Eutanasia - puolesta vai vastaan?

Sana on vapaa jos netiketti on hallussa.

Valvoja: Moderaattorit

kakkosurpo
Sherlock John Holmes
Viestit: 8172
Liittynyt: Pe Joulu 24, 2010 11:53 pm
Paikkakunta: Jupiter

Re: Eutanasia - puolesta vai vastaan?

Viesti Kirjoittaja kakkosurpo »

No hitto, noihan on kaikki jo elämänsä loppusuoralla, suorastaan kalkkiviivoilla. Näiden kohdalla voitaisiin kokeilla eutanaasiaa, joko vapaaehtoisesti tai pakolla. Helvetilliset eläkesäästöt tulisi valtiolle jokaisen kohdalla. Jokaisen politikon kohdalla pitäisi toimia samoin silloin kun jäävät nauttimaan kohtuutomia eläkkeitä tai sopeutumisrahoja. Eri asia jos on täyttänyt 63 vuotta ja on täysin palvellut ennen eläkkeelle jääntiä.
Piilohomot on in.

Riukiu
Jack Bauer
Viestit: 938
Liittynyt: Ke Touko 27, 2015 6:55 am

Re: Eutanasia - puolesta vai vastaan?

Viesti Kirjoittaja Riukiu »

NWO edistää eutanasiaa siksi, että haluaa poistaa "turhat" syöjät. Nykyisinhän sairaalat jo saavat bonuksia ainakin USA:ssa ja Englannissa ja Saksassakin kuolleista vanhuksista. Ihmisiä tapetaan lopettamalla nestehuolto ja ruokahuolto. Niin se oli kommunismissakin, että yhteiskunta ei ollut kiinnostunut sellaisista, joita se ei katsonut tarvitsevansa. Hilijalanjälki ja muut sadut "resursseista" on otettu verukkeiksi, jotta väkeä päästään vähentämään. Meille mydään tämä juttu tietenkin jollain ihan muilla perusteilla. Mutta kenties vihreät suorastaan haluavat alkaa julistamaan, että ihmisten tulee juuri teollisuusmaissa tappaa itsensä mahdollisimman aikaisin, jotta "yhteisiä resursseja" voidaan jakaa tasaisemmin tms. Yhteiskunnan silmää tekevät opastetaan looseissa ajamaan eutanasiaa ja luomaan ilmapiiriä. Tämähän on marxilaisuutta puhtaimmillaan. Ilmankos ikimoderni vasemmistolainen Kaari Utriokin takavuosina kovasti puolusti itsemurhapillereiden jakamista ja käyttöä eräänlaisena aloitteentekijänä ja tiennäyttäjänä. Tämä muotivirtaus apinoidaan ulkomailta, koska tiedetään, mikä menestyy. Ja muotiaatteethan niellään innokkaasti muutenkin. Kuinka monitajuaa, millaiset ihmiset suunnittelevat nämä muodit ja ajavat läpi? Vai onnistuvatko he saamaan ihmiset luulemaan, että itse haluavat ja että ilman muuta edistystä ja viksua ja järkevää?

Chefile
Christopher Lorenzo
Viestit: 1500
Liittynyt: Su Marras 23, 2014 11:30 pm

Re: Eutanasia - puolesta vai vastaan?

Viesti Kirjoittaja Chefile »

Ehdottomasti puolesta. Jos joku jolla on niin kovat kivut ettei elossa ole mitään hyvää enää, ja samalla tietää kuitenkin kuoleman olevan lähellä, niin oikeastaan pistää jo vihaksi että joku Sari Essayah käy lässyttämässä A-Studiossa elämän pyhyydestä, samalla kun itse ei voi samaistua mihinkään tuollaiseen.
”Yeah man.. I mean the days were slow but the years went fast, you know?”

kanlaya
Jack Bauer
Viestit: 951
Liittynyt: Ma Tammi 28, 2013 5:05 pm

Re: Eutanasia - puolesta vai vastaan?

Viesti Kirjoittaja kanlaya »

:lol: Kerrankin Chefilen kanssa samaa mieltä jostain asiasta,ehdottomasti puolesta.

sinnerman
Agentti Scully
Viestit: 650
Liittynyt: La Loka 22, 2016 10:00 am

Re: Eutanasia - puolesta vai vastaan?

Viesti Kirjoittaja sinnerman »

Tästä samaa mieltä.Aikoinaan läheisen poismenoa vierestä seurannut.Hän itse olisi halunnut lähteä jo paljon ennen kuin "noutaja" sitten saapui ja ymmärsin häntä kyllä.
Ketään ei kuitenkaan saa pakottaa eutanasiaan mutta sen on oltava mahdollinen niille jotka sitä haluavat.
Pakkoa siitä ei saa tehdä,se on sitten murha.

disposal
Jane Marple
Viestit: 1013
Liittynyt: Ke Loka 09, 2013 10:51 pm

Re: Eutanasia - puolesta vai vastaan?

Viesti Kirjoittaja disposal »

Eutanasia oikein sovellettuna voi toimia ja väärin sitten mennäänkin metsään. Hollannissa ja Belgiassa mielisairaat ovat saanneet avustetun kuoleman, Tieto mahdollisesta sokeutumisesta tulevaisuudessa toi eutanasian, 24-vuotias sai masennukseensa eutanasian, Hollantilainen nainen sai eutanasian 47-vuotiaana korvien soimiseen, Epäonnistunut sukupuolenvaihdosleikkaus toi eutanasian, leskeksi jääminen oikeutti eutanasiaan vaikka henkilöllä ei havaittu edes masennusta. ja nyt Hollannissa pähkäillään että tulisiko elämäänsä kyllästyneille vanhuksille antaa eutanasia. Belgiassa jo pelkkä syöpädiaknoosi tai alkava alzheimerin tauti mahdollistaa eutanasian ja Hollannissa depressiosta, skitsofreniasta, autismista, syömishäiriöistä ja jopa yksinäisyydestä kärsiville on annettu oikeus eutanasiaan. Yhdysvalloissa ollaan jo päästy uudelle tasolle kun vuonna 2008 Oregonissa Barbara Wagner ja Randy Stroup saivat hyytävän kirjeen: vakuutusyhtiö kieltäytyi maksamasta hoidoista Barbaran keuhkosyöpään ja Randyn eturauhassyöpään - mutta tarjoutui maksamaan avustetun itsemurhan.

inner circle
Harjunpää
Viestit: 296
Liittynyt: Su Joulu 28, 2014 5:13 pm

Re: Eutanasia - puolesta vai vastaan?

