https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/2 ... 5769f5c675Uusi paljastus ex-ministeriltä: Matti Saarelainen sai potkut Ulkomaalaisvirastosta - palkattiin suoraan Supoon päälliköksi
Matti Saarelainen sanoo, ettei muista keskustelua, jossa sisäministeri Kari Rajamäki kertoo pakottaneensa hänet eroamaan Ulkomaalaisviraston johdosta.
Keskustalainen Supon päällikkö Seppo Tiitinen palkkasi Matti Saarelaisen Suojelupoliisiin 1980-luvun alussa. Sittemmin Suojelupoliisi on toistuvasti pelastanut hänet skandaaleilta. Keskustalaisten Matti Vanhasen ja Juha Sipilän hallitusten aikaan Saarelainen on ollut keikkahommissa myös valtioneuvoston kansliassa – ensin perustamassa tilannekuvakeskusta ja sittemmin EU:n hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskusta.
Matti Saarelaisen Ulkomaalaisviraston osastosihteeriksi nostama virolaisnainen jäi kiinni oleskelulupien myynnistä vuonna 2003. Aiemmin ei ole kerrottu, että Saarelaisen ura ylijohtajana loppui tähän tapaukseen.
Lahjusten otosta kiinni jäänyt nainen oli 1970-luvulla työskennellyt Neuvosto-Virossa KGB:n pyörittämän matkailupalvelu Inturistin tulkkina. Sisäministeri Kari Rajamäki piti naisen ylentämistä raskaana virheenä ja käski Saarelaisen irtisanoutua.
Suojelupoliisi järjesti Saarelaiselle paikan eteläisen alueen johtajana.
Lahjuksia ottaneen naisvirkailijan velipuoli paljastui muutamaa vuotta myöhemmin Venäjän huippuvakoojaksi Natossa.
Ulkomaalaisvirastoa vuosina 1998–2004 johtanut Matti Saarelainen sai tehtävästä käytännössä potkut, kertoo tuolloinen sisäministeri Kari Rajamäki (sd) Iltalehdelle. Tähän saakka salaisuutena pysyneiden potkujen syynä oli Rajamäen mukaan Saarelaisen alaisen lahjusrikos.
Saarelainen oli syksyllä 1999 nimittänyt Ulkomaalaisviraston toimistosihteerinä työskennelleen virolaistaustaisen naisen osastosihteeriksi. Tässä asemassa nainen oli ottanut maahantulijoilta rahaa myötävaikuttaakseen oleskelulupien myöntämiseen.
Nainen avusti rahaa vastaan oleskelulupien saamisessa ennen muuta turkkilaisia, mutta myös ainakin venäläisiä maahantulijoita. Nainen kiisti ottaneensa lahjuksia, mutta myönsi lainanneensa rahaa talousvaikeuksiensa vuoksi.
Sisäministeri vaati Ulkomaalaisvirastolta selvitystä asiasta tapauksen tultua julki vuonna 2003. Selvityksen mukaan viraston johdossa ei osattu epäillä naisen toimintaa.
Rajamäki kertoo hänelle selvinneen, että ylijohtaja Saarelainen oli ollut keskeisessä roolissa nostamassa naisen osastosihteeriksi talon sisältä. Iltalehdelle Saarelainen arvelee, että naista esitti tehtävään joku muu kuin hän.
– En valitettavasti muista miten tämä on mennyt, mutta on täysin päätön ajatus, että olisi ollut joku taka-ajatus, Saarelainen kommentoi.
Joka tapauksessa tämän ylennyksen vuoksi Rajamäki kertoo ilmoittaneensa Saarelaiselle, että hänen tulisi erota. Rajamäen mukaan asia piti tehdä Saarelaiselle selväksi kahteen kertaan.
Sisäministeri Kari Rajamäki (sd) pakotti Ulkomaalaisviraston ylijohtaja Matti Saarelaisen irtisanoutumaan vuonna 2004. Saarelainen otettiin takaisin Suojelupoliisiin korkeaan virkaan eikä potkuista kerrottu julkisuuteen.
Saarelainen ”ei muista”
Saarelainen kiistää potkut Iltalehdellle jyrkästi sähköpostilla. Kysyttäessä suoraan, valehteleeko Rajamäki, Saarelainen lieventää kiistoaan hieman seuraavassa viestissään:
– Valitettavasti en muista tällaista keskustelua. Tottakai muistaisin, jos ministeri pyytää suoraan eroamaan, Saarelainen kirjoittaa.
