Henkirikosten määrät Suomessa

[Harriet Makepeace]

Turun Sanomissa julkaistiin tänään mielenkiintoinen tietopaketti, joka sopii mainiosti tämän sivuston aihepiiriin.

Henkirikoksiin syyllistyneiden uusintarikoksia vaikea ennakoida

Julkaistu 27.2.2008 1:31:12

Rikosseuraamusviraston pääjohtaja Esa Vesterbacka myöntää, ettei vapautuksen jälkeinen valvonta estä henkirikoksesta tuomittua uusimasta rikostaan. Henkirikoksista tuomittujen uusintarikoksia on vaikea ennustaa ja estää. Rikosseuraamusviraston (Rise) pääjohtajan Esa Vesterbackan mukaan edes 2-3 vuotta vapautumisen jälkeen jatkuva valvonta ei ole tae siitä, etteikö ikäviä tapahtuisi.- Ennakointi ja varautuminen on hirveän vaikeaa. Vapautumisen jälkeen tapahtuva valvonta kestää yleensä pari vuotta eikä ole aukotonta.

Suomessa tehdään vuosittain noin 140-150 henkirikosta (murha, tappo, surma) ja 340-350 niiden yritystä. Vuonna 2007 luvut olivat 130 ja 400.

Vuosina 1995-2005 tuomittiin noin 350 henkilöä murhasta ja tuhat taposta, mutta surmasta vain kymmenkunta. Vankilatuomioiden keskimääräinen pituus henkirikoksissa oli hieman yli 9 vuotta.

Henkirikoksista 25 prosenttia tehtiin ryyppyporukoissa, 15 parisuhteessa, 13 mustasukkaisuudesta ja 14 prosenttia mielenterveyden häiriössä. Taloudellinen hyöty oli taustalla 10:ssä ja ryöstömurha 4 prosentissa tapauksista.

- Muutama vuosi sitten tapahtunut muutos mielentilatutkimusten arviojärjestelmässä aiheutti siirtymistä kovempiin rangaistuksiin, koska alentuneesti syyntakeisen arvioita annetaan vähemmän.

Kovien tuomioiden kasvu on Vesterbackan mukaan harmillista, koska sisäisen turvallisuuden ohjelmassa tavoite on alle sata henkirikosta vuodessa. Nyt Suomessa tehdään EU:n 27 jäsenmaasta seitsemänneksi eniten henkirikoksia 100 000 asukasta kohti. Edellä ovat Latvia, Viro, Liettua, Romania, Bulgaria ja Unkari.

https://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/10742 ... +ennakoida

Tuomitsematta voi jäädä myös satunnaisesta mielenhäiriöstä

Satunnainen mielenterveydenhäiriö voi olla syynä siihen, että tuomioistuin jättää syytetyn rangaistukseen tuomitsematta ilman mielentilalausuntoa. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen johtajan Tapio Lappi-Seppälän mukaan näin kävi 40 kertaa vuonna 1999-2004 tutkituista 510 syyntakeettomuustapauksesta.

Valtaosassa tapauksista oikeudella oli käytössä jonkinlainen lääkärintodistus, jonka tekijä oli hankkinut heti tekonsa jälkeen tai tekijä oli mennyt itse hoitoon. Valtaosa rikoksista oli lieviä, kuten vahingontekoja, liikennerikoksia ja pahoinpitelyjä. Tuomioistuin oli todennut, että hoito oli loppunut eli mielenhäiriö oli satunnainen, Lappi-Seppälä kertoo.

Saman tutkimuksen mukaan syyntakeettomiksi ilman mielentilalausuntoja arvioitiin muun muassa kaksi henkirikosta, kymmenkunta törkeää pahoinpitelyä, 15 tuhotyötä ja 40 varkautta ja omaisuusrikosta.

Näissä tapauksissa masennuksen tai paniikkihäiriön aiheuttama mielenterveydenhäiriö, vakava mielialahäiriö, äkillisen järkytyksen jälkitila tai lääkkeiden ottamatta jättäminen voitiin todeta ilman mielentilalausuntoa.

Näistä syistä tehtiin yli 40 syyntakeettomuusarviota ja 150 todettiin alentuneesti syyntakeiseksi.- Tuomioistuimen täytyy aina perustella mielentilatutkimuksen tarpeellisuus, Hellbom korostaa.

On harvinaista, että syytetty vastustaisi tutkimuksen tekemistä. Helsingin hovioikeus kuitenkin perui eräässä jutussa kantelusta käräjäoikeuden määräyksen ja pyysi mielentilasta lausunnon asiakirjojen perusteella.

