Poriin kameravalvonta

[pääsulakkeet]

Valvomon useille kuvaruuduille aukeava näkymä Porin keskustaan hätkähdyttää. Kuvakulma muuttuu ja kuva zoomaa sisään totellen kuuliaisesti hiiren klikkauksia. Viereiselle näyttörivistölle avattu vanhan analogisen kamerajärjestelmän kuva näyttää uuden terävän ja ohjattavissa olevan kuvavirran vieressä kovin nuhjuiselta. Aikansa eläneeltä.

Porin poliisivankilan valvomossa työskentelevät vartijat ja poliisit pystyvät silmänräpäyksessä avaamaan reaaliaikaisen kuvayhteyden kaupungin valvontakameroihin. Vanhassa järjestelmässä kameroita oli parikymmentä. Nyt niitä on jo satoja.

Osalle porilaisista ne voivat lisätä turvallisuudentunnetta. Toiset saattavat pelätä Porista muodostuvan isoveljen valvoma dystopia, jossa mikään tai kukaan ei enää ohita virkavallan valvovaa laitteistoa.

Lounais-Suomen poliisilaitoksella työskentelevä ylikomisario Kai Loukkaanhuhta sanoo ymmärtävänsä poliisin käyttöön tulleiden valvontakameroiden aiheuttaman huolen, mutta vakuuttaa sen olevan aiheeton.

– Kun olin itse nuori, tätä isoveljen valvomaa yhteiskuntaa odotettiin ja pelättiin. Porilaisten on kuitenkin hyvä muistaa, että poliisille valvontakameran kautta aukeava näkymä on julkisella paikalla sellainen, jonka usein moni paikalla oleva kansalainen näkee muutenkin. Näkymä on sama, kuin joku naapuritalon asukas sattuisi vilkaisemaan ikkunastaan ulos.

Mitään kansallista supervalvonnan koelaboratoriota tai poliisin valvonnalle alistettua Big Brother -taloa Porista ei olla tekemässä.

– Se on selvä, että me emme pysty laitoksella irrottamaan väkeä vain tuijottamaan näyttöjä, jos jotain sattuisi tapahtumaan. Toimintatapa on se, että alamme katsoa kuvaa, kun jotain tapahtuu, ylikomisario Loukkaanhuhta sanoo.

Turun terrori-iskun tekijää jahtasivat partiot ja valvontakamerat

Ylikomisario Kai Loukkaanhuhta toimi Turussa tilannekeskuksessa yleisjohtajana 18. elokuuta 2017. Päivämäärä muistetaan Turun terrori-iskusta. Operatiivinen tilanne kesti vain minuutteja, mutta tuolloinkin valvontakameroista oli apua kokonaiskuvan hahmottamisessa.

– Kun kello 16.02 hätäkeskukseen tuli puhelu, että ihmistä on puukotettu kauppatorilla, aloimme suunnata kameroita tekopaikkaa kohti. Kolme eri kameraa näytti torille, mutta myöhästyimme hieman. Puukotus oli tapahtunut ehkä minuuttia aiemmin. Kun saimme oikean kuvakulman tilannekeskuksen näytöille, myös ensimmäinen partio oli saapunut torille.

– Pystyimme vahvistamaan partion tekemän havainnon: tekijä oli poistunut kauppatorilta.

Terrori-iskun tekijän ajojahti päättyi jo kello 16.05, kun poliisi pysäytti hyökkääjän ampumalla Turun Puutorilla noin 400 metrin päässä kauppatorilta.

Terrori-isku on äärimmäinen esimerkki. Suomessa valvontakameroita on liikuteltu onneksi paljon useammin lievempien väkivaltarikosten vuoksi.

– Tilannekeskuksessa on nähty monta tappelua reaaliajassa ja olemme myös pystyneet seuraamaan kameroilla rikosten tekijöitä keskusta-alueella, ylikomisario Loukkaanhuhta kertoo.

Jos Porin poliisivankilan valvomon näytöllä ei olisi näkynyt Raumansiltaa kuvanneen valvontakameran kuvaa, vanhempi konstaapeli Sami Kolkkala ei olisi voinut havaita yön pimeinä tunteina tiistaina 7. elokuuta 2018 naisen hypänneen sillalta jokeen.

Vanhempi konstaapeli Juho Niemi ei olisi koskaan saanut hälytystä, kiirehtinyt rantaan ja syöksynyt Kokemäenjoen mustaan veteen Kolkkalan radiossa ohjeistamassa kohdassa. Sillalta hypännyt nainen olisi todennäköisesti menehtynyt.

Laajan valvontakameraverkoston edut poliisin valvonta- ja hälytystoiminnan johtamisessa ja ohjaamisessa ovat ilmeisiä, kuten edellä kerrottu Satakunnan Kansan uutisoima (27.9.2018) hengenpelastustehtävä osoittaa.

Jo aiemmin poliisilla on ollut pääsy kymmeniin kaupungin valvontakameroihin. Nyt määrä kasvaa monikymmenkertaiseksi.