Kiistosta kuullessaan Rajamäki tyytyy sarkastisesti toteamaan, ettei hänellä ”ole lääketieteellistä osaamista”.
– Sen voin sanoa, että jälkimmäinen kerta oli sisäministeriön pikkujouluissa Smolnassa, missä Saarelainen tuli vielä asiasta puhumaan ja kysymään, eikö luottamusta sittenkin olisi. Sanoin, että sen pitäisi riittää, kun kerran on selvällä suomen kielellä sanottu, miten asia on, Rajamäki sanoo.
Saarelainen palkattiin UIkomaalaisvirastosta suoraan Suojelupoliisiin (Supo) eteläisen alueen päälliköksi. Todellista syytä Saarelaisen lähtöön ei kerrottu julkisuudessa.
Supo pelasti
Iltalehden aiemmin uutisoimien tietojen mukaan jo tuolloin oli Suojelupoliisin tiedossa oli, että Saarelainen oli auttanut järjestämään Vladimir Putinin läheiselle kumppanille Gennadi Timtšenkolle Suomen kansalaisuuden ohi Supon kesällä ja syksyllä 1999. Näin siitä huolimatta, että Supo muiden läntisten tiedustelupalveluiden tavoin piti Timtšenkoa silmällä tämän KGB-yhteyksien vuoksi.
Supossa Saarelaisen ura jatkui nousujohteisena. Vuosina 2005–2008 hän kävi valtioneuvoston kansliassa käynnistämässä uutta tilannekuvayksikköä. Hänen nimensä oli esillä keskustan suosikkina johtajaspekulaatioissa, kun Supon päällikkö Seppo Nevalalle etsittiin seuraajaa vuonna 2007. Sisäministeri Anne Holmlund (kok) nimitti tehtävään kuitenkin Supo-taustaisen erityisavustajansa Ilkka Salmen.
Pian tämän jälkeen keväällä 2008 Saarelainen valittiin Supon esikuntayksikön päälliköksi – tehtävään, josta Salmi oli siirtynyt Holmlundin kabinettiin.
Supo pelasti jälleen
Vuonna 2016 Saarelainen siirtyi valtioneuvoston kansliaan projektipäälliköksi perustamaan EU:n hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskusta. Hänet nimitettiin vuonna 2017 keskuksen ensimmäiseksi johtajaksi.
STT paljasti äskettäin, että Saarelainen joutui jättämään tehtävänsä seksuaalisen häirinnän vuoksi. Jälleen lähdön todellinen syy salattiin, ja syyksi kerrottiin Saarelaisen uudet salaiset tehtävät Suojelupoliisissa.
Supon sisällä Saarelaisen paluuta ihmeteltiin, sillä hänellä ei Iltalehden tietojen mukaan näyttänyt juurikaan olevan tehtäviä. Iltalehden Suojelupoliisista saamista asiakirjoista selviää, että hänen osastopäällikön virkansa muutettiin paluun yhteydessä erityisasiantuntijan viraksi.
– Saarelaisen virkavapaan aikana Supossa oli tapahtunut organisaatiouudistus, joka tuli voimaan 1.6.2019. Uudessa organisaatiossa Saarelaisen vanhaa tehtävää ei enää ollut eikä Saarelainen ollut mukana organisaatiomuutokseen liittyvässä ilmoittautumismenettelyssä keväällä 2019. Sen vuoksi Saarelaiselle tarjottiin erityisasiantuntijan tehtävää, jonka hän otti vastaan, Supon tiedonhallintapäällikkö Mikko Eskola kertoo.
Gennadi Timtšenko on Vladimir Putinin lähimpiä miehiä, KGB-taustainen oligarkki, jonka miljardiomaisuuden uskotaan olevan Venäjän presidentin määräysvallassa. Suomen kansalaisuus auttoi häntä rakentamaan öljykauppaimperiumia länsimaissa.
Rajamäki: ”Harkinta on pettänyt”
Sisäministerinä 2003–2007 toiminut Kari Rajamäki kertoo muistavansa Saarelaisen lähdön hyvin. Hänen mukaansa Saarelaisen lähdön taustat tuntee sisäministeriössä moni muukin. Saarelaisen johtajakaudella osastosihteeriksi ylennetyn naisen tausta oli Rajamäen mielestä sellainen, että häntä ei olisi pitänyt nimittää tehtävään, johon Saarelainen oli hänet nostanut.