Viesti Kirjoittaja inner circle »

Kannatan ehdottomasti.

Joissakin vakavissa sairauksissa loppuvaihe on yhtä tuskaa, joten tällaisen kärsimyksen lopettaminen on vain inhimillistä. Epäinhimillistä on pakottaa kuolemansairasta sinnittelemään loppuun asti.

Jos itse joudun tulevaisuudessa vastaavanlaiseen tilanteeseen ja tämä kansalaisaloite on mennyt läpi, tahdon itselleni eutanasian.

Doctor Lecter
James Bond (Daniel Graig)
Viestit: 17033
Liittynyt: Pe Kesä 22, 2007 9:32 am

Re: Eutanasia - puolesta vai vastaan?

Viesti Kirjoittaja Doctor Lecter »

Hän halusi eutanasian

Pasi Kumpulainen pelkäsi kuolemaa neljä vuotta. Jos hän olisi ollut hollantilainen, hän olisi saanut kuolinapua. Eduskunta saa pian käsiteltäväkseen aloitteen eutanasiasta. Millaisia terveisiä hollantilaiset asiantuntijat lähettävät suomalaisille päättäjille?

VUOROKAUTTA ennen kuolemaansa Pasi Kumpulainen lähetti siskolleen sähköpostiviestin. Siinä luki: z3kk19c.

Viesti oli kirjoitettu päähiiren avulla. Kumpulaisen silmälasien sankaan oli kiinnitetty pieni infrapuna­valoa heijastava tarra, jolla hän ohjasi tietokoneen kursoria. Näin hän pystyi viestimään hyvin vielä pitkään sen jälkeen, kun puhekyky oli mennyt.

Amyotrofinen lateraaliskleroosi eli ALS oli tuhonnut 49-vuotiaan Kumpulaisen liikehermoja ja surkastuttanut hänen lihaksiaan neljän vuoden ajan. Kesäkuussa 2015 tauti oli edennyt siihen vaiheeseen, että hän ei pystynyt kannattelemaan päätään eikä päähiiren ohjaaminen enää onnistunut.

Juuri tätä Kumpulainen oli pelännyt. Että ajattelu toimisi yhtä terävästi kuin ennenkin, mutta omista ajatuksistaan ja toiveistaan ei kuitenkaan pystyisi kertomaan. Sen lisäksi hän pelkäsi tukehtumista. ALSissa myös kyky hengittää heikkenee vähitellen, ja lopulta sitä sairastava yleensä kuolee tukehtumalla.

Kumpulainen ei halunnut tukehtua, hän halusi eutanasian. Mutta eutanasia on Suomessa rikos.

HELMIKUUN puolivälissä eduskunnan puhemiehelle luovutetaan kansalaisaloite, jossa ehdotetaan eutanasialain valmistelua. Eduskunnan pitäisi siis ottaa kantaa siihen, miten ja milloin Pasi Kumpulaisen olisi ollut hyvä kuolla.

Kansalaisaloitteen allekirjoitti yli 63 000 suomalaista. He haluavat, että lääkärillä olisi oikeus antaa potilaalle tappava annos lääkettä, jos tietyt ehdot täyttyvät. Ehtoja on paljon, mutta tärkeimmät ovat nämä: 1. Potilaalla on kuolemaan johtava parantumaton sairaus ja hän olisi lähiaikoina kuolemassa muutenkin. 2. Hänellä on sietämättömät kärsimykset. 3. Hän on täysi-ikäinen ja on pyytänyt eutanasiaa toistuvasti.

HS-gallupissa vuonna 2013 vastaajista 74 prosenttia kannatti ja 18 prosenttia vastusti eutanasiaa. Loput eivät osanneet kertoa kantaansa. Lääkäriliiton, Apteekkariliiton ja Lääketietokeskuksen teettämässä kyselyssä kannattajia oli 75 prosenttia. Eniten puoltajia oli nuorissa. 25–34-vuotiaista jopa 89 prosenttia oli eutanasian kannalla.

Vaikka enemmistö kansasta kannattaa, suurin osa lääkäreistä vastustaa. Suomen lääkäriliitto, Maailman lääkäriliitto WMA sekä Maailman saattohoitolääkärien yhdistys vastustavat eutanasiaa. Miksi? Eivätkö lääkärit halua auttaa kärsiviä potilaita? Vai tietävätkö he jotain, mitä eutanasiaa kannattavat maallikot eivät ymmärrä?

EUTANASIAN kannattajien tärkein perustelu on yksinkertainen: turha kärsimys on epäinhimillistä, siksi ihmisen pitäisi halutessaan saada kuolla aiemmin ja arvokkaasti.

Vastustajien perustelut ovat moninaisempia. Osa vastustaa uskonnollisista syistä ja vetoaa elämän pyhyyteen. Lääkärijärjestöt vetoavat jo antiikin ajalta periytyvään lääkärin etiikkaan, jonka mukaan lääkärin tehtävänä on parantaa sairauksia, lievittää oireita ja suojella elämää, ei päättää sitä.

Eutanasiaa vastustavat saattohoitolääkärit sanovat, ettei eutanasiaa pitäisi hyväksyä ennen kuin saattohoito on saatu niin hyväksi kuin mahdollista. Muuten voi käydä niin, että potilas päätyy eutanasiaan, koska vaihtoehtona on huono hoito ja kärsimys. Heidän mukaansa tilanne pitää korjata tarjoamalla parempaa hoitoa eikä kuolinapua.

Lääkärit muistuttavat myös rajanvedon vaikeudesta. Vaikka eutanasia sallittaisiin, osa sitä toivovista jäisi lain ulkopuolelle. Näin olisi käynyt myös pikku-Einolle,­ joka sai tuhannet suomalaiset kannattamaan eutanasia-aloitetta. Ilta-Sanomat kertoi joulukuussa kolmevuotiaan Einon aivoverenvuodosta ja kärsimyksentäyteisistä viimeisistä viikoista. Einon lääkäri-isä toivoi pojalleen eutanasiaa. Jutun ilmestymispäivänä yli 10 000 ihmistä allekirjoitti kansalaisaloitteen, seuraavanakin päivänä yli 5 000.

