Poliisipäällikkö Huokko ja pontikan maistaminen Kuopion Hiltulanlahden perinnepäivillä

[Joosua]

Hyvin ovat asiat valtakunnassa, ainakin osassa, kun ei näköjään poliisipäälliköllä ole tärkeämpää tekemistä kuin tehdä rikosilmoituksia jostain perinne päivien pontikkalusikallisesta.

Pontikkaa perinnepäivillä maistellut poliisipäällikkö ja keittäjät välttyvät käräjäreissulta: "Tarjottu määrä on ollut lusikkaan mahtuva"

Tänään klo 6:28

Syyttäjän mukaan perinnepäivillä tarjotun juoman alkoholipitoisuus on jäänyt arvailujen varaan.

Pontikkaa perinnepäivillä itsekin maistelleen Itä-Suomen poliisipäällikön Taisto Huokon ilmiantamat pontikankeittäjät ja perinnetilan edustaja välttyvät käräjäreissulta.

Aluesyyttäjä on tehnyt Hiltulanlahden pontikkajupakassa päätökset syyttämättä jättämisestä.

– Alkoholipitoisuus on selvittämättä ja sekin, oliko tuote ylipäätään alkoholia, aluesyyttäjä perustelee.

Kuopion Hiltulanlahden perinnepäivien yhtenä ohjelmanumerona oli syyskuun alussa 2018 pontikankeiton työnäytös ja maistelutilaisuus. Pontikkaosuus tuotiin esille myös päivien ennakkomainonnassa.

Perinnepäivillä juhlapuhujana vieraillut Itä-Suomen poliisipäällikkö Taisto Huokko intoutui maistelemaan pontikkaa päivien suojelijan, emerituspiispan Wille Riekkisen todistaessa tapahtumaa hymyssä suin vieressä.

Huokon maistelusta otettu kuva oli nähtävissä netissä.

Päivien järjestäjien yllätykseksi Huokko teki tapahtumasta muutamaa päivää myöhemmin rikosilmoituksen. Huokon oma poliisilaitos ryhtyi tutkimaan juttua alkoholirikoksena ja alkoholijuoman markkinointirikoksena.

Tutkinta siirrettiin myöhemmin ilmeisistä jääviyssyistä Hämeen poliisilaitokselle.

Perinnepäivät järjestäneen Hiltusen sukutilan emäntää epäiltiin esitutkinnassa alkoholijuoman markkinointirikoksesta. Hänen mukaansa pontikkaa ei korostettu tapahtumassa.

– Tarkoitus oli ainoastaan tuoda esille perinnepäivillä pontikankeitto, koska se on kuulunut myös Suomen historiaan, haluttiin tai ei, emäntä ilmoitti kuulustelussa.

Aluesyyttäjä ei nosta syytettä emäntää vastaan. Hän muistuttaa, että enemmän kuin 22 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältävän alkoholijuoman markkinointi on kielletty. Mietoa alkoholijuomaa saa markkinoida tietyin edellytyksin.

Perinnepäivillä tarjotun juoman alkoholipitoisuus on syyttäjän mukaan jäänyt arvailujen varaan. Pontikankeittäjät veikkasivat juomaa kuulustelussa ehkä noin 20-prosenttiseksi tai miedommaksikin.

– Asiassa ei ole selvitystä siitä, miten ja millä sanamuodoilla markkinointia on suoritettu. Näin ollen ei ole selvitystä siitä, että markkinoinnissa olisi rikottu mietojen alkoholijuomien markkinointia koskevia säännöksiä, syyttäjä perustelee.

Myös molemmat pontikankeittäjät välttyvät syytteeltä. Heidän toimiaan tutkittiin alkoholirikoksena.

Ilman lupia
Keittäjistä vanhempi, 72-vuotias mies, kertoi poliisille, että pontikka valmistettiin perinteisesti kuumentamalla tulella hapatettua mäskiä.

Muuan kyläseppä oli aikoinaan tehnyt teräksisen keittolaitteiston.