– Minä katsoin, että harkinta on pettänyt. Totesin Saarelaiselle, että hän ylijohtajana on vastuussa siitä toiminnasta ja valinnasta. Jouduin sen kyllä toisessakin tapaamisessa sitten rautalangasta vääntämään, että hän ei nauti ministerin luottamusta tehtävänsä hoidossa ja että hänen on siitä syytä tehdä johtopäätöksensä, Rajamäki kertoo Iltalehdelle.
Nainen työskenteli Neuvosto-Virossa matkailualalla, muun muassa tulkkina Neuvostoliiton valtiollisessa matkatoimistossa Inturistissa. Inturist oli Neuvostoliiton turvallisuus- ja tiedustelupalvelu KGB:n ja sen edeltäjän NKVD:n pyörittämä organisaatio.
Kaikki Intruristin työntekijät eivät välttämättä olleet tiedustelupalvelun yhteistyökumppaneita, mutta käytännössä kaikki työntekijät olivat tekemisissä neuvostotiedustelupalvelun kanssa ja sen tarkkailun alaisina.
Suomeen virolaisnainen muutti tiettävästi Neuvostoliiton hajoamisen aikoihin avioiduttuaan suomalaismiehen kanssa. Syksyllä 1992 hänet nimitettiin sisäasiainministeriön ulkomaalaiskeskukseen eli Ulkomaalaisviraston edeltäjään.
Nainen ja hänen veljensä olivat taloudellisissa vaikeuksissa. Näihin vaikeuksiin nainen vetosi myöhemmin oikeudessa syynä “rahan lainaamiseen” maahantulijoilta.
Velipuoli oli Venäjän vakooja
Jälkikäteen tiedämme, että myös Venäjän sotilastiedustelun on täytynyt olla perheen talousvaikeuksista tietoinen. Sisarusten velipuoli, Herman Simm, oli Venäjän tärkeimpiä vakoojia, joka oli toiminut jo nuoruudessaan Neuvostoliiton KGB:n lukuun.
Simm paljastui vasta vuonna 2008. Hänen uskotaan välittäneen Venäjälle tuhansittain sotilasliitto Naton salaisia asiakirjoja, joihin hän pääsi Natoon liittyneen Viron puolustusministeriön huippuvirkamiehenä käsiksi. Naton salaisessa raportissa Simmiä on luonnehdittu Naton historian vahingollisimmaksi vakoojaksi.
Simmin toiminnasta Suomen viranomaisilla ei tietenkään ollut tietoa, kun naisen lahjusjuttua tutkittiin. Iltalehden lähteet Supossa ja Keskusrikospoliisissa eivät tiedä, että tapausta olisi enää jälkikäteenkään tutkittu uusien tietojen valossa.
Alkuperäisessä tutkinnassa ei Iltalehden tietojen mukaan tullut ilmi epäilyksiä tiedustelutoiminnasta – tai ainakin ne on kyetty pitämään hyvin pienessä piirissä, mikäli niitä ilmeni.
Myös Kari Rajamäki vakuuttaa, että tieto naisen huippuvakooja-velipuolesta tulee hänelle uutena.
– Helvetin kova kova juttuhan toi on, huudahtaa Rajamäki.
– Ei se vilun väristys syyttä suotta tullut, kun minä koin ennenkuulumattomana, että kansalaisuuden osalta kyseenalainen venäläiskytkentä löytyy niin keskeiseen paikkaan rekrytoidulta ihmiseltä ja Saarelaisen valintana. Pidin sitä todella edesvastuuttomana, Rajamäki sanoo.
Edeltäjänsä Ilkka Salmen tavoin kokoomuslainen Antti Pelttari on johtanut Supoa vuodesta 2011. Vuosi sitten hänet nimitettiin jatkamaan talon johdossa seuraavan viisivuotiskauden 2021–2026.
Entinen sisäministeri ihmeissään
Entinen sisäministeri Rajamäki kertoo, että Saarelaisen siirtyminen Supoon Ulkomaalaisviraston äkkilähdön jälkeen ihmetytti häntä jo tuoreeltaan.