Eino ei kuitenkaan olisi saanut eutanasiaa, vaikka aloitteen mukainen laki hyväksyttäisiin. Esteitä olisi kaksi: Eino ei ollut täysi-ikäinen, ja hän oli niin huonossa kunnossa, ettei olisi kyennyt pyytämään eutanasiaa itse.

ALSiin kuolleen sisko: ”Pasille pahinta oli toisten armoille jääminen”

PASI KUMPULAINEN sen sijaan olisi täyttänyt kansalaisaloitteessa esitetyt kriteerit, ainakin todennäköisesti. Esiin olisi kuitenkin noussut eutanasiakeskustelun keskeisin kysymys: mikä on sietämätöntä kärsimystä, ja kuka siitä päättää? Vain ihminen itse voi tuntea kärsimyksensä, mutta maissa, joissa eutanasia on laillista, päätösvalta on lääkärillä tai erikseen nimetyllä komitealla.

Kumpulainen oli terveenä lihaksikas mies. Hän kävi kuntosalilla monta kertaa viikossa ja jaksoi kevyesti nostaa suuria painoja. Sen jälkeen ajatus elämästä täysin toisten avun varassa tuntui vaikealta.

”Luulen, että Pasille oli pahinta se, että jos hän halusi kätensä pöydälle, jonkun toisen piti se sinne nostaa. Kun käsi luisui alas, taas jonkun muun piti auttaa”, sanoo Pasi Kumpulaisen sisko Kati Kalenius.­

Tämä näyttää olevan pääsyy muillakin eutanasiaa toivovilla.

Lääke­tieteellisessä Jama-lehdessä julkaistiin viime vuonna tutkimus, jossa vertailtiin eutanasian ja avustetun itsemurhan käytäntöjä eri maissa. Useimmat maat eivät rekisteröi potilaan eutanasiatoiveen syytä, mutta USA:n kahdesta osavaltiosta, Oregonista ja Washingtonista, tiedot löytyvät. Eutanasia on molemmissa kielletty mutta avustettu itsemurha­ sallittu. Ihmiset pyysivät sitä molemmissa osavaltioissa useimmiten siksi, että he eivät halunneet menettää autonomian tunnetta.

Monet halusivat apua itsemurhaan myös siksi, että he eivät pystyneet enää nauttimaan asioista, joista ennen nauttivat. Jotkut tunsivat, että olivat menettämässä arvokkuutensa. He eivät myöskään halunneet olla taakaksi läheisilleen. Vain alle kolmasosa itsemurha-apua pyytäneistä toivoi sitä siksi, että heillä oli kipuja tai he pelkäsivät niitä.

Kivusta eutanasiakeskustelussa kuitenkin puhutaan eniten.

TOSIASIASSA vain harvoin on kyse kivusta. Näin sanovat sekä eutanasiaa kannattavat että sitä vastustavat saattohoitolääkärit, kuoleman asiantuntijat. Kivunhoitoon on nykyisin olemassa niin hyviä menetelmiä, että vain ani harvan kipuja ei pystytä hoitamaan. Jos syöpäpotilas kuolee kovista kivuista kärsien, kyse on todennäköisesti siitä, että hän on saanut huonoa hoitoa.

Suomen kuuluisin saattohoitolääkäri, Terhokodin johtaja Juha Hänninen muistaa uransa ajalta vain muutaman potilaan, joiden kivut ovat olleet lääkkeistä huolimatta sietämättömät.

”Minun aikanani Terhokodissa on saattohoidettu noin 10 000 potilasta. Heistä vain muutaman kipuja ei ole saatu hoidettua hyvin. Kyse ei ole edes promilleista vaan promillen osista. Eutanasiakeskustelu on harhateillä, kun se keskittyy kipuun.”

Hänninen kannattaa eutanasiaa, mutta hänen kollegansa, palliatiivisen eli oireenmukaisen hoidon professori Tiina Saarto Helsingin yliopistosta vastustaa. Molemmat ovat vastanneet tuhansien ihmisten saattohoidosta. Miten he ovat päätyneet vastakkaisiin näkemyksiin?

”Minäkin vastustin ennen eutanasiaa, kiivaastikin”, sanoo Hänninen.

”Muutin mieleni, kun näin, että kaikkia ei voi nykykeinoilla auttaa. On turhauttavaa katsoa kärsimystä vierestä kykenemättä auttamaan.”

Saarto perustelee kantaansa näin: ”En ole kiivas vastustaja, mutta ajattelen, että meidän on ensin saatava saattohoito hyvään kuntoon. Jos saattohoito toimisi kaikkialla ihanteellisesti, meillä ei juuri pitäisi olla potilaita, jotka tarvitsisivat eutanasiaa. Nyt ihanteellisesta saattohoidosta ollaan vielä kaukana.”

KUN TOHTORI Gerrit Kimsma tekee eutanasian, aikaa kuluu kahdesta kolmeen tuntia. Hän menee potilaan kotiin sovittuna aikana – ”suosin myöhäistä iltaa, illallisen jälkeen on suosikkiaikani” –, juttelee, juo kahvit tai lasin viiniä potilaan ja tämän läheisten kanssa, odottaa, että he saavat sanottua hyvästit.

Hoitaja on jo aiemmin asettanut kanyylin paikoilleen. Kimsma antaa lääkkeen vasta, kun potilas sitä pyytää. Itse asiassa lääkkeitä on kaksi. Ensimmäinen on barbituraattia, joka saa potilaan nukahtamaan, toinen lihasrelaksanttia, joka pysäyttää sydämen.

”Pysyn potilaan vieressä, kunnes tämä kuolee, ja jään sen jälkeen vielä keskustelemaan omaisten kanssa. Jälkeenpäin menen aina myös hautajaisiin”, Kimsma kertoo.

Kimsma on hollantilainen lääkäri. Hän on työskennellyt lääketieteen etiikan apulaisprofessorina amsterdamilaisessa yli­opistossa ja oli eutanasiapäätöksiä arvioivan ERC-komitean jäsen yli kymmenen vuoden ajan. Hän on ollut eutanasian vankka kannattaja jo opiskeluajoistaan lähtien.