Porin kaupungin 800 valvontakameraa tuovat poliisille runsaasti uusia kuvakulmia tilanteisiin, joissa operatiivista toimintaa johtavat poliisit joutuvat tekemään kovia päätöksiä. Aiemmin päätökset joutui usein tekemään sokkona silminnäkijän kertomuksen perusteella.

– Johtamisen kannalta oleellista on nimenomaan kuvan saaminen tapahtumapaikalta jo ennen, kuin ensimmäinen poliisipartio sinne saapuu. Kuva tukee puhelimessa tehtyä ilmoitusta. Se kertoo, mitä siellä oikeasti tapahtuu. Pelkkä puhelu, esimerkiksi päihtyneen ilmoitus voi olla puuta heinää, ylikomisario Kai Loukkaanhuhta sanoo.

– Kuva myös parantaa poliisin työturvallisuutta. Kuva voi paljastaa, mitä siellä on vastassa ja missä uhka tarkalleen ottaen on. Kun poliisi on jo paikalla, onnistuu johtaminen ilman kuvaakin. Toki se silloinkin helpottaa johtamista.

Valvontakameroilla on ylikomisario Loukkaanhuhdan mukaan myös rikoksia ehkäisevä vaikutus.

– Tietoisuus kameravalvonnasta tukee jo sellaisenaan poliisin työtä yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi lisäämällä sekä yleisön kokemaa turvallisuuden tunnetta, että pahantekijöiden kokemaa kiinnijäämisriskiä.

– Monikaan ei halua tehdä kolttosia tietäen, että teko ja tekijä tallentuu kameraan. Äkkipikaistuksissaan tehtyjä rikoksia kameravalvonta ei estä, mutta silloinkin se voi nopeuttaa poliisin paikalle tuloa ja auttaa lisävahinkojen estämisessä sekä rikoksentekijän kiinnisaamisessa ja vastuuseen saattamisessa.

Itäpuiston murhaajan pakoreitti tallentui valvontakameroihin

Kun Satakunnan käräjäoikeus kokoontui kesäkuussa 2019 tutkimaan raaoilla yksityiskohdillaan kohauttanutta Itäpuiston murhana tunnettua henkirikosta, oli syyttäjällä käytössään videokuvaa 35 Porin alueen valvontakamerasta.

Tallenteiden avulla pyrittiin todistamaan murhasta sittemmin käräjäoikeudessa tuomitun Alaa Albu-Salihina aiemmin tunnetun, sittemmin nimensä Alaa Johannes Enkeliksi muuttaneen murhaajan pakoreittiä.

Poliisin ydintoiminnan toinen puoli, rikostutkinta, hyötyy sekin merkittävästi mahdollisimman laajasta valvontakameraverkostosta. Hyötyä on myös siitä, että uudistuksen jälkeen poliisilla on Porissa pääsy moniin sellaisiin valvontakameroihin, joihin se ei aiemmin suoraan päässyt.

Kun Itäpuiston murha eteni käräjille, salissa esitettiin vain murto-osa valtavasta, 1 500 tuntia käsittävästä valvontatallennemassasta, jonka poliisi keräsi esitutkintaa varten. Tätä materiaalia kerätessään poliisi ei päässyt suoraan omasta valvomostaan käsiksi läheskään kaikkiin Porin kaupungin valvontakameroihin.

Murhatutkinnan kriittisessä vaiheessa poliisi lähestyi kirjeitse useiden kiinteistöjen haltijoita Porin kaupungin alueella ja pyysi näiltä valvontakameratallenteita, joihin se ei itse suoraan päässyt käsiksi. Osa kirjeistä toimitettiin Porin kaupungin omistamiin kiinteistöihin.

Sisäkameran kuva aukeaa poliisiaseman valvomossa harvoin

Porin kaupungin 800 valvontakamerasta suurin osa sijaitsee sisätiloissa.

– Sisäkameroilla on poliisin näkökulmasta merkitystä lähinnä rikostutkinnassa tai äärimmäisen harvoin silloin, kun jonkun henki tai terveys ovat paikassa välittömästi uhattuna ja poliisin pitää toimia nopeasti, ylikomisario Kai Loukkaanhuhta sanoo.

Porin valvontakamerat ovat vain yksi uusi apuväline liikkuvan kuvan tuottajana. Poliisilla on käytössään Satakunnassa jo nyt videokuvaa tuottavaa drone-kalustoa, poliisiautojen revika-järjestelmät tallentavat videokuvaa ja lähitulevaisuudessa käyttöön otetaan haalarikamerat tai videokuvaa tallentavat älypuhelimet.

Rikostutkinnan näkökulmasta kameroiden taltioima materiaali tarjoaa autenttisuutta. Omien tekojen vähättely on rikosoikeudenkäynneissä yleistä, mutta videotallennetta vastaan todistaminen on turhaa. Käräjäsalissa on turha väittää, että videolle tallentunut maassa makaavan päähän osunut potku olikin isku avokämmenellä.

– Kameratallenne näyttää yleensä teon sellaisenaan, eivätkä osapuolet pääse ”värittämään” tapahtumien kulkua suuntaan tai toiseen. Toki puheet jäävät tallentumatta ja tekoon johtaneet seikat usein näkymättä, ylikomisario Loukkaanhuhta sanoo.