– Minä kieltämättä vähän ihmettelinkin, että se niin nopsasti sai Suposta turvapaikan. Enhän minä kuitenkaan voinut lähteä sanomaan, että häntä ei minnekään saa ottaa, Rajamäki sanoo.
– Minä katsoin, että ministerin tehtävänä ei ole hänen osaltaan tehdä minkäänlaista muuta jälkihoitoa, joka ei olisi ollut asiallista eikä varmaan laillistakaan. Minulle riitti se, että minä sain hänet pois, hän jatkaa.
Rajamäki sanoo noteeranneensa kesällä Iltalehden paljastuksen Saarelaisen roolista Gennadi Timtšenkon kansalaisuusprosessissa.
– Hämmennyin, että ei tämä Timtšenkon purjehtiminen Suomen lipun alle nyt välttämättä ole ihan rutiinihommaa. Jos kuvittelisi, että minun aikanani sisäministerinä tämän tason tapaus, jolla on kytkennät vielä suoraan merkittäviin naapurin verkostoihin, olisi kansalaisuuslinjalla, niin kyllähän siitä keskusteluja luulisi käydyn. Tämä on minua vaivannut, että minusta Saarelainenkaan ei kai ihan niin mahtava henkilö ole, että hän yksinään mitään hoiti, Rajamäki sanoo.
”Ei Saarelainen yksinään ole hortoillut”
Rajamäki sanoo, ettei tiedä Timtšenkon kansalaisuusasiasta enempää, mutta uskoo edeltäjänsä tietävän.
– En voisi kuvitella että sisäministeriössä ollaan tietämättömiä. Ainakaan minun aikana ei olisi oltu, jos näin merkittävä Venäjän valtarakenteeseen liittyvä kansalaisuusasia on asialistalla. Kaikkihan on mahdollista, mutta kyllä minä uskon, että ei Saarelainen yksinään ole hortoillut, sanoo Rajamäki.
Kansalaisuuspäätös tehtiin Paavo Lipposen (sd) II hallituksen aikana kokoomuslaisten Kari Häkämiehen toimiessa sisäministerinä. Hän sanoo, että hänelle ei kansalaisuusprosessista kerrottu.
– Ei varmasti ole. Kyllä minä muistaisin, jos minua olisi informoitu, sanoo Häkämies Iltalehdelle.
Supo esiintyi yllättyneenä
Iltalehden toukokuussa 2022 tekemän paljastuksen jälkeen Suojelupoliisin johto esiintyi julkisuudessa yllättyneenä ja kertoi selvittävänsä Timtšenkon kansalaisuusasian. Selvityksistä ei syntynyt asiakirjan asiakirjaa, ja lopulta ne jäivät kesken Saarelaisen ilmoitettua eläkkeelle siirtymisestään.
Rajamäen käsityksen mukaan asia ei kuitenkaan tullut Supolle yllätyksenä. Hän kertoo pitävänsä yhteyttä vanhoihin työtovereihinsa ja käyvänsä muistiinpanojansa läpi aika ajoin.
– Tämä oli sellainen asia, joka viime kesänä tuli framille ja minunkin mieleeni, että miten pystyttiin vaikenemaan tämä. Se oli aika jännä, että tyynesti vaan Supon taholta minulle nyt kesällä sanottiin, että kyllä me on tästä oltu tietoisia. Sävy oli vähän sellainen, että miten tämä nyt vasta tuli ilmi, Rajamäki kertaa ”asioita tuntevan tahon” kanssa käymäänsä keskustelua.
Myös Iltalehden haastattelemien lähteiden mukaan tieto Saarelaisen roolista Timtšenkon asiassa oli ollut Supon vastavakoilun tiedossa yli 20 vuoden ajan ennen kuin Iltalehti sen julkisti.
Saarelainen kommentoi Iltalehden paljastusta nyt ensimmäistä kertaa. Hän ei vastaa kysymykseen, mikä oli hänen roolinsa siinä, että Suojelupoliisilta ei pyydetty lausuntoa Timtšenkon kansalaisuushakemukseen.
– Timtsenkon asia meni niin kuin sanoin, ei perusteltua syytä kielteiseen, Saarelainen viestittää.
Tekstiä tiivistetty, lisätty otsikkoon Saarelaisen etunimi
-NILS-