3-vuotias harhaili yksin öisellä kadulla Helsingissä

[VoDKa]

Minut jätettiin muutaman kerran yksin muutaman vuoden vanhempana kuin tuo tarinan lapsi on ja muistan, että olihan se melko paska fiilis kun yöllä herää ja huomaa että pöydällä on lappu, missä vanhemmat selittää menneensä baariin. Lappu oli siltä varalta, että jos sattuisin vaikka heräämäänkin sitten pian. Kävihän siinä monestikin niin, olin samaan aikaan sekä vihainen että pettynyt vanhempiini sen käytöksen vuoksi, mutta toisaalta, ei tullut pieneen mieleenkään lähteä vaeltelemaan tuonne kaduille niitä etsimään.

Olet ollut varmaan 6-7 -vuotias. Pystyitkö nukahtamaan uudelleen paskasta fiiliksestä huolimatta, vai menikö sunkin yö pilalle valvoessa?

Muistaakseni nukahdin joka kerta, mutta en mitenkään syvään uneen sitten loppupeleissä kuitenkaan, vaan heräsin viimeistään silloin kun vanhemmat tuli sitten taas kotiin, mutta leikin nukkuvaa, koska mökötin niille siitä.

[pikkunen]

Tyttö oli onneksi pukenut haalarit,pipon ja tumputkin ennen ulos lähtöä päälle.
Onni oli törmätä fiksuun ihmiseen keskellä yötä.

[joey]

Mietin tänään tapauksen uutisointia lukiessani, että: mistä hitosta tyttö on tiennyt äitinsä olevan baarissa? Käsitin niin, että äiti on laittanut lapsen nukkumaan ja sitten vaivihkaan hiippaillut ulos, eikä siis esimerkiksi ilmoittanut etukäteen menemisistään. Tuotahan tukee myös se, että tyttö oli säikähtänyt äidin puuttumista ja lähtenyt omatoimiselle etsintäreissulle.
Onko tätä siis tapahtunut aikaisemminkin, kenties lapsen valveillaollessa, että äiti on ottanut ja lähtenyt hummailemaan ja jättänyt tytön yksin? Että tytöllä oli siis jo kokemusta vastaavasta tianteesta?

Suuri kiitos vain tuolle nuorellemiehelle, joka tytön nappasi mukaansa. Kaveri totesi osuvasti iltapäivälehdessä, ettei voinut vain kävellä ohi, kun "eihän tuon ikäistä nyt voi yksinkään keskellä yötä jättää".. Jälleen kerran päästään siihen, että lapsetonkin saattaa olla jälkikasvullista parempi vanhempi.

[Maybrick]

Kuinkahan monta kertaa tuolla pikkutytöllä on vastaisuudessa yhtä hyvä onni kuin tällä kertaa. Aamuyöllä on ehkä suuri mahdollisuus törmätä kohtalokkaasti vähemmän fiksuun porukkaan.

[Kaljukostaja]

Tyttö oli onneksi pukenut haalarit,pipon ja tumputkin ennen ulos lähtöä päälle.
Onni oli törmätä fiksuun ihmiseen keskellä yötä.

Juu, kolmivuotias osaa jo pukeutua uloslähtiessään. Toisin kun ne kaksivuotiaat joita on löydetty vastaavilla reissuilla pelkissä t-paidoissa talvipakkasilla

Suomi on p*ska maa lapsia ajatellen . Täällä saa vapaasti kohdella lapsia huonosti ja silti saa vaan päänsilitystä sossutädeiltä. Kun se "oma äiti on aina oma äiti", vaikka kyse olis mistä narkkarista tahansa. Sossu on tässäkin tapauksessa vaan sanonut äidille "soo, soo, ethän enää tee noin" ja äiti vastannut "en" Ja ei kun baariin taas ensviikonloppuna

[Samarina]

Mietin tänään tapauksen uutisointia lukiessani, että: mistä hitosta tyttö on tiennyt äitinsä olevan baarissa? Käsitin niin, että äiti on laittanut lapsen nukkumaan ja sitten vaivihkaan hiippaillut ulos, eikä siis esimerkiksi ilmoittanut etukäteen menemisistään. Tuotahan tukee myös se, että tyttö oli säikähtänyt äidin puuttumista ja lähtenyt omatoimiselle etsintäreissulle.
Onko tätä siis tapahtunut aikaisemminkin, kenties lapsen valveillaollessa, että äiti on ottanut ja lähtenyt hummailemaan ja jättänyt tytön yksin? Että tytöllä oli siis jo kokemusta vastaavasta tianteesta?

