Syrjäytyminen

[turakainen]

Aika monessa rikoksessa tulee ilmi että tekijä on jollakin tavalla syrjäytynyt tässä yyhteiskunnassa.Mitä oikeastaan tarkoitta olla syrjäytynyt ja miten sitä oikein voisi ehkäistä?

[Maybrick]

Se ei tapahdu nopeasti eikä minkään yksittäisen asian suhteen. Esim.koulutuskierteestä tai työelämästä pois putoaminen ei merkitse syrjäytymistä eikä edes syrjäytymisriskiä, vaikka siitä puhutaan paljon ja "asiantuntevasti". Se on laaja, koko yksilön elämää koskeva jatkumo, jossa pitkän ajan kuluessa lamppu toisensa jälkeen sammuu ja yksilön mahdollisuudet ja jaksaminen pikkuhiljaa tyrehtyvät.

Tutkimusta tästä on julkaistu mm. Oulun yliopistossa. Puuduttavaa luettavaa.

[turakainen]

Voiko sanoa että on ihmisen luonteesta kiini syrjäytyykö hän?

[loneliness]

Syrjäytyminen on mielestäni tapahtumien summa. Epäonnistumisten jatkumo, jota elämän nousukaudet eivät ole pystyneet nujertamaan. Syrjäytyä voi jo nuorena tai pikkuhiljaa elämänkokemusten myötä. Esim. avioero, alkoholismi, työsuhteen loppuminen ja välien rikkoutuminen läheisten kanssa voi aiheuttaa syrjäytymisen. Syrjäytymisvaarassa olevien olisi tärkeää saada tukea jo alkuvaiheessa, jolloin asiaan on helpompi puuttua ja tuloksia voidaan saavuttaa.

[albaanisissi]

Voiko sanoa että on ihmisen luonteesta kiini syrjäytyykö hän?

voisi. yks kaveri asuu edelleen porukoillaan ja ei millään helvetillä suostu tuleen ulos sieltä kämpästä. jossain koulus kai käy edelleen mut silti surkeeta, välkky jätkä kaikin puolin ja lapsuuden ystävä, mut yläaste aikaan alko meneen tohon ettei kotoo mihkää. ei vastaa kellekkää puhelimeen juuri koskaan eikä mitään muutakaan kontaktia mihinkää suuntaan. jokusen kerran vuodes saattaa poiketa savuilla ja vaihtaa muutaman sanan ja äkkiä luikkii takas kotionsa. ei oo oikeestaan ketään kavereitakaa enää ämmästä ei oo tietookaan eikä kai koskaan ollukkaa ku ei oo ehtiny sellasia ku kotona pitää olla. oon joskus sille sanonu oikeen päin naamaa et saa olla lopun ikäänsä keskenään ku ei koskaan mihinkään lähe, ei tapaa uusia ihmisiä missään ja vanhat kaverit on lähes kaikki muuttanu jo pois ymym ni kehtas sanoo ettei enää jaksa, kyl sitä nuorempana tuli jo niin lujaa mentyä ja lähti kotiinsa. tiedän sanoo et on elämässään kerran ollu baaris. enkä muista ku kerran sen nähneeni juopottelevan jonain uutena vuonna meillä. ainaku sitä johonki pyytää esmes meses ni juu ilman muuta lähen totta helevetis ja aamulla ku pitäs lähtee soittaa ja köh köh on vähä tota lenssua ei pystykkää irtoon meen nukkuun moro, tai sit on yöllä tullu viesti et on niin kuumeinen olo ettei pysty lähteen ja puhelimet kii. mitä helevettiä tollasenkas pitäs tehä??? ite en ainakaa jaksa ees pyytää lähteen mihkää tai tulla poikkeen savuilla tms ku ei oo kymmeneen vuoteen mitään auttanu ni tuskin nykkää.

[Kylli]

Kuulostaa näin äkkiseltään ihan kliiniseltä masennukselta toimintakyvyn laskuineen, vetäytymisineen sosiaalisista kontakteista jne. Kaverin pitäisi saada -ja vastaanottaa -ihan ammattiapua. Onko hänellä läheisiä jotka voisivat tukea häntä hakemaan sitä apua?

[Tiina]

Jaa. Mikä tuossa nyt on se ongelma? Jos haluaa olla kotona, niin keltä se on pois? Vai tekeekö se muka ihmisen elämän elämisen arvoiseksi, jos käy baarissa?

[loneliness]

Kuulostaa diagnoosilta eristäytynyt persoonallisuus tuo albaanisissin kaveri. Minkäs sille sitten voi jos kaveri ei mihinkään lähde. Ei aikuista äijää jaksa aina vongata lähtemään tai kotoa mennä hakemaan.

[Ori Jorhonen]

Jaa. Mikä tuossa nyt on se ongelma? Jos haluaa olla kotona, niin keltä se on pois? Vai tekeekö se muka ihmisen elämän elämisen arvoiseksi, jos käy baarissa?

Luitko sä sitä sissin postia? Ei tää mun mielestä kauheen hyvältäkään kuulosta:

ei oo oikeestaan ketään kavereitakaa enää ämmästä ei oo tietookaan eikä kai koskaan ollukkaa ku ei oo ehtiny sellasia ku kotona pitää olla.

Mun mielestä ei ole täysin tervettä eristäytyä kaikista sosiaalisista kontakteista.