Hollannissa eutanasia on ollut sallittua pitempään kuin missään muualla, joten hollantilaisilla on eniten kokemusta asiasta. Kannattaisiko heidän näkemyksiään kuunnella ja heidän tilastojaan katsoa?

Katso tästä, miten eutanasiaa säädellään niissä maissa, joissa se tai lääkärin avustama itsemurha on sallittu.

KIMSMAN mukaan Hollannin kokemukset osoittavat, että eutanasiaa vastustavien pelot ovat turhia. Vanhukset eivät muuttaneet suurin joukoin eutanasiaa pakoon Saksaan, kuten 1970-luvulla arveltiin. Potilaita ei ole tapettu vastoin heidän tahtoaan, eikä vanhuksille ole alettu tarjota eutanasiaa säästösyistä. Eutanasioiden määrä on lisääntynyt alkuvuosista mutta silti pysynyt alle neljässä prosentissa kuolemista.

Hollannissa eutanasian tekee useimmiten perhelääkäri. Ennen päätöstä lääkärin on soitettava konsultille, toiselle lääkärille, jonka kanssa hän neuvottelee siitä, onko eutanasia perusteltu vai ei. Potilaan kuoltua lääkärin on raportoitava asia kuolinsyyntutkijalle, joka kokoaa tapaukseen liittyvät tiedot ja lähettää ne ERC-komitealle. Tämä arvioi tehdyn päätöksen, ja jos lääkäri on ERC:n mukaan toiminut väärin, asia siirtyy syyttäjälle.

”ERC:ssä olen käsitellyt tuhansia eutanasioita. Niistä vain hyvin harvassa oli eettisiä ongelmia. 12 vuoden aikana sellaisia tapauksia oli vain 35. Syyttäjä käsitteli ne kaikki, mutta kertaakaan lääkäriä vastaan ei nostettu syytettä”, Kimsma sanoo.

Kimsman mukaan ongelmallisia olivat esimerkiksi tilanteet, joissa lääkäri ei ollut pyytänyt konsultaatiota etukäteen tai teki eutanasian jonkun toisen lääkärin puolesta.

”Joskus perhelääkäri oli ollut lomalla ja pyytänyt toista lääkäriä tekemään eutanasian puolestaan. Niin ei voi tehdä. Hyvä ja pitkä potilas-lääkärisuhde on eutanasiassa välttämätön. Lääkärin on varmistuttava siitä, että hän tuntee potilaan tarpeeksi hyvin ja on yhtä mieltä potilaan kanssa siitä, että muuta vaihtoehtoa ei ole.”

HOLLANNIN eutanasiahistoria on erikoinen, sillä maahan säädettiin eutanasialaki vasta vuonna 2002, vuosia sen jälkeen, kun lääkärit aloittivat kuolinavun antamisen.

Hollannin lääkärikunta alkoi keskustella aiheesta 1970-luvulla, ja sopuun päästiin vuosikymmenen puolivälissä. Siitä asti lääkärit ovat antaneet kuolinapua ja syyttäjät ovat jättäneet tapaukset syyttämättä. Kun laki tuli, siihen lähinnä kirjattiin jo syntyneet käytännöt.

Vain yksi asia on muuttunut sitten 1970-luvun. Silloin ajateltiin, että kuolinapua voi antaa vain kuolemassa oleville syöpäpotilaille. Nykyisin eutanasiaa pyytävät ja saavat myös psyykkisesti sairaat ja Alzheimer-potilaat. Alzheimeria sairasti myös Kimsman viimeisin eutanasiapotilas.

”Hän tuli luokseni kaksi tai kolme vuotta sitten, kun oli saanut diagnoosin, ja sanoi, ettei halua elää dementoituneena”, Kimsma kertoo.

”Hän pyysi, että auttaisin häntä ennen kuin hänestä tulisi täysin riippuvainen muista. Viime vuoden heinäkuussa hän tuli luokseni aikuisten lastensa kanssa ja sanoi, että nyt on aika. Hän pystyi vielä hyvin kommunikoimaan ja päättämään asiasta, sairaus oli vielä varhaisessa vaiheessa. Konsultoin kolmea eri lääkäriä, ja olimme kaikki yhtä mieltä siitä, että hän täytti eutanasian edellytykset. Muistisairauden myöhäisvaiheessa en olisi enää suostunut.”

TÄMÄ eutanasiapotilas on hollantilaisen keskustelun ytimessä. Enemmistö niin lääkäreistä kuin kansasta on eutanasian puolella, mutta etenkin muistisairaiden ja mielenterveyspotilaiden eutanasiat ovat herättäneet kiivasta keskustelua.

Yksi kriitikoista on hoitamisen etiikan professori Carlo Leget humanististen tieteiden yliopistosta Utrechtista. Hänen mukaansa eutanasiaan kuolee nykyisin Hollannissa ihmisiä, joille olisi muitakin vaihtoehtoja.

”Kun eutanasia tuli, se oli tarkoitettu kuolemansairaille ja kärsiville ihmisille. Nyt siitä on tullut oikeus. Enää ei puhuta kärsimyksestä vaan yksilön itsemääräämis­oikeudesta. Eutanasiasta on tullut normaalia ja hyväksyttyä. Pidän erittäin ongelmallisena esimerkiksi sitä, että kuolinapua annetaan psyykkisesti sairaille ja Alzheimer-potilaille”, Leget sanoo.

Oikeudesta eutanasiaan keskustellaankin nyt Hollannissa kiivaasti. Maassa on maailman suurin ja todennäköisesti myös aktiivisin eutanasian puolesta toimiva kansalaisjärjestö NVVE. Sillä on yli 165 000 jäsentä, ja se lobbaa aktiivisesti vapaan valinnan ja eutanasiakriteerien laventamisen­ puolesta.

