Tutkijat: Videopelien vaikutuksia on liioiteltu

[VoDKa]

Tutkimus:
Räiskintäpelit kehittävät aivoja
Keskiviikko 15.9.2010 klo 10.13

Väkivaltaisia ja nopeita ammuskelupelejä pelaavat pystyvät tekemään nopeampia päätöksiä myös tosielämässä, Yhdysvaltalaistutkimus osoittaa.

Rochesterin ylipoistossa New Yorkissa tehdyn tutkimuksen perusteella nopeatempoiset ammuskelupelit kehittävät pelaajia. Pelaajista tuli herkempiä aistiärsykkeille ja pelaaminen johti tehokkaampiin ratkaisuihin, kun kyse oli havainnoinnista.

- Nämä tietokonepelien hyödyt tulevat vain toimintapeleistä, mikä lähes aina tarkoittaa ammuskelupelejä, joissa liikut kentällä, etkä tiedä, milloin vihollinen ilmestyy eteesi, tutkija Daphne Bavelier sanoi.

- Tällaista peliä ei varsinaisesti pitäisi mieltä kehittävänä. Strategia- tai roolipeleillä ei ole vastaavaa vaikutusta.

Kokeessa oli mukana 26 ihmistä, iältään 18-25-vuotiaita. Kukaan ei ollut pelannut ammuskelupelejä aiemmin. Testi kesti useita kuukausia, jonka aikana puolet heistä pelasi 50 tuntia Call of Dutyn ja Unreal Tournamentin kaltaisia räiskintäpelejä ja toinen puolikas saman ajan strategiapeliä Sims 2.

Lopulta molemmille ryhmille tehtiin sarja kognitiivisia kokeita. Koehenkilöiden piti esimerkiksi päättää, mihin suuntaan pisteet ruudulla liikkuivat tai kumpi korva kuuli ääntä.

Räiskintäpelejä pelanneet olivat selvästi nopeampia ja tarkempia. Ryhmä oli keskimäärin 25 prosenttia vertailuryhmää parempi tekemään oikeita päätöksiä.

Aiemmin tänä vuonna teksasilaisyliopiston tutkimus osoitti, että väkivaltaiset pelit voivat lisätä aggressiivisuutta ja vihamielisyyttä joissain pelaajissa, mutta samalla hioi visuaalisia ja hahmotukseen liittyviä taitoja.

[Mopoterroristi]

Kyllä, se on lioiteltu. Joksus tuntuu että Suomi on niin kliininen maa, ja nuoria pitää suojella aivan tavalliselta elämältä. He elävät liiankin suojeltua elämää.

Ai jaa, vai siltä sinusta TUNTUU? Minusta taas NÄYTTÄÄ siltä, että suurin hysteria tämänkin asian tiimoilta on käyty Iso-Britaniassa ja Yhdysvalloissa

[VoDKa]

Viime viikolla tuli televisiosta dokumentti, jossa kerrottiin Yhdysvaltain armeijan tavasta kouluttaa sotilaitaan. Ko. ohjelmassa näytettiin miten sotilaat pelasivat mm. Call of Dutya, Resistancea ja muita sotapeleiksi luokiteltavia pelejä. Suosituin oli kuitenkin America's Army-niminen peli, jota kautta ymmärsin että Yhdysvaltain armeija jopa oikeasti palkkaa riveihinsä parhaita pelaajia. (Kyseistä peliä voi pelata kuka vain: http://www.americasarmy.com/ ) Minusta tämä oli jokseenkin kieroutunutta. Ohjelmassa esiteltiin myös erilaiset ääripäät; niitä, joille se pelaaminen oli oikeasti vain peliä, ilman sen kummempia yhteyksiä todellisuuteen, sekä niitä, jotka yrittivät vakuuttaa muita siitä, että se pelaaminen on vaarallista. Yksi ohjelmassa esiintyneistä kertoi elämäntehtävänään olevan pelissä pelaamisen aloituksen jälkeen heittää aseensa pois ja jäädä seisomaan paikalleen, kunnes joku ampui ko. hahmon. Tämän aikana ja jälkeen hän käytti hyväkseen pelin chattimahdollisuutta ja alkoi kirjoittamaan todellisten sotilaiden nimiä, jotka olivat menehtyneet Afganistanin sodan aikana. Ohjelman kuvausvaiheessa nimiä oli kirjoittamatta vielä n. 200. Palaute oli kuulema lähes aina negatiivistä, ihmiset huutelivat kyseessä olevan vain peli. Olen tässä samaa mieltä muiden pelaajien kanssa. Pelaan itse lähes päivittäin erästä ammuskelupeliä multiplayerina, eikä todellakaan haluaisi ottaa yhteyksiä sen pelin aikana todelliseen maailmaan. Minulle se peli edustaa karkua todellisuudesta, pientä lepohetkeä ja hauskanpitoa. Vaikka siinä ammutaankin jatkuvasti kimppuun käyviä vastajoukkueen pelaajia, ei se mielestäni ole silti muuttanut tilannetta sellaiseksi, ettenkö ymmärtäisi todellisuuden ja pelimaailman eroja. Jossain määrin se peli on jopa todella ollut hyödyllinen; reagointikykyni on jossain määrin tuntunut nousseen ja tiedän, että lähietäisyydellä haulikko, kauempaa kivääri.

