2:00
Cut. Pykälä 21.Sepittäjä sisäpiirissä
Kuka on salaperäinen mies, joka on huomiota herättäen pyrkinyt ja päässyt lähelle suomalaista turvallisuus- ja pelastusalaa? HS:n selvityksessä paljastui suurenneltuja saavutuksia ja vääristeltyä työhistoriaa. Samalla kävi ilmi, että alan verkostoihin on helppo solahtaa kyseenalaisin keinoin.
Kesäkuun 2023 lopussa Helsingissä tehtiin historiaa. Tuore Nato-maa isännöi sotilasliiton ja sen kumppanimaiden reserviläisten kesäkongressia. CIOR-järjestön tapahtumaan kokoontui yli 500 reserviläistä eri puolilta maailmaa.
Tapahtuman turvallisuudesta vastasi muutaman henkilön ryhmä.
Siihen oli päässyt mukaan viisikymppinen pirkanmaalaismies.
Linkedin-profiilissaan mies ilmoittaa, että kyse oli Nato-tehtävästä ja että hän oli mukana kongressin järjestelykomiteassa. HS:lle hän kertoo olleensa tapahtuman ”varaturvallisuuspäällikkö”.
Pesti keskeytyi ennen aikojaan. Järjestäjät olivat alkaneet epäillä, ettei mies ole suomalainen reserviupseeri.
Reserviupseeriliiton toiminnanjohtaja Janne Kosonen vahvistaa, että mies oli tapahtuman alussa turvatehtävissä, mutta ”ei enää lopussa”.
Miehen rooli jäi Kososen mukaan olemattomaksi: mies ei käsitellyt osallistujatietoja tai ollut tilannekeskuksessa hotelli Paasitornissa.
Ei ollut ensimmäinen kerta, kun mies herätti epäilyksiä.
Suurelle yleisölle tuntematon mies on tullut monille turvallisuus- ja pelastusalan sisäpiiriläisille vuosien varrella hyvin tutuksi ja herättänyt heissä toistuvasti huolta.
HS ei nimeä miestä, koska hänellä ei ole merkittävää virallista asemaa eikä hänen perimmäisistä motiiveistaan ole selvyyttä. Häntä ei myöskään HS:n tietojen mukaan epäillä rikoksista. HS kertoo miehen toiminnasta, koska se herättää kysymyksen siitä, millaisin keinoin Suomessa voi päästä lähelle maan turvallisuuden ja pelastustoimen kannalta keskeisiä tahoja.
Keväällä 2023 Kuopion pelastusopistolla koulutettiin sivutoimisia teollisuuspalopäälliköitä. Kurssi on tarkoitettu ensisijaisesti henkilöille, jotka vastaavat oman toimensa ohella yrityksen turvallisuudesta. Osallistujat valitaan muun muassa työtehtävien ja työnantajan suosituksen perusteella.
Pirkanmaalainen mies tuli mukaan kurssille.
Keskiviikkona 22. maaliskuuta kurssin viimeiset päivät olivat menossa, kun opiston hallintojohtaja, turvallisuuspäällikkö ja aulavartija pysäyttivät miehen opiston A-rakennuksessa.
Kolmikko saattoi hänet opiston kurssihotelliin hakemaan tavaransa ja ohjasi pois opiston alueelta.
Tapahtumat käyvät ilmi valituksesta, jonka mies toimitti hallinto-oikeuteen.
Kaikki olivat aivan ihmeissään tapahtuman johdosta, hän kirjoittaa.
Poistamisen syyksi oli hänen mukaansa annettu turvallisuusuhka, mutta tarkempaa selvitystä ei ollut annettu.
:
:
Klubilaisille mies oli kertonut tulleensa Suomeen inkeriläisenä paluumuuttajana ja käyneensä täällä Kadettikoulun eli nykyisen Maanpuolustuskorkeakoulun (MPKK). Klubin tutustumismatkalla Santahaminan varuskunnassa mies esiintyikin paikat entuudestaan tuntevana henkilönä.
MPKK:n arkistossa ei ole tietoa oppilaaksi hyväksymisestä, opintorekisteristä, saati suoritetusta tutkinnosta. Mies on osallistunut vain yhdelle sotatekniikan jatko-opintojaksolle vuonna 2014 suorittamatta sitä loppuun.
Vapaussodan perinneliitosta kerrotaan HS:lle, että ansiomerkin saaja oli palvellut 30 vuotta eri tehtävissä turvallisuus- ja puolustusasioiden parissa. Häntä kutsutaan toimituksen saamassa vastauksessa professoriksi ja evp-sotilaaksi.