Mä veikkaan, että ei ollut ensimmäinen kerta, kun kerran osasi lähteä etsimään. Tutulle sattui työpaikassa tilanne, jossa vanhemmat unohtivat lapsensa kauppaan. Eskari-ikäinen tyttö tuli pikkuveljeä taluttaen pyytämään kassatytöiltä, voisivatkohan he soittaa vanhemmille, kun ei autoa ja vanhempia löytynytkään enää parkkipaikalta. Eikä tytön kertoman mukaan ollut ensimmäinen kerta. Oliko sitten hiljaisia muksuja, en tiedä, mutta itse huomaisin kyllä heti, kun automatkalla takapenkiltä ei kuulu tavanomaista älämölöä.

Valitettavan usein kuulee omassa työssäkin ns. "pienten aikuisten" kokemuksista. Niiden, jotka alle kouluikäisenäkin ovat aamulla huolehtineet, että pienemmät sisarukset saavat aamupalaa ja vaatetta päälle ja samalla, ettei sammunut äiti tukehdu omaan oksennukseensa..

[Minney Magia]

^Siis MITÄ?
Unohtanut lapsensa kauppaan?

[Lisa-G]

Myö omalla kohdallani tapahtunut niin, että ollessani pieni ( 2-6v )molemmat vanhempani olivat lähteneet kapakkaan ja minä herännyt keskellä yötä ja lähtenyt harhailemaan ulos pakkasessa. Olin ehtinyt ylittämään jo risteyksen kun naapurin Rva oli nähnyt sattumalta ikkunasta minut ja lähtenyt juoksujalkaa hakemaan sisälle. Sielläpä nukuin sitten naapurissa yön. Eikä jäänyt viimeiseksi kerraksi.

Yhteenvetona omien kokemusteni pohjalta sanoisin, että sosiaalitädit 80-luvulla kuten tänä päivänäkin helposti antavat vain huomautuksia, joskus saattavat tehdä kotikäyntejäkin, jotka valitettavan usein ennaltasovittuja, jolloin kulissit ovat helppo pystyttää ja väittää kuinka kaikki on mainiosti. Lapsia kiristetään pitämään suu kiinni ja vastaamaan, että kaikki on mainiosti vaikka näin ei olisikaan. Tarkkaavaisuutta ja ammattitaitoa tarvitaan lisää lastensuojeluun! Ennenkaikkea myös riittävästi henkilökuntaa.

Kuitenkin, oma koti ja omat vanhemmat ovat lapselle kaikki kaikessa, olivatpa ne millaisia tahansa. Itse kaikesta lapsuuteni kamaluudesta huolimatta halusin aina palata kotiin takaisin, jos välillä satuin sijaiskodissa olemaan. Vieras paikka oli joka tapauksessa se pahempi painajainen kuin mikä kotona saattoi odottaa.

[Kratanghar]

Nää lapsiin kohdistuvat välinpitämättömyydet väistämättä laittavat vituttamaan suunnattomasti. Itse en ole joutunut öitäni viettämään yksin tai sisarieni kanssa jos äiti ja isä ovat ulkoilemassa. Aina oli joku huolehtimassa.
Ei ois pitäny avata koko topikkia...

[Maybrick]

Sehän näissä vanhemmissa mättää, että iän puolesta aikuiset ihmiset on itse kolmi-viisivuotiaan tasolla. Ei niistä ole huolehtimaan kolmivuotiaasta omasta lapsesta.
Haluavat toteuttaa omia impulssejaan aivan kuin lapsi. Jos tekee yhtäkkiä mieli kapakkaan, ei muuta kuin menoksi. Jos tekee mieli juoda viinaa, ei muuta kuin juodaan. Ei vielä ole opittu omien tekemisten seurauksia.

[VoDKa]

Olen miettinyt sitä, että tietääkö kukaan lopullista totuutta tämän tapauksen taustoilta? Kaikkien mielestä on paha, että se äiskä on lähtenyt sinne kapakkaan (enkä minäkään sano, että se hyvästä olisi), mutta mitkä on jutut ja syyt sen taustoilta?

Ylipäätään, mitkä syyt on näiden kauppojen ja muiden jättöjen taustalla. Koska joissakin tapauksissahan kyse voi olla tahallisuudesta, mutta veikkaan, että ainakin osassa on kyse ihan vain kiireestä, stressistä ja vaikkapa piilevästä/alkavasta hermoromahduksestakin. Se isä tai äiti tekee sitä duunia kuin heikkopäinen reiluja ylityötunteja vedellen, että lapselle voitaisiin kustantaa hyvä elintaso. Tai ehkä työpaikka sitä vaatii, vaikka virallisesti ei sitä myöntäisikään. Kotiin tullessa, kun on muutenkin jo väsynyt päivän töistä, pitää huolehtia vielä penskasta ja sen tarpeista, leikkiä ja käydä ulkona sen kanssa, vahtia ja valvoa kuin korppikotka. Tätä se muutama vuosi lapsen syntymästä eteenpäin niin voila, ollaan sillä tasolla kun lapsi on sen kolmevuotias ja vanhempi päättää kerrankin ottaa hieman aikaa itselleen, spontaanisti ja lähtee käymään siellä kuppilassa. Ehkä vain yhdellä, ehkä kahdella. Tapaamaan tuttuja, joita on laiminlyönnyt jo vuosia kotikiireiden ja työkiireiden vuoksi. Ja sitten tapahtuukin seuraavassa hetkessä jo jotain tälläistä ja vanhempi leimataan heti huonoksi vanhemmaksi.