- Jos tuomioistuin arvioi, että tuomitun on oltava koko rangaistusaika vankilassa, mielentilalausuntoon sisällytetään vaarallisuusarvio.

Pakkohoidossa olleet uusivat rikoksensa vankeja harvemmin

Niuvanniemen mielisairaalan ylilääkäri Tiihonen lisäisi avohoitoa.

Suuri osa pakkohoitoon määrätyistä rikollisista toipuu sairaudestaan.
Tuomioistuinten oikeuspsykiatriseen pakkohoitoon määräämät henkilöt syyllistyvät Suomessa vain harvoin uusintarikoksiin. Arviolta lähes 80 prosenttia avohoidossa olevista kriminaalipotilaista pystyy jatkamaan normaalia elämää jatkuvan lääkehoidon avulla.Suomessa on viimeisten 12 vuoden aikana määrätty pakkohoitoon lähes 500 henkilöä, joista noin 200 oli syyllistynyt henkirikokseen. Uusintarikollisuus heidän keskuudessaan on paljon vähäisempää kuin vankiloista vapautuvien parissa. Vankilasta vapautuvista väkivaltarikollisista, raiskaajista ja tuhopolttajista 60-70 prosenttia syyllistyy uusintarikoksiin.

Artikkelia on lyhennelty: HM

https://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/10742 ... nhairiosta

27.2.2008 1:31

Aiheesta oli viisi ketjua. Ne yhdistetty ja ketju otsikoitu uudelleen.
-NILS-

[maija turjukka]

Yleisen henkirikoskeskustelun pohjaksi poimintoja Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen Henkirikoskatsaus 2008 :sta

Olen joskus aiemminkin yrittänyt viritellä keskustelua näitten optulan tilastojen pohjalta, mutta muistaakseni ainoastaan tuo alkoholin suuri osuus henkirikoksissa poiki muutaman kommentin kanssaminfolaisilta.



Yritetäänpä siis uudestaan.... mitä teille tulee mieleen näistä luvuista?

Tiivistelmä
• Vuonna 2007 poliisin tietoon tuli Tilastokeskuksen poliisitilaston mukaan
153 (+11 %) uhrin kuolemaan johtanutta tahallista väkivaltarikosta.
Rikollisuustaso 100 000 asukasta kohti oli 2,9.

• Henkirikollisuuden seurantajärjestelmän (HSJ), johon rikokset kirjataan
vasta esitutkinnan päätyttyä, tämän hetkisen arvion (31.7.08 )
mukaan rikosten lopulliseksi määräksi 2007 tulee 122–130 (+2–8 %).
Rikollisuustaso on 2,3–2,5.

• Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan henkirikosten määrä oli
alkuvuonna 2008 runsaat 10 prosenttia korkeampi kuin vuoden 2007
ensimmäisellä puoliskolla.

• Rikosten pääosa liittyy keski-ikäisten työelämän ulkopuolella olevien
miesten keskinäiseen alkoholinkäyttöön. Vuosina 2002–2007 71 %:ssa
aikuisten välisiä henkirikoksia kaikki osapuolet olivat rikoshetkellä humalassa,
85 %:ssa rikoksia ainakin yksi osapuolista oli humalassa.

• Henkirikollisuutemme yleisin uhri on tuttavan tai ystävän surmaama
mies (45 % uhreista). Seuraavaksi yleisimmät uhrit ovat parisuhdekumppanin
surmaama nainen (19 %) ja uhrille ennalta tuntemattoman
henkilön surmaama mies (10 %).

• Vuosina 2002–2007 henkirikoksiin syyllistyneistä miehistä 55 % oli
tuomittu tuomoistuimessa henki- tai pahoinpitelyrikoksesta viimeisten
kymmenen vuoden aikana ainakin kerran, 37 % oli ollut aikaisemmin
vankilassa.

• Henkirikollisuuden alueelliset tasoerot ovat syventyneet viime vuosikymmenen
kuluessa. Korkeimmat rikollisuutasot löytyvät Itä- ja Pohjois-
Suomen maakunnista. Kuluvalla vuosikymmenellä rikollisuustaso on
ollut korkein Lapissa ja alhaisin läntisellä Uudellamaalla.