Kun Suomessa keskustellaan siitä, saako lääkäri koskaan tehdä eutanasiaa, Hollannissa kritisoidaan lääkäreitä, jotka ovat vastanneet eutanasiapyyntöön kieltävästi. Maassa on jo vuosien ajan toiminut myös liikkuvia eutanasiatiimejä. Ne menevät tapaamaan potilaita, joilta oma lääkäri on evännyt eutanasian, arvioivat tilanteen uudelleen ja tarvittaessa antavat kuolinapua. Tätä kritisoivat monet niistäkin, jotka muuten puoltavat eutanasiaa.

Carlo Leget tulkitsee Hollannin kokemuksia niin, että kun pirulle on annettu pikkusormi, se vie helposti koko käden. Hän lähettääkin Suomeen varoittavia terveisiä.

”Jos Suomi hyväksyy eutanasialain, lain alkuperäiset rajaukset alkavat todennäköisesti laveta. Varautukaa siihen, että jos sallitte eutanasian 18-vuotiaille, muutaman vuoden päästä keskustellaan siitä, miksei 17-vuotias voi saada eutanasiaa yhtä hyvin. Näin keskustelu etenee”, Leget sanoo.

Pasi Kumpulainen suunnitteli kaiken etukäteen: ei hengityskonetta eikä letkuruokintaa, hautajaisiin mansikkakakkua ja sinisiä ja valkoisia kukkia. (KUVA: KATI KALENIUKSEN KOTIALBUMI)
Pasi Kumpulainen suunnitteli kaiken etukäteen: ei hengityskonetta eikä letkuruokintaa, hautajaisiin mansikkakakkua ja sinisiä ja valkoisia kukkia. (KUVA: KATI KALENIUKSEN KOTIALBUMI)
eutanasia.jpg (17.66 KiB) Katsottu 8942 kertaa
MITÄ vaihtoehtoja Suomella sitten on? Mitä vaihtoehtoja Pasi Kumpulaisella olisi ollut?

Alkutalvesta vuonna 2011 Kumpulaisen vasen nimetön alkoi vihoitella. Kuntosalilla hän huomasi, että sormesta oli kadonnut voima. Rauta ei enää noussut kuin ennen, ja käden lihakset alkoivat välillä nykiä kummallisesti.

Hän vitsaili muutoksista siskonsa Kati Kaleniuksen kanssa. Liikaa treeniä, he arvelivat. Ylikuntoa ehkä.

Kesällä juhlittiin Kumpulaisen syntymäpäiviä rapukesteillä. Kumpulainen naureskeli, kun ei saanut rapuessunsa nauhoja solmittua. Jo silloin oli kuitenkin selvää, että nauruun ei ehkä ollut syytä.

ALS-diagnoosi varmistui marraskuussa. Joulukuussa Kumpulainen kirjoitti hoitotahdon, antoi ohjeet hautajaisiinsa ja päätti, miten kommunikoisi, jos kaikki muu katoaisi ja vain kyky liikuttaa silmiä ja silmäluomia säilyisi. Yksi silmänräpäytys kyllä, kaksi räpäytystä ei.

Seuraavana vuonna hän selvitti siskonsa kanssa mahdollisuutta eutanasiaan. Suomessa se ei onnistuisi, mutta entä muualla?

Euroopassa eutanasia on Hollannin lisäksi laillista Belgiassa ja Luxemburgissa. Sveitsissä eutanasia on laiton, mutta itsemurhassa avustaminen on sallittua. Siellä toimii itsemurhassa avustava Dignitas-järjestö, jonka tiloihin monista muista maista matkustetaan kuolemaan. Viime vuonna näin teki kaksi suomalaista.

Pian selvisi, että Kumpulaisen tapauksessa Sveitsi ei tullut kyseeseen. Matka olisi tullut kalliiksi, eikä saattajaakaan ollut.

”Sanoin Pasille, etten pystyisi lähtemään mukaan. Minusta ei olisi ollut siihen. Sen jälkeen Pasi ei enää puhunut asiasta”, Kalenius kertoo.

Sveitsiin olisi myös pitänyt matkustaa aikaisin, silloin kun pystyy vielä itse ottamaan kuolettavan lääkeannoksen.

ITSEMURHASSA avustaminen on laillista Suomessakin. Avustetun itsemurhan ja eutanasian välinen raja menee siinä, kuka vie kuolettavan lääkkeen potilaan elimistöön. Eutanasiassa sen tekee lääkäri, avustetussa itsemurhassa potilas itse.

Joidenkin mielestä näiden välinen ero on pieni, mutta rikoslaissa ero on selvä.

Eutanasiassa lääkäri syyllistyisi tappoon tai surmaan, josta seurauksena olisi vankeutta vai vähintään ehdollista vankeutta.

Vaikka yli 15-vuotiaan itsemurhassa avustaminen ei ole rikos, se todennäköisesti toisi ikäviä seurauksia lääkärille. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston Valviran mukaan avustaminen on vastoin terveydenhuollon ammattihenkilölain määrittelemiä tavoitteita. Niiden mukaan lääkärin päämääränä on oltava terveyden ylläpitäminen, sairauksien ehkäiseminen ja parantaminen sekä kärsimyksen lievittäminen.

Mikä seuraus itsemurhan avustamisesta olisi, sitä ei tiedä kukaan, sillä yhtään ennakkotapausta ei ole.

Ei ihme, että lääkärit ovat varovaisia. Toisaalta itsemurhassa avustaminen ei paljon vaatisi, ainakaan syöpäpotilaiden kohdalla.

”Saattohoidossa olevilla syöpäpotilailla on kyllä käytössään riittävä määrä lääkkeitä itsemurhan tekemiseen. He tarvitsisivat sitä varten vain tiedon siitä, paljonko ja missä muodossa esimerkiksi morfiinia pitäisi ottaa. Harva kuitenkaan tekee itsemurhaa”, Juha Hänninen sanoo.

MYÖS EUTANASIA koskisi vain harvoja, vaikka laki säädettäisiinkin. Tästä sekä Saarto että Hänninen ovat samaa mieltä. Sen sijaan he ovat eri mieltä siitä, mihin eutanasialaki johtaisi.

Hänninen uskoo, että laki johtaisi siihen, mitä kansalaisaloitteessa sanotaan: kuolemansairaiden täysi-ikäisten kuolinapuun.

Saarto pelkää, että pian eutana­siaa annettaisiin myös mielenterveyspotilaille ja muistisairaille.