HS:lle mies kiistää koskaan sanoneensa, että olisi suorittanut asepalveluksen Suomessa.
Voitko näyttää yhtään esimerkkiä, missä on sanottu, että olen suorittanut asemiespalvelun Suomessa, hän viestittää.
Jotkut miehen tavanneet ovat ajatelleet hänen olevan syntyjään suomalainen. Joidenkin käsityksen mukaan hän on virolainen tai ruotsalaiselta kuulostavan nimen perusteella ruotsalainen. Kellään ei tunnu olevan tietoa hänen varhaisemmasta taustastaan.
Johtolanka löytyy Espoon Otaniemestä. Aalto-yliopiston arkistosta HS:lle paljastuu, että mies hyväksyttiin vuonna 1994 avaruustekniikan jatko-opiskelijaksi silloiseen Teknilliseen korkeakouluun. Hänen piti suorittaa tekniikan tohtorin tutkinto.
Otaniemen arkistoista löytyvä perustutkintotodistus, diploma, on päivätty kesäkuulle 1991. Sitä koristaa vaakuna sirppeineen ja vasaroineen.
Todistuksen ovat allekirjoittaneet kenraalimajuri M. Ništ sekä everstit V. Guljajev ja J. Tselišev.
Neuvostoliittolaisen asiakirjan mukaan nuorukainen aloitti 1980-luvulla 17-vuotiaana opinnot Kiovan korkeimmassa sotilaallisessa ilmailuinsinööriopistossa ja valmistui radioelektronisten laitteiden linjalta.
Kiovalainen oppilaitos oli yksi Neuvostoliiton tärkeimmistä sotilasilmailun opinahjoista.
Mies opiskeli perinteistä sotatekniikkaa ja -tiedustelua, kuten radiolähetin- ja radiovastaanotinteknologiaa, tietoliikennejärjestelmiä ja ulkomaiden puolustusvoimien taktiikkaa. Osana opintoja hän suoritti asepalveluksen.
Mies itse kertoo tulleensa Suomeen ”paluumuuttajana” isoäitinsä perässä.
Romahtaneesta suurvallasta tullut opiskelija oli harvinaisuus Otaniemen kampuksella.
”10–15 vuoden aikana heitä oli yhden käden sormilla laskettava määrä”, kertoo silloinen rehtori Paavo Uronen.
Mies puhui suomea murtaen, ja moni uskoi hänen syntyneen neuvosto-Virossa. Varmuutta siitä ei ollut.
”Hän oli opinnoista kiinnostunut, mutta edistyi niissä hitaasti”, kertoo yksi miehen kanssa työskennellyt.
Mies opiskeli sekä avaruusteknologian että fotogrammetrian laboratoriossa. Hän osallistui muun muassa metsien laserkeilausta käsitelleeseen tutkimushankkeeseen ja pääsi mukaan tieteellisiin tilaisuuksiin.
Yliopistoväelle hän jäi etäiseksi. Joillekin mies kertoi sotilasopinnoistaan, mikä herätti epäluuloa.
”Nämä sotilasyhteydet olivat jotain sellaista, että en halunnut tutustuakaan häneen”, kertoo yksi silloinen työtoveri.
Jotkut yliopiston kanssa yhteistyötä tehneet yritykset kieltäytyivät osallistumasta tutkimushankkeisiin, jos mies olisi mukana niissä.
”Hänen tekemisissään alkoi näkymään, ettei hänellä ollutkaan selvää agendaa, miksi hän oli yliopistossa”, muotoilee yksi yliopiston entinen opettaja.
Lopulta miestä ei enää otettu tutkimushankkeisiin mukaan, mutta hän suoritti harvakseltaan kursseja aina vuoteen 2008 asti. Tohtoria hänestä ei tullut.
Mies jäi Suomeen, oppi suomen kielen ja sai kansalaisuuden 2000-luvulla 35-vuotiaana. Hän asui pitkään Helsingissä ja muutti sitten pienelle paikkakunnalle Pirkanmaalle.
Epäselvää on, millä mies Suomessa elää. Vuodesta 2009 lähtien hänellä on ollut verotettavia ansiotuloja vain yhtenä vuotena, silloinkin vain 5 600 euroa.
:
:
HS kysyi toistuvasti mieheltä hänen taustastaan ja motiiveistaan.
Useimmat kysymykset jäivät vaille vastauksia. Hän ilmoitti, että HS löytää vastaukset moniin kysymyksiinsä Suomen perustuslaista.
-NILS-