• Henkirikollisuuden taso on Suomessa Euroopan unionin kuudenneksi
korkein ja keskimääräistä korkeampi myös kaikki Euroopan maat huomioiden.
Rikollisuustason korkeus selittyy suurelta osin keski-ikäisten
työttömien miesalkoholistien poikkeuksellisen korkealla rikollisuustasolla.
Muiden sosioekonomisten ryhmien henkirikollisuus ei Suomessa
tasoltaan eroa muiden läntisen Euroopan maiden tilanteesta.

Lähde: Henkirikoskatsaus 2008/ Martti Lehti / Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos

http://www.optula.om.fi/uploads/e1mo5mq_2.pdf

[Chopper]

• Henkirikollisuuden taso on Suomessa Euroopan unionin kuudenneksi
korkein ja keskimääräistä korkeampi myös kaikki Euroopan maat huomioiden.
Rikollisuustason korkeus selittyy suurelta osin keski-ikäisten
työttömien miesalkoholistien poikkeuksellisen korkealla rikollisuustasolla.
Muiden sosioekonomisten ryhmien henkirikollisuus ei Suomessa
tasoltaan eroa muiden läntisen Euroopan maiden tilanteesta.

Tulee mieleen eräs palstan kirjoittaja joka saattaa tästä tilastosta ruveta vääntämään taas ihan omia lukujaan...ei ne miehet vaan ne naiset

Yleisesti ottaen henkirikosten määrä on kasvussa (etenkin työttömien miesten kohdalla) ja reilusti yli puolissa tapauksissa rikoksiin liittyi alkoholi.

[maija turjukka]

Itse ajattelin, että eniten keskustelua herättäisi tämä tieto:

• Vuosina 2002–2007 henkirikoksiin syyllistyneistä miehistä 55 % oli
tuomittu tuomoistuimessa henki- tai pahoinpitelyrikoksesta viimeisten
kymmenen vuoden aikana ainakin kerran, 37 % oli ollut aikaisemmin
vankilassa.

Ainakin mä olen sitä mieltä, että tuo aiempia tuomioita kärsineiden sortuminen rikoksenuusintaan kertoo vankeinhoitomme epäonnistumisesta. Avovankiloitten työohjelmista ja kaikenmaailman sosiaalitätien päähänsilittelyistä huolimatta hälyttävän moni joutuu uudestaan tuomiolle.

Syrjäyttääkö vankila tosiaankin noin paljon? Pitääkö paikkansa lause: kerran linnakundi-aina linnakundi?

[Chopper]

Syrjäyttääkö vankila tosiaankin noin paljon? Pitääkö paikkansa lause: kerran linnakundi-aina linnakundi?

Taitaa se useimmiten mennä niin.Monelle vangille paluu arkeen ei varmasti ole helppo.Pari dokkaria katsonut joissa haastateltu ns. taparikollisia ja jotka ovat kertoneet että uusivat rikoksiaan tarkoituksella,linnassa selviää helpommalla kuin vapaalla jalalla syrjäytyneenä,kesät saattaa hengailla taivasalla mutta talveksi takaisin lusimaan.Vankilassa nykyin suht hyvät olot,ruokaa,katto pään päällä,kavereita ja selleissäkin mukavuuksia.
Itse olen sitä mieltä ettei vankien oloja pitäisi tehdä liian mukavaksi,nostaisi varmasti kynnystä olla uusimatta rikoksia jos olot vankilassa eivät olisi kuin halvimmissa hotelleissa.Uskoisin että motivoisi pysymään kaidalla tiellä ja pyrkiä palamaan yhteiskuntaan mallikelpoisempana kuin että joutuisi viettämään aikaansa jatkuvasti ilman mukavuuksia pienessä kopissa.

[rimma]

Itse olen sitä mieltä ettei vankien oloja pitäisi tehdä liian mukavaksi,nostaisi varmasti kynnystä olla uusimatta rikoksia jos olot vankilassa eivät olisi kuin halvimmissa hotelleissa.Uskoisin että motivoisi pysymään kaidalla tiellä ja pyrkiä palamaan yhteiskuntaan mallikelpoisempana kuin että joutuisi viettämään aikaansa jatkuvasti ilman mukavuuksia pienessä kopissa.

Tuo voi auttaa asiaa taikka sitten edesauttaa sitä että rikollinen mieli ei saa virikkeitä ja ainoa fantasia on vapaaksipäästyä näyttää kaikille että "minuahan ei näin kohdella" jne. (Lainaan tässä nyt erään henkilön aatteita)

Jos on mahdollisuus opiskella taikka löytää joku muu intressi se helpottaa vapaaksi päästessä kun on jotain johon tarttua kiinni.