”Näinhän on käynyt Hollannissa ja Belgiassa”, Saarto sanoo.

”Kaikkein eniten olen huolissani siitä, että eutanasialla korvattaisiin saattohoitoa. Ajatellaan vaikka syrjäseudun pientä terveyskeskusta, jossa ei ole tarjolla erityistason saattohoitoa. Siellä lääkäri voi olla sitä mieltä, että eutanasia on ainoa vaihtoehto, vaikka todellisuudessa näin ei olisi. Jos meillä olisi laki eutanasiasta, kun samaan aikaan saattohoidosta on vain suositus, on selvää, että silloin toteutettaisiin eutanasiaa.”

Hänninen on eri mieltä. ”Nämähän ovat pelkoja. On meistä itsestämme kiinni, toteutuvatko ne vai eivät. Minulla on lapsenusko siihen, että yhteiskunta ja terveydenhuolto toimisivat tässä niin kuin sovitaan.”

Monet uskovat, että saattohoito on jo Suomessa hyvällä tolalla, mutta Saarron mukaan näin ei ole. Vaativinta saattohoitoa annetaan Suomessa vain kahdessa paikassa, Terhokodissa ja Pirkanmaan hoitokodissa. Seuraavan, astetta alemman eli erityistason saattohoitoa on tarjolla lähinnä suurissa kaupungeissa. On kuntia, joissa ei ole lainkaan saattohoidon asiantuntijoita.

Hyvällä saattohoidolla voidaan helpottaa useimpien kuolemassa olevien kärsimystä. Viimeinen hoitokeino niin fyysiseen kipuun kuin henkiseen ahdistukseen on nukutus. Lääketieteessä puhutaan palliatiivisesta sedaatiosta. Siinä potilas vaivutetaan uneen viimeisiksi päiviksi tai hetkiksi ja taataan näin rauhallinen kuolema.

Saarto lupaa HUSin ja TYKSin alueen ALS-potilaille, että tukehtumisen tunnetta ei tarvitse kokea, vaan viime hetket saa viettää nukutettuna. Hänen mukaansa niin pikku-Eino kuin Pasi Kumpulainenkin olisi voitu nukuttaa.

OLI heinäkuinen päivä, ja aurinkoa rakastanut Pasi Kumpulainen oli avustajansa kanssa parvekkeella. Kuolema alkoi, kun he siirtyivät parvekkeelta sisälle. Kumpulaiselle tuli hengenahdistus, hänelle annettiin rauhoittavaa lääkettä, ja omaiset soitettiin paikalle.

Uusi hengenahdistuskohtaus ja kuolema ehtivät kuitenkin tulla ennen kuin perhe ehti sairaalaan. Hoitaja kertoi myöhemmin Kaleniukselle, että Kumpulaisen silmissä käväisi hetkellinen kauhun katse, joka kuitenkin katosi saman tien.

Kuolema oli sittenkin helpompi kuin perhe oli pelännyt.

”Jos Pasi olisi tiennyt, miten tulisi kuolemaan, hänen viimeiset kuukautensa olisivat olleet paljon helpompia. Uskon silti, että hän olisi halunnut kuolla muutamaa kuukautta aiemmin. Varma en tietenkään voi olla.”

Kalenius muistelee veljensä kuolemaa kotonaan Lohjalla. Olohuoneen ikkunasta näkyy keskiaikainen harmaakivikirkko, jonka läheisellä hautausmaalla oli Kumpulaiselle paikka varattuna valmiiksi, oli ollut jo lähes 50 vuotta. Samassa haudassa odotti kaksoisveli, joka kuoli kaksi päivää synnytyksen jälkeen.

Pasi Kumpulainen laskettiin hautaan yllään musta hääpukunsa ja Kati-siskon neulomat villasukat. Yhdeksänvuotias tytär­ oli sujauttanut arkkuun enkelin.[/i]
hELSINGIN saNOMAT
Julkaistu: 22.1. 2:00 , Päivitetty: 22.1. 7:15
Aina kun kuulen sanan suvaitsevaisuus, poistan varmistimen!

janita
Jane Marple
Viestit: 1003
Liittynyt: Ke Touko 13, 2009 5:58 pm

Re: Eutanasia - puolesta vai vastaan?

Viesti Kirjoittaja janita »

Minä olen miettinyt kantaani eutanasiaan kauan. Aikanaan olin sen puolesta, mutta mielipide on kääntynyt päälaelleen, mitä enemmän olen lukenut lääkärien kannanottoja aiheesta. Ihan varmaa mielipidettä en osaa vieläkään sanoa.

Olen työskennellyt pitkään ikäihmisten parissa ja nähnyt työssäni kuolemaa. Hoitotahto on nykyään ihan yleinen ja vanhoille ja sairaille ihmisille lääkäri ottaakin tuon ihan rutiininomaisesti puheeksi. Siinä siis ihminen itse päättää, haluaako luopua tarpeettomasta hoidosta (esim. elintoimintojen ylläpitämisestä laittein, tai lääkkein). Niiden osalta joilla on hoitotestamentti, elämää ei pitkitetä tarpeettomasti, mutta kivunlievitys taataan. Moni puolustaa eutanasiaa ymmärtämättä, että hoitotahto on jo olemassa. Eutanasiassa kun kyse nimenomaan tietystä kuolettavasta lääkeannoksesta joka jonkun pitää vielä potilaaseen pistää.

Eutanasiaa vastustavien lääkärien mielipidekirjoituksissa on selvästi tullut esiin yksi ja sama pointti. Nämä järjestäen tivovat eutanasian sijaan saattohoidon kehittämistä. Ongelmia on kuulemma esim. siinä, että saattohoidon toteutus on pitkälti hoitajien vastuulla, eikä uskalleta välttämättä nostaa esim. kipulääkkeen annostusta ja lääkitys jä siksi joskus vajaaksi.

No joka tapauksessa itse vanhusten parissa työskennellessäni ensinnäkin hyvin yleisessä käytössä ovat kipulaastarit eri annostuksilla ja osalla taas tilapäisesti erittäin vahva nestemäinen kipulääke. Nämä ovat huumaavia lääkkeitä. Sitten kun nämäkään eivät enää auta, siirrytään yleensä morfiiniin ja tämän lääkityksen antaminen hoituu usein myös kipupumpulla, eikä ole sen vuoksi sidoksissa edes paikkaan, vaan voidaan toteuttaa vaikka kotona yhteistyössä kotisairaalan kanssa.

