireissä moraali oli erilaista. Vasikoita oli mutta ei niin paljoa mitä saa huomata tänä päivänä. Helposti itsekin ajattelin, että joku liimannuuskia sekakäyttäjä on se heikoin lenkki, mutta niin välttämättä ei ole. Olen etääntynyt piireistä, ja tietoni ei ole nykyajasta niin tarkkaa. Nyt on vasikoiden määrä lisääntynyt, oho! Sanotaanpa sama nykykielellä: Tiedonantajien määrä on lisääntynyt. Päälikkötason tekijä voi olla poliisin tiedonantaja. Näitä tiedonantajia ja yhteistyöntekijöitä riittää. Eikös joka lajissa pelata sääntöjen mukaan?

Yksi ystäväni, joka oli kuvioissa pidempään kertoili, nimimiehissäkin on vasikoita. Samaa kuulin muualtakin. Alkaa olla vain niin vähän elossa näitä entisiä venkuloita ja Hämeen ruusuja. Yleensä mitä heitä on jäljellä, on porukka rauhoittunut. Silti hymyssä suin muistellaan omia ja sen ja sen kommelluksia. Olihan tuossa elämänvaiheessa todella mukavaakin.
Muutama vuosi tuli istuskeltua 80-90 luvulla. Itse katson, että ilman noita vankilavuosia, elämäni olisi ollut huomattavan paljon tylsempää. Ensimmäinen tuomio hieman jännitti, mutta sieltä ulos päästyä käveltiinkiin jo rinta kaarella eikä linna enää pelottanut. Kiinnijäämisprosentti oli kuitenkin niin pieni hyötyihin nähden, että jatkoin elämäntyyliäni noin 15 vuotta. Aikansa kutakin.
Clarence
Andy Sipowich NYPD
Viestit: 1462
Liittynyt: Ma Helmi 16, 2015 12:24 am

Re: Rikoksen jälkeen - ajatukset, fiilikset

Viesti Kirjoittaja Clarence »

Rikoksen jälkeen Jari Sillanpää sai oikeudessa sakot puuhistaan. Itselle oli uutta, että Sillanpäällä on pedofiilin vinkeitä.
Pedofiili on inhottavimpia otuksia mitä pallon päällä kulkee.

Jari Sillanpää homostelkoon täysi-ikäisen kanssa niin, että hiki valuu, mutta pikku pojat on jätettävä rauhaan! Olipa pikku poika Sillanpään kuvastossa tai livenä!
Avatar
PiikkiSika
Adrian Monk
Viestit: 2808
Liittynyt: To Tammi 14, 2016 11:52 pm

Re: Rikoksen jälkeen - ajatukset, fiilikse

Viesti Kirjoittaja PiikkiSika »

Ihan noviisitasolle jää meikäläisen kokemukset.
Voin vaan todeta, että omaisuushommissa ja etenkin tekoa suunnitellessa on hyväfiilis - tiedät mitä tapahtuu jaa miten. Keikan jälkeen paineet usein hetkellisesti kasvaa ku ei varmaa tietoo saako muutettuu nopeesti rahaksi tms, sekä pikku jännitys kuinka kumppaneilla onnaa?

90%:sti hyvä fiilis kaiken kaikkiaan, sopivasti rahaa vaivaan nähden, tarvittavia hyödykkeitä itelle ja se onnistuimme perkele fiilis :lol:

Väkivaltajutuissa aina paksa maku jälkeenpäin - ”jäikö jälkiä, oliko silmiä lähettyvillä jne.” Uhrin verestä on lisäksi vittumaisen hankala päästä eroon, kameroita on paljon - pikku pelko perseessä aika pitkään, uutisten selailua asiaan liittyen jne. Ei kiva.

Kuulusteluissa viimestään useimmiten edes vähän vituttaa - näytön takia ainakin viel 90-luvulla kusetettiin ja koitettiin saada Ns. hollywoodtyylillä kovistelemalla epäiltyä ”se viimeinen - väärä sana”. Tyyliin istuttamalla kuulustelussa ja kuunnellen kovan kytän itsevarmaa päällekäyntiä ”hei, mä vittu tiedän tasan tarkkaan kaiken - kanssaepäilty on kertonu kaiken ja nyt haluun sun vaan kertovan et näinkö se oikeesti meni” - Siis mit vit ei mitää käryy :evil: Pienemmissä eli ”melkeen selvissä” jutuissa samanlaista vittuilua - sumppuun hetkeks ”marinoitumaan” hah-haa! Istunnossa sit kuulee melkeen kerrotun mukaisia lausuntoja, siis ”epäillyn kertomatkin” olleet - ihan oikeesti sillonki vituttaa koska salissa aikamyöhästä ruveta oikoo kuulustelupöytäkirjasta ääneen luettua omaa lausumaa, sisältäen itselle täysin vierasta terminologiaakin.

Rikoksen jälkeen enimmäkseen hyvä olo - ns.onnistuneiden hyvien juttujen ja etenkin pienen kiinnijäämis prosentin takia ja sillon ku rotta saanu kokea ”karman”, vastapainona jääny paska maku viranomaiskieroiltuista. Toivottavasti ajat muuttuneet ja vanhat kyttäkääkät on eläköityny/ kuollu viinaan tms.

PS.nimim. Clarence on foorumin sisällön tuotossa ihan omaa kastiaan. Toivottavasti jaksaa vääntää tarinoita omaan ainutlaatuiseen tyyliinsä jatkossakin!
! ! ! Eläköön EU-direktiivit ja kansan syväkyykky ! ! !
Vastaa Viestiin