Mies ei osannut arvioida, paljonko pontikkaa keitettiin perinnepäivillä.

– Se muutama tippa mitä lirua jäi tähteeks, niin ne on siellä keittopaikalla kuusenjuurella maahan kaadettuna.

72-vuotias oli siinä käsityksessä, että päivien järjestäjät olivat hankkineet tarvittavat luvat. Valviran ilmoituksen mukaan lupaa alkoholin valmistukseen ei ollut myönnetty.

– Olen aina ollut perinteitä kunnioittava ja niitä halunnut viedä tiedoksi myös nuoremmille sukupolville, mies korosti.

Nuorempi pontikankeittäjistä, 66-vuotias mies, kertoi, että pontikkaa tehtiin perinnepäivillä niin paljon, että kaikki halukkaat saivat maistaa. Juomaa tarjoiltiin lusikalla.

– Monikaan nykyihminen ei ole tietoinen alkoholin valmistustavoista, mies arveli.

Hän ihmetteli koko poliisitutkintaa.

– Minusta tämä prosessi on humpuukia ja emme ole (toisen keittäjän) kanssa syyllistyneet mihinkään rikolliseen toimintaan, 66-vuotias totesi.

Alkoholin luvaton valmistaminen tislaamalla on kiellettyä, mutta aluesyyttäjän mielestä jutussa on jäänyt selvittämättä, onko kyse ollut edes alkoholin valmistuksesta, koska lopputulosta ei ole tutkittu.

– Tarjottu määrä on ollut lusikkaan mahtuva, ja lopputisle on hävitetty maahan kaatamalla, syyttäjä kuvailee ratkaisussaan.

Iltalehti ei tavoittanut Itä-Suomen poliisipäällikköä Taisto Huokkoa, joka on jo jäänyt pitämään eläköitymistään edeltäviä lomia.

[JammuSetä]

Rivien välistä voi lukea että syyttäjä on ollut ”hereillä”.

On ymmärtänyt asiakokonaisuuden ja tapahtuman luonteen oikein. Lusikallinen ponua ei maailmaa kaada.

Mäin saatiin myös typerästi toiminut poliisimies nolattua ja opetettua käyttäytymään.

[MohammedMohammed]

Liekkö tuota poliisiakaan kukaan enää kutsuu mihinkään tuon episodin jälkeen.

[Protonmail]

Sen voin sanoa, että pontikkaperinteen vaaliminen sekä ylläpito on hieno mutta hiukan vaarallinen harrastus.
Tiedossa on, että alan harrastajia löytyy, mutta eivät julkisesti toitota harrastuksestaan.
Laskentaesimerkki harrastuksen kannattavuudesta:
Esimerkissä on käytetty 25 litran rankkisatsia
7-8 kg sokeria yht. n. 5,6€
Pussi 17-20 %:a tuottavaa turbohiivaa n. 6€
Jos värkki (reflux-kolonni) tuottaa 92%:sta alkoholia, niin saalis on vähän yli neljä litraa ja 40%:seksi laimennettuna häviöt huomioiden n. kahdeksan litraa.
Litrahinnaksi (40%) tulee max. 1,5 €uroa plus energia- sekä jäähdytyvesikustannukset.
Lisäksi on huomioitava myös pannun sekä käymisastian yms. kuoletuskustannukset jotka tulevat kuoletetuiksi muutaman tislauskerran jälkeen.

[Tuomion Pasuuna]

Poliisihan voi syyllistyä virkarikokseen, jos ei puutu havaittuun rikokseen.

[JammuSetä]

Poliisihan voi syyllistyä virkarikokseen, jos ei puutu havaittuun rikokseen.

Tämä on ihan totta. Olisiko asemalla keskusteltu ja kollega käskenyt tehdä.

[MohammedMohammed]

Poliisihan voi syyllistyä virkarikokseen, jos ei puutu havaittuun rikokseen.

