Onneksi ollaan ymmärtäväisiä.Lupaavasti alkanut suomalaisten oppilaitosten koulutusvienti Keniaan ajautui vaikeuksiin. Tampereen ammattikorkeakoululla ja Saimaan ammattiopistolla on ollut vaikeuksia saada maksuja.
Tampereen ammattikorkeakoulussa ja Tampereen ammattikoulutuskeskuksessa opiskelee 125 kenialaista sairaanhoitajaopiskelijaa ja fysioterapian opiskelijaa. Heidän lukukausimaksunsa syksyn ajalta ovat maksamatta. Rahojen olisi pitänyt tulla Uasin Gishun maakunnalta.
Syksyn lukukausimaksujen alkuperäinen eräpäivä oli jo kesäkuussa. Kun rahoja ei toistuvista kyselyistä huolimatta oppilaitosten tilille ilmestynyt, lähetti TAMK lokakuun lopulla tiukkasanaisen perintäkirjeen Uashin Gishun maakunnalle.
Myös rahoituksen alkuperästä on epäselvyyksiäEntä mitä TAMK tekee, jos kenialaismaakunta ei maksa laskujaan joulukuun eräpäiväänkään mennessä?
– Emme lähetä ketään takaisin Keniaan, vaikka rahoja ei nyt tulisi, Carita Prokki vakuuttaa.
Jos maksuja ei tule, lähtee TAMK Carita Prokin mukaan keskustelemaan tilanteesta Opetusministeriön kanssa. Tilanne on hänen mukaansa verrannollinen siihen, että tutkintokoulutusta olisi ostanut yritys, joka menee konkurssiin.
– Joku keino on keksittävä, jotta opiskelijat eivät joudu kärsimään. Meidän on löydettävä heille toinen tilaaja tai ratkaistava asia jollain muulla tavalla.
https://yle.fi/a/74-20009582Nandin maakunta on lähettänyt Edusammolle dokumentin, jossa vakuutetaan että maakunta maksaa kaikki opintojen kustannukset: lukukausimaksut, matkakustannukset, lupamaksut, majoituksen ja ylläpidon.
”Tämä on maakuntahallituksen rahaa, joka on varattu opiskelijoiden tukemiseen. (...) Opiskelijat eivät ole maksaneet mitään Nandin maakunnalle tai millekään muulle osapuolelle”, sanotaan maakuntasihteeri Francis Sangin allekirjoittamassa kirjeessä.
– Olemme kuitenkin saaneet opiskelijoilta ja heidän perheiltään tietoa, että he ovat joutuneet itse maksamaan maakuntahallitukselle merkittäviä summia. Siksi olemme lähettäneet Nandin maakuntahallinnolle selvityspyynnön, kertoo Edusammon toimitusjohtaja Terhi Toikkanen.
Kuinka naivi saa olla ajatellakseen, että mikään afrikkalainen aluehallinto maksaa yhtään mitään jos laskutetaan jälkikäteen. Eihän tälläinen luottamus toimi missään Saksaa etelämpänä. Vaikka ehkä jotain rahaa olisi ollut varattuna silloin sopimuksentekohetkellä (lue joku muu maa tai organisaatio maksanut kehitysapua), niin ne on hävinneet virkamiesten taskuihin moneen kertaan ennen laskun eräpäivää. Samoin tuo kun opiskelijoiden perheet on kertoneet että heiltä on peritty maksuja. Lienee selvää, että maksamatta valintaa tekevälle virkamiehelle ei yksikään opiskelija ole päässyt ehdolle tähän koulutukseen.