Tähän on vähän vaikea sanoa mitään näin lonkalta mutta ne joilla on potentiaalia pohdiskella näitä asioita ja vaikuttaa niihin tulisi ottaa se ehdottomasti esiin ja alkaa toimia. Jospa tähän löydetään lääke vielä joskus.

[MotiivitOn]

Ensimmäinen kerta voi olla vahinko, toinen voi olla typeryyttä, mutta kolmas on tahallista.

Mä en ymmärrä, että jos kaverille on annettu pari kertaa kiltisti mahdollisuus muuttaa tapojaan, niin miksi ei voida sen jälkeen täräyttää niin että leikki loppuu.

Niin kovaa linnakundia ei löydy, keneen kuria ei saataisi.
Kuten KGB:n entinen kuulustelija sanoi, kaikki kuulusteltavat puhuvat, toiset helpommin, toiset vaikeammin, mutta kaikki puhuvat.
Ja jos humanismin nimissä kurin tarjoaminen ei käy, niin miksi ei voida sulkea lopullisesti yhteiskunnan ulkopuolelle, näitä ketkä eivät ole osoittaneet aikomustakaan parantaa tapojaan.

[rapier]

Ensimmäinen kerta voi olla vahinko, toinen voi olla typeryyttä, mutta kolmas on tahallista.

Mä en ymmärrä, että jos kaverille on annettu pari kertaa kiltisti mahdollisuus muuttaa tapojaan, niin miksi ei voida sen jälkeen täräyttää niin että leikki loppuu.

Niin kovaa linnakundia ei löydy, keneen kuria ei saataisi.
Kuten KGB:n entinen kuulustelija sanoi, kaikki kuulusteltavat puhuvat, toiset helpommin, toiset vaikeammin, mutta kaikki puhuvat.
Ja jos humanismin nimissä kurin tarjoaminen ei käy, niin miksi ei voida sulkea lopullisesti yhteiskunnan ulkopuolelle, näitä ketkä eivät ole osoittaneet aikomustakaan parantaa tapojaan.

Eläpä huoli, joitakin.
http://www.murha.info/phpbb2/viewtopic.php?t=6588

http://www.murha.info/phpbb2/viewtopic. ... ight=jammu

Nämä on kai pultattu loppuiäkseen "hoitoon".
Saattaa niitä olla muitakin, en tiedä.

[surfergirl]

Lohdullista ainakin se, että jos sattuu olemaan alkoholia käyttämätön sinkkunainen, joka ei pyöri tappajien ja pahoinpitelijöiden porukoissa, niin aika pieni todennäköisyys tulla tapetuksi.

[rapier]

Lohdullista ainakin se, että jos sattuu olemaan alkoholia käyttämätön sinkkunainen, joka ei pyöri tappajien ja pahoinpitelijöiden porukoissa, niin aika pieni todennäköisyys tulla tapetuksi.

Niin, kai hieman yli puolet tapauksista on niitä joissa juopottelukaverit tappavat toisiaan. Ja lisäksi ne tapaukset joissa uhri on ollut tuntematon, on monesti ollut että on menty väliin. Tämä omaa spekulointia. Normaali ihminen on turvassa.

[maija turjukka]

Nelosen uutisten tekemä selvitys ei varmaankaan vastaa ihan virallista optulan tilastoa, mutta törmäsin kuitenkin tämmöiseen, mielestäni maininnan arvoiseen uutiseen:

Henkirikokset ovat vähentyneet Suomessa selvästi viimeisen 20 vuoden aikana, kertoo Nelosen uutiset.

Nelosen uutiset on selvittänyt henkirikosten määrän kehitystä Suomessa vuosina 1989-1998 ja 1999-2008.

Selvitys osoittaa, että Suomessa on tehty vuosina 1999-2008 yli sata henkirikosta vähemmän kuin sitä edeltävänä kymmenvuotisjaksona. Henkirikokset ovat vähentyneet erityisesti Helsingissä, Vantaalla ja Oulussa.

Henkirikosten määrä on vähentynyt, vaikka alkoholin kulutus on Suomessa lisääntynyt 1990-luvun alun lamavuosista lähtien. Alkoholin ja henkirikosten yhteys näyttää näin ollen murtuneen ensimmäistä kertaa.

Helsingin yliopiston kriminaalipolitiikan dosentin Jussi Pajuojan mukaan selitys löytyy suurten ikäluokkien ikääntymisestä.