Mut eikös poliisin pitäisi puuttua siihen rikokseen vapaa-ajallaankin sen tapahtumahetkellä, ei kollegan ripittämisen jälkeen, kun on juotu rapulaan asti pontikkaa perinnepäivillä ja alkometriin puhallus aamulla tuottaa tuloksen 3.2?

[Joosua]

Sen voin sanoa, että pontikkaperinteen vaaliminen sekä ylläpito on hieno mutta hiukan vaarallinen harrastus.
Tiedossa on, että alan harrastajia löytyy, mutta eivät julkisesti toitota harrastuksestaan.
Laskentaesimerkki harrastuksen kannattavuudesta:
Esimerkissä on käytetty 25 litran rankkisatsia
7-8 kg sokeria yht. n. 5,6€
Pussi 17-20 %:a tuottavaa turbohiivaa n. 6€
Jos värkki (reflux-kolonni) tuottaa 92%:sta alkoholia, niin saalis on vähän yli neljä litraa ja 40%:seksi laimennettuna häviöt huomioiden n. kahdeksan litraa.
Litrahinnaksi (40%) tulee max. 1,5 €uroa plus energia- sekä jäähdytyvesikustannukset.
Lisäksi on huomioitava myös pannun sekä käymisastian yms. kuoletuskustannukset jotka tulevat kuoletetuiksi muutaman tislauskerran jälkeen.

Kyllä. Varsin edullista "omakeittoinen" tosiaan on. Ja vuosia sitten, huomattavasti kalliimman alkoholin aikoina, oli hyöty paljon isompi. Ja juuri tästä syystä, siis tuntuvasti halventuneesta alkoholin hinnasta, on pontikan valmistus oikeasti katoavaa kansanperinnettä. Eikä sillä enää ole kansantaloudellista merkitystään niinkuin joskus on ollut. Juttelin tästä asiasta yhden tutun ja kokeneen poliisimiehen kanssa, ja hän totesi ettei jotain itselle tai kaverin kanssa keittäviä erityisesti etsitä. Jos jonkun muun jutun yhteydessä tavataan niin sitten hoidetaan samalla.
Ja tottahan tuo ponun teon unholaan painuminen on. Aikoinaan tiesin useamman joka just itselle tai kaverin kanssa kehitteli. Tällä hetkellä ei ole ketään tiedossa. Eikä hengissä.
Pakko sanoa että kyllä tässäkin hommassa oli vaaransa. Ei tietty ihan yhtä suuret huumausaineiden kanssa, mutta esimerkkinä; kuuluin joskus erääseen
parinkymmenen miehen vapaa-ajann yhdistykseen muutaman vuoden. Mukaan oli osunut pari kolme ahkeraa keittelijää josta seurasi että tosi halpaa ja vahvaa viinaa oli ihan rajattomasti saatavilla. Tästä porukasta yksi joi itselleen aivovaurion. Toinen joutui dialyysihoitoon. Oli varmaan muitakin sairastumisia, en tiedä kun lähdin porukasta koska harrastuksesta ei tahtonut tulla enää mitään.

Lopuksi, vaikka pontikka on joskus ollut varsin haitallista, oli poliisipäällikkö Huokon toiminta aivan typerää ja osoitus hyvin huonosta harkinnassa. Poliisimies voi harkintansa mukaan luopua toimenpiteestä. Tässähän ei ollut kyseessä esimerkiksi laiton myynti tai alaikäiselle tarjoaminen ja määrät aivan olemattomia. Ankiskelusta ei voida puhua, jos lusikallisen saa maistaa. Olisi hyvin riittänyt että olisi hymyssä suinnantajut huomautuksen ja kehoituksen olla enempää keittelemättä. Täysin riittävä toimenpide.
Tässä tuleekin minusta esiin päällikkötason poliisimiehen hyvin puutteellinen näkemys poliisin työstä ja tehtäväkentästä näinä aikoina, joina poliisi on suurien haasteiden edessä.. Eläkkeelle joutaisi, ja tilalle paremmin asiat ymmärtävä mies.