[Tiina]

Luitko sä sitä sissin postia? Ei tää mun mielestä kauheen hyvältäkään kuulosta:
Mun mielestä ei ole täysin tervettä eristäytyä kaikista sosiaalisista kontakteista.

´

No siihenhän juuri vastasinkin.

Kaikki eivät vain ole kovin sosiaalisia persoonia.

[Howler]

Tuli tuossa mieleen aiheeseen liittyen, että jotkut saattavat miettiä sitä niin, että jos on satutettu henkisesti ja fyysisesti tarpeeksi monesti, potkittu maahan ja annettu ymmärtää miten nolla koko ihminen on, niin eipä silloin enää kovin innosta luottaa kehenkään eikä lähteä yhtään minnekään sieltä mahdollisesti ainoasta turvallisesta paikasta. Sitä saattaa ajatella, ettei ainakaan perkele pääse kukaan enää uudelleen satuttamaan.

Lisäksi jotkut ihmiset eivät valitse sitä kotona oloa ja syrjäytymistä, he eivät esimerkiksi masennuksensa tai vaikka paniikkihäiriön takia kykene muuhun kuin kotona oloon. En ainakaan usko, että kovin montaa täälläkään olevista kiinnostaisi lähteä yhtään minnekään oman kotioven ulkopuolelle, jos kokisi sen takia esim. hirvittävää pahoinvointia tai vahvoja pelkotiloja.

[ABC]

Voiko sanoa että on ihmisen luonteesta kiini syrjäytyykö hän?

Ei.

Geeneistä kyllä siinä mielessä, että pitkäaikainen sairaus ja siitä johtuva sosiaalinen eristyneisyys ja taloudelliset vaikeudet syrjäyttävät kenet tahansa.

[Mariacka]

Aika monessa rikoksessa tulee ilmi että tekijä on jollakin tavalla syrjäytynyt tässä yyhteiskunnassa.Mitä oikeastaan tarkoitta olla syrjäytynyt ja miten sitä oikein voisi ehkäistä?

Yhteiskuntatieteilijöiden (sosiaalipolitiikka) määritelmiä:

Syrjäytyminen voidaan määritellä prosessiksi, jossa ihmiset tai ryhmät joutuvat sosiaalisesti ja kulttuurisesti arvostetusta elämäntavasta marginaaliseen asemaan tai prosessiksi ja sen lopputulokseksi, missä yksilöt, ryhmät tai kokonaiset alueet joutuvat ulossuljetuiksi yhteiskunnan keskeisistä integraatiota ja hyvinvointia tuottavista instituutioista. Syrjäytymistä on kuvattu myös hyvinvoinnin ja elämänhallinnan vajeena, kuten tarpeiden tyydyttämisen vajeena ja resurssien puutteen kasautumisena sekä tuotannon, yhteisyyden, osallistumisen ja vallan ulkopuolelle jäämisenä tai yhteiskunnasta pudonneisuutena.

Lainaus omasta aihetta koskevasta työstäni, lähdeviitteet puuttuvat. Kuten ylempänä jo sanottiinkin, kyse on prosessista, ei mistään yksittäisestä tapahtumasta. Monesti esim. työttömyyden pitkittyminen voi olla alkusysäyksenä putoamiselle. Tai esim. pitkäaikaissairaus.

Sitten se kysymys, kuka syrjäytyneisyyden määrittää? Joissakin tutkimuksissa syrjäytyneeksi luokitellut eivät ole itse kokeneet olevansa syrjäytyjiä. Kyse on toisaalta lähes luokkajaosta, osa epäsovinnaisista ihmisistä halutaan karsinoida ja sulkea yhteiskunnan ulkopuolelle.

Syrjäytymistä voitaisiin jonkun verran ehkäistä lopettamalla turha karsinointi, huolehtimalla sosiaaliverkkojen aukottomuudesta, puuttumalla ajoissa perheiden ja lasten hyvinvointiin ym. tukemisella. Kaikki eivät tietenkään halua ottaa apua vastaan eikä sitä aina osata tarjota.

[Kyllikki S]

Voiko sanoa että on ihmisen luonteesta kiini syrjäytyykö hän?

Ei varsinaisesti luonteesta kiinni, mutta geeneistä kylläkin. Ikävä kyllä.
Alla linkki joka yrittää selvittää rikollisuuden ja AD/HD:n yhteyttä.
http://yle.fi/poliisitv/raportit.php?si ... _adhdvanki

AD/HD:n periytyvyys on noin 70% (Nykytutkimuksen mukaan)
http://www.netikka.net/adhd/adhd.html

Ehkä tämä kertoo jotain.

Edelleen on vaikea luopua ajatuksesta, että kasvatus ei olekaan kaikki kaikessa, vaan ihminen on ennenkaikkea neurologinen tapaus jolla on aika vähän valtaa omaan käytökseensä. Ellei joku siihen määrätietoisesti puutu jo varhaisessa vaiheessa.

[Mike Manner]

Voiko sanoa että on ihmisen luonteesta kiini syrjäytyykö hän?

Ei.

Geeneistä kyllä siinä mielessä, että pitkäaikainen sairaus ja siitä johtuva sosiaalinen eristyneisyys ja taloudelliset vaikeudet syrjäyttävät kenet tahansa.

Ja tuo on ainoa syy?