Jotkut vastustavat lääkärit ovat vedonneet myös lääkärin valaansa ja siihen, että kokevat mahdottomaksi yhtä aikaa palvella sekä elämää, että kuolemaa. Moni kokee, että eutanasia laillistaessa tytyisi luoda erillinen ammattiryhmä, joka sen toteuttaisi.

Pelkoa on myös siitä, että eutanasian sallittaessa taloudelliset pointit nousevat esiin ja ratkaisuja aletaan tehdä vähitellen siihen perustuen.

Osa ihmisistä perustuu eutanasiamielipiteensä siihen, että sallitaanhan se eläimillekin. Itse asiassa minun jo varsin iäkäs kissani kuoli tuossa loppuvuodesta aivokasvaimeen, tai siis varasin tälle lopulta eutanasian. Kissa ehti toteamisesta sairastaa yli kuukauden päivät ja olin päivittäin tekemisissä tätä hoitavan neurologin kanssa. Kyselin heti toteamisesta saakka tämän mielipidettä kissan kärsimyksestä ja siitä, mistä tiedän koska on aika nostaa kädet pystyyn. Ymmmärsin että siinä missä ihmislääketiede, myäs eläinlääketiede on kehittynyt huimasti ja jopa tuollaisia asioita, kuin aivokasvaimia, hoidetaan tänä päivänä jopa eläimiltä. Luotin siis eläinlääkärin asiantuntemukseen ja hoito aloitettiin. Kyselin että tunteeko kissani kipua, niin eläinlääkäri vastasi, että kysymys on sikäli vaikea kun kipu on aina subjektiivinen kokemus, mutta hän näkee sen niin, että ei tunne, koska sillä ei ole esimerkiksi raajoja poikki tai mitään sellaista syytä, mikä tuottaisi fyysistä kipua. Kissalla oli rauhoittava lääkitys tuon kuukauden ajan. Sen neurologiset oireet eivät hellittäneet, vaan muuttivat muotoaan ja eräänä aamuna sitten havaitsin, että sillä tulee viimeistään pettämään sydän niiden vuoksi. Tuossa vaiheessa varasin eutanasian iltapäivälle. En näe syytä, miksen olisi yhtä hyvin voinut antaa kissan nukkua pois kotona, mutta vein tämän eläinlääkärille lähinnä itseni takia. Kuoleman odottaminen olisi ollut raskasta minulle ja sitten olisi pitänyt kiikuttaa ruumis tuhkattavaksi ja miettiä, mihin olisin sen laittanut toisten kissojeni läheltä jne. Mielestäni nämä lemmikkiasiat eivät oikein ole verrattavissa, koska näissä eläinasioissa tulee niin monia sellaisia kysymyksiä, mitä ei tule ihmisten kohdalla. Esimerkiksi lemmikin ikä on ihmisikää lyhyempi ja lemmikin hoidolliset kustannukset ovat aina omistajan lompakosta. Ei ole kela-korvausta lääkkeisiin, eikä saatavilla sairaanhoidon palveluita. Kaikilla ei esimerkiksi olisi ollut mahdollisuutta kuukauden ajan syöttää ja juottaa kissaa ruiskulla, antaa tälle lääkkeet tarkasti tiettyihin kellonaikoihin ja olla 24/7 vastaamassa tämän tarpeisiin, puhumattakaan tuhansien hoitokustannuksista. Eläinten eutanasia lähtee monesti omistajan resursseista. Tuotantoeläinten ollessa kyseessä, kysymys on myös kannattavuudesta. Lemmikeille ei ylipäätään yleensä pystytä käytännössä järjestämään mitään saattohoitoa, vaikkakin taas kivunlievitys on yleistynyt vanhojen eläinten kohdalla. Esimerkiksi omalla edesmenneellä saksanpaimenkoirallani oli muutaman viimeisen elinvuotensa ajan lääkitys lonkkiin, jonka johdosta sen elinikä piteni ja se ei tuntenut kipua. Eutanasiapäätös tuli eteen, kun siltä alkoivat jalat lähteä alta.

Jotenkin minä olen sitä mieltä, että silloin kun ei ole mitään estettä kivunlievitykselle, hoitotestamentti ja saattohoito ovat riittävä. En vain oikein edes tiedä mikä este sille olisi. Saattohoitoa tulisi mielestäni kuitenkin kehittää. Tänäkin päivänä hoitohenkilökunnalle on saatavilla ihan saattohoitokursseja (monet työnantajat kouluttavat mielellään henkilökuntaansa). Mietinn kuitenkin sitä, että mistä esim sellaisen kuolevan kohdalla, joka ei pysty enää suullisesti ilmaisemaan itseään, pystytään varmistumaan kivuunlievityksen riittävyydestä. Lääkkeet on olemassa, mutta mietin riittääkö kaikkialla tietotaito oikeiden annostusten löytämiseen.

Ylipäätään tässä koko kysymyksessä mieltäni askarruttaa eniten se, että kun eutanasiaa vastustavat juuri ne ihmiset, jotka kaiken järjen mukaan tietävät asiasta eniten. Eniten eutanasian vastustajia on nimenomaan lääkärien ammattikunnassa - niissä joiden me muut odottaisimme sitten toteuttavan tämän.

tattooed fucker
Andy Sipowich NYPD
Viestit: 1436
Liittynyt: Pe Elo 13, 2010 1:48 pm

Re: Eutanasia - puolesta vai vastaan?

Viesti Kirjoittaja tattooed fucker »

Kaikenlaista nähneenä kuolema on omalla kohdalla osa elämää,ja elämä osana kuolemaa.En ole uskovainen ihminen,mielestäni pitäisi eutanasiassa ottaa esille,onko tehty mahdollinen päätös omaisen sitä tajutessa.mm.Älyllinen kommunikointi jollakin tavalla varmistaa,että tietää valinneensa.Olen itte parille ihmiselle antanut kirjeen,mitenkä toimia kun aika jättää tällä telluksella.Jos nuo kohdat täyttyy,niin eiköhän se elämä ole jo nähty.
I am not a man I am a fucking beast-Torture Killer-

Avatar
Thelea
Martin Beck
Viestit: 846
Liittynyt: Ke Marras 23, 2011 1:22 pm

Re: Eutanasia - puolesta vai vastaan?