Kuten olen aiemminkin jo todennut, se sukkaa todellakin, kun herää yksin kotoa ja pöydällä on vain lappu että mentiin baariin. Se on todella masentavaa, mutta toisaalta, näin myöhemmällä iällä olen miettinyt sitä(kin) ja todennut, että kaikesta kurjuudesta huolimatta se ei kuitenkaan ole tainnut olla ensisijainen vaikuttaja minussa koskaan. Rehellisesti, en olisi edes muistanut koko juttua ilman tätä ketjua.

Eli ei ne lapset siihen kuole, elleivät keksi työntää päätä kaasuhellaan tai iskeä puukkoa sydämeen tai ampua aivojaan seinille. Tai tukehtua kengännauhoihin. Mistäs noista tietää. Friikit.

[cicero]

voi vodka...

totuus on se, että kun lapsia tehdään niin niistä on pidettävä huolta ja yhteiskunta on laatinut lakeja sen mukaan mitä on käytännössä todettu lapsille turvalliseksi ja hyväksi.

Kynnys syyttää omia vanhempia siitä että ovat jättäneet yksin tai ryypänneet runsaasti niin että itse on ollut paikalla on todella suuri. Lapsi haluaa "unohtaa" eikä sitä mielellään muistele vanhempanakaan. Moni vanhempi saattaa arvostelevalle aikuistuneelle lapselle tiuskaista että hyvinhän sä oot aikuiseksi kasvanut..ruokaa ja katto on aina ollut pään päällä...eli kaadetaan kaikki lapsen niskaan...saat olla tyytyväinen kun joku on antanut ruokaa ja muuta ei oo lupa vaatia tai pyytää...

kumma kuitenkin että aina jossain vaiheessa elämää tälläiset yksin jättämiset muistuvat mieleen eikä niitä muistella positiivisesti...eli jotain siinä on ollut sellaista joka on tuntunut pahalta...

[Tipu]

Olen miettinyt sitä, että tietääkö kukaan lopullista totuutta tämän tapauksen taustoilta? Kaikkien mielestä on paha, että se äiskä on lähtenyt sinne kapakkaan (enkä minäkään sano, että se hyvästä olisi), mutta mitkä on jutut ja syyt sen taustoilta?

Se on aivan sama mitkä motiivit vanhemmalla on jättää lapsi yksin. Se on väärin. Piste. Sille nyt ei yksinkertaisesti ole hyväksyttävää syytä.

[VoDKa]

Olen miettinyt sitä, että tietääkö kukaan lopullista totuutta tämän tapauksen taustoilta? Kaikkien mielestä on paha, että se äiskä on lähtenyt sinne kapakkaan (enkä minäkään sano, että se hyvästä olisi), mutta mitkä on jutut ja syyt sen taustoilta?

Se on aivan sama mitkä motiivit vanhemmalla on jättää lapsi yksin. Se on väärin. Piste. Sille nyt ei yksinkertaisesti ole hyväksyttävää syytä.

Kuten sanoin, että en hyväksy sitä, mutta että jokainen meistä tekee virheitä. Piste. Osoittakaa minulle täydellinen vanhempi, niin sitten voin perua puheeni.

[Maybrick]

Tässäkin voisin itse kertoa isoäidistäni, joka jäi v. 1929 viiden lapsen yksinhuoltajaksi perheen isän kuollessa nuorena vaikeaan sairauteen. Isoäiti oli entinen "ison talon tyttö", ja sen verran ylpeyttä oli, ettei halunnut mitään kunnan apuja toimeentuloonsa. Tämän takia hän teki montaa työtä samanaikaisesti, ja lapset jäivät usein keskenään kotiin. Siinä oli ihan pienikin vauva, sillä nuorin syntyi vasta isänsä kuoleman jälkeen. Hyvin selvisivät, traumoja ei tullut ja ovat vielä harvinaisen pitkäikäisiä kaikki, nyt jäljellä 4 sisarusta, joista vain yksi alle 80 v.

Vaikka lapsen yksin/lasten keskenään jättäminen tuntuu pahemmalta jos äiti menee kapakkaan, ei se sinänsä ole sen kummempi asia kuin että lapsi jää yksin jonkun "kunniallisen" pakottavan syyn takia. Nykyäänhän tällaisia pakottavia syitä ei hevin ole toimeentulotukien jne. ansiosta.
Huom. en itse hyväksy tällaista yksin jättämistä, mutta voi periaatteessa olla jotain mitä ei tiedetä. Huom. periaatteessa!