Kaikesta huolimatta, minusta se on väärin, että joku armeija, jolla on oikeasti paljon tekemistä tappamisen kanssa, vieraannuttaa jäseniään todellisesta maailmasta pelien kautta ja kylmettää sotilaansa tappamiseen tuolla tavoin. Mitenkäs sitten, kun päästään sinne todelliselle kentälle eikä kuulukaan enää se ääni todisteena siitä että luoti löysi maalinsa? Kun saa elää oikeasti epävarmuudessa sen suhteen, että hiipiikö selkäsi takana toinen hahmo valmiina hyppäämään niskaasi ja vääntämään niskasi nurin? Se maailma, missä äxää painamalla ei pystykään hyppäämään ja kierimään suojaan jääden roikkumaan läheiselle kielekkeelle.

Se minua huolettaa PALJON enemmän kuin se, että nuoret pelaajat käyttävät aikaansa pelaamiseen. Se, että tarkoituksenomaisesti käytetään viihdekäyttöön suunniteltua asiaa tappamisen koulutusohjelmassa ja kehdataan olla vielä ylpeitä siitä.

[Aizerbaidzan]

Jälleen kerran aihe julkisuudessa. HS uutisoi eilen: Tutkimus: Väkivaltapelit eivät lisää väkivaltaista käyttäytymistä.

Niin paljon vanhan kertausta, mutta tässä pääpointit:

* Tämän kertainen tutkimus oli Stetson -yliopiston tekemä. Sen "innoittajana" toimi viime joulukuinen Sandy Hookin kouluammuskelu (ampuja Adam Lanza oli intohimoinen pelaaja).

* Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, ovatko ADHD-oireista ja masennuksesta kärsivät nuoret alttiimpia väkivaltapelien vaikutuksille.

* 377 nuorta vastasi kysymyksiin tietokoneiden pelaamisesta. Lisäksi he joutuivat arviomaan omaa aggressiivista käyttäytymistään, mielenterveyttään, sosiaalisia verkostojaan ja kokemaansa stressiä. Kyselytutkimukset suoritettiin standardoiduilla testikaavakkeilla.

* Tutkimuksessa ei löydetty yhteyttä väkivaltapelien ja väkivaltaisen käyttäytymisen välillä. Eniten väkivaltapelejä pelanneet nuoret eivät syyllistyneet muita enemmän koulukiusaamiseen tai joutuneet tekemisiin poliisin kanssa kuin vähemmän pelaavat. Voimakkaimmin aggressiivista käyttäytymistä ennusti nuorten kokema stressi.

* Tutkimuksen heikkona puolena on se, että se perustuu nuorten omaan arviointiin, eikä objektiivisiin mittareihin.

* Tutkimusta johtanutta professoria Christopher Fergusonia tulos ei yllättänyt. Väkivaltapelien suosio on kaikkialla maailmassa noussut, mutta nuorisorikollisuus ja nuorten aggressiivinen käyttäytyminen on vähentynyt.