Viesti Kirjoittaja Thelea »

Ehdottomasti vastaan. Lääkäreistä ei pidä tehdä tappajia, vaan parannetaan saattohoitoa. Ainoa asia josta olen Räsäsen kanssa samaa mieltä...

Avustettu itsemurha on ok, niin kauan kuin kuolemaa haluava tekee sen tappamisosuuden itse, vaikka lääkäri antaa siihen välineet, samoin kuin sillä itsemurhaklinikalla (Sveitsissä?), johon on mennyt suomalaisiakin kuolemaan.
"Everything will be fine in the end. If it's not fine, it's not the end." - Maxine (kertoi isänsä sanoneen näin), Amyn lailla.

ässähai
Adrian Monk
Viestit: 2905
Liittynyt: Pe Heinä 03, 2020 9:48 pm
Paikkakunta: Haihiha

Saatanan tunarit torppasivat eutanasialain! Kuinka ne kehtasivat?

Viesti Kirjoittaja ässähai »

Yle 31.8.2021 • Päivitetty 9.9.2021, https://yle.fi/uutiset/3-12078040
Eutanasian laillistaminen ei etene Suomessa, asiantuntijaryhmä jäi erimieliseksi
Yle Areena 31.8.2021, https://areena.yle.fi/1-50926557
Miten elämän loppuvaiheen hoitoa tulisi Suomessa kehittää, entä mitä eutanasian laillistamisesta seuraisi lainsäädännön näkökulmasta? Työryhmä luovuttaa raporttinsa
* * *
Twitter, https://twitter.com/exitus_ry/with_replies
Oikeus Arvokkaaseen Kuolemaan ry
@exitus_ry

Olemme aatteellinen yhdistys. Tavoitteena lainsäädäntö eutanasiasta. Elämän loppuvaiheen hoitoa kehitettävä. #eutanasia #saattohoito #palliatiivinenhoito

Suomi / Finland oakry.fi Liittyi lokakuu 2019
* * *
Niin tuosta vielä, että kehtasivatkin torpata eutanasialain.

On lääkäreitä, jotka ymmärtämättömyyttään tai tyhmyyttään vertaavat ihmisen elämää kasinoon, josta ei kannata poistua "vielä, kun pelimerkkejä on taskussa runsaasti." Ja on lääkäreitä, jotka ymmärtämättömyyttään tai tyhmyyttään pitävät vertausta hyvänä. Mutta hei haloo lekurit! Aikuisten oikeesti nyt! Mitähän vitun pelimerkkejä on taskussa runsaasti sellaisilla ihmisillä elämänsä loppuvaiheessa, jotka kyllä vielä hengittävät, mutta muutoin elämän loppuaika on pelkkää kitumista jatkuvassa kärsimyksessä!

Kuinka ne kehtaavatkin, myös Lääkäriliitossa ... ja kuinka kauan tuo kehtaaminen saa siellä jatkua...

Hhmmm. Nonniin, voipi olla niinkin että kohta Lääkäriliitossakaan ei voi enää vedota jumalan tahtoihin kun joidenkinlääkärienpiiripienipyöriivirheet pamahtelee piiloistaan esille - ja siinä onkin silloin valkotakkien liepeissä lepatusta kerrakseen, saas nähä!

Avatar
Virdon
Sherlock John Holmes
Viestit: 8116
Liittynyt: To Maalis 05, 2009 1:03 am
Paikkakunta: Minas Tirith

Re: Saatanan tunarit torppasivat eutanasialain! Kuinka ne kehtasivat?

Viesti Kirjoittaja Virdon »

Eutanasia pitäisi ehdottomasti laillistaa kyllä Suomessa. Jokaisella pitää olla oikeus päättää että haluaako avustetun kuoleman jos loppuelämä ei muultakaan enää vaikuttaisi kuin vain turhaan pitkitetyltä kitumiselta.
Onnellisuutta on se ettei vituta ihan joka päivä.

Avatar
CharlesBronson
Jessica Fletcher
Viestit: 3090
Liittynyt: Su Touko 10, 2015 4:58 pm

Re: Eutanasia - puolesta vai vastaan?

Viesti Kirjoittaja CharlesBronson »

Virdon kirjoitti:
Su Tammi 16, 2022 11:40 pm
Eutanasia pitäisi ehdottomasti laillistaa kyllä Suomessa. Jokaisella pitää olla oikeus päättää että haluaako avustetun kuoleman jos loppuelämä ei muultakaan enää vaikuttaisi kuin vain turhaan pitkitetyltä kitumiselta.
Voihan jokainen tehdä itsemurhan ihan koska haluaa.

Ihan turhaa hössötystä koko eutanasia.
it's my car !

Avatar
Virdon
Sherlock John Holmes
Viestit: 8116
Liittynyt: To Maalis 05, 2009 1:03 am
Paikkakunta: Minas Tirith

Re: Eutanasia - puolesta vai vastaan?

Viesti Kirjoittaja Virdon »

CharlesBronson kirjoitti:
Ma Tammi 17, 2022 12:11 am
Virdon kirjoitti:
Su Tammi 16, 2022 11:40 pm
Eutanasia pitäisi ehdottomasti laillistaa kyllä Suomessa. Jokaisella pitää olla oikeus päättää että haluaako avustetun kuoleman jos loppuelämä ei muultakaan enää vaikuttaisi kuin vain turhaan pitkitetyltä kitumiselta.
Voihan jokainen tehdä itsemurhan ihan koska haluaa.

Ihan turhaa hössötystä koko eutanasia.
No jos olet kerta tällaista mieltä niin miksi sinulla on jotakin sitten eutanasiaa vastaan? Siis muutakin kuin vain tämä "turha hössötys"?

Ei kai se nyt hyvä ole jos itsemurhatilastot nousevat?

Entäpä jos ei pystyisi edes itsemurhaa tekemään, mutta haluaisi siltikin jo kuolla?
Onnellisuutta on se ettei vituta ihan joka päivä.

Vastaa Viestiin