- Henkirikollisuushan on tyypillisesti nuorten ja keski-ikäisten miesten ilmiö, sen sijaan alkoholinkulutuksen kasvu oli enemmänkin vanhemmissa ikäluokissa ja sellaisissa ryhmissä kuten naisissa, jotka eivät ole aktiivisia henkirikosten tekijöitä, Pajuoja arvioi.

http://www.verkkouutiset.fi/index.php?o ... a&Itemid=4

Voisikos tuota hieman käänteisesti tulkita niinkin, että 2000-luvun nuoret ja keski-ikäiset miehet "uskaltavat" tehdä henkirikoksia selvinpäinkin? Ja että naiset eivät tee henkirikoksia edes humalassa?

[viikate]

Henkirikosten määrä laski viime vuonna

27.1.2010 10:15
Henkirikoksia oli viime vuonna selvästi edellisvuotista vähemmän. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan poliisin tietoon tuli 140 henkirikosta, kun niitä oli edellisvuonna 160.

Tutkija Martti Lehti Oikeuspoliittisesta tutkimuslaitoksesta kertoo, että henkirikosten määrä on ollut ylipäänsä viime vuosina laskussa. Myös talouden laskusuhdanne saattoi osaltaan vähentää väkivaltarikosten määrää.

Tyypillinen suomalainen henkirikos on yksityisasunnossa tapahtunut ryyppyriitatappo. Aseena on keittiöveitsi ja surma tehdään viikonloppuna. Suomalainen henkirikollisuus on ajan mittaan siirtynyt ulkoa sisätiloihin.

Suurin osa henkirikoksista tehdään humalassa: 85 prosentissa surmista ainakin yksi osapuolista on juopunut. Yleisin uhri on tuttavan tai ystävän surmaama mies, joita on 44 prosenttia uhreista. Toiseksi yleisin uhri on puolisonsa surmaama nainen. Heitä on vajaa viidennes kaikista surmatuista.

Huomattavalla osalla henkirikoksiin syyllistyneistä on aiempia rikostuomioita.

Henkirikollisuuden taso on Suomessa EU:n kuudenneksi korkein. Se selittyy suurelta osin keski-ikäisten työttömien alkoholistimiesten poikkeuksellisen suurella rikollisuudella, todetaan Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen katsauksessa.

Suomalaisten henkirikollisuus onkin pääasiassa yhteiskunnan huono-osaisimpien keskinäistä rikollisuutta. Muissa väestöryhmissä henkirikollisuus ei Suomessa poikkea muun Euroopan maiden tilanteesta.

Poliisihallituksen tuoreiden tietojen mukaan viime vuonna henkirikoksista selvisi noin 90 prosenttia.
HS–STT

[Dunnit]

Törmäsin väitteeseen, jonka mukaan USA:ssa henkirikosten määrä on kymenkertaistunut viimeisen sadan vuoden aikana (muistaakseni). Ilman lääkäreitä, ambulansseja jne. määrä olisi kuitenkin 50 kertaa suurempi.

Pohdiskelin asiaa Suomen kannalta. Suomessahan tapahtuu aika paljon henkirikoksia verrattuna moneen Länsi-Euroopan maahan. Murhat myös poikkeavat tekotavaltaan. Ne kun tuppaavat olemaan kännistä hosumista yksityistiloissa. Monessa Länsi-Euroopan maassa henkirikokset tapahtuvat useammin kaduilla.

Tämä voisi tarkoittaa, että Suomessa hälytys ja ambulanssin tulo viivästyy verrattuna muiden maiden kaduilla tapahtuviin väkivallantekoihin. Siinä tapauksessa Suomessa moni väkivallanteko muuttuu henkirikokseksi, koska ensiapu ja muut lääketieteelliset toimet viivästyvät.

Suomeahan väitetään paitsi poikkeuksellisen turvalliseksi myös väkivaltaiseksi maaksi (outo ristiriita). Tällöin viitataan usein suuriin henkirikosmääriin. Mutta ovatko ne suuria? Miten suuri osa selittyy mainituilla tekijöillä?

[mamma71]

Suomihan on aika harvaanasuttu maa. Voi olla pitkähköjäkin matkoja avun tarvitsijan luo. Joitain paikkoja on vaikea korvesta löytää jne. Se saattaisi vaikuttaa tuohon mainitsemaasi. Ja poliisi- ja pelastushenkilökuntaa vähennetään koko ajan yms. Mielenterveyspuolella säästetään. Kaikki tämä vaikuttaa.

[surfergirl]

http://www.optula.om.fi/Satellite?

Linkissä tilastoa henkirikoksista historiallisesti (ks. esim. kuvio 3).